Yle Areenassa dokumenttisarja syrjäytyneistä nuorista miehistä

Vierailija kirjoitti:

Hassua että niin moni nainen pitää näitä luusereita symppiksinä ja upeina ihmisinä. Minä en näe näissä muiden rahoilla vetelehtivissä piripää pelailijoissa mitään sympaattista. Suututtaa tuollainen selkärangattomuus.

Ja toisaalta kiltti, kunnollinen, kohtelias ja ujo itsensä hiljaisesti ja huomaamattomasti elättävä vaatimaton mies on naisille halveksittu uli.

Miten vajaa jonkun pitää olla? Sulla on asiat verrattain hyvin. On töitä, terveyttä ja voit halutessasi palkata siivoojan tai etsiä tuontivaimon joka pyörittää taloutta sun ollessa töissä. Mä en saata käsittää köyhiä kadehtivia ihmisiä :O

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hassua että niin moni nainen pitää näitä luusereita symppiksinä ja upeina ihmisinä. Minä en näe näissä muiden rahoilla vetelehtivissä piripää pelailijoissa mitään sympaattista. Suututtaa tuollainen selkärangattomuus.

Ja toisaalta kiltti, kunnollinen, kohtelias ja ujo itsensä hiljaisesti ja huomaamattomasti elättävä vaatimaton mies on naisille halveksittu uli.

Miten vajaa jonkun pitää olla? Sulla on asiat verrattain hyvin. On töitä, terveyttä ja voit halutessasi palkata siivoojan tai etsiä tuontivaimon joka pyörittää taloutta sun ollessa töissä. Mä en saata käsittää köyhiä kadehtivia ihmisiä :O

Äläs nyt, on ollut hänelle varmasti kova paikka huomata, että naisilla on hyvää sanottavaa jopa dokkarin ”luuserimiehistä”. Millaisen se tekee hänestä, jos yhteiskunnan pyöritykseen osallistumisestaan ja kkk-luonnerivistään huolimatta naisilla ei ole koskaan ollut hänestä mitään positiivista sanottavaa...

Vierailija kirjoitti:

Hassua että niin moni nainen pitää näitä luusereita symppiksinä ja upeina ihmisinä. Minä en näe näissä muiden rahoilla vetelehtivissä piripää pelailijoissa mitään sympaattista. Suututtaa tuollainen selkärangattomuus.

Ja toisaalta kiltti, kunnollinen, kohtelias ja ujo itsensä hiljaisesti ja huomaamattomasti elättävä vaatimaton mies on naisille halveksittu uli.

Sarjan henkilöt olivat kaukana luusereista. Nämä miehet yrittivät, vaikka elämä oli antanut huonot lähtökohdat ja takapakkia tuli useasti. Heillä oli tunneälyä ja kyky puhua vaikeistakin asioista. Herkkyys ja avoimuus välittyi heistä.

Katsoin nyt loputkin jaksot ja minusta syy näiden vetelehtijöiden syrjäytymiseen on siinä että heiltä ei ole ikinä vaadittu mitään vaan aina ymmärretty ja annettu periksi. Äiti ruokkii ja pesee pyykit, huumeneuvonta antaa säkillisen uusia piikkejä ja muita huumetarvikkeita kun tuo pari vanhaa vaihtarina jos muistaa, koulussa mietitään opettajien ja kuraattorien kanssa miten saisi luistettua opintovaatimuksista. Välillä hoidetaan erilaisissa laitoksissa puhtaaksi ja terveeksi ja sitten taas takaisin pölyn, ruoanjätteiden ja oluttölkkien joukkoon.

Vierailija kirjoitti:

Katsoin nyt loputkin jaksot ja minusta syy näiden vetelehtijöiden syrjäytymiseen on siinä että heiltä ei ole ikinä vaadittu mitään vaan aina ymmärretty ja annettu periksi. Äiti ruokkii ja pesee pyykit, huumeneuvonta antaa säkillisen uusia piikkejä ja muita huumetarvikkeita kun tuo pari vanhaa vaihtarina jos muistaa, koulussa mietitään opettajien ja kuraattorien kanssa miten saisi luistettua opintovaatimuksista. Välillä hoidetaan erilaisissa laitoksissa puhtaaksi ja terveeksi ja sitten taas takaisin pölyn, ruoanjätteiden ja oluttölkkien joukkoon.

