Meghan ja Harry kerjuulla miljardöörien luona

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olenko ainoa, jolla tuli mieleen case Yoko & John.

Eroa toki Harrylla ja Johnilla oli se, että toinen on kasvanut vauraudessa ja toinen ei. Mutta äidittömiä poikia olivat molemmat ja joitain äititraumaa on. Ja sitten takavasemmalta on tullut vanhempi vahvatahtoinen golddigger, joka on laittanut miehen henkisesti polvilleen. Lennonhan märehti sitten tuota äitinsä poismenoa kovinkin julkisesti. 

Ja sitten onhan tuon Yokon kohdalla ollut sitä samaa laulua, että ihan oikeesti se oli omaa uraa luonut nainen. Joo-o, veikkaan että Ono oli jäänyt melkoisen tuntemattomaksi sekopääksi ilman kultakaivos-Johniaan. 

Ainakaan et selvästikään tiedä mitään Yoko Onon urasta ja elämästä, ja tuskin pintaa syvemmin Lennoninkaan.

Ha. Hieno peukutus muuten omalle kommentille, pointsit siitä.

Aika mielenkiintoisesti aliarvioit tietämykseni kumpaisesta. En lähde nyt kiistelemään jonkun viritööt-yokofanin kanssa, mutta totean nyt vaan, että kyllä tiedän mistä puhun. Vai pitäisikö tämä viesti kertoa boobiet paljaana kirkuen kuin riivattu? 

Mutta tosiaan:

Yoko hajoitti Beatlesin - Meghan tuli hoviin, ja sai melkoista myllerrystä aikaan

Yoko oli Lennonia vanhempi ja vahvatahtoisempi - Meghan oli Harrya vanhempi ja vahvatahtoisempi

Yoko oli melko tuntematon urallaan - Meghan oli melko tuntematon urallaan

John alkoi märehtiä äitinsä poismenoa julkisesti - Harry alkoi märehtiä äitinsä poismenoa julkisesti

Ystävä hyvä. John Lennon hajotti Beatlesit. Ja prinssi Harry lähti hovista. Usko tai älä, miehetkin voivat tehdä omia päätöksiä.

Lennon ja Yoko eivät ole täysin vertailukelpoisia. Yhteinen piirre on että Yokoon suhtauduttiin Englannissa melko rasistisesta ja syytettiin Beatlesin hajoamisesta. Rahastamaan John ei Usaan ei mennyt, koska Beatles levyjen rojalteilla olisi elänyt lopun ikää. John eroaa Harrystä koska oli lahjakas ja ei tarvinnut miettiä, mitä USAssa tekisi. Kelpo biisejä teki Beatlesin jälkeenkin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olenko ainoa, jolla tuli mieleen case Yoko & John.

Eroa toki Harrylla ja Johnilla oli se, että toinen on kasvanut vauraudessa ja toinen ei. Mutta äidittömiä poikia olivat molemmat ja joitain äititraumaa on. Ja sitten takavasemmalta on tullut vanhempi vahvatahtoinen golddigger, joka on laittanut miehen henkisesti polvilleen. Lennonhan märehti sitten tuota äitinsä poismenoa kovinkin julkisesti. 

Ja sitten onhan tuon Yokon kohdalla ollut sitä samaa laulua, että ihan oikeesti se oli omaa uraa luonut nainen. Joo-o, veikkaan että Ono oli jäänyt melkoisen tuntemattomaksi sekopääksi ilman kultakaivos-Johniaan. 

Ainakaan et selvästikään tiedä mitään Yoko Onon urasta ja elämästä, ja tuskin pintaa syvemmin Lennoninkaan.

Yoko Ono oli japanilaista aristokratiaa ja kävi koulua keisariperheen lasten ohella samassa opinahjossa. Ono oli myös taiteilija ja muusikko.

.... Ja jätät mainitsematta, että toisen maailmansodan jälkeen perhe joutui kerjuulle ja muutti pois jaappanista. Yoko ensiksi metsästi Anthony Coxin ja suhde oli varsin riitaisa. Ei ihme, että Cox katosi heidän yhteisen lapsen kanssa, etenkin kun Yoko ja John yhdessä veteli herskaa. Yoko oli epävakaa ja piiritti Johnia määrätietoisesti. Esimerkiksi Yoko pommitti Johnia kirjein ja puhelinsoitoin. Vähitellen Yoko sai otteen Johnista, joka kävi ilmi muunmuassa Intian reissun aikana. Cynthian kirjan perusteella huomasi, että Johnia vedettiin kuin pässiä narussa. Oli muuten Onolta melkoinen ele pitää Cynin aamutakkia päällä kun Cyn tuli reissulta kotiin, aika hyvä naulaus. Ääreistään röyhkeä ele, mutta sellainen nainen se Ono on. Ja mitä olet mieltä, että samaa tarinaa aivopesusta tukee May Pangin kirja. 

