Ihanaa olla kotirouva!

Jokainen saa järjestää elämänsä miten haluaa. Toisille mies maksaa kotoilusta, jotkut naiset eivät vaihtaisi uraansa mihinkään.

Minä olen ratkaissut asian omaisuutta myymällä: näin saan tehdä, mitä haluan. Teen näin, vaikka tapaisin unelmieni miehen (joka hyväksyy minut juuri sellaisena, kuin olen).

Minusta on kiva olla kotona, koti ja työ on hyvä yhdistää.

Viihtyisin todella hyvin esim. maatilalla emäntänä, voisin tehdä talon töitä ja työ ja koti olisi samassa paketissa. Kaikki olisi lähellä, työpaikkakin olisi vieressä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kotoilu on aivan ihanaa, jos se sopii omaan luonteeseen ja siitä oikeasti nauttii! Itsekin tykkään siivoilla ja touhuilla koko ajan kaikenlaista ilman, että se tuntuu joltain kotiapulaisena hääräämiseltä. Ymmärrän hyvin myös niitä uraihmisiä, jotka eivät samalla tavalla viihdy arjen askareiden parissa. On vain niin ihanaa olla kotona etten vaihtaisi tätä mihinkään!

Olet samanlainen kuin minä. Nautin todella siivoamisesta, siis siitä että saa kerrankin siivota rauhassa ja perusteellisesti ilman kiirettä. Töissä ollessani siihen ei ollut koskaan aikaa. Ap

Tätä en ymmärrä, että miten joillakin voi olla koti niin epäsiisti ja rojua täynnä, että siäen siivoamisessa menee hirveästi aikaa? Vaikka olemme mieheni kanssa töissä arjet ja lapsia on, niin ei meidän kotimme ole mikään rojuvarasto ja likainen läävä. Elämänhallinnassa pitää olla pahasti vikaa, jos kotinsa huonossa kunnossa pitää ja ymmärrän, että silloin ei töitäkään ole.

Siisteydestä ja siivoamisesta pitävänä pakko kommentoida, että asiahan ihan päinvastoin kuin väität. Se joka ei käytä siivoamiseen paljon aikaa ei varmasti ole kovin siisti, vaan jättää kunnosspitoon kuuluvat perussiivoukset tekemättä. Kodin siivoamiseen menee paljon aikaa erityisesti, jos kohde on iso ok-talo, on lapsia ja lemmikkieläin.  

Vierailija kirjoitti:

Jokainen saa järjestää elämänsä miten haluaa. Toisille mies maksaa kotoilusta, jotkut naiset eivät vaihtaisi uraansa mihinkään.

Minä olen ratkaissut asian omaisuutta myymällä: näin saan tehdä, mitä haluan. Teen näin, vaikka tapaisin unelmieni miehen (joka hyväksyy minut juuri sellaisena, kuin olen).

Minusta on kiva olla kotona, koti ja työ on hyvä yhdistää.

Viihtyisin todella hyvin esim. maatilalla emäntänä, voisin tehdä talon töitä ja työ ja koti olisi samassa paketissa. Kaikki olisi lähellä, työpaikkakin olisi vieressä.

Maatila olisi ihan unelma, luontoa olisi vieressä, eläimiä ja tilaa. Vähän pelkään isoja eläimiä, kuten hevosia ja lehmiä, mutta niitäkin tottuisi hoitamaan. Fyysinen työ on mukavaa.

Perhe olisi lähellä myös. Voisi kehittää viljelytoimintaakin, saisi käyttää luovuutta.

Mitenköhän sitä pääsisi emännäksi?

Minusta olisi mukava siivota isoa (maa)taloa, leipoa ja laittaa ruokaa. Johonkin mahtuisi kangaspuut, niin voisin kutoa mattoja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jokainen saa järjestää elämänsä miten haluaa. Toisille mies maksaa kotoilusta, jotkut naiset eivät vaihtaisi uraansa mihinkään.

Minä olen ratkaissut asian omaisuutta myymällä: näin saan tehdä, mitä haluan. Teen näin, vaikka tapaisin unelmieni miehen (joka hyväksyy minut juuri sellaisena, kuin olen).

Minusta on kiva olla kotona, koti ja työ on hyvä yhdistää.

Viihtyisin todella hyvin esim. maatilalla emäntänä, voisin tehdä talon töitä ja työ ja koti olisi samassa paketissa. Kaikki olisi lähellä, työpaikkakin olisi vieressä.

