Noin 50-vuotias nainen, jos olisit sinkku, etsisitkö enää uutta miestä?

Olen ollut omillani jo pitkään eikä todellakaan  ole aikomusta enää ryhtyä sopeutumaan ja tekemään kompromisseja siinä määrin kuin parisuhde sellaista vaatii. Rakkautta ja läheisyyttä saan läheisiltäni.

Rakastajani kanssa minulla on parasta seksiä ikinä..:)

En. Erosin kun olin 50 ja sen jälkeen lyhyitä suhteita ennenkuin tajusin etten enää halua kenenkään kanssa seurustella.

Ihana olla yksin. En tykkää nukkua kenenkään kans, viihdyn yksin kun saa päättää itsekkäästi kaikesta. Tää on mahtavaa!

"Luodinkestävää sydäntä

ei oo vielä keksittykään

Turha pelätä laukausta sillä

yksinäisyys saman reiän nakertaa"

Pidetään mielemme ja sydämemme avoimina näillä elämän valtateillä!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Antaisin olla.

Tapasin nyk miehen kymmenen vuotta sitten, ja rakastuin. Onhan se joo ihana, mutta jos ja kun hän kuolee ennen mua, en todellakaan kaipaa uutta. Miehet on totta puhuen vähän raskaita kantaa mukana.

Heikompi astia, jos näin voi sanoa. Vaatii aika paljon huolenpitoa: ei anna niin paljon mitä saa.

Ymmärrän täysin niitä, joilla on vaan kissoja.

n52

ps. sensuroin itseäni tässä vastauksessa. Oikeasti ajattelen aika paljon kärkevämmin.

Eikö kysymykseen voinut tälläkään kertaa vastata alentumatta miesten haukkumiseen?

Jos itse et ole ikinä seurustellut naisena miehen kanssa niin kirjaimellisesti sinä puhut aiheesta josta et tiedä yhtään mitään. Joten lopeta naisten kokemusten sheimaaminen. Jos rehellistä puhetta ei kestä niin vika on viestin saajassa, ei sen tuojassa. Jos miehet haluaisi, että heistä puhutaan arvostavammin niin he myös käyttäytyisi sen mukaan. Kommenttisi on tyypillistä miesten vastuunpakoilukäytöstä missä omasta huonosta käyttäytymisestä syyllistetään nainen. Miehet, sen sijaan että korjaisi omaa käytöstään, tyytyvät naisten kokemusmaailman mitätöimiseen ja sulkevat korvansa, koska he eivät arvosta naisia niin paljon, että ryhtyisivät konkreettisesti toimiin itsensä korjaamisen suhteen.

Hyvin sanottu!

"Miehet, sen sijaan että korjaisi omaa käytöstään, tyytyvät naisten kokemusmaailman mitätöimiseen ja sulkevat korvansa, koska he eivät arvosta naisia niin paljon ... "

Tuo on niin tosi juttu ja varsinkin 50v yksinäisten miesten kohdalla ja osin naimisissa olevilla joissa tosin ihmettelen mikä liima naista miehen kanssa pitää, kun käytös ja puheet ovat naista halventavia ja ignoorataan täysin.

10v sitten eronnut 50v nainen ja se on 50/50. Vaikka aloitus koskikin edelleen suhteessa olevia, vastaan silti.

Muutama kaveri ollut tässä välissä ja kyllästynyt kun odotetaan täysylläpitoa. Lapseni olen aikuiseksi saattanut ja nyt elämässäni on jotain muuta kuin se 20v ruokaa, pyykkäystä ja yleistä huolenpitoa jossa se ukko kulta meni 4. lapsena kun kiire päivätyö, koti, lasten harrastukset.

Jos vastaan tulee omat asiansa hoitanut siisti +50v mies "juhani" vartalolla lyhyillä hiuksilla tai kalju, niin mikä ettei.

Vähättelyä en jaksa yhtään. Vuosikaudet kuuntelin kotona kuinka ukkokullalle oli ruoka pahaa ja kämppä siivoton, lapset meluaa ja rahaa ei ole.