Ja ono ei osaa laulaa. Ei se pysy nuotissa, se osaa vain kirkua. Taide tottakai - pitää olla yleisöä puhuttelevaa. Mutta kaikki se mitä ono sai aikaiseksi ... no, tekee kyllä kuka tahansa askartelukerholainen. Vai mitä osallistumista vaaditaan taiteilijalta jonka teos koostuu siitä, että yleisö käy naputtelemassa nauloja johonkin seinään/levyyn. Hui hai rembrandt - vapise, sulla on tosi vakavasti otettava kilpailija. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olenko ainoa, jolla tuli mieleen case Yoko & John.

Eroa toki Harrylla ja Johnilla oli se, että toinen on kasvanut vauraudessa ja toinen ei. Mutta äidittömiä poikia olivat molemmat ja joitain äititraumaa on. Ja sitten takavasemmalta on tullut vanhempi vahvatahtoinen golddigger, joka on laittanut miehen henkisesti polvilleen. Lennonhan märehti sitten tuota äitinsä poismenoa kovinkin julkisesti. 

Ja sitten onhan tuon Yokon kohdalla ollut sitä samaa laulua, että ihan oikeesti se oli omaa uraa luonut nainen. Joo-o, veikkaan että Ono oli jäänyt melkoisen tuntemattomaksi sekopääksi ilman kultakaivos-Johniaan. 

Ainakaan et selvästikään tiedä mitään Yoko Onon urasta ja elämästä, ja tuskin pintaa syvemmin Lennoninkaan.

Ha. Hieno peukutus muuten omalle kommentille, pointsit siitä.

Aika mielenkiintoisesti aliarvioit tietämykseni kumpaisesta. En lähde nyt kiistelemään jonkun viritööt-yokofanin kanssa, mutta totean nyt vaan, että kyllä tiedän mistä puhun. Vai pitäisikö tämä viesti kertoa boobiet paljaana kirkuen kuin riivattu? 

Mutta tosiaan:

Yoko hajoitti Beatlesin - Meghan tuli hoviin, ja sai melkoista myllerrystä aikaan

Yoko oli Lennonia vanhempi ja vahvatahtoisempi - Meghan oli Harrya vanhempi ja vahvatahtoisempi

Yoko oli melko tuntematon urallaan - Meghan oli melko tuntematon urallaan

John alkoi märehtiä äitinsä poismenoa julkisesti - Harry alkoi märehtiä äitinsä poismenoa julkisesti

Meghan saattaa olla tuntematon nayttelijana Suomessa mutta se ei tarkoita sita etta olisi esim. USAssa tuntematon, Suits oli suosittu sarja. Suomi nyt ei ole mikaan menestyksen ja kuuluisuuden mittari maailmanlaajuisesti.

Lennon on kertonut että tunsi olonsa ahdistuneeksi jo 1967 ennen Yokon ilmestymistä. Paul McCartneyn pomotteluun olivat kyllästyneet kaikki.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olenko ainoa, jolla tuli mieleen case Yoko & John.

Eroa toki Harrylla ja Johnilla oli se, että toinen on kasvanut vauraudessa ja toinen ei. Mutta äidittömiä poikia olivat molemmat ja joitain äititraumaa on. Ja sitten takavasemmalta on tullut vanhempi vahvatahtoinen golddigger, joka on laittanut miehen henkisesti polvilleen. Lennonhan märehti sitten tuota äitinsä poismenoa kovinkin julkisesti. 

Ja sitten onhan tuon Yokon kohdalla ollut sitä samaa laulua, että ihan oikeesti se oli omaa uraa luonut nainen. Joo-o, veikkaan että Ono oli jäänyt melkoisen tuntemattomaksi sekopääksi ilman kultakaivos-Johniaan. 

Ainakaan et selvästikään tiedä mitään Yoko Onon urasta ja elämästä, ja tuskin pintaa syvemmin Lennoninkaan.

Yoko Ono oli japanilaista aristokratiaa ja kävi koulua keisariperheen lasten ohella samassa opinahjossa. Ono oli myös taiteilija ja muusikko.

Yoko Ono oli Japanissa selvästi kuuluisampi kuin Beatles. Siellä päin maailmaa uutinen oli, että Onon perheen tytär avioitui jonkun rentun kanssa. Itse asiassa Onon perhe osti ilmoituksen maan suurimmasta lehdestä kertoakseen, ettei hyväksy liittoa.

Yoko oli opiskellut maineikkaassa japanilaisessa yliopistossa filosofiaa (ensimmäisenä naisena) ja hän oli myös klassisen koulutuksen saanut pianisti.

Eli on ihan näkökulmakysymys, kumpi oli muusikko ja julkkis ja kumpi golddigger.

