Lue keskustelun säännöt.
Mille alalle soveltuu varautunut ja hiljainen ihminen?
Kommentit (203)
Vierailija kirjoitti:
Kenties kirjastoala?
Ei oikein nykyaikana. Asiakaspalvelua paljon, lisäksi sälytetään kaiken maailman tapahtumanjärjestämistä ja lapsi- ja koululaisryhmien viihdyttämistä ja opastamista sun muuta. Siinä ei parane kovin varautunut ja hiljainen hissukka olla, vaan ennemminkin ulospäinsuuntautunut ja iloinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihan mikä vaan mitä itse haluat? Omia puolia pystyy kehittämään ja jos haluat voit työstää varautuneisuutta ja hiljaista puoltasi. T. Entinen hiljainen, ujo, varautunut ja pelokas nykyinen ihan kiva sosiaaliohjaaja. Tietenkin kelpaat sellaisena kun olet, mutta jos itse kärsit siitä mitä olet niin on hyvä tehdä asialle jotain.
Mun mieleeestä ne voi kaikki passsiivisagressiiviset voi lähetttä presidentin linnan eteeen seisomaan edessä asennnossa.
Ala kun ala, kunhan ei ole face to face asiakaspalveluun keskittyvä. Täytyy vain ottaa itselle "oma tila" Meillä on lupa olla hiljaisia ja varautuneita. Hyvin luultavasti saa k.pään maineen. Ihmiset eivät ymmärrä. Siitä huolimatta on lupa senlaisena töissä käydä ja veroja maksaa.
86 jatkaa vielä: Luultavasti päädyt olemaan se tehokkain työntekijä. Sillä keskityt ainoastaan työntekoon etkä .askanjauhantaan!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kielenkääntäjä, kirjanpitäjä, rekkakuski, nosturikuski, ompelija, matemaatikko, kuvataiteilija, kirjailija
Kirjanpitäjä on vähän kaksipiippuinen asia. Kirjanpitäjissä on kyllä paljon varautuneita ja hiljaisia ihmisiä, mutta toisaalta työ on enenevissä määrin asiakaspalvelu- ja asiantuntijatyötä. Palavereja on harva se päivä vaihtelevilla kokoonpanoilla ja asiakkaiden kanssa ollaan tekemisissä puhelimitse ja sähköpostitse päivittäin. Välillä esitellään tulosta asiakasyrityksen johtoportaalle ja välillä setvitään järjestelmät kuntoon it-heppujen kanssa.
Kirjanpitäjänhommiakin on erilaisia. Tuo on tilitoimiston kirjanpitäjän työtä, mutta senkin sisältö riippuu ihan toimistosta ja asiakaskannasta. Ja lisäksi on erilaisia reskontranhoitajia, pääkirjanpitäjiä tms. Ei minulla ainakaan ole asiakastapaamisia edes viikottain..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onhan noita esim:
-sivooja
-ulkotyöntekijä
-rekkakuski
-roskakuski
-postinjakaja
-mainostenjakaja
-talonrakentaja
-sähkömies
-maalari
-puuseppä
-putkimies
-aura-auton kuljettaja
-talonmies
-levyseppähitsaaja
-ruumisauton kuljettaja
-asfalttityöntekijä
-varastotyöntekijä
-it-ala
-kuvankäsittelijä
-kirjailija
-taidemaalariNäitä on vaikka kuinka jos vähän käyttää mielikuvitusta
Tuossa nyt on vaikka kuinka monta sellaista, jonka täytyy kyllä pystyä vaativampaankin sosiaaliseen kanssakäymiseen.
Kuten mitä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kielenkääntäjä, kirjanpitäjä, rekkakuski, nosturikuski, ompelija, matemaatikko, kuvataiteilija, kirjailija
Tuosta ompelijasta, että ehkä joku teollisuusompelija voi sopia sen puolesta, että sitä tehdään itsenäisesti. Alan yrittäjän työhön taas kuuluu käsittääkseni aika pitkälle asiakaspalvelua ja mittojen ottaminen ja tekeleitten sovittaminen voi tuntua kiusalliselta. Siinä pitää mennä ihan iholle vieraita ihmisiä.