Annettu periksi?! Jos koulussa kiusataan vuosikaudet ja kotoa saa lähdöt, yksin joudut pärjäämään ilman tukea, niin mikä siinä on liikaa? Sairauksilleen ihminen ei myöskään usein voi mitään. Huumeisiin jos sortuu, niin ympäristön kannalta on parempi että neulat ei pyöri pitkin katuja eikä na rkit ole järjestään tautipesiä (johtuen likaisista neuloista).

Vierailija kirjoitti:

Hassua että niin moni nainen pitää näitä luusereita symppiksinä ja upeina ihmisinä. Minä en näe näissä muiden rahoilla vetelehtivissä piripää pelailijoissa mitään sympaattista. Suututtaa tuollainen selkärangattomuus.

Ja toisaalta kiltti, kunnollinen, kohtelias ja ujo itsensä hiljaisesti ja huomaamattomasti elättävä vaatimaton mies on naisille halveksittu uli.

Minä olin yksi, joka kehui näitä kavereita. En kuitenkaan ajattele, että ooh, siinäpä elämäni miehiä pitkä rivi kuin karkkikaupassa karkkeja. Ei näin. Sukupuolella ei ollut tuossa merkitystä vaan ihmisillä. Sydämellisen ja kiltin oloisia, leppoisia heppuja. Jos olisivat olleet naisia, olisin yhtälailla kehunut ja sympatiseerannut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hassua että niin moni nainen pitää näitä luusereita symppiksinä ja upeina ihmisinä. Minä en näe näissä muiden rahoilla vetelehtivissä piripää pelailijoissa mitään sympaattista. Suututtaa tuollainen selkärangattomuus.

Ja toisaalta kiltti, kunnollinen, kohtelias ja ujo itsensä hiljaisesti ja huomaamattomasti elättävä vaatimaton mies on naisille halveksittu uli.

Minä olin yksi, joka kehui näitä kavereita. En kuitenkaan ajattele, että ooh, siinäpä elämäni miehiä pitkä rivi kuin karkkikaupassa karkkeja. Ei näin. Sukupuolella ei ollut tuossa merkitystä vaan ihmisillä. Sydämellisen ja kiltin oloisia, leppoisia heppuja. Jos olisivat olleet naisia, olisin yhtälailla kehunut ja sympatiseerannut.

Itsellä taas on naisena helppo samaistua heidän kokemuksiinsa esim kiusaamisen suhteen ja siinä mielessä koin elämässämme olevan paljon yhteistä. Minustakin ovat sellaisia tyyppejä joiden kanssa löytyisi helposti puhuttavaa. Jotenkin ei ehkä tarvisi hävetä sellaisessa seurassa omaa elämäänsä ja jotenkin uskon kohtalontovereiden muutenkin ymmärtävän toisiaan. Jos minulla oli ollut erilainen elämä ja voisin paremmin niin silti en varmaan muuttaisi käsitystäni vaan ajattelisin samoin sillä kyllä ihmisestä nopeasti huomaa millainen hän on. Niitä ilkeitä ja pahoja olen muutenkin jo tavannut liikaa. Joku myös sanoi, ettei kukaan ole varmaan heiltä vaatinut mitään ja koskaan ei silti saisi vähetellä muiden elämää ja vaikeuksia. Se on totta, että monet kestävät paljon, mutta ei se siltä saa olla mikään oletus, että kaikkien pitäisi kestää. Joku hyvää elämää elävä ei välttämättä koskaan ole  kokenut mitään sellaista joka oikeasti voi muuttaa elämänsuuntaa ja voimat eivät riitäkään niin hyvin. Jokaisen elämä on erilainen ja siinä mielessä jokainen ihminen joka saa elämäänsä eteenpäin on voittaja, vaikka muutos olisi pienikin. Sitä ei hyvää elämää elänyt välttämättä ymmärrä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hassua että niin moni nainen pitää näitä luusereita symppiksinä ja upeina ihmisinä. Minä en näe näissä muiden rahoilla vetelehtivissä piripää pelailijoissa mitään sympaattista. Suututtaa tuollainen selkärangattomuus.