-eri.

sori, en tunne sitä planeettaa millä sä elät. 

Lähdeviitteitä, lähdeviitteitä.

Vierailija kirjoitti:

Lennon on kertonut että tunsi olonsa ahdistuneeksi jo 1967 ennen Yokon ilmestymistä. Paul McCartneyn pomotteluun olivat kyllästyneet kaikki.

Ja asiaa varmasti auttoi, että onosta tuli pian joka paikkaan seuraava dominoiva kylkimyyry. Olet varmaan aika hyvin unohtanut senkin, että ono eka yritti Maccaa. Ja miksi Paul "pomotteli" oli se, että Lennonilla oli vähän huithait menoa päihteiden kanssa. Cyn koitti rauhoittaa Lennonia muutolla rauhallisemmille seuduille, mistä toki ei ollut apua. 

En epäile etteivätkö myöhemminkin tienaa maltaita näillä pop up esiintymisillä. Kyllä kiinnostusta riittää ainakin Pohjois-Amerikassa. Ihmettelen vain eikö kaksinaamaisuus hävetä? Ensin uikutetaan ilmastonlämpenemisestä ja julkisuudesta mut viikkoa myöhemmin yksityiskoneella patsastelemaan maksusta ja avautumaan mielenterveysongelmistaan. Harry vaikuttaa suoraan sanoen pehmeältä päästä. Ihan vainoharhainen perheen suojelutarpeesta eikä näköjään ole yhtään päässyt vielä yli äidin kuolemasta 20 vuotta myöhemmin. Mielestäni tilanne paheni naimisiinmenon jälkeen. Sitä ennen vaikutti jotenkin tasapainoisemmalta ja skandaalit sellaista tavallista nuoren miehen biletystä ystävien kanssa. Ei hyvältä vaikuta, huh huh

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olenko ainoa, jolla tuli mieleen case Yoko & John.

Eroa toki Harrylla ja Johnilla oli se, että toinen on kasvanut vauraudessa ja toinen ei. Mutta äidittömiä poikia olivat molemmat ja joitain äititraumaa on. Ja sitten takavasemmalta on tullut vanhempi vahvatahtoinen golddigger, joka on laittanut miehen henkisesti polvilleen. Lennonhan märehti sitten tuota äitinsä poismenoa kovinkin julkisesti. 

Ja sitten onhan tuon Yokon kohdalla ollut sitä samaa laulua, että ihan oikeesti se oli omaa uraa luonut nainen. Joo-o, veikkaan että Ono oli jäänyt melkoisen tuntemattomaksi sekopääksi ilman kultakaivos-Johniaan. 

Ainakaan et selvästikään tiedä mitään Yoko Onon urasta ja elämästä, ja tuskin pintaa syvemmin Lennoninkaan.

Yoko Ono oli japanilaista aristokratiaa ja kävi koulua keisariperheen lasten ohella samassa opinahjossa. Ono oli myös taiteilija ja muusikko.

.... Ja jätät mainitsematta, että toisen maailmansodan jälkeen perhe joutui kerjuulle ja muutti pois jaappanista. Yoko ensiksi metsästi Anthony Coxin ja suhde oli varsin riitaisa. Ei ihme, että Cox katosi heidän yhteisen lapsen kanssa, etenkin kun Yoko ja John yhdessä veteli herskaa. Yoko oli epävakaa ja piiritti Johnia määrätietoisesti. Esimerkiksi Yoko pommitti Johnia kirjein ja puhelinsoitoin. Vähitellen Yoko sai otteen Johnista, joka kävi ilmi muunmuassa Intian reissun aikana. Cynthian kirjan perusteella huomasi, että Johnia vedettiin kuin pässiä narussa. Oli muuten Onolta melkoinen ele pitää Cynin aamutakkia päällä kun Cyn tuli reissulta kotiin, aika hyvä naulaus. Ääreistään röyhkeä ele, mutta sellainen nainen se Ono on. Ja mitä olet mieltä, että samaa tarinaa aivopesusta tukee May Pangin kirja. 

Ja ono ei osaa laulaa. Ei se pysy nuotissa, se osaa vain kirkua. Taide tottakai - pitää olla yleisöä puhuttelevaa. Mutta kaikki se mitä ono sai aikaiseksi ... no, tekee kyllä kuka tahansa askartelukerholainen. Vai mitä osallistumista vaaditaan taiteilijalta jonka teos koostuu siitä, että yleisö käy naputtelemassa nauloja johonkin seinään/levyyn. Hui hai rembrandt - vapise, sulla on tosi vakavasti otettava kilpailija. 