Maatila olisi ihan unelma, luontoa olisi vieressä, eläimiä ja tilaa. Vähän pelkään isoja eläimiä, kuten hevosia ja lehmiä, mutta niitäkin tottuisi hoitamaan. Fyysinen työ on mukavaa.

Perhe olisi lähellä myös. Voisi kehittää viljelytoimintaakin, saisi käyttää luovuutta.

Mitenköhän sitä pääsisi emännäksi?

Eikö niitä maaseudulla asuvia naisettomia maajusseja ole pilvin pimein emäntää etsimässä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kotoilu on aivan ihanaa, jos se sopii omaan luonteeseen ja siitä oikeasti nauttii! Itsekin tykkään siivoilla ja touhuilla koko ajan kaikenlaista ilman, että se tuntuu joltain kotiapulaisena hääräämiseltä. Ymmärrän hyvin myös niitä uraihmisiä, jotka eivät samalla tavalla viihdy arjen askareiden parissa. On vain niin ihanaa olla kotona etten vaihtaisi tätä mihinkään!

Olet samanlainen kuin minä. Nautin todella siivoamisesta, siis siitä että saa kerrankin siivota rauhassa ja perusteellisesti ilman kiirettä. Töissä ollessani siihen ei ollut koskaan aikaa. Ap

Tätä en ymmärrä, että miten joillakin voi olla koti niin epäsiisti ja rojua täynnä, että siäen siivoamisessa menee hirveästi aikaa? Vaikka olemme mieheni kanssa töissä arjet ja lapsia on, niin ei meidän kotimme ole mikään rojuvarasto ja likainen läävä. Elämänhallinnassa pitää olla pahasti vikaa, jos kotinsa huonossa kunnossa pitää ja ymmärrän, että silloin ei töitäkään ole.

Siisteydestä ja siivoamisesta pitävänä pakko kommentoida, että asiahan ihan päinvastoin kuin väität. Se joka ei käytä siivoamiseen paljon aikaa ei varmasti ole kovin siisti, vaan jättää kunnossapitoon kuuluvat perussiivoukset tekemättä. Kodin siivoamiseen menee paljon aikaa erityisesti, jos kohde on iso ok-talo, on lapsia ja lemmikkieläin.  

Hah Haa, yritätkö sanoa, että kun koko perhe, myös teinit, siivoavat jälkensä aina ja rojua ei ole liikaa, niin meillä on epäsiistiä? Eli jos siivoaisimme ihan raivona ja useamman tunnin kerrallaan, niin kotimme olisi siisti? En oikein nyt ymmärrä logiikkaasi. Meillä on lemmikki ja kotimme on ihan normaali noin 200 m2 ja 15 vuotta vanha omakotitalo. Perjantaisin käytämme noin tunnin aikaa siivoukseen ja sen jälkeen arkeen kuuluu tavalliset pöytien pyyhkiset, tiskien laittamiset ja muut arkiset jutut, jotka hoituvat muutamassa minuutissa.

Niin me kuin teinitkään emme ole mitään romua haalivia tai kädettömiä laiskamatoja, vaan olemme huolellisia ja tekeviä ihmisiä. Myös molempien vanhemmilla ovat kodit aina perussiistejä ja kaikella on paikkansa. Samoin on ystäväperheillä. Se on normaalia ja fiksua, raivotautinen siivoaminen tai monen vuoden romujen järjestely taas ei kuulosta normaalilta millään tapaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jokainen saa järjestää elämänsä miten haluaa. Toisille mies maksaa kotoilusta, jotkut naiset eivät vaihtaisi uraansa mihinkään.

Minä olen ratkaissut asian omaisuutta myymällä: näin saan tehdä, mitä haluan. Teen näin, vaikka tapaisin unelmieni miehen (joka hyväksyy minut juuri sellaisena, kuin olen).

Minusta on kiva olla kotona, koti ja työ on hyvä yhdistää.

Viihtyisin todella hyvin esim. maatilalla emäntänä, voisin tehdä talon töitä ja työ ja koti olisi samassa paketissa. Kaikki olisi lähellä, työpaikkakin olisi vieressä.

Maatila olisi ihan unelma, luontoa olisi vieressä, eläimiä ja tilaa. Vähän pelkään isoja eläimiä, kuten hevosia ja lehmiä, mutta niitäkin tottuisi hoitamaan. Fyysinen työ on mukavaa.

Perhe olisi lähellä myös. Voisi kehittää viljelytoimintaakin, saisi käyttää luovuutta.

