Mitä kadut elämässäsi?

Etten lähtenyt opiskelemaan uutta ammattia kun olin 32. Sitä etten edellisessä työssä pyytänyt rohkeasti palkankorotusta. Olisin varmaan saanut jonkun euron ja risat tunnissa enemmän. Vasta taloon tulleille maksettiin parempaa alkupalkkaa kuin sain kokeneempana. Häpeän pelkuruuttani ja että annoin käyttää itseäni hyväksi. Nyt olen 40v. Olisi ollut enemmän työvuosia edessä jos olisin nuorempi. Lohdutan itseäni jotta parempi nyt kuin ei koskaan. Koitan katsoa eteenpäin.

20v hukkaan väärän ihmisen kanssa joka kieroili selän takana ainakin viimeset 10v. Eihän se ole kuin puolet mun elämästä ja nyt lääkityksellä yksin eron jälkeen kun kaikki pamahti silmille. Olisinpa ollut vähemmän luottavaisempi.

Kadun kahta parisuhdettani jotka veivät elämästäni liikaa vuosia. Jos voisin elää elämäni nuoruuden uudestaan, muuttaisin ulkomaille ja etsisin onneani sieltä. Lisäksi oppisin kieliä ja saisin kokemuksia niin hyvässä kuin pahassakin.

Vierailija kirjoitti:

Etten lähtenyt opiskelemaan uutta ammattia kun olin 32.

Mulla on sama katumuskohde. Olisi kolmekymppisenä vielä pitänyt kuitenkin lähteä ammatinvaihtoon, silloin se olisi vielä ollut mahdollisuuksien rajoissa.

Luulin että kirjoitin jo mutta enpä kai sitten tai sit poistettu?

Kadun sitä että muutin Rovaniemeltä pois... Olisi pitänyt kertoa ihastuminen Tytille...

Olisiko se ollut molemminpuoleista? Ken tietää.

Muutenkin vaihtanut aivan liian monta kertaa paikkakuntaa.

Lapset ja avioero ovat asiat joita en ole katunut.

Pippeliinit heiluu koht paikalla ja tunnetaan Suomessa edelleenkin sillä en halua polttaa edelleen paljon enemmän ja selvis i surkein ta i surkein ta i surkein ta i surkein ta i surkein ta tai kallis on meitä oli kyse siitä mitä olen tehny on se hyvä ettei sitä pysty tekemään niitä töitä ei kaikille ome of Finland Oy:n kanssa lähdettiin nyt vaan ja sen jälkee n että se hyvä ettei sitä voi heilutella ja sen jälkeen kun olen saanut lapset yms kanssa samaa aikaan kaupan hyllyt

juoppolähiöön muuttamista 🤬

vaan pakko oli peruskorjauksen alta lähteä

nyt ollaan kolmikymppisten muka-räppäreiden naapurina

senku mölyävät öisin, luuhaavat rappukäytävässä pitkin öitä ja sotkevat

f*ck niille

2018 kaduin hetken sitä että olin erakoitunut vuosiksi, mutta se meni nopeasti ohi, kun ymmärsin tarvinneeni sen ja olevani melko tyytyväinen ja ehkä jopa onnellinen niin monen synkän vuoden jälkeen.

Kadun huonoja parisuhteita, joihin olen tavallaan ajautunut, enkä käyttänyt järkeäni ja eronnut siinä vaiheessa, kun jo oli ihan selvää, että suhde ei toiminut ollenkaan. Siitä johtuen jäin ilman perhettä, olen nyt 42. Tuota surutyötä olen tehnyt ja tulen tekemään jatkossakin.

Kadun sitä, että en ole hoidattanut masennustani kunnolla koskaan, vaan se on ollut kumppani viimeiset 15 vuotta. Olen taas siinä kunnossa, että joudun hakemaan sairauslomaa, koska en jaksa tehdä töitä.

Kadun sitä, että olen kadottanut jonnekin sen kipinän elämään. En oikeasti tiedä mitä haluan, ja niinpä elämä vain menee eteenpäin harmaana puurona, josta ei jää mitään muistoja tallelle. Pelkään ihan hirveästi sitä, että kohta herään 80-vuotiaana, ja mikään ei ole muuttunut hyvään suuntaan.

Lähestulkoon kaikkea. Aina kun olen tullut ns. "tienristeykseen" olen valinnut väärän tien. Vääriä valintoja on tullut tehtyä ihan liikaa. 

Syntymääni. Jos olisin saanut valita olisin ehdottomasti jättänyt sen tekemättä.

Etten yrittänyt lasten hankintaa aiemmin ja että että pilasin tyhmyyttäni yhden hyvän parisuhteen.

Vierailija kirjoitti:

Kadun että tein

lapsen.

Äiti sinäkö se olet?

En kadu mitään.

on ollut kurjuutta ja rikkautta

yksinäisyyttä ja rakkautta.

olen käyttänyt ne pelikortit jotka elämä antoi.

ei omisa mokia voi katua,mutta niistä voi oppia.

päästäkää menneisyydestä irti.

se on vaikeaa..voimia

Minäkin kadun sitä, etten ole pitänyt puoliani. Jotkut tilanteet ovat jääneet ahdistamaan. Olen ollut puolustuskyvyttömässä asemassa ja sitä on käytetty hyväksi. Miten siitä nöyryytyksestä voi toipua, kertokaa? Kun on vain joutunut alistumaan.

En kadu vaan saan kyrpöö toosoon.

Tooso on toosa savolaisittain

Syntymääni.