Cynthian ja May Pangin kirjat, voi jee! Olen lukenut molemmat, ja täytyy kyllä sanoa että Ono oli suorastaan pelastaja noihin naisiin verrattuna. Lennon olisi Pangin kanssa päässyt hengestään parissa vuodessa. Olisi jäänyt Double Fantasy tekemättä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olenko ainoa, jolla tuli mieleen case Yoko & John.

Eroa toki Harrylla ja Johnilla oli se, että toinen on kasvanut vauraudessa ja toinen ei. Mutta äidittömiä poikia olivat molemmat ja joitain äititraumaa on. Ja sitten takavasemmalta on tullut vanhempi vahvatahtoinen golddigger, joka on laittanut miehen henkisesti polvilleen. Lennonhan märehti sitten tuota äitinsä poismenoa kovinkin julkisesti. 

Ja sitten onhan tuon Yokon kohdalla ollut sitä samaa laulua, että ihan oikeesti se oli omaa uraa luonut nainen. Joo-o, veikkaan että Ono oli jäänyt melkoisen tuntemattomaksi sekopääksi ilman kultakaivos-Johniaan. 

Ainakaan et selvästikään tiedä mitään Yoko Onon urasta ja elämästä, ja tuskin pintaa syvemmin Lennoninkaan.

Yoko Ono oli japanilaista aristokratiaa ja kävi koulua keisariperheen lasten ohella samassa opinahjossa. Ono oli myös taiteilija ja muusikko.

Yoko Ono oli Japanissa selvästi kuuluisampi kuin Beatles. Siellä päin maailmaa uutinen oli, että Onon perheen tytär avioitui jonkun rentun kanssa. Itse asiassa Onon perhe osti ilmoituksen maan suurimmasta lehdestä kertoakseen, ettei hyväksy liittoa.

Yoko oli opiskellut maineikkaassa japanilaisessa yliopistossa filosofiaa (ensimmäisenä naisena) ja hän oli myös klassisen koulutuksen saanut pianisti.

Eli on ihan näkökulmakysymys, kumpi oli muusikko ja julkkis ja kumpi golddigger.

-eri.

sori, en tunne sitä planeettaa millä sä elät. 

Lähdeviitteitä, lähdeviitteitä.

Enpä olisi arvannut keskustelun alkupuolen perusteella, että tämä on lähdeviitteellinen keskustelu.

Aika monta kirjaa on tullut Beatlesista ja Yokosta luettua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olenko ainoa, jolla tuli mieleen case Yoko & John.

Eroa toki Harrylla ja Johnilla oli se, että toinen on kasvanut vauraudessa ja toinen ei. Mutta äidittömiä poikia olivat molemmat ja joitain äititraumaa on. Ja sitten takavasemmalta on tullut vanhempi vahvatahtoinen golddigger, joka on laittanut miehen henkisesti polvilleen. Lennonhan märehti sitten tuota äitinsä poismenoa kovinkin julkisesti. 

Ja sitten onhan tuon Yokon kohdalla ollut sitä samaa laulua, että ihan oikeesti se oli omaa uraa luonut nainen. Joo-o, veikkaan että Ono oli jäänyt melkoisen tuntemattomaksi sekopääksi ilman kultakaivos-Johniaan. 

Ainakaan et selvästikään tiedä mitään Yoko Onon urasta ja elämästä, ja tuskin pintaa syvemmin Lennoninkaan.

Yoko Ono oli japanilaista aristokratiaa ja kävi koulua keisariperheen lasten ohella samassa opinahjossa. Ono oli myös taiteilija ja muusikko.

.... Ja jätät mainitsematta, että toisen maailmansodan jälkeen perhe joutui kerjuulle ja muutti pois jaappanista. Yoko ensiksi metsästi Anthony Coxin ja suhde oli varsin riitaisa. Ei ihme, että Cox katosi heidän yhteisen lapsen kanssa, etenkin kun Yoko ja John yhdessä veteli herskaa. Yoko oli epävakaa ja piiritti Johnia määrätietoisesti. Esimerkiksi Yoko pommitti Johnia kirjein ja puhelinsoitoin. Vähitellen Yoko sai otteen Johnista, joka kävi ilmi muunmuassa Intian reissun aikana. Cynthian kirjan perusteella huomasi, että Johnia vedettiin kuin pässiä narussa. Oli muuten Onolta melkoinen ele pitää Cynin aamutakkia päällä kun Cyn tuli reissulta kotiin, aika hyvä naulaus. Ääreistään röyhkeä ele, mutta sellainen nainen se Ono on. Ja mitä olet mieltä, että samaa tarinaa aivopesusta tukee May Pangin kirja. 