Mitenköhän sitä pääsisi emännäksi?

Eikö niitä maaseudulla asuvia naisettomia maajusseja ole pilvin pimein emäntää etsimässä?

Valtaosa etsii ruokapalkalla toimivaa piikaa. Hyvin harva alkaa antamaan rouvalleen taskurahaa ja hyvin nuukasti suostutaan kaupassakaan ostamaan mitään. Harva haluaa muuttaa keskelle ei mitään pihistelijän luokse. Siksihän noille ei kelpaa rajanaapuri, koska kuulemma eivät halua alkaa maksamaan mitään ja löysihän isäkin silloin aikanaan äidin joka kuuliaisesti jaksoi olla hänen kanssaan sen 20-35v.

Siinä on syy miksi niin moni emäntä lähtee samalla oven avauksella mitä lapsetkin.

On hyvä pitää mielessä, että kodinkoneet, koriste-esineet ja muut statussymbolit yleensä vaihdetaan uudempiin jossain vaiheessa. Oma selusta täytyy turvata sitä odotellessa.

Vierailija kirjoitti:

On hyvä pitää mielessä, että kodinkoneet, koriste-esineet ja muut statussymbolit yleensä vaihdetaan uudempiin jossain vaiheessa. Oma selusta täytyy turvata sitä odotellessa.

Tietenkin pitää selusta turvata, eihän sitä nyt pidä tyhmäksi heittäytyä. Oma tuleva (yksityisesti maksettu) eläkkeeni on jo nyt huomattavasti parempi kuin suomalaisen keskivertoeläke ja sekös työssä puurtavia ikätovereitani harmittaa. Eläkeikään on kuitenkin vielä matkaa.

Maatilan emännyydestä on turha haaveilla. Valtaosa teistä musertuisi sen velka- ja työtaakan alle. Se ei ole naiselle mitään kotirouvailua, vaan joutuisitte maatilan töiden lisäksi käymään muualla töissä, jotta perheeseen tulee rahaa. Niin tekevät kaikki paitsi ne, joiden tila on niin valtava että siinä tarvitaan molemmat 24/7.

Ei pidä uskoa sitä propagandaa, jonka mukaan maajussit ovat rikkaita. Lainarahalla on kaikki rakennettu, ja kun jonkun uuden byrokratian kiemuran tai virkamiehen kämmin vuoksi jää tuet saamatta, joutuu mennä ruinaamaan velkojilta armoa jotta saa elukoille ruoat ja vedet ostettua tässäkin kuussa. Itse tuotteesta saa niin mitättömän hinnan, että se ei riitä lähellekään kaikki kuluihin.

Maatilaa pyörittävät ovat ostaneet sen vanhemmiltaan, koska eivät osaa kuvitella mitään muutakaan ammattia. Lasten aivopeseminen maatilan töihin on todella vastuutonta. Oma maanviljelijäisäni piti tarkasti huolen, että me lapset luimme läksymme ja menimme töihin josta saa palkkaa.

Alapeukuista huolimatta totuus on se, että maatilan pito on modernia maaorjuutta eikä mitään muuta. Hyvin niukan palkan maksaa valtio tukien muodossa. Niin niukan, että sillä juuri ja juuri elää, jos emäntä käy töissä muualla. Jos on perinyt todella hyvin hoidetun tilan lisäksi samalla muuta omaisuutta tai valtavasti metsää, saattaa pärjätä toistaiseksi. Valtaosa roikkuu löysässä hirressä valtavien lainojen kanssa.

Kiva kuulla. Hyvää jatkoa sinulle ap!

Oot kunnon kotiorja, hähää.

t. Mies

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kotoilu on aivan ihanaa, jos se sopii omaan luonteeseen ja siitä oikeasti nauttii! Itsekin tykkään siivoilla ja touhuilla koko ajan kaikenlaista ilman, että se tuntuu joltain kotiapulaisena hääräämiseltä. Ymmärrän hyvin myös niitä uraihmisiä, jotka eivät samalla tavalla viihdy arjen askareiden parissa. On vain niin ihanaa olla kotona etten vaihtaisi tätä mihinkään!

Olet samanlainen kuin minä. Nautin todella siivoamisesta, siis siitä että saa kerrankin siivota rauhassa ja perusteellisesti ilman kiirettä. Töissä ollessani siihen ei ollut koskaan aikaa. Ap

Tätä en ymmärrä, että miten joillakin voi olla koti niin epäsiisti ja rojua täynnä, että siäen siivoamisessa menee hirveästi aikaa? Vaikka olemme mieheni kanssa töissä arjet ja lapsia on, niin ei meidän kotimme ole mikään rojuvarasto ja likainen läävä. Elämänhallinnassa pitää olla pahasti vikaa, jos kotinsa huonossa kunnossa pitää ja ymmärrän, että silloin ei töitäkään ole.

