Hyvät survivalistit ja preppaajat! Jaetaanko parhaat vinkit tähän.

Tanskalainen maajussi tv-sarjasta saattaisi myös saada inspiraatiota omavaraisuuteen.

Sellaisen vinkin olen katsonut siitä sarjasta, että "maajussi" keräilee vanhoja opaskirjoja, joissa neuvotaan maanviljelystä yms. ajalla ennen nykyaikaisia koneita ja lannoitteita. Maajussihan ei ole preppaaja vaan pyrkii elämään ekologisesti perinteisten keinojen avulla, mutta samalla hän on niin omavarainen, että selviytyisi perheineen vaikka 1800-luvun oloissa. Areenasta taitaa löytyä tällä hetkellä kaikki jaksot.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko teillä ns bug out bag (=laukku/reppu, jos pitää paeta nopeasti kotoa jostain syystä) ja mitä laitatte sinne?

Ostin repun tuota tarkoitusta varten. Sellaisen jossa paljon taskuja ja huomasin että kätevämpi olisi ihan "normi". Sivutaskut ja pääosa.

Nyt reppu lähinnä esim. tulipaloa varten. Passi ja arvokkaimmat kamat mitä haluaa pelastaa. Tarvihe liekeissä juoksennella.

Pitäs pakata rinkka valmiiksi semmosta Apocalypseä varten :D

Mulla on repussa nämä

1. Hygieniatarvikkeet kuten hiusharja, ponnari, kuivashampoo, rasva, dödö, hammasharja, hammastahna, huulirasva, kertakäyttöisiä piilolinssejä

2. Pelikortit

3. Niskatyyny

4. Laturi

5. Käteistä kolikoina ja pieninä seteleinä

6. Kirja

7. Kynä ja paperia

8. Nenäliinoja

9. Kertakäyttökäsineet ja maskeja

10. Pari muovipussia

11. Välipalakeksejä, rusinoita, proteiinipatukoita ym. välipalaa

12. Purkkaa

13. Lähdevesipulloja sporttikorkilla, pillimehuja

14. Passit ja Kela-kortit

15. Vaippoja ja siteitä

Vielä täytyy lisätä ainakin:

Kuulokkeet

Vaihtovaatekerrat koko perheelle

Villasukat

Varavirtalähde

Pieni viltti tai ehkä mieluummin hamam-pyyhe

Lapsille puuhakirja ja pienet lelut

Rinkassa sitten retkeilyvarusteet ihan erikseen. Vinkkejä/ideoita, mitä tuohon reppuun kannattaisi vielä lisätä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

åå

Vierailija kirjoitti:

Onko teillä ns bug out bag (=laukku/reppu, jos pitää paeta nopeasti kotoa jostain syystä) ja mitä laitatte sinne?

Ostin repun tuota tarkoitusta varten. Sellaisen jossa paljon taskuja ja huomasin että kätevämpi olisi ihan "normi". Sivutaskut ja pääosa.

Nyt reppu lähinnä esim. tulipaloa varten. Passi ja arvokkaimmat kamat mitä haluaa pelastaa. Tarvihe liekeissä juoksennella.

Pitäs pakata rinkka valmiiksi semmosta Apocalypseä varten :D

Mulla on repussa nämä

1. Hygieniatarvikkeet kuten hiusharja, ponnari, kuivashampoo, rasva, dödö, hammasharja, hammastahna, huulirasva, kertakäyttöisiä piilolinssejä

2. Pelikortit

3. Niskatyyny

4. Laturi

5. Käteistä kolikoina ja pieninä seteleinä

6. Kirja

7. Kynä ja paperia

8. Nenäliinoja

9. Kertakäyttökäsineet ja maskeja

10. Pari muovipussia

11. Välipalakeksejä, rusinoita, proteiinipatukoita ym. välipalaa

12. Purkkaa

13. Lähdevesipulloja sporttikorkilla, pillimehuja

14. Passit ja Kela-kortit

15. Vaippoja ja siteitä

Vielä täytyy lisätä ainakin:

Kuulokkeet

Vaihtovaatekerrat koko perheelle

Villasukat

Varavirtalähde

Pieni viltti tai ehkä mieluummin hamam-pyyhe

Lapsille puuhakirja ja pienet lelut

Rinkassa sitten retkeilyvarusteet ihan erikseen. Vinkkejä/ideoita, mitä tuohon reppuun kannattaisi vielä lisätä?

Kosteuspyyhkeet ja pienen käsidesin unohdin listasta.

