Millä pikku tavoin säästätte ja nuukailette? Järkevät ja järjettömät tapanne

Mahtavaa rättikeskustelua taas kerran! Tunnustan suoraselkäisesti, että olen käyttänyt samaa tiskirättiä monta vuotta. Pesen sen astianpesukoneessa joka kerta kun se on päällä, välillä keitän sen kattilassa puhtaaksi ja joskus heitän pyykin sekaan. (Sama systeemi toimi muuten silloinkin kun vielä asuin puolison kanssa.) Rätti ei missään vaiheessa ala tuoksahtaa saati sitten haista. Rätti on valmistettu jostain ohuehkosta ja nopsaan kuivuvasta kankaasta, enkä tietenkään säilytä sitä kosteana möykkynä tiskialtaan pohjalla vaan kuivatan sen ilmavassa paikassa.

Vierailija kirjoitti:

Edelleen olen sitä mieltä, että tuo rättisouvi kuluttaa enemmän vettä, sähköä ja pesuainetta kuin tuo säästöä.

Puhumattakaan siitä rättien sumplimisesta, vaihteluista ja ajan tuhalaamisesta moiseen näpertelyyn.

Litissä tai Tokmannilla joku wettex- tai sifonet-paketti ei niin paljoa maksa, että näkisin veivaamisen vaivan.

Ihmettelen onko näillä ihmisillä kumppaneita tai muuta perhettä, kun jaksavat väkertää noiden rättiensä kanssa? Ja kukaan heistä kyllästyneenä touhuun sano, että anna nyt olla ja heitä niitä käytettyjä rättejä roskiin.

Ilmeisesti koko huushollissa on ihmiset ohjeistettu ja valjastettu toimimaan samoin, muuten en asiaa ymmärrä. Mun mies ei kyllä ymmärtäisi ja katsoisi kyllä hiukan vinoon, että täh! Samoin kyllä minäkin jos mies pipertelisi joidenkin arkisten pikkuasioiden kanssa oikein huolella.

Sinä kuvittelet asian hankalaksi. Ei muutama 15x15 rätti paljoa täytä pesukonetta. Pesuainetta, sähköä tai vettä ei kulu yhtään enempää kuin kylpypyyhkeiden yms pyyhkeiden pesemisessä muutenkaan. Nimenomaan tämä rättisysteemi on vaivaton tapa olla aina puhtaita siivousrättejä. Olen kerran tehnyt niitä ison kasan, ja ne kestää aina vaan.

Vierailija kirjoitti:

Edelleen olen sitä mieltä, että tuo rättisouvi kuluttaa enemmän vettä, sähköä ja pesuainetta kuin tuo säästöä.

Puhumattakaan siitä rättien sumplimisesta, vaihteluista ja ajan tuhalaamisesta moiseen näpertelyyn.

Litissä tai Tokmannilla joku wettex- tai sifonet-paketti ei niin paljoa maksa, että näkisin veivaamisen vaivan.

Ihmettelen onko näillä ihmisillä kumppaneita tai muuta perhettä, kun jaksavat väkertää noiden rättiensä kanssa? Ja kukaan heistä kyllästyneenä touhuun sano, että anna nyt olla ja heitä niitä käytettyjä rättejä roskiin.

Ilmeisesti koko huushollissa on ihmiset ohjeistettu ja valjastettu toimimaan samoin, muuten en asiaa ymmärrä. Mun mies ei kyllä ymmärtäisi ja katsoisi kyllä hiukan vinoon, että täh! Samoin kyllä minäkin jos mies pipertelisi joidenkin arkisten pikkuasioiden kanssa oikein huolella.

Montako sekuntia kestää vaihtaa rätti puhtaaseen, jos niitä on pino puhtaita aina jemmassa? Siinä sulle sumplimista.

Vierailija kirjoitti:

Jotenkin tulee joitain kommentteja lukiessa ahdistunut olo. Kun ihminen elää koko ajan säästöliekillä ja kieltää itseltään melkien kaiken niin tuleeko mieleen koskaan, että hukkaatte ja heittätte menemään kalleimman ja ainutlaatuisemman asian, oman elämänne ja siitä nauttimisen.

Tilillä olevat rahat ja saldon seuraaminen on motiivina ja nautintona joillain, mutta hirveä hätä jos sieltä joutuu ottaman rahaa.

Jossain on sanottu, että ihminen ei kadu mitään niin paljon kuin elämätöntä elämäänsä. Mahtaa se olla kivaa siellä vanhainkodissa keinutuolissa kiikkua ja muistella mistä kaikesta luopui ja kuinka paljon tuli säästettyä elämänsä aikana.