Vierailija kirjoitti:
Ujo, hiljainen, introvertti ja arka pärjää ihan missä vain työssä siinä missä se supliikki ekstroverttikin. Työminä ja oikea minä pitää vain osata erottaa.
Introvertti ehkä, mutta sosiaalisten tilanteiden pelosta kärsivälle voi olla liian rankkaa. Entisenä koulukiusattuna en esimerkiksi ikinä voi kuvitella itseäni opettajaksi, en matkanjohtajaksi enkä myyntityöhön. Ehkä just voin nähdä itseni hoitoalalla, mutta sielläkin, voi apua, ne kaikki yltiösosiaaliset ringeissään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No mitä haluat tehdä? Kannattaisi kai lähteä liikkeelle siitä. Hiljainen ja varautunut... jos se on osa persoonallisuuden piirteitäsi, niin mitä sitten? Töissä tehdään yleensä töitä, eli useimmiten jos on puhuttava, puhutaan työhön liittyvistä asioista. Tai sitten jos puhutaan itsestä, niin puhutaan itsestä. Tai toisista tms. Se on työtä. Työhön kuuluu myös ikäviä asioita, siksi siitä maksetaan. Kyllä sellaiseen puhumiseen varmasti pystyt, ellet ole täysin mykkä, jolloin olisit luultavasti eläkkeellä. Vapaa-ajalla voit sitten olla yleensä täysin hiljaa. Harvassa työssä tarvii sentään vapaa-ajalla rupatella tai kysellä lisätietoja tms. Jos lohduttaa yhtään, niin minuakin voi luonnehtia hiljaiseksi. Mutta pidän itseäni siitä huolimatta ja myös siksi hyvänä tyyppinä! Ja olen tosi hyvä asiakkaiden kanssa, ihan oikeasti, parhaimmistoa.
Tuntuu, että joskus 30-40 vuotta sitten hissukoillekin oli vielä paremmin hommia. Nykyään joka ilmoituksessa korostetaan kuinka pitää olla erinomaiset sosiaaliset taidot jne jne.
Itse en hirveästi pidä töistä, joissa ei ole ollenkaan mitään sosiaalista kontaktia. Kirjastoala oli vähän raskas, kun tilanteet vaihtuivat yllättävän äkkiä ja koko ajan olisi pitänyt olla niin perkeleen pirteä. Henkilökohtaisen avustajan työstä tykkäsin, kun avustettavakaan ei ollut mikään suupaltti, mutta kuitenkin sai tehdä työtä toisen ihmisen kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Todella vaikeaa on miettiä niitä aloja. Ehkä minäkin mainitsen rekkakuskin ja muut kuskit ( juna yms) sekä metsäkoneenkuljettajan. Ehkä varastoala, jotkut siivousalan työt, puutarha-alan työt ainakin välillä, tehdastyössä ehkä keskitytään eniten siihen työntekoon. Muuten aika vaikeaa miettiä mitään ja itsekin olen nainen joten ei minusta olisi oikein mihinkään miesvaltaiseen työhön ja tällä tarkoitan sitä ettei esim voimat tai muuten oikein kantti kestäisi mihinkään rekan ajoon tai muuhun sellaiseen. Joskus olen silti miettinyt kuinka kiva olisi ajaa rekkaa paikasta toiseen ja purkaa se ja sitten taas jatkaa matkaa. Olen vaan tuttuni kautta seurannut hänen työtään. Tietysti siinäkin varmasti omat epäkohtansa tietenkin. Koen ehkä muutenkin, että miehillä en ehkä enemmän sellaisia aloja joissa voi vaan tehdä työtä. Monet fyysiset työt ovat minusta aika sopivia hiljaisille, mutta sitten jos muuten ei kestä fyysistä työtä niin ne jäävät pois laskuista. Ja en siis tarkoita, etteikö nämä alat sopisi naisillekin, mutta itse ainakin koen etten voisi olla mikään hitsaaja yms vaikka työ muuten olisikin varmasti sopivampi kuin jonkin myyjän tai hoitajan työ.