Ja ono ei osaa laulaa. Ei se pysy nuotissa, se osaa vain kirkua. Taide tottakai - pitää olla yleisöä puhuttelevaa. Mutta kaikki se mitä ono sai aikaiseksi ... no, tekee kyllä kuka tahansa askartelukerholainen. Vai mitä osallistumista vaaditaan taiteilijalta jonka teos koostuu siitä, että yleisö käy naputtelemassa nauloja johonkin seinään/levyyn. Hui hai rembrandt - vapise, sulla on tosi vakavasti otettava kilpailija. 

Cynthian ja May Pangin kirjat, voi jee! Olen lukenut molemmat, ja täytyy kyllä sanoa että Ono oli suorastaan pelastaja noihin naisiin verrattuna. Lennon olisi Pangin kanssa päässyt hengestään parissa vuodessa. Olisi jäänyt Double Fantasy tekemättä.

Okei. Mä nostan kädet pystyyn. Ilmeisesti tykkäät lukea varsin valikoivasti ja laitat kädet korville laalaalaa kun joku kritisoi onoa. Oletkos kenties samanlainen vai mikä sinua vaivaa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olenko ainoa, jolla tuli mieleen case Yoko & John.

Eroa toki Harrylla ja Johnilla oli se, että toinen on kasvanut vauraudessa ja toinen ei. Mutta äidittömiä poikia olivat molemmat ja joitain äititraumaa on. Ja sitten takavasemmalta on tullut vanhempi vahvatahtoinen golddigger, joka on laittanut miehen henkisesti polvilleen. Lennonhan märehti sitten tuota äitinsä poismenoa kovinkin julkisesti. 

Ja sitten onhan tuon Yokon kohdalla ollut sitä samaa laulua, että ihan oikeesti se oli omaa uraa luonut nainen. Joo-o, veikkaan että Ono oli jäänyt melkoisen tuntemattomaksi sekopääksi ilman kultakaivos-Johniaan. 

Ainakaan et selvästikään tiedä mitään Yoko Onon urasta ja elämästä, ja tuskin pintaa syvemmin Lennoninkaan.

Yoko Ono oli japanilaista aristokratiaa ja kävi koulua keisariperheen lasten ohella samassa opinahjossa. Ono oli myös taiteilija ja muusikko.

Yoko Ono oli Japanissa selvästi kuuluisampi kuin Beatles. Siellä päin maailmaa uutinen oli, että Onon perheen tytär avioitui jonkun rentun kanssa. Itse asiassa Onon perhe osti ilmoituksen maan suurimmasta lehdestä kertoakseen, ettei hyväksy liittoa.

Yoko oli opiskellut maineikkaassa japanilaisessa yliopistossa filosofiaa (ensimmäisenä naisena) ja hän oli myös klassisen koulutuksen saanut pianisti.

Eli on ihan näkökulmakysymys, kumpi oli muusikko ja julkkis ja kumpi golddigger.

-eri.

sori, en tunne sitä planeettaa millä sä elät. 

Lähdeviitteitä, lähdeviitteitä.

Enpä olisi arvannut keskustelun alkupuolen perusteella, että tämä on lähdeviitteellinen keskustelu.

Aika monta kirjaa on tullut Beatlesista ja Yokosta luettua.

no, listaa kehiin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lennon on kertonut että tunsi olonsa ahdistuneeksi jo 1967 ennen Yokon ilmestymistä. Paul McCartneyn pomotteluun olivat kyllästyneet kaikki.

Ja asiaa varmasti auttoi, että onosta tuli pian joka paikkaan seuraava dominoiva kylkimyyry. Olet varmaan aika hyvin unohtanut senkin, että ono eka yritti Maccaa. Ja miksi Paul "pomotteli" oli se, että Lennonilla oli vähän huithait menoa päihteiden kanssa. Cyn koitti rauhoittaa Lennonia muutolla rauhallisemmille seuduille, mistä toki ei ollut apua. 

Tähän epäilemättä ovat lähteenä olleet brittilehdistön rasistiset jutut, joissa pyrittiin kaikin keinoin mustamaalaamaan Onoa.

Oikeastihan se oli Lennon joka tahtoi Onon vessaankin mukaan. Tämä oli vain liikaa faneille, jotka halusivat nähdä sankarinsa työväenluokkaisena koviksena.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olenko ainoa, jolla tuli mieleen case Yoko & John.

Eroa toki Harrylla ja Johnilla oli se, että toinen on kasvanut vauraudessa ja toinen ei. Mutta äidittömiä poikia olivat molemmat ja joitain äititraumaa on. Ja sitten takavasemmalta on tullut vanhempi vahvatahtoinen golddigger, joka on laittanut miehen henkisesti polvilleen. Lennonhan märehti sitten tuota äitinsä poismenoa kovinkin julkisesti. 

Ja sitten onhan tuon Yokon kohdalla ollut sitä samaa laulua, että ihan oikeesti se oli omaa uraa luonut nainen. Joo-o, veikkaan että Ono oli jäänyt melkoisen tuntemattomaksi sekopääksi ilman kultakaivos-Johniaan. 