Hmm... Nähdäkseni kyse on arvovalinnoista, ei säästöliekillä elämisestä - ainakin omalla kohdallani. Kun on tottunut tekemään järkeviä valintoja, eivät ne mitenkään kuormita. Esimerkiksi kaupassa ei kestä montaa sekuntia vertailla kilohintoja. Kun siihen ei ole taloudellista pakkoa, se ei myöskään stressaa. Tietyt valinnat teen arvopohjalta, esimerkiksi ostan ainoastaan kotimaista lihaa ja suosin aina lähiruokaa, vaikka se olisi kalliimpaa. Itse koen, etten juuri jätä asioita tekemättä rahan takia. Esimerkiksi alkoholia käytän vähän, koska en saa siitä mitään erityistä tyydytystä. Tykkään fiilistellä asioita, eli silloin kun puolestani käytän alkoholia, se on laadukasta. Kun teen järkeviä valintoja arjessa, en koe tarvetta pihistellä esimerkiksi viedessäni naisystäväni syömään, vaan tilaamme useamman ruokalajin illallisen, jonka mielelläni maksan. Naisen hemmottelu on minulle luksusta ja laatuaikaa, mutta elämässä yleensä muut asiat ovat rahaa tärkeämpiä. Pankkitilini tarkkaa saldoa en edes tiedä, mutta rauhaa tuottaa esimerkiksi tieto siitä, että minulla on varaa kustantaa lasteni harrastukset, autokoulut ja tukea heitä taloudellisesti opintojen aikana, sitten kun se aika koittaa.

Hyvä on, luovutan. Saatte pestä rättejänne ihan rauhassa. Kun noin puolustatte sitä henkeen ja vereen, olkoon niin.

En riistä sitä nautintoa teiltä, se on varmaan hieno tunne saada se tuttu, puhdas, vuosia palvellut rätti taas käyttöön pesun jälkeen.

Ja hieno tunne tietää, että niitä on reservi odottamassa.

Helmetissä nollautuu pienet myöhästymissakkomaksut, kun jaksaa odottaa jotain päivitysajoja. Viime vuodelta nollautui kolmisen euroa 😇

En sisusta ollenkaan. Koti on lähinnä paikka missä säilyttää kirjakokoelmaani. Toki on puhdasta ja siistiä, mutta mitään esteettistä harmoniaa sieltä ei löydy. Satsaan rahani muihin asioihin. 

Käytän samaa muovipussia ostoksiin useita kertoja, ja sit kun se alkaa olla nuhjuinen mut silti vielä ehjä, niin käytän roskapussina.

Vedän vessan vain noin joka kolmas pissimiskerta (vesilasku käytön mukaan) poislukien aamupissa joka vedetään aina, mut jos kakka niin sit vedän myös joka kerta. Olen laskenut, että tällä yksinkertaisella keinolla säästän vettä vuositasolla 4-5 tuhatta litraa. Win-win, säästän sekä rahaa että puhdasta vettä!

En osta uusia huonekaluja enkä sisustele kotiani muodin mukaan.

Ajan omalla autolla vain pidemmät matkat, kauppaan kävelen aina. 500m.

Hommasin taloyhtiöön kierrätyshyllyn. Päivittäin käyn katsomassa mitä ihmiset ovat tuoneet. Parhaat otan ja vien kirppikselle n kerran kk, mutta kirjat vien kirjastoon kierrätyshyllylle ja vaatteet lumppukeräykseen, jos eivät ole kelvanneet kenellekään.

Vähän tosta tulee extraa vuodessa.

Onkohan suomalaista vastinnetta "cheap"ille? Pihi (frugal) olen minäkin joissakin asioissa, mutta menee minusta jo mauttomuuden puolelle, jos nuukaillaan vapaaehtoisesti terveyden kustannuksella.

Vierailija kirjoitti:

Helmetissä nollautuu pienet myöhästymissakkomaksut, kun jaksaa odottaa jotain päivitysajoja. Viime vuodelta nollautui kolmisen euroa 😇

Onpa hyödyllinen vinkki. Odottelen tulevaa päivitystä :D

Äitini käy viikoittain hyväntekeväisyyskirppiksellä.

Ottaa lahjoituslaatatikosta villaa. Villasukkia, villapaitoja jne.

Purkaa langat, pesee, kerii ja saan ne sitten.

Työmatkoilla kudon villasukkia ja tumppuja. Isosta villatakista tulee helposti 15 sukat.

Ennen joulua myyn niitä joulumyyjäisissä.