Ja ero - se oli yllätys!

Vaan väitämpä ettei semmoista vastaan tule. Olenhan itse vähävarainen ja vaatimaton, kymppi kiloa liian painava ihan tavallinen tiina vaan.

Joten kyllä. Nautin elämästäni juuri näin kuin se nyt on.

En, pitkä liittoni päättyi muutamia vuosia sitten miehen sivusuhteeseen. Nyt on lapset jo aikuisia ja voin elää ihan vain itseäni varten. On ystäviä, harrastuksia ja todellakin voi tehdä mitä huvittaa, milloin huvittaa. Miestä en enää huoli ikinä. Kotileikit on jo leikitty ja nähty.

Asioista tietävä kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mielikuvitusolento kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuskin. No, jos ihan spesiaali sattuisi kolahtamaan niin ehkä sitten. Mutta aktiivisesti en alkaisi etsimään ketään. Kaverina voisin kyllä tapailla, mutta silloinkin tiukat kriteerit.

Kuka mies haluaa tapailla tiukat kriteerit omaavaa naista kaverina?

Aika monikin, yllättävän moni. ;)

Pillua ne haluaa, eikä tapailla ja kavereerata.

Niin, kuka sanoi etten antaisi. ;)

Olen vaivautunut vain seksisuhteeseen. Kiitos ei parisuhdetta ja yhdessä asumista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mites te aiotte sitä seksielämää viettää?

Irtosuhteita?

Mihimpä sitä 50v. nainen enää seksiä tarvitsee...

Naisilla 50v. on uusi 30v. Nuoremmat miehet tämän jo tietääkin. Elämä on kunnossa ja seksi parasta ikinä. Kannattaa pitää huolta itsestään, niin voi yllättyä positiivisesti. Rai, rai rai. ;)

Jäädessäni leskeksi pitkän avioliiton jälkeen päätin, etten ota enää miestä elämääni.  Avioliittoni oli ihan ok, mies monella tapaa fiksu, mutta tarvitsen valtavasti tilaa ympärilleni. Olen mietiskelijä, luova, lahjakas monella sektorilla, ja kiinteä parisuhde imee kaiken minusta. Häiriinnyn jo siitä, jos joku satunnainen seksiseura jää yöksi ja voisin kirkua kurkku suorana  ärsyyntyessäni pelkästään hänen hengittämisestään

Vierailija kirjoitti:

Jäädessäni leskeksi pitkän avioliiton jälkeen päätin, etten ota enää miestä elämääni.  Avioliittoni oli ihan ok, mies monella tapaa fiksu, mutta tarvitsen valtavasti tilaa ympärilleni. Olen mietiskelijä, luova, lahjakas monella sektorilla, ja kiinteä parisuhde imee kaiken minusta. Häiriinnyn jo siitä, jos joku satunnainen seksiseura jää yöksi ja voisin kirkua kurkku suorana  ärsyyntyessäni pelkästään hänen hengittämisestään

Sulla on ahdistuneisuushäiriö?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mites te aiotte sitä seksielämää viettää?

Irtosuhteita?

Mihimpä sitä 50v. nainen enää seksiä tarvitsee...

Minusta tuli melkoinen seksihirmu erottuani 46-vuotiaana ja ei loppua näy nyt 50-vuotiaana. Parasta seksiä ikinä.

Vierailija kirjoitti:

Jäädessäni leskeksi pitkän avioliiton jälkeen päätin, etten ota enää miestä elämääni.  Avioliittoni oli ihan ok, mies monella tapaa fiksu, mutta tarvitsen valtavasti tilaa ympärilleni. Olen mietiskelijä, luova, lahjakas monella sektorilla, ja kiinteä parisuhde imee kaiken minusta. Häiriinnyn jo siitä, jos joku satunnainen seksiseura jää yöksi ja voisin kirkua kurkku suorana  ärsyyntyessäni pelkästään hänen hengittämisestään

Joo ei noin täydellinen ihminen tarvitse ketään pilaamaan täydellisyyttä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Perustelkaa naiset, miksi ette enää miestä ottaisi.

