Hyvät survivalistit ja preppaajat! Jaetaanko parhaat vinkit tähän.

Vierailija kirjoitti:

Tuossa aikaisemmin olikin hyvä huomautus proteiinipitoisten kasvien viljelystä. Tulin ajatelleeksi, että oikeastaan mitään "höttöä" ei kannattaisi selviytyäkseen edes viljellä kuten esimerkiksi kurkkua, salaattia, krasseja.

Näitä missä vesipitoisuus on korkea eivätkä säily. Niiden viljelyyn tuhlautuu aikaa ja enemmän energiaa kuin mitä niistä saa. Samalla vaivalla voisi viljellä säilyviä juureksia kellariin. Suomalaisklassinen lanttu esimerkiksi piti meidät hengissä tuhansia vuosia ennen perunan tuloa.

Mummolassa oli isot lanttu- ja perunaviljelmät. Niitä söivät talven yli niin ihmiset kuin karjakin. Lisäksi mummolla oli entisessä kukkapenkissä pieni yrttimaa, jossa oli tilliä, persiljaa ja jotain salaattia raparoerin vieressä kasvamassa. Yrttimaalle ei maatalon emännällä riittänyt aikaa, mitä nyt ohikulkiessaan joskus kasteli.

Yritän siis sanoa, että kun viljelyksiä miettii niin kannattaa miettiä sen kannalta mistä lajikkeista saa eniten ravitsevaa ja hyvin säilyvää satoa.

Maa-artisokka on myös hyvä!

Vierailija kirjoitti:

Koita nyt porakaivo jankuttaja ymmärtää, että suomessa on vaikka millämitoin rengaskaivoja, joista saa ämpärillä vettä otettua. Se, että sinä et rengaskaivoa ole nähnyt, vaan olet jumissa porakaivossasi, ei tarkoita, etteikö ihmisillä olisi niitä rengaskaivoja. Ihan käytössäkin, tänäkin päivän.

Asut kai jossain kallioisella seudulla, siellä ei varmaan rengaskaivoja kaivella. Mitäpä luulet, olisiko tuo radiossa haastateltu mummu kaivanut porakaivon itse? Niin. Ei olisi. Eiköhän se mummmu rengaskaivon kaivanut . Ja sellaisen varmaan saisi hätätilanteessa kaivettua vieläkin. Edes jonkinlaisen kuopan, mihin vesi nousee.

Täälläpäin suomea pohjavesi on aika pinnassa . Etenkin hiekkakankailla ja -harjuilla. Siellä on maanottopakatkin pohjavedellä täyttyneitä lampia. Tällaiseen maahan ei edes kannata porakaivoa tehdä, nykypäivänäkään, kun sen rengaskaivon saa niin paljon edullisemmin.

Ja sen saisi ilman sähköäkin tehtyä, tiivistäisi sen luonnonkivillä, jos ei kaivonrwnkaita olisi saatavissa.

Ehkä se syväreikä ja sen poraus on joku fetissi sinulle, kun siitä porakaivosta vaan jankkaat ja jankkaat

En ole väittänyt, etteikö kaivoja ole. Väitän, että kaivoja ei ole niin paljon, kuin on ollut aikaisemmin. Taajamien ok-taloissa ei ole enää kaivoja, kuten oli vielä 50-60 luvulla. Sitä mukaa kun kiinteistöt on liittyneet vesijohtoverkkoon, niin myös kaivoja on poistettu käytöstä. Kyllä niitä edelleen on, mutta paljon vähemmän kuin ennen. En ole mielestäni muuta väittänyt. 

Miten porakaivosta otetaan vesi, jos ei ole käsipumppua? Narulla ja kahvikupillako?

Ei se sinunkaan subjektiivinen näkemys ole koko totuus. Miksi vedät herneet sieraimeen tästä?

Ps. Minulla itselläni on kaivo! Noin 100-150 vuotta vanha, luonnonkivistä ladottu. En silti väitä, että koko maa on täynnä vanhoja kaivoja. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuossa aikaisemmin olikin hyvä huomautus proteiinipitoisten kasvien viljelystä. Tulin ajatelleeksi, että oikeastaan mitään "höttöä" ei kannattaisi selviytyäkseen edes viljellä kuten esimerkiksi kurkkua, salaattia, krasseja.

