Miksi hääkutsulla halutaan tuottaa pahaa mieltä?

Meille tulossa häät ja todennäköisesti lapsettomat sellaiset. Miksikö? Jos sadasta vieraasta 1/5 on lapsia, niin tuo 20 alle kouluikäistä lasta on ihan järjetön kuluerä. Ei huvita maksaa ruokailusta 50€ nuppi. Lasten takia ei myöskään haluta supistaa kutsuttavien aikuisten määrää ja saman rahan voi käyttää ohjelmaan/tarjottaviin.

Ei ole mitään henkilökohtaista ketään kohtaan, mutta joku rajanveto on tehtävä.

Ei lapsia tarkoittaa ei lapsia, edes sinun kultamussukoitasi. Kyse ei ole siitä ovatko lapset hyväkäytöksisiä, vaan siitä ettet sinä ole poikkeus. Jos sinulle annetaan poikkeuslupa, niin sitten muut vieraat joilla on lapsia pahoittavat mielensä. Silloin hääpari ikäänkuin kertoo heille ilman sanoja, että heidän lapsensa ovat "huonompia" kuin sinun lapsesi. Mutta sehän ei käy mielessä, koska vaikutat omaa napaasi tuijottavalta ammattiloukkaantujalta? Muiden tunteet? Eikö? Eipä tietenkään.

Olisit loukkaantunut jos jäisit ilman kutsua, vai mitä? Ole rehellinen itsellesi. Äläkä nyt herraisä pelkän "save the date"-kutsun perusteella lupaa lapsille että he pääsevät mukaan. Sinä itse asetit lapsillesi kovat odotukset ja hössötit juhlasta varmasti moneen otteeseen - lapset ovat ihania ja fiksuja, mutta eivät niin fiksuja että itse muistaisivat odottaa jotain, joka on 2 vuoden päässä. Kivaa että opetat heitä odottamaan hauskoja juttuja, mutta "save the date"-kortin saadessasi muista ettei hääpari ole vielä päättänyt juhlistaan kaikkea. Se ennakkopäivämäärä ilmoitetaan siksi, että ihmisillä on monet häät ja kaikki voivat sitten suunnitella menonsa hyvissä ajoin ennakkoon, mukaanlukien OMAT häänsä, ettei kaikkien häät ole sattumalta samassa kuussa. Häitä kun on tosi vaikea siirtää. 

Vierailija kirjoitti:

Meille tulossa häät ja todennäköisesti lapsettomat sellaiset. Miksikö? Jos sadasta vieraasta 1/5 on lapsia, niin tuo 20 alle kouluikäistä lasta on ihan järjetön kuluerä. Ei huvita maksaa ruokailusta 50€ nuppi. Lasten takia ei myöskään haluta supistaa kutsuttavien aikuisten määrää ja saman rahan voi käyttää ohjelmaan/tarjottaviin.

Ei ole mitään henkilökohtaista ketään kohtaan, mutta joku rajanveto on tehtävä.

Sama meillä. Kutsutuilla olisi ollut yhteensä yli 30 lasta, näiden ruokailu olisi tullut poskettoman kalliiksi tai vaihtoehtoisesti olisi pitänyt jättää 30 kaveria pois mitä ei haluttu tehdä. Ei ollut mitään henkilökohtaista eikä olla mitään lastenvihaajia, sittemmin tehty kolme omaakin lasta. Meidän tuttavapiirissä häät on kyllä usein ainakin loppuillan osalta bileet, ja vaikka lapset olisi sallittua ottaa mukaan useimmat pyrkivät silti hankkimaan hoitajan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yrittäkää nyt ymmärtää: jokainen saa järjestää mieleisensä juhlat. Vaikka kutsuisi koiria lasten. tilalle. Hölmöä loukkaantua.

Mahtava idea! Jos joskus menen naimisiin niin kaikki vieraat saa tuoda kissansa mukanaan

Ihanaa! Kutsuisitko minut häihisi? Minulla on kiva kissa, osaa kyllä käyttäytyä.

