Noin 50-vuotias nainen, jos olisit sinkku, etsisitkö enää uutta miestä?

Ystäväni 45v etsii vakavissaan aviomiestä, ei ole ollut vielä koskaan naimisissa tai avoliitossakaan. Rehellisesti sanottuna käy sääliksi, niin hankalan tuntuista on :/ Hyvät aika lailla on jo naimissa, ja sopivaa saa etsiä kuin neulaa heinäsuovasta. Tämän ikäisillä on jo piintyneet tavat, puolin ja toisin, ja voi olla että nuoruuden joustoa ei enää löydy, eikä koeta tarpeelliseksikaan.

Mutta en tietenkään sano hänelle tätä, ja tietäähän hänkin tämän sanomattakin. Mutta kun rakkautta ja läheisyyttä kaipaa, niin sanon: toivoa on aina <3

Vierailija kirjoitti:

Mielikuvitusolento kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuskin. No, jos ihan spesiaali sattuisi kolahtamaan niin ehkä sitten. Mutta aktiivisesti en alkaisi etsimään ketään. Kaverina voisin kyllä tapailla, mutta silloinkin tiukat kriteerit.

Kuka mies haluaa tapailla tiukat kriteerit omaavaa naista kaverina?

Aika monikin, yllättävän moni. ;)

Pillua ne haluaa, eikä tapailla ja kavereerata.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Antaisin olla.

Tapasin nyk miehen kymmenen vuotta sitten, ja rakastuin. Onhan se joo ihana, mutta jos ja kun hän kuolee ennen mua, en todellakaan kaipaa uutta. Miehet on totta puhuen vähän raskaita kantaa mukana.

Heikompi astia, jos näin voi sanoa. Vaatii aika paljon huolenpitoa: ei anna niin paljon mitä saa.

Ymmärrän täysin niitä, joilla on vaan kissoja.

n52

ps. sensuroin itseäni tässä vastauksessa. Oikeasti ajattelen aika paljon kärkevämmin.

Eikö kysymykseen voinut tälläkään kertaa vastata alentumatta miesten haukkumiseen?

Ikävää jos loukkaannuit. Vastasin kysymykseen perustuen omiin kokemuksiini. Miehet on mun elämässä olleet aika raskaita. Ja ne miehet, joiden kanssa olen ollut suhteessa, ovat olleet heikompia astioita. Tarkoitan sillä sitä, että en ole voinut heihin tukeutua, vaan he ovat tukeutuneet minuun. Tunnen itseni miestenrahtaajakameliksi, kahdella kyttyrällä. heh.

En tiedä miten suuri poikkeus olen ja onko muilla rohkeat, reippaat ja ahkerat miehet. Ehkä on. Puhun vain omasta kokemuksestani, tietenkin.

Älä alennu henkilökohtaisuuksiin. Ei ole kyse minun loukkaantumisistani. Kyllähän sä nyt itsekin varmaan ymmärrät, että tuollainen sukupuolen perusteella halventaminen ei ole enää tätä päivää, ei se palvele kenenkään etua. Eikö niin?

En yritä tietenkään halventaa ketään, yritän antaa rakentavan panoksen tähän keskusteluun. Ap:n kysymys oli ihan relevantti. Minä puhun miehistä, koska satun olemaan heteroseksuaali nainen. Kenestä muusta puhuisin, jos aiheena on suhteet ja erityisesti miessuhteet? Katso ystävällisesti keskustelunaihe.

Älä hermostu, mutta kyllä saan vaikutelman, että tämä sinua henkilökohtaisesti häiritsee. Mutta jos ja kun olet itse erinomainen miesyksilö, ei sinua varmaan häiritse kuulla, että on myös muunlaisia miehiä. Niitä jotka on rasite naiselle.

Jatketaan tahoillamme työtä hyvien mies- ja naissuhteiden parissa, voi hyvin!

Mitä ap kysyi?

Otsikossa, kultu.

Samaa mieltä, ei tuollaisia varmaan paljon ihan oikeasti ole.

Nimimerkki kokemusta on.

Erosin 25 vuotta kestäneestä suhteesta 48-vuotiaana. Puoli vuotta eron jälkeen aloin deittailla, sitten kolahti kovaa ja seurustelin vuoden, kunnes mies tuntemattomasta syystä jätti. Nyt mulla on laastarina naimisissa oleva perheenisä. Haluan kyllä loppuelämän suhteen, mutten ihan vielä.

50 - 90v yksin?

Mieluummin otan vähän nuoremman miehen.

Vierailija kirjoitti:

Mites te aiotte sitä seksielämää viettää?

Irtosuhteita?

Mihimpä sitä 50v. nainen enää seksiä tarvitsee...