Näitä missä vesipitoisuus on korkea eivätkä säily. Niiden viljelyyn tuhlautuu aikaa ja enemmän energiaa kuin mitä niistä saa. Samalla vaivalla voisi viljellä säilyviä juureksia kellariin. Suomalaisklassinen lanttu esimerkiksi piti meidät hengissä tuhansia vuosia ennen perunan tuloa.

Mummolassa oli isot lanttu- ja perunaviljelmät. Niitä söivät talven yli niin ihmiset kuin karjakin. Lisäksi mummolla oli entisessä kukkapenkissä pieni yrttimaa, jossa oli tilliä, persiljaa ja jotain salaattia raparoerin vieressä kasvamassa. Yrttimaalle ei maatalon emännällä riittänyt aikaa, mitä nyt ohikulkiessaan joskus kasteli.

Yritän siis sanoa, että kun viljelyksiä miettii niin kannattaa miettiä sen kannalta mistä lajikkeista saa eniten ravitsevaa ja hyvin säilyvää satoa.

Kuitenkin iso osa ruokaa on sen tuoma nautinto, ja yrtit, salaatit, vesipitoiset kasvikset tuovat etenkin kesällä mukavaa vaihtelua peruna-lanttu-kaali-papu-ruokiin. Säilötty kurkkusalaatti piristää mukavasti makkara-ateriaa räntäsateisena iltana. Lehtivihanneksia voi säilöä kuivaamalla (lehtikaali, mangoldi, nokkonen, suolaheinä, krassinlehdet jne) ja jauhamalla kuivatut kasvit - näppärää, koska säilytykseen vaadittu tila on murto-osa alkuperäisestä. Viherjauhe on monikäyttöistä ja tuo kesän vitamiinit ja hivenaineet helposti saataville.

Kukkivat kasvit houkuttelevat pölyttäjiä, ja monet yrtit karkoittavat tuholaisia. Jotkut kasvit myös uhrautuvat muiden puolesta, eli houkuttelevat tuholaisia puoleensa enemmän kuin muut. Pelkästään runsaaseen satoon tähtäävä saattaakin siis tehdä itselleen karhunpalveluksen, kun ei kasvata turhakkeita.

Miksi karjalaismummollani ei ollut yrttimaata? Hän ei ollut lapsuudessaan oppinut käyttämään yrttejä monipuolisesti, ja sodan jälkeen ei kannustettu opettelemaan "turhia asioita" vaan nimenomaan painotettiin hyödyllisyyttä ja käytännöllisyyttä. Mummoni oli se, joka kasvatti pellavaa ja jalosti sen sitten lakanoiksi, ja pappani se, joka rakensi kangasput, loukut ja lihdat, joilla se pellava jalostettiin. Taitoa ei olisi puuttunut, puuttui tietoa.

Ja ilman sitä tietoa on hankala tehdä. Siksi kannattaa myös tallettaa tietoa,kirjoihin, papereihin - tietokoneeseen ja internettiin ei aina voi luottaa.

Otathan huomioon, että keskustelemme ketjussa, jonka aiheena on varautuminen katastrofin varalta. Kun ruokahuolto romahtaa, sähköverkko tuhoutuu tai sota syttyy, ei oikeasti kannata keskittyä pikkelöimään kurkkuja makkara-aterian palanpainikkeeksi. Sinulla ei todennäköisesti edes ole sitä makkaraa.

Nautinto on tärkeä osa ruokailua silloin, kun ravinnonsaanti on turvattu ja maailmassa kaikki hyvin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koita nyt porakaivo jankuttaja ymmärtää, että suomessa on vaikka millämitoin rengaskaivoja, joista saa ämpärillä vettä otettua. Se, että sinä et rengaskaivoa ole nähnyt, vaan olet jumissa porakaivossasi, ei tarkoita, etteikö ihmisillä olisi niitä rengaskaivoja. Ihan käytössäkin, tänäkin päivän.