Ja toisaalta kiltti, kunnollinen, kohtelias ja ujo itsensä hiljaisesti ja huomaamattomasti elättävä vaatimaton mies on naisille halveksittu uli.

Minä olin yksi, joka kehui näitä kavereita. En kuitenkaan ajattele, että ooh, siinäpä elämäni miehiä pitkä rivi kuin karkkikaupassa karkkeja. Ei näin. Sukupuolella ei ollut tuossa merkitystä vaan ihmisillä. Sydämellisen ja kiltin oloisia, leppoisia heppuja. Jos olisivat olleet naisia, olisin yhtälailla kehunut ja sympatiseerannut.

Itsellä taas on naisena helppo samaistua heidän kokemuksiinsa esim kiusaamisen suhteen ja siinä mielessä koin elämässämme olevan paljon yhteistä. Minustakin ovat sellaisia tyyppejä joiden kanssa löytyisi helposti puhuttavaa. Jotenkin ei ehkä tarvisi hävetä sellaisessa seurassa omaa elämäänsä ja jotenkin uskon kohtalontovereiden muutenkin ymmärtävän toisiaan. Jos minulla oli ollut erilainen elämä ja voisin paremmin niin silti en varmaan muuttaisi käsitystäni vaan ajattelisin samoin sillä kyllä ihmisestä nopeasti huomaa millainen hän on. Niitä ilkeitä ja pahoja olen muutenkin jo tavannut liikaa. Joku myös sanoi, ettei kukaan ole varmaan heiltä vaatinut mitään ja koskaan ei silti saisi vähetellä muiden elämää ja vaikeuksia. Se on totta, että monet kestävät paljon, mutta ei se siltä saa olla mikään oletus, että kaikkien pitäisi kestää. Joku hyvää elämää elävä ei välttämättä koskaan ole  kokenut mitään sellaista joka oikeasti voi muuttaa elämänsuuntaa ja voimat eivät riitäkään niin hyvin. Jokaisen elämä on erilainen ja siinä mielessä jokainen ihminen joka saa elämäänsä eteenpäin on voittaja, vaikka muutos olisi pienikin. Sitä ei hyvää elämää elänyt välttämättä ymmärrä.

Ei ole välttämättä, se on kyllä ihan vaan ei. Lellityt ei tule koskaan ymmärtämään muita ihmisiä, elämä tulee aina pyörimään oman navan ympärillä koska miksi muuta tarvitsisi? Pääasia että lä*kiä saadaan kehon ympärille! :D 

Onpa taas kiusattujen kokoontumisajot, itsesääli huipussa, eikä mitään tekoja oman elämän kohentamuseen.

Täristään pelosta kun muut uhkailevat, mutta ei tajuta että pitää vaihtaa se tuttavapiiri narkeista normaaleihin ihmisiin, niin ei tarvitse täristä pelosta.

Avutonta, saamatonta ja näköalatonta.

Vierailija kirjoitti:

Miksi tuon tokan jakson päähenkilön äiti passasi poikaansa? Ois laittanut sen edes itse pistämään paskaset vaatteensa koneeseen. Käsitinkö oikein että äidillä oli tapana käydä siivoamassa poikansa kotona? Äitihän toimii mahdollistajana tuohon ja varmaan on osasyy pojan syrjäytymiseen jos on kaikki tehty puolesta lapsesta asti ja antanut pojan pelata rajattomasti.

Tuo poika vaikutti kuitenkin kaikkein onnellisimmalta ja tyytyväisimmältä elämäänsä, varmasti syynä oli lämmin suhde äidin kanssa, ja hän tuki poikaansa ja hyväksyi sellaisena kuin on. Valitettavasti vaikutti siltä, että noilla elintavoilla poika saattaa lähteä täältä ennemmin kuin äitinsä :(

Vierailija kirjoitti:

Onpa taas kiusattujen kokoontumisajot, itsesääli huipussa, eikä mitään tekoja oman elämän kohentamuseen.

Täristään pelosta kun muut uhkailevat, mutta ei tajuta että pitää vaihtaa se tuttavapiiri narkeista normaaleihin ihmisiin, niin ei tarvitse täristä pelosta.