Siisteydestä ja siivoamisesta pitävänä pakko kommentoida, että asiahan ihan päinvastoin kuin väität. Se joka ei käytä siivoamiseen paljon aikaa ei varmasti ole kovin siisti, vaan jättää kunnossapitoon kuuluvat perussiivoukset tekemättä. Kodin siivoamiseen menee paljon aikaa erityisesti, jos kohde on iso ok-talo, on lapsia ja lemmikkieläin.  

Hah Haa, yritätkö sanoa, että kun koko perhe, myös teinit, siivoavat jälkensä aina ja rojua ei ole liikaa, niin meillä on epäsiistiä? Eli jos siivoaisimme ihan raivona ja useamman tunnin kerrallaan, niin kotimme olisi siisti? En oikein nyt ymmärrä logiikkaasi. Meillä on lemmikki ja kotimme on ihan normaali noin 200 m2 ja 15 vuotta vanha omakotitalo. Perjantaisin käytämme noin tunnin aikaa siivoukseen ja sen jälkeen arkeen kuuluu tavalliset pöytien pyyhkiset, tiskien laittamiset ja muut arkiset jutut, jotka hoituvat muutamassa minuutissa.

Niin me kuin teinitkään emme ole mitään romua haalivia tai kädettömiä laiskamatoja, vaan olemme huolellisia ja tekeviä ihmisiä. Myös molempien vanhemmilla ovat kodit aina perussiistejä ja kaikella on paikkansa. Samoin on ystäväperheillä. Se on normaalia ja fiksua, raivotautinen siivoaminen tai monen vuoden romujen järjestely taas ei kuulosta normaalilta millään tapaa.

En väitä mitään, mutta eihän tuossa ajassa ehdi peruskunnossapitoon kuuluvaa siivousta tehdä. Monet siivousapua ostavat perussiistit perheet siivoavat tuon minimin verran ja perusteellisen siivouksen tekee sitten ammattilainen kerran viikossa. Jos talossa ei siivota kunnolla säännöllisesti, ei sitä enää välttämättä saa ammattilainen puhtaaksi, vaan on tehtävä pintaremontti. Mutta ei siivous mikään maailman tärkein asia ole, tulipahan vain kommentista mieleen. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jokainen saa järjestää elämänsä miten haluaa. Toisille mies maksaa kotoilusta, jotkut naiset eivät vaihtaisi uraansa mihinkään.

Minä olen ratkaissut asian omaisuutta myymällä: näin saan tehdä, mitä haluan. Teen näin, vaikka tapaisin unelmieni miehen (joka hyväksyy minut juuri sellaisena, kuin olen).

Minusta on kiva olla kotona, koti ja työ on hyvä yhdistää.

Viihtyisin todella hyvin esim. maatilalla emäntänä, voisin tehdä talon töitä ja työ ja koti olisi samassa paketissa. Kaikki olisi lähellä, työpaikkakin olisi vieressä.

Maatila olisi ihan unelma, luontoa olisi vieressä, eläimiä ja tilaa. Vähän pelkään isoja eläimiä, kuten hevosia ja lehmiä, mutta niitäkin tottuisi hoitamaan. Fyysinen työ on mukavaa.

Perhe olisi lähellä myös. Voisi kehittää viljelytoimintaakin, saisi käyttää luovuutta.

Mitenköhän sitä pääsisi emännäksi?

Eikö niitä maaseudulla asuvia naisettomia maajusseja ole pilvin pimein emäntää etsimässä?

Valtaosa etsii ruokapalkalla toimivaa piikaa. Hyvin harva alkaa antamaan rouvalleen taskurahaa ja hyvin nuukasti suostutaan kaupassakaan ostamaan mitään. Harva haluaa muuttaa keskelle ei mitään pihistelijän luokse. Siksihän noille ei kelpaa rajanaapuri, koska kuulemma eivät halua alkaa maksamaan mitään ja löysihän isäkin silloin aikanaan äidin joka kuuliaisesti jaksoi olla hänen kanssaan sen 20-35v.

Siinä on syy miksi niin moni emäntä lähtee samalla oven avauksella mitä lapsetkin.