Erosin edellisestä suhteesta 43-vuotiaana ja siitä muutaman vuoden kuluttua alkoi jälleen uusi suhde kiinnostaa. Nykyisen puolisoni tapasinkin sitten 51-vuotiaana. En etsimällä etsinyt mutta olin aktiivinen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mites te aiotte sitä seksielämää viettää?

Irtosuhteita?

Mihimpä sitä 50v. nainen enää seksiä tarvitsee...

Silloin se naisen paras aika vasta alkaakin =)

Yhdessä oltu 21 vuotta, tämä toinen avioliitto, edellinen kesti 19vuotta, en ottaisi enää uutta miestä vaivoikseni.

Syyt:

-en jaksa passata enää ketään, lapset on erikseen

- en jaksa olla tekosyy sille, että tavarat katoaa

-en jaksa kuunnella miksi minun katsomani tv ohjelmat ovat aina huonoja

-en halua elää koko ajan toisen aikataulun mukaan

-en halua koko ajan miettiä mitä toinen ajattelee asioista, joita minä haluaisin tehdä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Antaisin olla.

Tapasin nyk miehen kymmenen vuotta sitten, ja rakastuin. Onhan se joo ihana, mutta jos ja kun hän kuolee ennen mua, en todellakaan kaipaa uutta. Miehet on totta puhuen vähän raskaita kantaa mukana.

Heikompi astia, jos näin voi sanoa. Vaatii aika paljon huolenpitoa: ei anna niin paljon mitä saa.

Ymmärrän täysin niitä, joilla on vaan kissoja.

n52

ps. sensuroin itseäni tässä vastauksessa. Oikeasti ajattelen aika paljon kärkevämmin.

Eikö kysymykseen voinut tälläkään kertaa vastata alentumatta miesten haukkumiseen?

Ikävää jos loukkaannuit. Vastasin kysymykseen perustuen omiin kokemuksiini. Miehet on mun elämässä olleet aika raskaita. Ja ne miehet, joiden kanssa olen ollut suhteessa, ovat olleet heikompia astioita. Tarkoitan sillä sitä, että en ole voinut heihin tukeutua, vaan he ovat tukeutuneet minuun. Tunnen itseni miestenrahtaajakameliksi, kahdella kyttyrällä. heh.

En tiedä miten suuri poikkeus olen ja onko muilla rohkeat, reippaat ja ahkerat miehet. Ehkä on. Puhun vain omasta kokemuksestani, tietenkin.

Älä alennu henkilökohtaisuuksiin. Ei ole kyse minun loukkaantumisistani. Kyllähän sä nyt itsekin varmaan ymmärrät, että tuollainen sukupuolen perusteella halventaminen ei ole enää tätä päivää, ei se palvele kenenkään etua. Eikö niin?

En yritä tietenkään halventaa ketään, yritän antaa rakentavan panoksen tähän keskusteluun. Ap:n kysymys oli ihan relevantti. Minä puhun miehistä, koska satun olemaan heteroseksuaali nainen. Kenestä muusta puhuisin, jos aiheena on suhteet ja erityisesti miessuhteet? Katso ystävällisesti keskustelunaihe.

Älä hermostu, mutta kyllä saan vaikutelman, että tämä sinua henkilökohtaisesti häiritsee. Mutta jos ja kun olet itse erinomainen miesyksilö, ei sinua varmaan häiritse kuulla, että on myös muunlaisia miehiä. Niitä jotka on rasite naiselle.

Jatketaan tahoillamme työtä hyvien mies- ja naissuhteiden parissa, voi hyvin!

Mitä ap kysyi?

Otsikossa, kultu.

Kysymys ei edellyttänyt miesten halventamista, eikö niin? Tuo "kultu" ei ole asiallista keskustelua.

Jos ei seksiä tarvii harrastaa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Antaisin olla.

Tapasin nyk miehen kymmenen vuotta sitten, ja rakastuin. Onhan se joo ihana, mutta jos ja kun hän kuolee ennen mua, en todellakaan kaipaa uutta. Miehet on totta puhuen vähän raskaita kantaa mukana.

Heikompi astia, jos näin voi sanoa. Vaatii aika paljon huolenpitoa: ei anna niin paljon mitä saa.

Ymmärrän täysin niitä, joilla on vaan kissoja.

n52

ps. sensuroin itseäni tässä vastauksessa. Oikeasti ajattelen aika paljon kärkevämmin.

Eikö kysymykseen voinut tälläkään kertaa vastata alentumatta miesten haukkumiseen?