Asut kai jossain kallioisella seudulla, siellä ei varmaan rengaskaivoja kaivella. Mitäpä luulet, olisiko tuo radiossa haastateltu mummu kaivanut porakaivon itse? Niin. Ei olisi. Eiköhän se mummmu rengaskaivon kaivanut . Ja sellaisen varmaan saisi hätätilanteessa kaivettua vieläkin. Edes jonkinlaisen kuopan, mihin vesi nousee.

Täälläpäin suomea pohjavesi on aika pinnassa . Etenkin hiekkakankailla ja -harjuilla. Siellä on maanottopakatkin pohjavedellä täyttyneitä lampia. Tällaiseen maahan ei edes kannata porakaivoa tehdä, nykypäivänäkään, kun sen rengaskaivon saa niin paljon edullisemmin.

Ja sen saisi ilman sähköäkin tehtyä, tiivistäisi sen luonnonkivillä, jos ei kaivonrwnkaita olisi saatavissa.

Ehkä se syväreikä ja sen poraus on joku fetissi sinulle, kun siitä porakaivosta vaan jankkaat ja jankkaat

En ole väittänyt, etteikö kaivoja ole. Väitän, että kaivoja ei ole niin paljon, kuin on ollut aikaisemmin. Taajamien ok-taloissa ei ole enää kaivoja, kuten oli vielä 50-60 luvulla. Sitä mukaa kun kiinteistöt on liittyneet vesijohtoverkkoon, niin myös kaivoja on poistettu käytöstä. Kyllä niitä edelleen on, mutta paljon vähemmän kuin ennen. En ole mielestäni muuta väittänyt. 

Miten porakaivosta otetaan vesi, jos ei ole käsipumppua? Narulla ja kahvikupillako?

Ei se sinunkaan subjektiivinen näkemys ole koko totuus. Miksi vedät herneet sieraimeen tästä?

Ps. Minulla itselläni on kaivo! Noin 100-150 vuotta vanha, luonnonkivistä ladottu. En silti väitä, että koko maa on täynnä vanhoja kaivoja. 

Uusi PalstaHullu

Porakaivo-hullu.

Jankkaa ja jankkaa 😂

Sori kun en ole seurannut koko ketjua, mutta oletteko aikeissa jäädä hyrtistelemään Suomeen, vaikka kaikki länsimaiset yhteiskuntajärjestelmät romahtaisivat? Eikö silloin kannattaisi pyrkiä lähtemään lähemmäksi Välimerta, jossa olisi helpompaa viljellä ravintoa ja kasvattaa elikoita? Pelkästään Tanskassa olisi jo niin paljon leudompi ilmasto, että saisi kasvatettua ravintoa ja pysyteltyä lämpimänä pienemmällä vaivalla. Ja tanskalaiset on keskimäärin niin kermaperseitä, ettei niistä ole vastustelemaan jos niiden talot vie. Jätetään nämä leveyspiirit venäläisille, jotka kuitenkin rynnivät silloin tänne valmiin infrastruktuurin perässä.

Vierailija kirjoitti:

Sori kun en ole seurannut koko ketjua, mutta oletteko aikeissa jäädä hyrtistelemään Suomeen, vaikka kaikki länsimaiset yhteiskuntajärjestelmät romahtaisivat? Eikö silloin kannattaisi pyrkiä lähtemään lähemmäksi Välimerta, jossa olisi helpompaa viljellä ravintoa ja kasvattaa elikoita? Pelkästään Tanskassa olisi jo niin paljon leudompi ilmasto, että saisi kasvatettua ravintoa ja pysyteltyä lämpimänä pienemmällä vaivalla. Ja tanskalaiset on keskimäärin niin kermaperseitä, ettei niistä ole vastustelemaan jos niiden talot vie. Jätetään nämä leveyspiirit venäläisille, jotka kuitenkin rynnivät silloin tänne valmiin infrastruktuurin perässä.

Muualle lähtemisessä on se ongelma, että siellä muualla on jo asutusta, ne paikalliset. Ellei ole sotalordi ison asevaraston ja joukkojen kanssa valloitusretkellä niin ainakin omat mahdollisuuteni valloittaa vaikka tanskalainen maatila ovat hyvin heikot.