Avutonta, saamatonta ja näköalatonta.

Minä olen se joka kertoi kuinka ollaan uhkailtu ja pelkäsin silloin sitä kaikkea. Minulla tämä siis liittyi kiusaamiseen ja nämä tyypit eivät todellakaan olleet mitään tuttavapiiriäni vaan niitä tyyppejä sieltä koulusta ja kiusaaminen laajeni myöhemmin vapaa-ajalle ja sai aika kamaliakin piirteitä. Ja nämä tyypithän eivät olleet mitään narkkeja vaan ihan "tavallisia" nuoria. Siis sillä tavalla tavallisia, ettei esim koti ollut mikään huono tai eivät käyttäneet huumeita yms.  Muuten silti koen ettei tietenkään kukaan täysin normaali ihminen tekisi tuollaista, mutta senkin vuoksi todellakin helppo ymmärtää sarjan tyyppejä jo samojen kokemusten kautta ja tässä oikeastaan huomaa sen, että joku miettii heidän olevan niitä ikäviä tyyppejä eikä välttämättä ymmärrä jonkun kokeneen oikeasti niitä pahoja ihmisiä elämässään.  Tuntuu olevan myös ihmeellistä, että joku luulee  etteivät ne "normaalit" tyypit kiusaa, kun itsellä ei oikeastaan edes ole muista kokemusta. 

Ei juma, tuo Henri on se todella pimeä Kiltamestari joka yritti vuosia sitten romuttaa valtion 😂😂😂 Ilmeisesti nyt kuitenkin on hyväksynyt, ettei ole Lännen valkoinen tiikeri.

Tämä oli hyvä dokumenttisarja, toivottavasti tulee vielä jatkoa, edes jonkinlainen "Mitä kuuluu nykyään"-kooste.

Minä en halua olla maksamassa näiden tyyppien vuokravakuuksia verojen muodossa! Joku tolkku tuohon loisimiseen on saatava. Kylläpä taas tulinkin huonolle tuulelle! 

Koulukiusaaminen yleistetään helpoksi ainoaksi syyksi. Uskon, että näitä kavereita oltaisiin kiusattu missä koulussa tahansa. Pulpetin, koulun tai edes kaupungin vaihtaminen ei auta jos on kiusaamiselle altis. Kiusaamisen syyt: 1. Ulkoisesti erilainen (paksu, pätkä, vaatteet...yms.) -Tähän kiusaamiiseen on aikuisen helppo puuttua. 2. Henkisesti epäkypsä. - Vaikka joku autismi. -vaikea puuttua. Ei tuollaisen kaverin kanssa voi ketään pakottaa leikkimään tai kutsumaan synttäreille. 3. Helposti trigeroituva - vanhempien tehtävä on antaa tuohon coping keinoja. 4. Mulkku lapsi - saa kiusata.

Katsoin ekan jakson. Päällimmäisenä jäi mieleen että kovia ovat kiroilemaan😂 Mielenkiintoinen sarja. Erikoista myös että tämä mies vaikka oli kiusattu, oli onnistunut saamaan tyttöystävän.

Noi kaksi ekaa oli raivostuttavia, loput surullisia tapauksia, varsinkin se Mikkelin poika, toivottavasti saa elämänsä kuntoon ja jättäis hirveän omaa lastaan mollaavan isänsä omaan arvoonsa. Sillä ekan jakson kaverilla tyttöystävineen oli ihan järkyttävän huonot käytöstavat, kiroiltiin vaan ihmisille jotka yritti heitä auttaa ja ongelman koittaessa saman tien kaljat auki.

Se silti sentään yritti, tokan jakson tyyppi oli kyllä kaikessa flegmaattisuudessaan sellainen, että tekisi mieli ravistella ja huutaa että koita nyt edes vähän. Se ei edes yrittänyt yrittää. Mahdollistava mamma pesi kiltisti ryönän keskellä elävän aikuisen poikansa pyykit ja oli varmaan kaiken muunkin tehnyt sen puolesta, koska poika ei osannut edes keitinvesiä kaataa perunoista. Kerran viikossa kuntouttavaa työtoimintaa oli liikaa ja sanoi jotenkin, että menee sitten töihin kun valtio lakkaa elättämästä. Eli ei varmaan koskaan. Toisaalta niillä hänen elintavoillaan ei valtion elättinä kovin pitkään juhlita.