Vierailija kirjoitti:

Ei voi kukaan tehdä niin, että kutsuu joidenkin lapset, mutta ei kaikkien lapsia. Jos ei halua lapsia häihinsä niin sen pitäisi olla kaikille ihan ok. Ikävää se on, jos et pääse, mutta ei se ole loukkaus teitä kohtaan.

Kyllä voi tehdä. Voi jopa jättää osan aikuisista kutsumatta!

Miten kipeä pitää olla, että tämänkin aloituksen tekee joka vuosi?

Kysy itseltäsi, ap, miksi itse pahoitit mielikuvituskersojesi mielen lukemalla mielikuvituskutsun ääneen. Luetko sähkön tasauslaskunkin ja papatuloksen, olettaen että sulla on mielikuvituskohtu?

Vierailija kirjoitti:

Miten kipeä pitää olla, että tämänkin aloituksen tekee joka vuosi?

Kysy itseltäsi, ap, miksi itse pahoitit mielikuvituskersojesi mielen lukemalla mielikuvituskutsun ääneen. Luetko sähkön tasauslaskunkin ja papatuloksen, olettaen että sulla on mielikuvituskohtu?

"Lapset, tulkaa kuulemaan äiteen syöpätulokset"

Mekin oltais haluttu kutsua kaikki perheineen. Suunniteltiin, että tilataan pari lastenhoitajaa ettei vanhempien tarvitse ihan koko aikaa vahtia lapsiaan. MUTTA sitten tajuttiin, että kaikki kaverit ovat jo lisääntyneet ja 95 aikuisen lisäksi lapsia olisi tullut 53! Jätimme sitten lapset kutsumatta eikä kukaan valittanut päätöksestä.

Tällä yritän vain kertoa, että ei teidän lapsissa mitään vikaa (ehkä) ole, mutta esim. tila voi käydä pieneksi, jos lapsetkin kutsutaan ja toisaalta myös ruoka maksaa...

Tämä aloitus on ollut joskus aiemminkin....

Vierailija kirjoitti:

Meidän kutsussa ei mainittu mitään lapsista, mutta silti kaikki vanhemmat olivat järjestäneet lapsilleen hoidon ja häät olivat lapsettomat. Ihan pyytämättä! Olin kyllä onnellinen tästä, koska en olisi kestänyt jos kutsukortistani olisi tehty aloitus vauvapalstalle kieltäessäni lapset alkoholillisista häistä. Vanhemmat keskittyivät rentoutumiseen ja saivat vapaaillan samalla.

Ei se vapaailta teidän häiden ansiota ollut. Olisivathan he saaneet sen vapaaillan halutessaan myös muuhun tarkoitukseen.

Vierailija kirjoitti:

Meidän kutsussa ei mainittu mitään lapsista, mutta silti kaikki vanhemmat olivat järjestäneet lapsilleen hoidon ja häät olivat lapsettomat. Ihan pyytämättä! Olin kyllä onnellinen tästä, koska en olisi kestänyt jos kutsukortistani olisi tehty aloitus vauvapalstalle kieltäessäni lapset alkoholillisista häistä. Vanhemmat keskittyivät rentoutumiseen ja saivat vapaaillan samalla.

Meillä ymmärrettiin tämä eli miehille oli kunnon screeni ja sohvia, katselivat rentoina kaljaa juoden peliä ja naisille oli siideriä ja vaahtokarkkeja. Hääthän on ensisijaisesti avioparien rento parisuhdetapahtuma, kyllähääparin pitää ymmärtää häissäänkin moiseen satsata.

Vierailija kirjoitti:

Miksi ihmeessä kuvittelet, että tämä liittyy jotenkin juuri sinuun ja sinun lapsiisi. Pari on päättänyt pitää lapsettomat häät. Ei se ole henkilökohtaista. 

Mutta noin yleisesti ottaen en kyllä ymmärrä näitä lapsettomia häitä. Ne kertovat siitä, että ei ymmärretä tapakulttuuria eikä avioliiton merkitystä. Häät ovat ytimeltään sukujuhla, jossa kaksi sukua liittyy yhteen. Perinteisesti avioliiton tärkein tarkoitus on perheen perustaminen eli lasten hankinta. Myös lapset ovat osa sukua ja se, että heidät jätetään ulkopuolelle on outoa. 