Katastrofitilanteessa muualle lähteminen tarkoittaa pako-lais-joukkojen mukana kulkemista ja ne taas eivät ole tervetulleita mihinkään vaan eristetään omille leireilleen.

Vierailija kirjoitti:

Sori kun en ole seurannut koko ketjua, mutta oletteko aikeissa jäädä hyrtistelemään Suomeen, vaikka kaikki länsimaiset yhteiskuntajärjestelmät romahtaisivat? Eikö silloin kannattaisi pyrkiä lähtemään lähemmäksi Välimerta, jossa olisi helpompaa viljellä ravintoa ja kasvattaa elikoita? Pelkästään Tanskassa olisi jo niin paljon leudompi ilmasto, että saisi kasvatettua ravintoa ja pysyteltyä lämpimänä pienemmällä vaivalla. Ja tanskalaiset on keskimäärin niin kermaperseitä, ettei niistä ole vastustelemaan jos niiden talot vie. Jätetään nämä leveyspiirit venäläisille, jotka kuitenkin rynnivät silloin tänne valmiin infrastruktuurin perässä.

Kun tykkään mun mummolasta. Mummon perhe selvisi siellä sota-aikana ilman sähköä ja mummo opetti minulle miten asiat tehdään perinteiseen malliin. Siitä palasesta en luovu <3

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sori kun en ole seurannut koko ketjua, mutta oletteko aikeissa jäädä hyrtistelemään Suomeen, vaikka kaikki länsimaiset yhteiskuntajärjestelmät romahtaisivat? Eikö silloin kannattaisi pyrkiä lähtemään lähemmäksi Välimerta, jossa olisi helpompaa viljellä ravintoa ja kasvattaa elikoita? Pelkästään Tanskassa olisi jo niin paljon leudompi ilmasto, että saisi kasvatettua ravintoa ja pysyteltyä lämpimänä pienemmällä vaivalla. Ja tanskalaiset on keskimäärin niin kermaperseitä, ettei niistä ole vastustelemaan jos niiden talot vie. Jätetään nämä leveyspiirit venäläisille, jotka kuitenkin rynnivät silloin tänne valmiin infrastruktuurin perässä.

Kun tykkään mun mummolasta. Mummon perhe selvisi siellä sota-aikana ilman sähköä ja mummo opetti minulle miten asiat tehdään perinteiseen malliin. Siitä palasesta en luovu <3

Kerro lisää, millaista oli sota-ajan arki mummolassa ilman sähköä ja noista perinteisistä jutuista? Kiinnostaa kovasti! Minun mummoni oli kaupunkilainen teollisuudessa työskentelevien vanhempien ainoa lapsi, joten sota-ajan ja muutenkin entisajan muistot ovat niin erilaisia kuin maaseudun mummoloissa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuossa aikaisemmin olikin hyvä huomautus proteiinipitoisten kasvien viljelystä. Tulin ajatelleeksi, että oikeastaan mitään "höttöä" ei kannattaisi selviytyäkseen edes viljellä kuten esimerkiksi kurkkua, salaattia, krasseja.

Näitä missä vesipitoisuus on korkea eivätkä säily. Niiden viljelyyn tuhlautuu aikaa ja enemmän energiaa kuin mitä niistä saa. Samalla vaivalla voisi viljellä säilyviä juureksia kellariin. Suomalaisklassinen lanttu esimerkiksi piti meidät hengissä tuhansia vuosia ennen perunan tuloa.

Mummolassa oli isot lanttu- ja perunaviljelmät. Niitä söivät talven yli niin ihmiset kuin karjakin. Lisäksi mummolla oli entisessä kukkapenkissä pieni yrttimaa, jossa oli tilliä, persiljaa ja jotain salaattia raparoerin vieressä kasvamassa. Yrttimaalle ei maatalon emännällä riittänyt aikaa, mitä nyt ohikulkiessaan joskus kasteli.

Yritän siis sanoa, että kun viljelyksiä miettii niin kannattaa miettiä sen kannalta mistä lajikkeista saa eniten ravitsevaa ja hyvin säilyvää satoa.