Ikävää jos loukkaannuit. Vastasin kysymykseen perustuen omiin kokemuksiini. Miehet on mun elämässä olleet aika raskaita. Ja ne miehet, joiden kanssa olen ollut suhteessa, ovat olleet heikompia astioita. Tarkoitan sillä sitä, että en ole voinut heihin tukeutua, vaan he ovat tukeutuneet minuun. Tunnen itseni miestenrahtaajakameliksi, kahdella kyttyrällä. heh.

En tiedä miten suuri poikkeus olen ja onko muilla rohkeat, reippaat ja ahkerat miehet. Ehkä on. Puhun vain omasta kokemuksestani, tietenkin.

Älä alennu henkilökohtaisuuksiin. Ei ole kyse minun loukkaantumisistani. Kyllähän sä nyt itsekin varmaan ymmärrät, että tuollainen sukupuolen perusteella halventaminen ei ole enää tätä päivää, ei se palvele kenenkään etua. Eikö niin?

En yritä tietenkään halventaa ketään, yritän antaa rakentavan panoksen tähän keskusteluun. Ap:n kysymys oli ihan relevantti. Minä puhun miehistä, koska satun olemaan heteroseksuaali nainen. Kenestä muusta puhuisin, jos aiheena on suhteet ja erityisesti miessuhteet? Katso ystävällisesti keskustelunaihe.

Älä hermostu, mutta kyllä saan vaikutelman, että tämä sinua henkilökohtaisesti häiritsee. Mutta jos ja kun olet itse erinomainen miesyksilö, ei sinua varmaan häiritse kuulla, että on myös muunlaisia miehiä. Niitä jotka on rasite naiselle.

Jatketaan tahoillamme työtä hyvien mies- ja naissuhteiden parissa, voi hyvin!

Mitä ap kysyi?

Otsikossa, kultu.

Kysymys ei edellyttänyt miesten halventamista, eikö niin? Tuo "kultu" ei ole asiallista keskustelua.

Ei, vaan se on kiusoittelua. Kutittelua leuan alta sille, joka ei ole ihan kartalla. Edes sen vertaa, että tietäisi mistä keskustellaan. Ansaittu näpäytys, hani.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mites te aiotte sitä seksielämää viettää?

Irtosuhteita?

Mihimpä sitä 50v. nainen enää seksiä tarvitsee...

Silloin se naisen paras aika vasta alkaakin =)

Jos palataan todellisuuteen, niin silloin naiset käyttävät eniten masennuslääkkeitä ja alkoholia.

Puhu vain omasta puolestasi. Moni 50v nainen elää terveellisesti, harrastaa liikuntaa ja on edelleen timmissä kunnossa. 3-kymppisiä rakastajia olisi jonoksi asti.

Vierailija kirjoitti:

Yhdessä oltu 21 vuotta, tämä toinen avioliitto, edellinen kesti 19vuotta, en ottaisi enää uutta miestä vaivoikseni.

Syyt:

-en jaksa passata enää ketään, lapset on erikseen

- en jaksa olla tekosyy sille, että tavarat katoaa

-en jaksa kuunnella miksi minun katsomani tv ohjelmat ovat aina huonoja

-en halua elää koko ajan toisen aikataulun mukaan

-en halua koko ajan miettiä mitä toinen ajattelee asioista, joita minä haluaisin tehdä

Tuossapa oli hyvä listaus, varsinkin kadonneiden tavaroiden kohdalta. Kumma, kun minun omat tavarat on siellä missä pitääkin ja löytyvät helposti.

Vierailija kirjoitti:

Yhdessä oltu 21 vuotta, tämä toinen avioliitto, edellinen kesti 19vuotta, en ottaisi enää uutta miestä vaivoikseni.

Syyt:

-en jaksa passata enää ketään, lapset on erikseen

- en jaksa olla tekosyy sille, että tavarat katoaa

-en jaksa kuunnella miksi minun katsomani tv ohjelmat ovat aina huonoja

-en halua elää koko ajan toisen aikataulun mukaan

-en halua koko ajan miettiä mitä toinen ajattelee asioista, joita minä haluaisin tehdä

Entäs seurustelu, ei yhteen tarvi muuttaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Antaisin olla.

Tapasin nyk miehen kymmenen vuotta sitten, ja rakastuin. Onhan se joo ihana, mutta jos ja kun hän kuolee ennen mua, en todellakaan kaipaa uutta. Miehet on totta puhuen vähän raskaita kantaa mukana.

Heikompi astia, jos näin voi sanoa. Vaatii aika paljon huolenpitoa: ei anna niin paljon mitä saa.

Ymmärrän täysin niitä, joilla on vaan kissoja.

n52

ps. sensuroin itseäni tässä vastauksessa. Oikeasti ajattelen aika paljon kärkevämmin.

Eikö kysymykseen voinut tälläkään kertaa vastata alentumatta miesten haukkumiseen?