Vierailija kirjoitti:
Tuntuu, että joskus 30-40 vuotta sitten hissukoillekin oli vielä paremmin hommia. Nykyään joka ilmoituksessa korostetaan kuinka pitää olla erinomaiset sosiaaliset taidot jne jne.
Itse en hirveästi pidä töistä, joissa ei ole ollenkaan mitään sosiaalista kontaktia. Kirjastoala oli vähän raskas, kun tilanteet vaihtuivat yllättävän äkkiä ja koko ajan olisi pitänyt olla niin perkeleen pirteä. Henkilökohtaisen avustajan työstä tykkäsin, kun avustettavakaan ei ollut mikään suupaltti, mutta kuitenkin sai tehdä työtä toisen ihmisen kanssa.
Se on luonnollista että työt karsiutuu ja osa joutuu olemaan perustuella. Perustuloa ei virallisesti ole vielä, mutta käytännössä se on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Virkamies asiantuntijatehtävissä. Omassa työhuoneessa tai etenä paperihommia.
Minusta tuli tällainen, kun kuten puolella palstalaisista tutkijanura tyssäsi verkostoitumistaitojen puutteeseen. Ei tätäkään kokonaan omassa huoneessa tehdä, ja palavereja riittää, mutta virkamiehelle riittää paljon vähempi verkostoituminen ja imagon kiillotus kuin tutkijalle. Palkkakin on parempi ja tulee joka kuukausi.
Minä olen varautunut ja hiljainen ja pärjään oikein mainiosti ison firman web-suunnittelijana. Jonkin verran on kokouksia joo, ei se haittaa, kun sitten saa olla paljon itsekseenkin ja koodata kaikenlaista, tuottaa grafiikkaa jne.
Minusta varautunut ihminen pärjää kyllä ihan mainiosti melkein missä vaan työssä, pois lukien joku jatkuvaa tyrkyttämistä oleva myyntityö.
Esim syöpätutkijaksi, lääkärikin voi olla
Vierailija kirjoitti:
Kirjastoala on nykyisin tapahtuma-ala ja erityisen sosiaalinen yksikkö koko laitos. Siellä ei yksikään töissä pärjää yksikään hiljainen ja sisäänpäin kääntynyt ihminen.
Ekstrovertit ovat pilanneet kirjastot. Saamarin ahneet omijat.
Kääntäjänä olen selviytynyt niinkin vähällä kommunikaatiolla, etten ole ikinä tavannut kasvotusten pomoani ja olen puhunut hänen kanssaan 8 vuoden aikana yhteensä 2-3 kertaa puhelimessa. Kaikki muu hoituu sähköpostilla.
En voi kuvitella tekeväni minkään muunlaista työtä tällä luonteella.
Tutkijaksi olin melkein lipsahtaa, mutta ne kaiken maailman seminaarit ja esitelmät eivät oikein esiintymiskammoiselle sopineet.
Vierailija kirjoitti:
Kääntäjänä olen selviytynyt niinkin vähällä kommunikaatiolla, etten ole ikinä tavannut kasvotusten pomoani ja olen puhunut hänen kanssaan 8 vuoden aikana yhteensä 2-3 kertaa puhelimessa. Kaikki muu hoituu sähköpostilla.
En voi kuvitella tekeväni minkään muunlaista työtä tällä luonteella.
Tutkijaksi olin melkein lipsahtaa, mutta ne kaiken maailman seminaarit ja esitelmät eivät oikein esiintymiskammoiselle sopineet.
Minkä tyyppistä materiaalia käännät? Ala kiinnostaa ja olen kielten Fm, mutta en tiedä mistä aloittaa. Mistä saan sen luotettavan työnantajan jolta saan aina tarpeeksi töitä pärjätäkseni? Oletko yrittäjä? Sekin pelottaa. Tällä hetkellä teen muita töitä
Itse olen ollut hoitajan töissä vanhuspuolella. Eipä siinä tarvi liikoja saattohoidossa olevan potilaan kanssa keskustella. Toki läsnä pitää osata olla.