Myyn kympin pari, kerkeen tekee reilu 50 paria ja rahaa tulee n 500 euroa.

Annan äidille puolet.

Tehdään tota harrastuksena, äiti ympäristön vuoksi ja minä ajankuluksi.

Vierailija kirjoitti:

Mun tulee noista kun pestään jotain rättejä tai wettexejä muun pyykin joukossa hiukan ällöttävä olo. Ne ovat kuitenkin aikamoisia bakteeripesiä. Itse pesisin ne ihan omana pyykkinään, jos siis pesisin.

Kyllä ne loppujen lopuksi ovat palvelleet sen minkä ovat ja mihin ovat tarkoitettukin vaikka heittäisi likaantuneet poiskin, ei se säästö nyt niin suuri ole. Kun vastassa on hygieenisyys ja veden ja pesuaineet kulutus, kuluihin niitäkin siinä pesussa kuitenkin. Koska ne täytyy pestä puhtaiksi kuumassa vedessä ja runsaassa pesuaineella, että puhdistavat kunnolla. Kumpi sitten on kannattavampaa kuitenkaan?

Kaikista kamalin skenaario minulle olisi, että ne rätit kyllä "pestään", mutta kuitenkin jäävät likaisksi, eivät ole enää hygienisiä käyttää. Ja samalla muu pyykki saa mukaansa ne rätistä lähteneet bakteerit.

60 asteeseen pesuun sekä vaatteet että tiskirätit. Kyllä pöpöt kuolee.

Kerään vastaantulevat tölkit ja pullot sekä poimin jopa 10 sentin kolikot maasta. Penni on miljoonan alku. Myös lähetän miehen ruokakauppaan, koska hän ei koskaan osta listan ulkopuolisia asioita. Satoja euroja säästöä ruokakuluissa!

Vierailija kirjoitti:

Hommasin taloyhtiöön kierrätyshyllyn. Päivittäin käyn katsomassa mitä ihmiset ovat tuoneet. Parhaat otan ja vien kirppikselle n kerran kk, mutta kirjat vien kirjastoon kierrätyshyllylle ja vaatteet lumppukeräykseen, jos eivät ole kelvanneet kenellekään.

Vähän tosta tulee extraa vuodessa.

Suuri kumarrus ja kiitos sinulle.  Että jaksat tehdä tuollaista.  Taidat olla yksineläjä.  

Onkohan ihmisistä mukavaa huomata, että joku oma tavara on viety kirppikselle myyntiin?  No jos on sellainen hyväntekeväisyyskirppis, niin sitten ok, mutta jos viet itse pitämääsi pöytään, niin aika outoa.  Sanoit saavasi vähän tuosta extraa, niin ilmeisesti teet juuri niin.  Koska noista kirjaston kierrätyshyllyn kirjoista ei tule sulle rahaa eikä tietääkseni lumppukeräyksestäkään, niin ainoa on se kirppis.

Pidätkö siis kirpputoripöytää koko ajan, jos kerran viet sinne tavaraa kerran kuussa?  Aikamoinen maksuhan siinä menee pöydästäkin sitten.

Minä puolestani koluan kaikki kirjastojen ja kirpputorien ilmaishyllyt kirjojen osalta siis, olen kirjafriikki ja sieltä löytyy toisinaan varsinaisia aarteita.  Vanhoja aikakauslehtiäkin otan aina kun niitä on tarjolla.  Olen kova lukemaan.  Mielestäni lehtien ja kirjojen kierrätys on viisasta.  Rahaahan siitä ei kukkaroon tule, mutta eipä menekään.

MIelestäni paras arjen säästökeino minulle on, että ei ostele vaatteita koko ajan, niin kuin joskus nuorempana tein.  Ihmettelin kun ei raha kerry säästöön yhtään, mutta eipä kerrykään, kun joka kuukausi piti ostaa jotain vaatetta.  Ehkä ikä on tuonut tässä viisautta.  Toinen keino on se, että ollaan kokonaan lopetettu alkoholijuomien käyttö.  Ei sitä todellakaan tarvita.  Kun tämä päätös tehtiin, niin kummasti on jäänyt rahaa tilille molemmilta.  Saunassa voi todella käydä ilman niitä saunakaljojakin, ja kun niitäkin piti aina ostaa koko laatikko, ei vain se yksi per naama.  

En kyllä tykkää ajatuksesta, että pitäisi kaikki vanhat vaatteet leikellä pesuräteiksi.  Tulee liikaa mieleen lapsuudenkoti, missä kaikki luutut oli aina jotain isän vanhoja risoja alushousuja.  Hyvinhän ne vettä imi mutta niin pirun rumia siinä hellan raudassa roikkumassa.  