Ainakaan et selvästikään tiedä mitään Yoko Onon urasta ja elämästä, ja tuskin pintaa syvemmin Lennoninkaan.

Yoko Ono oli japanilaista aristokratiaa ja kävi koulua keisariperheen lasten ohella samassa opinahjossa. Ono oli myös taiteilija ja muusikko.

.... Ja jätät mainitsematta, että toisen maailmansodan jälkeen perhe joutui kerjuulle ja muutti pois jaappanista. Yoko ensiksi metsästi Anthony Coxin ja suhde oli varsin riitaisa. Ei ihme, että Cox katosi heidän yhteisen lapsen kanssa, etenkin kun Yoko ja John yhdessä veteli herskaa. Yoko oli epävakaa ja piiritti Johnia määrätietoisesti. Esimerkiksi Yoko pommitti Johnia kirjein ja puhelinsoitoin. Vähitellen Yoko sai otteen Johnista, joka kävi ilmi muunmuassa Intian reissun aikana. Cynthian kirjan perusteella huomasi, että Johnia vedettiin kuin pässiä narussa. Oli muuten Onolta melkoinen ele pitää Cynin aamutakkia päällä kun Cyn tuli reissulta kotiin, aika hyvä naulaus. Ääreistään röyhkeä ele, mutta sellainen nainen se Ono on. Ja mitä olet mieltä, että samaa tarinaa aivopesusta tukee May Pangin kirja. 

Ja ono ei osaa laulaa. Ei se pysy nuotissa, se osaa vain kirkua. Taide tottakai - pitää olla yleisöä puhuttelevaa. Mutta kaikki se mitä ono sai aikaiseksi ... no, tekee kyllä kuka tahansa askartelukerholainen. Vai mitä osallistumista vaaditaan taiteilijalta jonka teos koostuu siitä, että yleisö käy naputtelemassa nauloja johonkin seinään/levyyn. Hui hai rembrandt - vapise, sulla on tosi vakavasti otettava kilpailija. 

Cynthian ja May Pangin kirjat, voi jee! Olen lukenut molemmat, ja täytyy kyllä sanoa että Ono oli suorastaan pelastaja noihin naisiin verrattuna. Lennon olisi Pangin kanssa päässyt hengestään parissa vuodessa. Olisi jäänyt Double Fantasy tekemättä.

Okei. Mä nostan kädet pystyyn. Ilmeisesti tykkäät lukea varsin valikoivasti ja laitat kädet korville laalaalaa kun joku kritisoi onoa. Oletkos kenties samanlainen vai mikä sinua vaivaa?

Vaivaa ehkä se, että tuosta kaikesta on 50 vuotta ja edelleen internet on täynnä perusteetonta vihapuhetta Onoa kohtaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olenko ainoa, jolla tuli mieleen case Yoko & John.

Eroa toki Harrylla ja Johnilla oli se, että toinen on kasvanut vauraudessa ja toinen ei. Mutta äidittömiä poikia olivat molemmat ja joitain äititraumaa on. Ja sitten takavasemmalta on tullut vanhempi vahvatahtoinen golddigger, joka on laittanut miehen henkisesti polvilleen. Lennonhan märehti sitten tuota äitinsä poismenoa kovinkin julkisesti. 

Ja sitten onhan tuon Yokon kohdalla ollut sitä samaa laulua, että ihan oikeesti se oli omaa uraa luonut nainen. Joo-o, veikkaan että Ono oli jäänyt melkoisen tuntemattomaksi sekopääksi ilman kultakaivos-Johniaan. 

Ainakaan et selvästikään tiedä mitään Yoko Onon urasta ja elämästä, ja tuskin pintaa syvemmin Lennoninkaan.

Yoko Ono oli japanilaista aristokratiaa ja kävi koulua keisariperheen lasten ohella samassa opinahjossa. Ono oli myös taiteilija ja muusikko.

Yoko Ono oli Japanissa selvästi kuuluisampi kuin Beatles. Siellä päin maailmaa uutinen oli, että Onon perheen tytär avioitui jonkun rentun kanssa. Itse asiassa Onon perhe osti ilmoituksen maan suurimmasta lehdestä kertoakseen, ettei hyväksy liittoa.

Yoko oli opiskellut maineikkaassa japanilaisessa yliopistossa filosofiaa (ensimmäisenä naisena) ja hän oli myös klassisen koulutuksen saanut pianisti.

Eli on ihan näkökulmakysymys, kumpi oli muusikko ja julkkis ja kumpi golddigger.

-eri.

sori, en tunne sitä planeettaa millä sä elät. 

Lähdeviitteitä, lähdeviitteitä.