Jotkut eivät ota lapsia edes hautajaisiin eli heiltä viedään mahdollisuus surra muiden mukana. Sitten on yhtäkkiä näitä 25-vuotiaita ihmisiä, jotka eivät ole koskaan käyneet häissä tai hautajaisissa, eivät tunne juhlien etikettiä ja merkitystä, eivät osaa pukeutua, säntäävät ensimmäisinä hakemaan ruokaa jne. 

TÄMÄ.

Ymmärrän sen, että kavereiden lapset rajataan ulkopuolelle jos on liikaa porukkaa, mutta kyllä häät on sukujuhla, johon edes sukulaisten lapset pitäisi mahtua.

Ensimmäiset hääni vuonna 1983 olivat valtavat, muutaman sadan vieraan häät. Perinteiset, oli huntuun puettu morsian, kiiltonahkakengissään jäykistelevä sulhanen, sukua, kyläläisiä, kaikenikäisiä. 

Kauheimpia kokemuksiani, voin sanoa. Olin nukke, esine, puettu ihmisten iloksi huntuun ja hörhöihin. Juhlatila oli täynnä ihmisiä, joista tiesin ehkä nimen, yli puolesta en varmaan sitäkään. En viihtynyt häissäni, vaikka olin niin kaunis, upeassa puvussa, rakkaan ihmisen kanssa avioitumassa, läheisimpieni(kin) ympäröimä, silti tunsin itseni jotenkin "juhlakaluksi", esityksen osaksi. 

Ne olivat kuitenkin tyypilliset isot maalaishäät noihin aikoihin. Sellaisissa olin itsekin lapsena ollut vieraana, ja tunne oli toki tuolloin, 5-vuotiaana, 8-vuotiaana ja vielä 11-vuotiaanakin maaginen. Valkea morsio huntuineen, pyhät sanat, ympärillä olevien liikutus. 13-vuotiaana osallistuin viraana myös tällaisiin häihin, ja silloin taisin olla liian vanha viihtymään, kyseenalaistin koko jutun ja tunsin itseni liian nuoreksi, liian vanhaksi ja kaiken kaikkiaan vääränlaiseksi (mutta kuka 13-vuotias ei tunne itseään täksi kaikeksi kaiken aikaa, varsinkin juhlissa!).

Toiset hääjuhlani vietin 47-vuotiaana. Olimme asuneet yhdessä puolisoni kanssa jo sitä ennen 8 vuotta, ja molempien suvut ja omaiset olivat muotoutuneet lähipiiriksemme. Maistraatissa todistajina olivat kummankin sisarukset (ainoat). Seuraavana päivänä tapahtuvaan hääillalliseen ravintolassa osallistuivat aikuiset lapsemme ja sisaruksemme kumppaneineen sekä omat vanhempani ja läheisin ystäväpariskuntamme, yhteensä meitä oli alle 20 henkilöä. Mieheni lapsenlapset ja siskoni lapset huomioimme myöhemmin saman vuonna muutaman päivän reissulla pohjoiseen vuokramökille. 

Nämä häät olivat ihanat ja ikimuistoiset. Sain tuntea tärkeän hetken jakamista läheisimpien kanssa, ja sain käydä tilannetta läpi yhdessä sekä aikuisten lastemme että erikseen myös nuoremman sukupolven kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Meille tulossa häät ja todennäköisesti lapsettomat sellaiset. Miksikö? Jos sadasta vieraasta 1/5 on lapsia, niin tuo 20 alle kouluikäistä lasta on ihan järjetön kuluerä. Ei huvita maksaa ruokailusta 50€ nuppi. Lasten takia ei myöskään haluta supistaa kutsuttavien aikuisten määrää ja saman rahan voi käyttää ohjelmaan/tarjottaviin.

Ei ole mitään henkilökohtaista ketään kohtaan, mutta joku rajanveto on tehtävä.