Vierailija kirjoitti:

Äitini käy viikoittain hyväntekeväisyyskirppiksellä.

Ottaa lahjoituslaatatikosta villaa. Villasukkia, villapaitoja jne.

Purkaa langat, pesee, kerii ja saan ne sitten.

Työmatkoilla kudon villasukkia ja tumppuja. Isosta villatakista tulee helposti 15 sukat.

Ennen joulua myyn niitä joulumyyjäisissä.

Myyn kympin pari, kerkeen tekee reilu 50 paria ja rahaa tulee n 500 euroa.

Annan äidille puolet.

Tehdään tota harrastuksena, äiti ympäristön vuoksi ja minä ajankuluksi.

Saatko todella sukista noinkin paljon?  Itse neuloin isot määrät villasukkia ja vielä ihan uudesta langastakin ja kun sitten yritin niitä myydä, niin juuri mitään en saanut myydyksi, vaikka pyysin paljon pienempää hintaa kuin sinä.  Miten ihmeessä ihmiset ostaa villasukkia, jotka on neulottu purkulangoista?  

Ja siis äitisi ottaa jostain ilmaislaatikosta vanhat villasukat, purkaa ja pesee langat ja sitten sinä teet siitä jälleen villasukat?  Ja kestävää tuotetta tulee?

Minä lopetin sukkien myyntiin tekemisen, lahjoitin koko satsin Venäjälle lastenkotiin.  Mitä olen nytkin seurannut, niin noissa myyntipaikoissa ja kirppiksillä ne samat sukat on myynnissä koko ajan, ei kukaan osta.  Yhdessäkin hyväntekeväisyyskahvilassa on varmaan satoja villasukkia myynnissä ja ne samat sukat roikkuu siellä seinällä ostajaa odottamassa vuodesta toiseen.  Minä voisin vitosella ostaa, mutta en maksa kymppiäkään tavallisista sukista.  Ja jos ne saatetaan todella vielä purkulangoista tehdään niin eipä.

En tiedä onko nämä nyt kummallisia säästöjä...

- Kaupassa käydään 1-2 kertaa viikossa. Yleensä olemme suunnitelleet mitä syödään.

- Seuraa vähän minkä hintaista / laatuista ruokaa ostaa. 

- Tehdään kerralla tietylle ajalle ruoka esim. 3 päivälle joku sapuska ja sitten tehdään "uusi" menu :) Pakataan ruoka rasioihin valmiiksi niin aamulla saa nopeasti eväät mukaan töihin.

- Osuuspankin nettipankissa (en tiedä muista) maksukortin asetuksista olen laittanut säästöpossu asetukset, eli aina kun maksan pankkikortilla niin tietty määrä euroja siityy "säästöpossuun" .

- Ostetaan laadukkaita vaatteita. Kyllä joskus ne on "kalliimpia" mutta laatu ja vaatteen kestävyys on huomattavasti parempi. Kun hoitaa vaatteita hyvin niin ne kestää pitempään eikä tarvitse usein käydä ostamassa uusia toppeja / paitoja / housuja jne jne..

- Yritetään elää suht minimalistisesti. Ei hamstrata mitään turhaa tavaraa ja krääsää kotiin..

- sitten näitä perus mitä mainittiin jo että muovipusseja roskapussina jne jne.. :)

MUTTA SITTEN käykin niin että suomen talvi ja kesä on niin kylmiä että nekin säästetyt pennoset menee siihen reissaamiseen jonnekin lämpimään! :D

Kunhan elämästä nauttii  :) 

Kun on tässä somea ja palstoja lueskellut, nähtävästi säästän näissä:

Ei:

Ns naisten kosmetiikkaa

Hajuvesiä

Meikkejä

Kynsilakkoja

Hiustenleikkuuta

Hiusvärejä tai muita käsittelyjä

Hiustenpidennyksiä

Tekokynsiä

Rispienpidennyksiä

Kulmakarvojen käsittelyjä

Tekorusketusta

Kauneushoitoloiden muita hoitoja

Kylpylöitä

Tatuointeja

Tatuointien poistatteluja

Kun miettii, joillain kaikki tämä suurinpiirtein ainakin kuuluu elämään - jopa hyvinkin minimituloisilla - on kumma millä he elävät.

Päälle tupakkaa ja alkoholia sekä jopa baareista ostettuna mikä huomattavasti kalliimpaa plus sisäänpääsymaksut, kyydit ja asut päälle. Osalla muita päihteitä.

Sitten muut naiset valittavat ettei ole varaa.