Kuitenkin iso osa ruokaa on sen tuoma nautinto, ja yrtit, salaatit, vesipitoiset kasvikset tuovat etenkin kesällä mukavaa vaihtelua peruna-lanttu-kaali-papu-ruokiin. Säilötty kurkkusalaatti piristää mukavasti makkara-ateriaa räntäsateisena iltana. Lehtivihanneksia voi säilöä kuivaamalla (lehtikaali, mangoldi, nokkonen, suolaheinä, krassinlehdet jne) ja jauhamalla kuivatut kasvit - näppärää, koska säilytykseen vaadittu tila on murto-osa alkuperäisestä. Viherjauhe on monikäyttöistä ja tuo kesän vitamiinit ja hivenaineet helposti saataville.

Kukkivat kasvit houkuttelevat pölyttäjiä, ja monet yrtit karkoittavat tuholaisia. Jotkut kasvit myös uhrautuvat muiden puolesta, eli houkuttelevat tuholaisia puoleensa enemmän kuin muut. Pelkästään runsaaseen satoon tähtäävä saattaakin siis tehdä itselleen karhunpalveluksen, kun ei kasvata turhakkeita.

Miksi karjalaismummollani ei ollut yrttimaata? Hän ei ollut lapsuudessaan oppinut käyttämään yrttejä monipuolisesti, ja sodan jälkeen ei kannustettu opettelemaan "turhia asioita" vaan nimenomaan painotettiin hyödyllisyyttä ja käytännöllisyyttä. Mummoni oli se, joka kasvatti pellavaa ja jalosti sen sitten lakanoiksi, ja pappani se, joka rakensi kangasput, loukut ja lihdat, joilla se pellava jalostettiin. Taitoa ei olisi puuttunut, puuttui tietoa.

Ja ilman sitä tietoa on hankala tehdä. Siksi kannattaa myös tallettaa tietoa,kirjoihin, papereihin - tietokoneeseen ja internettiin ei aina voi luottaa.

Otathan huomioon, että keskustelemme ketjussa, jonka aiheena on varautuminen katastrofin varalta. Kun ruokahuolto romahtaa, sähköverkko tuhoutuu tai sota syttyy, ei oikeasti kannata keskittyä pikkelöimään kurkkuja makkara-aterian palanpainikkeeksi. Sinulla ei todennäköisesti edes ole sitä makkaraa.

Nautinto on tärkeä osa ruokailua silloin, kun ravinnonsaanti on turvattu ja maailmassa kaikki hyvin.

Ota kuitenkin huomioon, että nämä vastaukset ovat sille tämän ketjun kirjoittajalle, joka ajatteli korjata maakellarin, rakennuttaa/rakentaa rengaskaivon sekä kasvattaa kaneja ruuaksi. Hän pyysi neuvoja kuvitteelliseen tilanteeseen, joka on stabiili. Hänellä olisi kanimakkaraa marraskuisena iltana syötäväksi.

Vierailija kirjoitti:

Sori kun en ole seurannut koko ketjua, mutta oletteko aikeissa jäädä hyrtistelemään Suomeen, vaikka kaikki länsimaiset yhteiskuntajärjestelmät romahtaisivat? Eikö silloin kannattaisi pyrkiä lähtemään lähemmäksi Välimerta, jossa olisi helpompaa viljellä ravintoa ja kasvattaa elikoita? Pelkästään Tanskassa olisi jo niin paljon leudompi ilmasto, että saisi kasvatettua ravintoa ja pysyteltyä lämpimänä pienemmällä vaivalla. Ja tanskalaiset on keskimäärin niin kermaperseitä, ettei niistä ole vastustelemaan jos niiden talot vie. Jätetään nämä leveyspiirit venäläisille, jotka kuitenkin rynnivät silloin tänne valmiin infrastruktuurin perässä.