En minä palkkaa haluaisikaan. Riittäisi, että olisi katto pään päällä ja ruokaa kaapissa. Voisin tehdä kotitöitä ja käsitöitä ja jotain kevyempiä maatalon töitä, kuten eläinten ruokkiminen.

Pointti oli se, että en vaadi paljoa ja tulen myös pienellä toimeen. Raskaimpiin töihin voisi palkata lisäapua.

Olisin miehen ilona ja kodinhengettärenä. Tämä pitäisi tehdä selväksi heti alkuun.

Maatilahan vois olla ihan kiva, jos sen ei ole tarkoituskaan olla mikään tuotantotila. Vähän viljelyä omiksi tarpeiksi, pihalla käyskentelemässä kanoja, lampaita, vuohia tai vaikka poni ja aasi. Noiden elukoiden kanssa vaan oot niin naimisissa että matkailumahikset ainakin on aikalailla jäissä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kotoilu on aivan ihanaa, jos se sopii omaan luonteeseen ja siitä oikeasti nauttii! Itsekin tykkään siivoilla ja touhuilla koko ajan kaikenlaista ilman, että se tuntuu joltain kotiapulaisena hääräämiseltä. Ymmärrän hyvin myös niitä uraihmisiä, jotka eivät samalla tavalla viihdy arjen askareiden parissa. On vain niin ihanaa olla kotona etten vaihtaisi tätä mihinkään!

Olet samanlainen kuin minä. Nautin todella siivoamisesta, siis siitä että saa kerrankin siivota rauhassa ja perusteellisesti ilman kiirettä. Töissä ollessani siihen ei ollut koskaan aikaa. Ap

Tätä en ymmärrä, että miten joillakin voi olla koti niin epäsiisti ja rojua täynnä, että siäen siivoamisessa menee hirveästi aikaa? Vaikka olemme mieheni kanssa töissä arjet ja lapsia on, niin ei meidän kotimme ole mikään rojuvarasto ja likainen läävä. Elämänhallinnassa pitää olla pahasti vikaa, jos kotinsa huonossa kunnossa pitää ja ymmärrän, että silloin ei töitäkään ole.

Siisteydestä ja siivoamisesta pitävänä pakko kommentoida, että asiahan ihan päinvastoin kuin väität. Se joka ei käytä siivoamiseen paljon aikaa ei varmasti ole kovin siisti, vaan jättää kunnossapitoon kuuluvat perussiivoukset tekemättä. Kodin siivoamiseen menee paljon aikaa erityisesti, jos kohde on iso ok-talo, on lapsia ja lemmikkieläin.  

Hah Haa, yritätkö sanoa, että kun koko perhe, myös teinit, siivoavat jälkensä aina ja rojua ei ole liikaa, niin meillä on epäsiistiä? Eli jos siivoaisimme ihan raivona ja useamman tunnin kerrallaan, niin kotimme olisi siisti? En oikein nyt ymmärrä logiikkaasi. Meillä on lemmikki ja kotimme on ihan normaali noin 200 m2 ja 15 vuotta vanha omakotitalo. Perjantaisin käytämme noin tunnin aikaa siivoukseen ja sen jälkeen arkeen kuuluu tavalliset pöytien pyyhkiset, tiskien laittamiset ja muut arkiset jutut, jotka hoituvat muutamassa minuutissa.

Niin me kuin teinitkään emme ole mitään romua haalivia tai kädettömiä laiskamatoja, vaan olemme huolellisia ja tekeviä ihmisiä. Myös molempien vanhemmilla ovat kodit aina perussiistejä ja kaikella on paikkansa. Samoin on ystäväperheillä. Se on normaalia ja fiksua, raivotautinen siivoaminen tai monen vuoden romujen järjestely taas ei kuulosta normaalilta millään tapaa.

Meillä on vähän pienempi talo ja siivoan ainakin tunnin päivässä, lisäksi vielä viikonloppuna useita tunteja. En silti ole mikään himosiivoaja verrattuna vaikkapa äitiini, joka pesee ikkunatkin monta kertaa vuodessa. Ja emme asu missään romujen keskellä todellakaan. Varmaan lasket käyttämäsi ajan alakanttiin, koska siivoamista on vielä ulkonakin kuistilla ja kiveyksellä.

Meillä on iso maatila ja minä saan vaan hengailla ja hoitaa hevosiani. Navettaan mun ei tarvitse mennä, joskus käyn ihastelemassa pikku vasikoita. Mukavan lupsakkaa elämää.