Jos saisit rahat kauneusleikkaukseen, mitä haluaisit itsessäsi muuttaa?

Vierailija kirjoitti:

En mitään, vaikka olen ruma. En pelkän ulkonäön takia leikkauttaisi mitään, ei ole minulle tärkeä asia.

En ehkä itsekään lopulta uskaltaisi. Olisiko se sen rahanmenon ja riskin arvoista sitten kuitenkaan? Kaduttaisi, jos jokin menisi vikaan. Että "pitikö tähän nyt ulkonäön takia lähteä?!"

Enää en mitään, olen liian vanha, mutta nuorempana olisi kannattanut leikkauttaa nenä. Rahatkin olivat valmiina, mutten koskaan uskaltanut. 

Isomman M*nan :D

1) Kiristäisin leuan orastavaa velttoutta.

2) Korjaisin hampaat (jotka ala-asteella pilattiin väärällä hoidolla).

3) Ottaisin enemmän pois vatsasta.

Rintojakin voisi nostaa useita senttimetrejä ylöspäin, mut en tiedä onko mahdollista... siis miltä näyttäisi pelkkä nosto, ilman täyteaineita.

Mitä maksaa leuan kevyt kiristys / lievä naaman kohotus?

en mitään. ja vähän harmittaisi jos ne rahat olisi korvamerkitty kauneusleikkaukseen eikä saisi muuhun käyttöön.

Facelift.

Ja olen sellaiseen menossakin ensi kesänä. Vihaan velttoa leukalinjaani.

Rasvaimu, muu on suht ok, mutta raskauksien ja pikkuhiljaa neljänkymmenen ikävuoden lähestyessä en saa vatsaani enää niin litteäksi kuin haluaisin. Toisaalta en kyllä varmaan uskaltaisi mennä. Arvostan terveyttäni ja henkeäni enemmän kuin läskitöntä keskivartaloa.

En mihinkään.... :)

Sen sijaa voisin ostaa esim. hampaidenvalkasuvälineitä, kauneustuotteita, ihorasvoja sun muita mutta kauneusleikkaukseen en menis.

Kaiken.

Niin paljon rahaa ei löydy, että meikäläisestä saisi ulkonäöltään salonkikelpoisen. Ja vaikka löytyisikin, kieltäytyisin, sillä leikkauksien jälkeen en enää olisi minä, vaan jokin plastiikkakirurgin tekele.

Roikkuvat silmäluomet korjauttaisin. 

Vierailija kirjoitti:

Niin paljon rahaa ei löydy, että meikäläisestä saisi ulkonäöltään salonkikelpoisen. Ja vaikka löytyisikin, kieltäytyisin, sillä leikkauksien jälkeen en enää olisi minä, vaan jokin plastiikkakirurgin tekele.

Olet aika pinnallinen ihminen. Itse koen, että vaikka muuttaisin ulkonäössäni kaiken, olen silti sama minä kuin ennenkin, koska minuus ei perustu ulkonäköön.

Kävin tänään juuri plastiikkakirurgin pakeilla.

Harkinnassa alakasvojen facelift ja rasvansiirto kyyneluriin. Hinta olisi aivan hirveä, mutta alan näyttää hamsterilta ja painonvaihtelun vuoksi kasvot roikkuvat.

Voisin lisäksi -jos rahaa olisi- kohottaa otsani ja lisätä rasvaa poskipäihin.

Käsivarsien kavennukseen menisin. Ja rintojen täyttöön/nännien muotoilu pienemmiksi.

Vinon nenän, kaksoisleuan vai eriparirinnat, vaikea olis valinta.

Kasvonpiirteistä en muuttaisi mitään, vaikka en mikään kaunotar olekaan, niin kuitenkin ihan tyytyväinen itseeni. Hampaat sen sijaan haluaisin suoremmiksi. 

Rahaa on, mutta en uskalla. Haluaisin eroon silmälaseista. Monelle Tutulle tehty laserleikkaus ja yhdelle epäonnistunut. Laminaatit hampaisiin, mutta niistäkin olen lukenut huonoja kokemuksia.

Siistisin vanhan leikkausarven. Kukaan ei sitä vaatteiden alta näe, mutta repeytyneen tikin jäljiltä jäi epäsiistiksi ja muistan aina sen nähdessäni leikkauksen jälkeen pilkottaneet alemmat ihon kerrokset ja niistä tihkuvat nesteet. On aika inhaa, että omassa kehossa on yökötystä aiheuttava muisto.

Vierailija kirjoitti:

Tissit korjauttaisin niin, ettei nännit tuijota lattiaan, saisivat vähän pyöreyttä ja saman kokoisiksi. Semmoset luonnolliset kuitenkin, ei mitään kumitissejä.

Tissit varmaan minäkin laittaisin vähän paremmin ”asemiin/ryhtiin”. Mutta en pelkästä pinnallisuudesta tai no osittain, mutta nuorena oli patti toisessa tississä joka otettiin pois- ja ovat eri paria. Miestä ei haittaa se kyllä, mutta valitettavasti häntä haittaa kun olen lihonut. Ikä vaikeuttaa painon putoamista.

-n40