Yhteisenä tekijänähän tässä ei ollut huomausaineet, vaan runescape.

Te joiden lapset sitä pelaa, olkaa varuillanne:)

Omalta ripariltakin lähti aikanaan jengiä kotiin kun eivät pystyneet olla pelaamatta.

Täällä esitetään eri tulkintoja siihen, miksi nämä jätkät ovat syrjäytyneet. Aika harva on kuitenkaan maininnut sitä ilmeisintä asiaa, miksi näin on käynyt: he syrjäytyvät, koska he voivat.

Taustalla on kaikilla enemmän tai vähemmän ongelmia: vanhemman kuoleminen, koulukiusaaminen, mielenterveyden ongelmat, mahdollisesti neuropsykologiset häiriöt. 

Näitä samoja ongelmia on kuitenkin myös naispuoleisilla. Ja monella miehellä, jotka eivät syrjäydy. 

Osa miehistä näköjään syrjäytyy yksinkertaisesti siksi, että kukaan ei potki (riittävästi) eteenpäin, pakko ei ole tehdä mitään, jos ei haluta tarpeeksi. Nälkä tai vilu ei odota ensi talvena, vaikka olisi jäänyt rukiit kylvämättä ja perunapelto kääntämättä.

Patrik oli näistä kavereista rehellisin. Vaikka elämä ei ole useinkaan kaksista, se on kuitenkin oma elämä, johon tyydytään - ei vaadita sen enempää. Tuet riittävät. Muu on ylimääräistä. Ongelmia tulee ja menee, mutta ei näillä arjen sankareilla ollut olosuhteiden ja ylipäätään elämän sisällön osalta oikeastaan mitään valittamista.

P*skainen kämppä, halpa einesruoka, kuluneet vaatteet ja tietenkin netti + pelit riittää elämän sisällöksi. Miksi pitäisi haluta enemmän?

Menee tämä näinkin, on heidän asenteensa. Tämän tunnistan ainakin oman kaveripiirin syrjäytyneistä tai semisyrjäytyneistä: elämän huonoihinkin puitteisiin ollaan varsin tyytyväisiä, ja ainoat tulevaisuuden toiveet liittyvät lähinnä mt-ongelmien kurissa pitämiseen ja elämäntilanteen jatkuvuuden turvaamiseen.

Naiset - mt-ongelmistaan, kaltoinkohtelusta ja raskaista taustoistaan huolimatta - eivät pääsääntöisesti tyydy tuollaisen elämän puitteisiin, vaan haluavat paremman asunnon ja rahaa - jota saadakseen tarvitaan työpaikka ja koulutus. Sosiaalinen elämä tulee siinä hienona lisänä. Tunnen muutamia sellaisiakin naisia, jotka tyytyvät tuollaiseen elämään, mutta heitä on häviävän vähän verrattuna syrjäytyneiden miesten määrään.

Miehethän jäävät maaseudullekin tästä samasta syystä: ei ole mielenkiintoa tavoitella kaupunkien tarjoamia asioita, koska nykyiseen elintasoon ja elintapaan ollaan täysin tyytyväisiä - vaikka se elintaso tarkoittaisikin työmarkkinatukea, olematonta ystäväpiiriä ja homehtunutta mummonmökkiä 20 km päässä peruspalveluista.

Henrin ahdistus ja masennus ovat varmaan osittain seurausta nuorena alkaneesta kannabiksen käytöstä. Lisäksi alkoholin käyttö estää masennuslääkkeiden tehon, siksi eitunnu toipuvan. Vaikka Henri vaikuttikin fiksulta, uskon että kärsii myös vakavammasta mt-ongelmasta, esim. psykoosista tai kaksisuuntaisesta. Ne sen levähommat ja yhtäkkinen uskonnollisuus sekä yli kuukauden sairaalahoitojakso kielivät jotain tän kaltaista...

Aaron oli symppis, harmi että on sairastunut jo nuorena skitsofreniaan. Aaron asunto ja tavarat kielivät hyvästä elintasosta lapsuuden perheessä