Jotkut jo vastasivatkin, mutta ei missään tapauksessa kannattaisi siirtyä suuntaan, jossa on vastassa suuria väkijoukkoja! En kyllä lähtisi haahuilemaan Siperiaankaan, vaikka siellä tyhjiä hehtaareja on silmänkantamattomiin. Jos kyse olisi siis vain länsimaisen yhteiskuntajärjestelmän romahtamisesta (tarkoittaa siis mitä? pelkkä sähköverkon romahtaminen ei sitä aiheuta), niin millä perusteella sitten jossain muualla länsimaailmassa olisi parempi tilanne? Mitä enemmän ihmisiä, sitä enemmän kaaosta katastrofitilanteissa. Ja sinne vähemmän vaivan alueelle suuntautuu valtavasti muuttovirtaa, siellä ei olisi tarjolla pientäkään maalänttiä kasvimaaksi ja eläintenpitoon.

Maailman tilanne huolettaa, kun koko ajan kantautuu pahaenteisiä uutisia. Miten tavallisen perheenäidin kannattaisi varautua? Pelkäänkö turhaan vai mitä veikkaatte, mitähän on oikein luvassa?

Porakaivohullulle tiedoksi, että porakaivoon saa käsipumpun. Googlettamalla viisastut sinäkin.

Minä olen miettinyt tätä nyky uutisointia itänaapuriamme koskien. Joka päivä jotain. Onko sodanuhkaa ilmassa?

Vierailija kirjoitti:

Maailman tilanne huolettaa, kun koko ajan kantautuu pahaenteisiä uutisia. Miten tavallisen perheenäidin kannattaisi varautua? Pelkäänkö turhaan vai mitä veikkaatte, mitähän on oikein luvassa?

Hei tavallinen perheenäiti. Kukaan meistä ei voi olla täysin varma mitä on luvassa. Juuri siksi minä varaudun. Voit aloittaa varautumisen mentaalitason varautumisesta. Kun olet tunnistanut ja tunnustanut tämän tarpeen varautumiselle, olet varautunut jo paremmin kuin valtaosa ihmisistä. Tämän jälkeen kartoita sinulle tärkeät asiat eloonjäämisesi kannalta. Kun olet nämä tunnistanut mieti kuinka voit ne ylläpitää poikkeustilan aikana. Voitko korvata sen, mitä et voi ylläpitää? Lämpö, suoja, juoma, ruoka, vaatteet, työkalut, kulkuvälineet, turvalliset kohteet ja siirtyminen niihin sekä näille vaihtoehdot. Toiminnan turvaaminen ja sen pysyvyys, verkostoituminen, ensiapu, itsepuolustus jne.jne. Ja muista yksi asia, kaikkien meidän suomalaiset geeneissä elää selviytyminen. Esivanhempamme eivät olisi selvityneet ilman varautumista, joten myös sinusta löytyy selvityjän geenit koska olet olemassa. Me olemme kaikki selvityjien perillisiä ja todennäköisiä selvityjiä itsekin. Jos niin päätämme.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Maailman tilanne huolettaa, kun koko ajan kantautuu pahaenteisiä uutisia. Miten tavallisen perheenäidin kannattaisi varautua? Pelkäänkö turhaan vai mitä veikkaatte, mitähän on oikein luvassa?

Hei tavallinen perheenäiti. Kukaan meistä ei voi olla täysin varma mitä on luvassa. Juuri siksi minä varaudun. Voit aloittaa varautumisen mentaalitason varautumisesta. Kun olet tunnistanut ja tunnustanut tämän tarpeen varautumiselle, olet varautunut jo paremmin kuin valtaosa ihmisistä. Tämän jälkeen kartoita sinulle tärkeät asiat eloonjäämisesi kannalta. Kun olet nämä tunnistanut mieti kuinka voit ne ylläpitää poikkeustilan aikana. Voitko korvata sen, mitä et voi ylläpitää? Lämpö, suoja, juoma, ruoka, vaatteet, työkalut, kulkuvälineet, turvalliset kohteet ja siirtyminen niihin sekä näille vaihtoehdot. Toiminnan turvaaminen ja sen pysyvyys, verkostoituminen, ensiapu, itsepuolustus jne.jne. Ja muista yksi asia, kaikkien meidän suomalaiset geeneissä elää selviytyminen. Esivanhempamme eivät olisi selvityneet ilman varautumista, joten myös sinusta löytyy selvityjän geenit koska olet olemassa. Me olemme kaikki selvityjien perillisiä ja todennäköisiä selvityjiä itsekin. Jos niin päätämme.