Vierailija kirjoitti:

Tottakai kaivosta saa otettua vettä, vaikka siellä olisi sähköpumppu. Siis rengaskaivosta. Senkun aukaisee kaivon kannen, yleensä se nostetaan ylös/siirretään sivuun, niissä on usein pieni luukku, mistä saa vettä otettua tai katsottua kaivoon. Kloo kannen saa myös pois, jos kaivoon tarvitsee mennä. Narulla ja ämpärillä kyllä saa vettä nostettua kaivosta. Niin sitä on ennenkin tehty.

Tästä kaivosta jankutetaan sekä tässä, että siellä sähköttömyys-ketjussa.

Suomi on edelleen täynnä rengaskaivoja, usein ne on jätetty, koska niistä saa (ilmaista) kasteluvettä puutarhaan. Kaivon vesi kyllä vain paranee, mitä enemmän sitä käyttää.

Rengaskaivoja ei useinkaan näe. Porakaivoja on mökkiläisillä. Jos ylipäätään on edes tehty.

Vierailija kirjoitti:

Tottakai kaivosta saa otettua vettä, vaikka siellä olisi sähköpumppu. Siis rengaskaivosta. Senkun aukaisee kaivon kannen, yleensä se nostetaan ylös/siirretään sivuun, niissä on usein pieni luukku, mistä saa vettä otettua tai katsottua kaivoon. Kloo kannen saa myös pois, jos kaivoon tarvitsee mennä. Narulla ja ämpärillä kyllä saa vettä nostettua kaivosta. Niin sitä on ennenkin tehty.

Tästä kaivosta jankutetaan sekä tässä, että siellä sähköttömyys-ketjussa.

Suomi on edelleen täynnä rengaskaivoja, usein ne on jätetty, koska niistä saa (ilmaista) kasteluvettä puutarhaan. Kaivon vesi kyllä vain paranee, mitä enemmän sitä käyttää.

Olipa täällä joku toinenkin, joka on nostanut kaivosta vettä narun ja ämpärin kanssa. Hieman hymyilytti, kun joku epäili, että kaivosta ei saa vettä muutoin kuin sähköllä.

Tässä on varmaan sitten alueellisia eroja. Minä nimenomaan olen niitä rengaskaivoja nähnyt.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ens vuoden puolella on muutto omille maille ja nyt oon miettinyt mitä ois järkevä alkaa kasvattamaan.

Tahdon mahdollimman helppoja,huolettomia juttuja kun on monta asiaa hoidettavana.

Kasveista suunnittelin laittaa monivuotisia viljeltäviä kuten maa-artisokka, köynnös pinaatti, merikaali.

Sieniä aijon myös laittaa, ainakin osterivinokasta ja koivunlahottajasientä.

Kanoja meillä jo on mutta lihakanin kasvatusta pohdin vakavasti lisäksi. Kanit siksi koska ne ovat pieniruokaisia suhteessa vaikka lampaaseen ja sikiävät nopeasti plus että ruuan saan pitkälti niille omalta maalta.

Tän kaiken lisäksi minulla on metsästys kortti ja ase,kalastusvehkeitä ja rutkasti kokeilun intoa ja selviämisen tahtoa.

Kaivon kaivattamista mietin myös kun asumus on pohjavesialueella joten kaivolle olisi kai hyvät mahdollisuudet.

Kaiken kruunaa ruokavarasto jota kerrytän, osan siitä hajautan.

Sähköttömyydestä on sen verran kokemusta että neljän lapsen kanssa joista yksi oli silloin vauva, pärjäiltiin 3vrk ilman sähköä. Toki oli kesä mutta koin että talvella olisi ollut helpompaa ihan ruuan säilymisen kannalta koska kellari osoittautui sudeksi, liian lämmin siis helteellä.

Jos saa kommenttia pyytää niin onko mulla jäänyt jotain oleellista huomaamatta?

Kellari kannattaa virittää käyttökelpoiseksi, se on ruuan säilytyksen kannalta hyvin näppärä toimiessaan.

Kaivosta pitää saada vesi ylös jollain keinolla - käsipumppu tai vinssikaivo?

Kolme vrk ilman sähköä on ihan hyvä alkutesti, mutta pidemmällä ajalla alkaa tulla erilaisia tarpeita. Tiskaaminen on yksi, mutta erityisesti pyykkihuolto vie aikaa, energiaa ja vettä.

Mistä polttopuut? jossain oli laskelma, että nelihenkinen perhe normaalikokoisessa (mitä se nyt sitten tarkoittaakaan) talossa kuluttaa noin hehtaarin metsäalan vuosituoton verran puuta (eli mitä hehtaari metsää kasvaa vuodessa). Puiden säilytyskin vaatii tilaa.