Juu, ei mitään henkilökohtaista, mutta lapset nähdään vain kulueränä, siis eivät ole niin tärkeitä vieraita kuin aikuiset. Sallikaa mun nauraa :D

Mepäs oltiin lapsettomissa häissä, jotka ei sitten ollutkaan lapsettomat häät. Paikalla oli morsiamen sisarusten ja kavereiden lapsia, mutta avioituvan miehen puolelta lapsia ei oltu kutsuttu. Todella tökeröä! Ei meitä mieheni kanssa haitannut mennä häihin ilman lapsiamme ( 6kk ja 2,5v), vaan se että kutsussa luki "aikuisten juhla" (josta vielä useampaan kertaan ennen häitäkin kasvotusten mainittiin), ja sitten paikan päällä olikin lapsia, jäi paha maku suuhun. Kunnioitus morsianta kohtaan kaikkosi.

Vierailija kirjoitti:

Ensimmäiset hääni vuonna 1983 olivat valtavat, muutaman sadan vieraan häät. Perinteiset, oli huntuun puettu morsian, kiiltonahkakengissään jäykistelevä sulhanen, sukua, kyläläisiä, kaikenikäisiä. 

Kauheimpia kokemuksiani, voin sanoa. Olin nukke, esine, puettu ihmisten iloksi huntuun ja hörhöihin. Juhlatila oli täynnä ihmisiä, joista tiesin ehkä nimen, yli puolesta en varmaan sitäkään. En viihtynyt häissäni, vaikka olin niin kaunis, upeassa puvussa, rakkaan ihmisen kanssa avioitumassa, läheisimpieni(kin) ympäröimä, silti tunsin itseni jotenkin "juhlakaluksi", esityksen osaksi. 

Ne olivat kuitenkin tyypilliset isot maalaishäät noihin aikoihin. Sellaisissa olin itsekin lapsena ollut vieraana, ja tunne oli toki tuolloin, 5-vuotiaana, 8-vuotiaana ja vielä 11-vuotiaanakin maaginen. Valkea morsio huntuineen, pyhät sanat, ympärillä olevien liikutus. 13-vuotiaana osallistuin viraana myös tällaisiin häihin, ja silloin taisin olla liian vanha viihtymään, kyseenalaistin koko jutun ja tunsin itseni liian nuoreksi, liian vanhaksi ja kaiken kaikkiaan vääränlaiseksi (mutta kuka 13-vuotias ei tunne itseään täksi kaikeksi kaiken aikaa, varsinkin juhlissa!).

Toiset hääjuhlani vietin 47-vuotiaana. Olimme asuneet yhdessä puolisoni kanssa jo sitä ennen 8 vuotta, ja molempien suvut ja omaiset olivat muotoutuneet lähipiiriksemme. Maistraatissa todistajina olivat kummankin sisarukset (ainoat). Seuraavana päivänä tapahtuvaan hääillalliseen ravintolassa osallistuivat aikuiset lapsemme ja sisaruksemme kumppaneineen sekä omat vanhempani ja läheisin ystäväpariskuntamme, yhteensä meitä oli alle 20 henkilöä. Mieheni lapsenlapset ja siskoni lapset huomioimme myöhemmin saman vuonna muutaman päivän reissulla pohjoiseen vuokramökille. 

Nämä häät olivat ihanat ja ikimuistoiset. Sain tuntea tärkeän hetken jakamista läheisimpien kanssa, ja sain käydä tilannetta läpi yhdessä sekä aikuisten lastemme että erikseen myös nuoremman sukupolven kanssa.

Opsista, lähti keskeneräisenä. 

Pointtini on, että vaikka perinteisesti häät olivat ennen kaikkea yhteisöllinen juhla, parisuhteen tunnustus julkisesti suvun ja asuinyhteisön edessä, niin nykyään juhla on muotoutunut toisenlaiseksi. Maailma muuttuu ja sillä siisti. Olemme kasvattaneet nuoria, jotka pystyvät miettimään mitä he itse tahtovat ja toivovat, miten haluavat juhlistaa avioitumistaan. Toisaalta voi olla haikeaa luopua perinteestä, joka tarjosi meille monelle (itselleni esimerkiksi) niin kauniita ja ihania hetkiä lapsuudessani häävieraana - mahdollisesti ne lapsivieraat nauttivat häistä enemmän kuin useimmat aikuiset.  Ja toisaalta hääjuhla voi olla ihan toisenlainen tunnesisällöltään, merkityksellisempi itse hääparille ja läheisille ihmisille. 