Enpä olisi arvannut keskustelun alkupuolen perusteella, että tämä on lähdeviitteellinen keskustelu.

Aika monta kirjaa on tullut Beatlesista ja Yokosta luettua.

no, listaa kehiin. 

Täh? Ensin itse paukuttelet ties mitä höpönlöpöä ja sitten alat tivata toisilta lähteitä!

Kaikki mikä ei imartele, on rasismia ja vihapuhetta. Oukkidoukki. Laalaalaa. 

Eiköhän siitä Beatlesien hajoamisesta kerro ihan riittävästi se, että Lennon jammaili toistuvasti Ringo Starrin ja George Harrisonin kanssa ja pyysi näitä levyilleenkin vielä Beatlesien hajottua, Yokon läsnäolosta huolimatta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olenko ainoa, jolla tuli mieleen case Yoko & John.

Eroa toki Harrylla ja Johnilla oli se, että toinen on kasvanut vauraudessa ja toinen ei. Mutta äidittömiä poikia olivat molemmat ja joitain äititraumaa on. Ja sitten takavasemmalta on tullut vanhempi vahvatahtoinen golddigger, joka on laittanut miehen henkisesti polvilleen. Lennonhan märehti sitten tuota äitinsä poismenoa kovinkin julkisesti. 

Ja sitten onhan tuon Yokon kohdalla ollut sitä samaa laulua, että ihan oikeesti se oli omaa uraa luonut nainen. Joo-o, veikkaan että Ono oli jäänyt melkoisen tuntemattomaksi sekopääksi ilman kultakaivos-Johniaan. 

Ainakaan et selvästikään tiedä mitään Yoko Onon urasta ja elämästä, ja tuskin pintaa syvemmin Lennoninkaan.

Ha. Hieno peukutus muuten omalle kommentille, pointsit siitä.

Aika mielenkiintoisesti aliarvioit tietämykseni kumpaisesta. En lähde nyt kiistelemään jonkun viritööt-yokofanin kanssa, mutta totean nyt vaan, että kyllä tiedän mistä puhun. Vai pitäisikö tämä viesti kertoa boobiet paljaana kirkuen kuin riivattu? 

Mutta tosiaan:

Yoko hajoitti Beatlesin - Meghan tuli hoviin, ja sai melkoista myllerrystä aikaan

Yoko oli Lennonia vanhempi ja vahvatahtoisempi - Meghan oli Harrya vanhempi ja vahvatahtoisempi

Yoko oli melko tuntematon urallaan - Meghan oli melko tuntematon urallaan

John alkoi märehtiä äitinsä poismenoa julkisesti - Harry alkoi märehtiä äitinsä poismenoa julkisesti

Meghan saattaa olla tuntematon nayttelijana Suomessa mutta se ei tarkoita sita etta olisi esim. USAssa tuntematon, Suits oli suosittu sarja. Suomi nyt ei ole mikaan menestyksen ja kuuluisuuden mittari maailmanlaajuisesti.

Kanadalaisen kaapelisarjan pikkutähtönen on vieläkin tuntematon Usassa. Siellä kun riittää oikeitakin näyttelijöitä pilvin pimein.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olenko ainoa, jolla tuli mieleen case Yoko & John.

Eroa toki Harrylla ja Johnilla oli se, että toinen on kasvanut vauraudessa ja toinen ei. Mutta äidittömiä poikia olivat molemmat ja joitain äititraumaa on. Ja sitten takavasemmalta on tullut vanhempi vahvatahtoinen golddigger, joka on laittanut miehen henkisesti polvilleen. Lennonhan märehti sitten tuota äitinsä poismenoa kovinkin julkisesti. 

Ja sitten onhan tuon Yokon kohdalla ollut sitä samaa laulua, että ihan oikeesti se oli omaa uraa luonut nainen. Joo-o, veikkaan että Ono oli jäänyt melkoisen tuntemattomaksi sekopääksi ilman kultakaivos-Johniaan. 

Ainakaan et selvästikään tiedä mitään Yoko Onon urasta ja elämästä, ja tuskin pintaa syvemmin Lennoninkaan.

Yoko Ono oli japanilaista aristokratiaa ja kävi koulua keisariperheen lasten ohella samassa opinahjossa. Ono oli myös taiteilija ja muusikko.