Ikävää jos loukkaannuit. Vastasin kysymykseen perustuen omiin kokemuksiini. Miehet on mun elämässä olleet aika raskaita. Ja ne miehet, joiden kanssa olen ollut suhteessa, ovat olleet heikompia astioita. Tarkoitan sillä sitä, että en ole voinut heihin tukeutua, vaan he ovat tukeutuneet minuun. Tunnen itseni miestenrahtaajakameliksi, kahdella kyttyrällä. heh.

En tiedä miten suuri poikkeus olen ja onko muilla rohkeat, reippaat ja ahkerat miehet. Ehkä on. Puhun vain omasta kokemuksestani, tietenkin.

Älä alennu henkilökohtaisuuksiin. Ei ole kyse minun loukkaantumisistani. Kyllähän sä nyt itsekin varmaan ymmärrät, että tuollainen sukupuolen perusteella halventaminen ei ole enää tätä päivää, ei se palvele kenenkään etua. Eikö niin?

En yritä tietenkään halventaa ketään, yritän antaa rakentavan panoksen tähän keskusteluun. Ap:n kysymys oli ihan relevantti. Minä puhun miehistä, koska satun olemaan heteroseksuaali nainen. Kenestä muusta puhuisin, jos aiheena on suhteet ja erityisesti miessuhteet? Katso ystävällisesti keskustelunaihe.

Älä hermostu, mutta kyllä saan vaikutelman, että tämä sinua henkilökohtaisesti häiritsee. Mutta jos ja kun olet itse erinomainen miesyksilö, ei sinua varmaan häiritse kuulla, että on myös muunlaisia miehiä. Niitä jotka on rasite naiselle.

Jatketaan tahoillamme työtä hyvien mies- ja naissuhteiden parissa, voi hyvin!

Mitä ap kysyi?

Otsikossa, kultu.

Kysymys ei edellyttänyt miesten halventamista, eikö niin? Tuo "kultu" ei ole asiallista keskustelua.

Ei, vaan se on kiusoittelua. Kutittelua leuan alta sille, joka ei ole ihan kartalla. Edes sen vertaa, että tietäisi mistä keskustellaan. Ansaittu näpäytys, hani.

Ansaittu miten? Mä olen koko ajan ollut kunnioittava ja asiallinen, mutta edellytän myös sinulta samaa. Minusta on erityisen noloa, kun ei voi myöntää omia virheitään, vaan selittelee ja hyökkää lisää. No olkoot. Ei keskustelu sun kanssa taida johtaa mihinkään. Hyvää illanjatkoa!

Vierailija kirjoitti:

Mites te aiotte sitä seksielämää viettää?

Irtosuhteita?

Meinaatko ettei ilman seksiä pärjää. Nytkin suhteessa ollut kahden vuoden seksitön kausi, ja ei mitään haluja ole. Eli ihan sama, vaikkei olisi enää koskaan seksiä.

N. 48

Kyllä. Voosi olla vielä 30 ihanaa vuotta yhdessä.

Ei kaikki miehet ole huonoja.

Naisissakimn on huonoja

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Antaisin olla.

Tapasin nyk miehen kymmenen vuotta sitten, ja rakastuin. Onhan se joo ihana, mutta jos ja kun hän kuolee ennen mua, en todellakaan kaipaa uutta. Miehet on totta puhuen vähän raskaita kantaa mukana.

Heikompi astia, jos näin voi sanoa. Vaatii aika paljon huolenpitoa: ei anna niin paljon mitä saa.

Ymmärrän täysin niitä, joilla on vaan kissoja.

n52

ps. sensuroin itseäni tässä vastauksessa. Oikeasti ajattelen aika paljon kärkevämmin.

Eikö kysymykseen voinut tälläkään kertaa vastata alentumatta miesten haukkumiseen?

Jos itse et ole ikinä seurustellut naisena miehen kanssa niin kirjaimellisesti sinä puhut aiheesta josta et tiedä yhtään mitään. Joten lopeta naisten kokemusten sheimaaminen. Jos rehellistä puhetta ei kestä niin vika on viestin saajassa, ei sen tuojassa. Jos miehet haluaisi, että heistä puhutaan arvostavammin niin he myös käyttäytyisi sen mukaan. Kommenttisi on tyypillistä miesten vastuunpakoilukäytöstä missä omasta huonosta käyttäytymisestä syyllistetään nainen. Miehet, sen sijaan että korjaisi omaa käytöstään, tyytyvät naisten kokemusmaailman mitätöimiseen ja sulkevat korvansa, koska he eivät arvosta naisia niin paljon, että ryhtyisivät konkreettisesti toimiin itsensä korjaamisen suhteen.