Ja ainakaan oma hääpäivälliseni 47-vuotiaana ei todella ollut lastenjuhla, minulla oli tylsästi jakkupuku, keskustelu oli sisällöltään sellaista, että lapset tuskin siihen olisi kyenneet osallistumaan, ja paikallaan istuminen pitkällä päivällisellä olisi ollut työlästä monelle pienistä, ja murrosikäisillekin vaivaannuttavaa (yhtä hyvin voivat katsoa puhelintaan kodeissaan). 

Jokainen saa järjestää juhlansa sen kaltaisiksi kuin haluaa, eikä siitä pidä toisten loukkaantua. Aloittajan sijassa lähettäisin juhlaa ennen kauniin onnittelukortin sydämellisine onnentoivotuksineen, koko perheeltä. Ilmoittaisin itsemme esteelliseksi (jos lastenvahdin saaminen ei tosiaan onnistu) ilman selityksiä tai valituksia lapsien kutsumattomuudesta. Lahjaa ei tarvita niiltä jotka eivät häihinkään pääse. 

Ja jos ap on niin pöhkö, että on hehkuttanut pari vuotta hääjuhlaa jo lapsilleenkin, niin sitten varmaan pitää katsoa peiliin. Joillakin on lapsia, joillakin on koiria ja joillakin isoäitejä, mutta en ole koskaan kuullut että kukaan olisi koiransa laahannut kutsumatta häihin saati isoäitiään.

Mulle ap käynyt myös noin ja täytyy kyllä sanoa, että itseltä jäivät silloin hääkemut välistä :D Vieläpä kun meillä pienet lapset, juu en ollut heitä hoitoon ihan jättämässä. Silloin tuntui pahalta, kun ei omia lapsia kutsuttu, kuitenkin sukujuhlat.

Nyt osaan vain nauraa asialle, on sen verran aikaa kulunut. Ja täytyy kyllä sanoa, että olen päätökseen tyytyväinen, tein kuten sydämeni sanoi <3. Tsemppiä ap, tiedän miltä se tuntuu kun kutsun aukaisee ja näkee ettei oo koko perhettä kutsuttu. Ensin tuntuu pahalta ja miettii just, että mitä on tehnyt väärin sille parille yms, että päätettiin juuri minun lapsissa säästää hääbudjetissa, mutta kyllä se sitten helpottaa, trust me<3

Vierailija kirjoitti:

Meille tulossa häät ja todennäköisesti lapsettomat sellaiset. Miksikö? Jos sadasta vieraasta 1/5 on lapsia, niin tuo 20 alle kouluikäistä lasta on ihan järjetön kuluerä. Ei huvita maksaa ruokailusta 50€ nuppi. Lasten takia ei myöskään haluta supistaa kutsuttavien aikuisten määrää ja saman rahan voi käyttää ohjelmaan/tarjottaviin.

Ei ole mitään henkilökohtaista ketään kohtaan, mutta joku rajanveto on tehtävä.

Alle kouluikäiset lapsetko järjetön kuluerä? No enpä ole kokenut/kuullut, että alle kouluikäisistä lapsista mikään ravintola tai pitopalvelu velottaisi samaa hintaa kuin aikuisista.

Vierailija kirjoitti:

Ei voi kukaan tehdä niin, että kutsuu joidenkin lapset, mutta ei kaikkien lapsia. Jos ei halua lapsia häihinsä niin sen pitäisi olla kaikille ihan ok. Ikävää se on, jos et pääse, mutta ei se ole loukkaus teitä kohtaan.

Me tehtiin! Sisarusten lapset kutsuttiin, mutta ei muita.