.... Ja jätät mainitsematta, että toisen maailmansodan jälkeen perhe joutui kerjuulle ja muutti pois jaappanista. Yoko ensiksi metsästi Anthony Coxin ja suhde oli varsin riitaisa. Ei ihme, että Cox katosi heidän yhteisen lapsen kanssa, etenkin kun Yoko ja John yhdessä veteli herskaa. Yoko oli epävakaa ja piiritti Johnia määrätietoisesti. Esimerkiksi Yoko pommitti Johnia kirjein ja puhelinsoitoin. Vähitellen Yoko sai otteen Johnista, joka kävi ilmi muunmuassa Intian reissun aikana. Cynthian kirjan perusteella huomasi, että Johnia vedettiin kuin pässiä narussa. Oli muuten Onolta melkoinen ele pitää Cynin aamutakkia päällä kun Cyn tuli reissulta kotiin, aika hyvä naulaus. Ääreistään röyhkeä ele, mutta sellainen nainen se Ono on. Ja mitä olet mieltä, että samaa tarinaa aivopesusta tukee May Pangin kirja. 

Ja ono ei osaa laulaa. Ei se pysy nuotissa, se osaa vain kirkua. Taide tottakai - pitää olla yleisöä puhuttelevaa. Mutta kaikki se mitä ono sai aikaiseksi ... no, tekee kyllä kuka tahansa askartelukerholainen. Vai mitä osallistumista vaaditaan taiteilijalta jonka teos koostuu siitä, että yleisö käy naputtelemassa nauloja johonkin seinään/levyyn. Hui hai rembrandt - vapise, sulla on tosi vakavasti otettava kilpailija. 

Kyllä, oikeastaan ainoa asia, minkä järkevä ja mukava mies voi tehdä, on kaapata lapsi tämän äidiltä, oikeuden määräämällä huoltajalta, ja viedä hänet uskonnollisen kultin kasvatettavaksi. Tony Cox on todellinen sankari!!!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olenko ainoa, jolla tuli mieleen case Yoko & John.

Eroa toki Harrylla ja Johnilla oli se, että toinen on kasvanut vauraudessa ja toinen ei. Mutta äidittömiä poikia olivat molemmat ja joitain äititraumaa on. Ja sitten takavasemmalta on tullut vanhempi vahvatahtoinen golddigger, joka on laittanut miehen henkisesti polvilleen. Lennonhan märehti sitten tuota äitinsä poismenoa kovinkin julkisesti. 

Ja sitten onhan tuon Yokon kohdalla ollut sitä samaa laulua, että ihan oikeesti se oli omaa uraa luonut nainen. Joo-o, veikkaan että Ono oli jäänyt melkoisen tuntemattomaksi sekopääksi ilman kultakaivos-Johniaan. 

Ainakaan et selvästikään tiedä mitään Yoko Onon urasta ja elämästä, ja tuskin pintaa syvemmin Lennoninkaan.

Yoko Ono oli japanilaista aristokratiaa ja kävi koulua keisariperheen lasten ohella samassa opinahjossa. Ono oli myös taiteilija ja muusikko.

.... Ja jätät mainitsematta, että toisen maailmansodan jälkeen perhe joutui kerjuulle ja muutti pois jaappanista. Yoko ensiksi metsästi Anthony Coxin ja suhde oli varsin riitaisa. Ei ihme, että Cox katosi heidän yhteisen lapsen kanssa, etenkin kun Yoko ja John yhdessä veteli herskaa. Yoko oli epävakaa ja piiritti Johnia määrätietoisesti. Esimerkiksi Yoko pommitti Johnia kirjein ja puhelinsoitoin. Vähitellen Yoko sai otteen Johnista, joka kävi ilmi muunmuassa Intian reissun aikana. Cynthian kirjan perusteella huomasi, että Johnia vedettiin kuin pässiä narussa. Oli muuten Onolta melkoinen ele pitää Cynin aamutakkia päällä kun Cyn tuli reissulta kotiin, aika hyvä naulaus. Ääreistään röyhkeä ele, mutta sellainen nainen se Ono on. Ja mitä olet mieltä, että samaa tarinaa aivopesusta tukee May Pangin kirja. 

Ja ono ei osaa laulaa. Ei se pysy nuotissa, se osaa vain kirkua. Taide tottakai - pitää olla yleisöä puhuttelevaa. Mutta kaikki se mitä ono sai aikaiseksi ... no, tekee kyllä kuka tahansa askartelukerholainen. Vai mitä osallistumista vaaditaan taiteilijalta jonka teos koostuu siitä, että yleisö käy naputtelemassa nauloja johonkin seinään/levyyn. Hui hai rembrandt - vapise, sulla on tosi vakavasti otettava kilpailija. 

Cynthian ja May Pangin kirjat, voi jee! Olen lukenut molemmat, ja täytyy kyllä sanoa että Ono oli suorastaan pelastaja noihin naisiin verrattuna. Lennon olisi Pangin kanssa päässyt hengestään parissa vuodessa. Olisi jäänyt Double Fantasy tekemättä.

Lennon oli Beatleista varakkaimmasta kodista, olot olivat melko hyvät Mimi tädin luona. Yoko oli upporikkaasta pankkiiri suvusta. Lennon 5 viimeistä vuotta vaikuttivat seesteisiltä.