Oma asiahan se on mihin käyttää. Itse mieluummin käytän johonkin jonka voi käyttää uudelleen, täyttää jonkin oikean tarpeen tai mikä on "tervehenkistä". Varmasti moni ei arvosta taas niitä mitä minä ja minunlaiseni koska meillä on niin eri persoonat. Ajattelen asiaa niin, on eri asia jos jostain jää käteen jotain (positiivista) tai ei, tai jos jokin on terveysriski tai ei. Jonkun mielialaa varmasti parantaa ajatus perjantaina juomaan lähdöstä varmasti, mutta onko se terveydelle oikeasti hyväksi on eri asia. Itse kunkin valinta. Sama pätee siihen miten tahdotaan teeskennellä olevansa muunlaisia kuin oikeasti ollaan. Vetää roolia. Valehdella itselle ja muille pelosta, ettei kelvata ilman ei muille, eikä ehkä itselle etenkään.

Millaista kelpaamista se todellisuudessa on?

Muistan joskus taukohuoneessa töissä vuosia sitten oli jokin puheenaihe kääntynyt musiikkiin hetkeksi. Meitä jotka kerroimme mielialamme piristyvän ja saavamme lisää energiaa ja sen olevan ainakin meille yksi suuri elämän ilo, pilkattiin, kun kommentoimme niin hämmentyneinä joidenkin muiden kuorossa kiivaasti vakuutettua etteivät he vaan ole koskaan tarvinneet tai kaivanneet mitään musiikkia mihinkään, mitä sillä nyt tekee. Heillä siis repesi kova tuomitseminen siitä, työkaverin laukusta oli paljastunut pari uutta CD-levyä muun normaalin käsilaukkuroinan ja pikkuostosten seasta tämän etsiessä jotain mitä tarvitsi ja lounaalla kaupungilta ostetut levyt paljastuivat siinä. Siitä kehkeytyi tuo keskustelu. Siihenkin aikaan musiikki oli niin kallista, eipä niitä CD-levyjä normaalihinnalla montaa vuodessa kyllä ostettu.

Mutta ne olivat *kestokulutustavaraa* eikä kurkusta alas illassa tai savuna ilmaan hetkessä töissä tupakkahuoneessa. Minulla on ne edelleen vielä 2020. Kuitenkin niitä raskitsimme joskus ostaa me niistä nauttivat koska niistä oli pysyvä ilo eikä mitään negatiivista. Se nosti mielialaa ja jaksoi tehdä paremmin töitä siellä töissä kuunnellessa huoneessa mankasta jotain. Me olimme hyvällä tuulella, eikä meidän tarvinnut juosta 30 min tupakilla koko ajan. Me teimme töitä. Kun miettii miten paljon rahaa noilla huonohermoisemmilla hetmosavuihinsa meni ja olivat silti aina ärtyneitä, ikäviä, kiukkuisia eikä työ maittanut. Me ostimme yleensä alennuksista -50% ne muutaman uuden levyn vuodessa. Nykyään on Spotify kympin kuussa. Se on 120 vuodessa. En ole tupakan hinnoista ollut perillä aikoihin. Kuulin juuri erään muun laskevan mitä se maksaa *kuussa*.

Alkoi heikottaa, koska oma sisar vuosikymmenet polttanut ainakin 2 askia päivä jollei 3 sekä huutaa ettei rahat riitä eivätkä ole koskaan riittäneet. Se ettei sinkun Sh, Th:n palkka riitä, ei johdu kyllä palkan pienuuksista ...

Muita minkä kritisoimiseen tottunut kuuntelemaan vuoskymmenten aikana:

Se musiikki

Kirjat, lukeminen

Käsityöt

Piirtäminen ym

Palapelit jne

Huonekasvit, puutarhakasvit

Koristeet kotona

Tv, dvd-soitin, mankka ym minkälaiset versiot nyt milläkin vuosikymmenellä käytössä

Lemmikit ja esimerkiksi sen merkeissä jonkinlainen yhdistys- tai muu aktiviteetti

Minkäänlaisen sarjan keräily esim kauniin astiasarjan (käyttöön)

Aina jonkun vuoden välein nyt vähintään minimissä törmää johonkuhun jonka mielestä kaikki tällainen on epäjärkevää. Se ei ole milloinkaan selvinnyt, MITÄ ne HE sitten harrastaa järkeväksi katsovat. Osan mielestä kukaan järkevä ei harrasta mitään koska miksi viitsiä ja kuluttaa aikaa sekä rahaa. En ole alkanut tentata näiltä, mitä he sitten oikein tekevät. Olisi kyllä mielenkiintoista tietää.