Ap

Kaikki lähtee sukupuolivietistä, kun se loppuu, parisuhteen etsiminen loppuu. Siksi miehet katselevat nuoria naisia, näillä on vielä sitä "kiimaa" kehossa. M48

Täyttä höpöä tuo, sukupuolivietti on saattanut sammua siihen _omaan_ aviomieheen matkan varrella. Nuoremmat miehet treffailee nykyisin vanhempia naisia, siinä yksi syy syntyvyyden laskuun, jota ei ole varmaan edes ajateltu, vielä. Ja tämä "suuntaus" on vasta nyt kunnolla tullut julkisuuteen.

Vierailija kirjoitti:

No minä 46-vuotias nainen olen sinkku ja etsin vasta sitä ensimmäistä miestä. Että kyllä parisuhde kelpaisi. 

Kyllä sinulla on tämä elämä pelattuna, tosiasiat kannattaa myöntää.

Onnellisessa avioliitossa nyt 30 v, jos esim. jäisin leskeksi, haluaisin varmasti vielä miehen kainaloon, ja ainakaan vielä ,54-vuotiaana, nautin seksistä paljon, niin ehkä sitäkin kaipaisi, tai ehkä ei..

Vierailija kirjoitti:

Jäädessäni leskeksi pitkän avioliiton jälkeen päätin, etten ota enää miestä elämääni.  Avioliittoni oli ihan ok, mies monella tapaa fiksu, mutta tarvitsen valtavasti tilaa ympärilleni. Olen mietiskelijä, luova, lahjakas monella sektorilla, ja kiinteä parisuhde imee kaiken minusta. Häiriinnyn jo siitä, jos joku satunnainen seksiseura jää yöksi ja voisin kirkua kurkku suorana  ärsyyntyessäni pelkästään hänen hengittämisestään

Ymmärrän sun pointin. Olen itse luonteeltani samantyyppinen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Perustelkaa naiset, miksi ette enää miestä ottaisi.

Ap

Kaikki lähtee sukupuolivietistä, kun se loppuu, parisuhteen etsiminen loppuu. Siksi miehet katselevat nuoria naisia, näillä on vielä sitä "kiimaa" kehossa. M48

Kysymys esitettiin naisille. Et ole nainen. Tuo on vain sun mielikuvasi asiasta.

Tietenkin. Kolme exää takana,  ja nyt taitaa olla rinnalla loppuelämän toyboy - jo kymmenettä vuotta hyvässä liitossa. Aikaisemmatkin - lasteni isät - olivat ihan kivoja, ja aina itseäni reippaasti nuorempia. Mutta oikealla asenteella ikänainen osaa päästää irti, kun kollit varttuvat. Jossain vaiheessa sitten vaan osuu kohdalle sellainen sielunkumppani, ettei vaihto käy edes mielessä. Ainakin toivon, että näin kuuskymppisenä voisi jo asettua aloilleen. Hyvässä seurassa.

Olen +50 nainen. Haaveilen pitkään perheestä ja parisuhteesta. Elämä vei. Mutta nyt olen onnellinen yksin ja en ottaisi ketään, ja täällä kun olen lukenut näitä tarinoita, niin se vaan vahvistaa sitä että miksi en.

Tasa-arvoisessa suhteessa, jossa kumppanit kunnioittavat toisiaan ja kumpi n tekee osansa kotitöistä ja yhteisiä asioita on muitakin kuin kuin lapset- varmasti mukavaa ja antoisaa, mutta ne, joissa näin ei ole- niin miksi olla suhteessa, jossa joutuu antamaan paljon enemmän, kuin saa?

Vastaus kysymykseen, no kyllä. Olen 47 vuotta ja ihan pitkä suhde toiveissa, mutta ei kiitos mitään hätäisiä yhteenmuuttoja tai muita ahdistavia vaatimuksia.