Tämä oli kyllä kaunista.

Olen ehkä vähän kylmissäni (lumityöt ja koiran lenkitys siihen päälle, ensin tuli hiki ja sitten tuli kylmä...) ja vähän väsynytkin, mutta silti. Suorastaan runollista.

Ehkä lisäisin tuohon vielä sen, että mikä on kaikkein tärkeintä sinulle, tavalliselle perheenäidille? Todennäköisesti vastaus on oma perhe, läheiset. Tähän pätee lentokoneissa annettu ohjeistus: laita ensin happinaamari itsellesi, sitten vasta muille - eli varmista, että olet itse siinä tilanteessa, että pystyt huolehtimaan läheisistäsi. Tiedot, taidot, osaaminen ja kykeneminen (=henkinen ja fyysinen kunto).

Tokmannilla säilyketarjouksia 12/2025 oli parasta ennen. Helppo kotivara lihapullista ja naudanlihasäilykkeistä.

LIDL 4€/kg kanajauheliha, pakkaseen.

Riisipaketteja muutama ja makaronia.

Ostin parin viinon safkat, jotka säilyy hyvin.

Vierailija kirjoitti:

Tottakai kaivosta saa otettua vettä, vaikka siellä olisi sähköpumppu. Siis rengaskaivosta. Senkun aukaisee kaivon kannen, yleensä se nostetaan ylös/siirretään sivuun, niissä on usein pieni luukku, mistä saa vettä otettua tai katsottua kaivoon. Kloo kannen saa myös pois, jos kaivoon tarvitsee mennä. Narulla ja ämpärillä kyllä saa vettä nostettua kaivosta. Niin sitä on ennenkin tehty.

Tästä kaivosta jankutetaan sekä tässä, että siellä sähköttömyys-ketjussa.

Suomi on edelleen täynnä rengaskaivoja, usein ne on jätetty, koska niistä saa (ilmaista) kasteluvettä puutarhaan. Kaivon vesi kyllä vain paranee, mitä enemmän sitä käyttää.

Mahtuuko porakaivoon edes ämpäriä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tottakai kaivosta saa otettua vettä, vaikka siellä olisi sähköpumppu. Siis rengaskaivosta. Senkun aukaisee kaivon kannen, yleensä se nostetaan ylös/siirretään sivuun, niissä on usein pieni luukku, mistä saa vettä otettua tai katsottua kaivoon. Kloo kannen saa myös pois, jos kaivoon tarvitsee mennä. Narulla ja ämpärillä kyllä saa vettä nostettua kaivosta. Niin sitä on ennenkin tehty.

Tästä kaivosta jankutetaan sekä tässä, että siellä sähköttömyys-ketjussa.

Suomi on edelleen täynnä rengaskaivoja, usein ne on jätetty, koska niistä saa (ilmaista) kasteluvettä puutarhaan. Kaivon vesi kyllä vain paranee, mitä enemmän sitä käyttää.

Mahtuuko porakaivoon edes ämpäriä?

Porakaivoon on mahdollista asentaa tavallinen käsipumppu mutta ei sinne sankko mahdu. Käsipumpun hinta uutena oli eräässä nettikaupassa 900€

Vierailija kirjoitti:

Porakaivohullulle tiedoksi, että porakaivoon saa käsipumpun. Googlettamalla viisastut sinäkin.

Minä olen miettinyt tätä nyky uutisointia itänaapuriamme koskien. Joka päivä jotain. Onko sodanuhkaa ilmassa?

Ei ole. Samaa tyhjää paskalänkytystä kuin viimeiset 50 vuotta.

Mihin nämä ihmiset sitten varautuvat, jos ei sotaan?

Vierailija kirjoitti:

Mihin nämä ihmiset sitten varautuvat, jos ei sotaan?

Sähkökatkoon, vuotavaan myrkylliseen aineeseen tai mihin tahansa erikoistilanteeseen.