Hedelmäpuita ja marjapensaita kannattaa laittaa, marja-aronia on erityisen satoisa, mutta kaikki ei siitä tykkää. Riippuen kasvuvyöhykkeestä omenaa, päärynää, luumua, kriikunaa, kirsikkaa jne. Ehkä tylsän kuulloista omenapuut ja viinimarjapensaat, mutta ne oikeasti tuottavat syötävää. Raparperi on myös satoisa, mutta sitä ei kannata syödä valtavia määriä, jos ei pysty samanaikaiseksi syömään jotain kalsiumpitoista.

Onko lemmikkejä?

Käymälä? Voiko ulkohuussin tuotteet hyödyntää hedelmäpuiden kasvualustana? Juureksille sitä ei ihan heti kannata käyttää...

Kellari löytyy mutta vaatii kunnostuksen,sen aijon todellakin tehdä,ensi tilassa.

Kaivoon käsipumppu olisi viisas vaikka nostaahan sitä hädässä vaikka sankolla mutta turvallisempi pumpata.

Tiskaaminen ei tuota tuskaa,eikä kyllä pyykin pesukaan. Pesen jo nyt normioloissa osan pyykistä käsin joten tiedän miten homma hoituu. Tähän vinkkinä muille että pesupähkinät on huippu juttu, varsinkin käsin pyykätessä. Ja nehän käy kaikkeen pesuun eivätkä kuormita luontoa.

Polttopuita siellä on liiteri täys mutta se on todella ongelma mistä sitä saisi kriisissä hankittua. Osa talosta täytyisi jättää kylmilleen ja lämmittää vain pientä tupaa. Sillä saisi ainakin säännösteltyä puun menekkiä.

Jokunen viinimarjapuska on ja niitä kyllä voisi laittaa lisää. Omenapuut ja vastaavat on todella hitaita kasvamaan että satoa saisi edes nimeksi. Aronia voisi olla satoisuutensa takia oikein hyvä!

Kuivakäymälää mietin vesivessan tilalle mutta ulkohuussi voisi olla lisänä,ainakin kun kesällä ollaan päivät ulkona niin on näppärä käydä huussissa eikä tarte kenkiä riisua. Sonnanhan täytyy antaa palaa vuoden ennen kuin niitä voi lannoitteena käyttää.

Lemmikkejä on, kanoja lauman verran,kissa ja koira. Kanat syö nyt normioloissa jyviä,valmista rehua ja kotiruuan jämät. Kiss on tehokas metsästäjä ja muuten kaikki ruokainen(outo yksilö :D) ja koiralle annetaan naksuja ja kotiruokaa.

Olin ajatellut että kanoille täytyy kuivattaa heinää,kerppuja yms ja muutama rivi pottua.

Kissa taas elättää ite ittesä aika pitkälti mutta koira on ongelma ellei vaan hamstraa sapuskaa sille.

Vierailija kirjoitti:

Onko kaivoa mahdollista rakentaa ok-talon kellariin, esim. rintamamiestalon?  Tuli vaan sellainen ihan yleisesti mieleen että jos ajattelee jotai maailmanlopun skenariota, jossa vaikka ydinsaaste estäisi ulkonaliikkumisen, niin oishan se kätevä jos kellarissa olisi toimiva kaivo josta saisi veden.

En rakentaisi kaivoa talon alla olevaan kellariin, sieltä nouseva kosteus tuhoaa rakenteet ennen pitkää.

Jo se että kellari on talon alla voi tuottaa ongelmia ellei ilmastointi ole kunnossa.

Toki pelkkään maakellariin voisi kaivon tehdä.

Vierailija kirjoitti:

Tähän vinkkinä muille että pesupähkinät on huippu juttu, varsinkin käsin pyykätessä. Ja nehän käy kaikkeen pesuun eivätkä kuormita luontoa.

Saat sapoiinia Suomessa kasvatettavasta rohtosuopayrtistä, jota voit kasvattaa itse.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ens vuoden puolella on muutto omille maille ja nyt oon miettinyt mitä ois järkevä alkaa kasvattamaan.

Tahdon mahdollimman helppoja,huolettomia juttuja kun on monta asiaa hoidettavana.

Kasveista suunnittelin laittaa monivuotisia viljeltäviä kuten maa-artisokka, köynnös pinaatti, merikaali.

Sieniä aijon myös laittaa, ainakin osterivinokasta ja koivunlahottajasientä.

Kanoja meillä jo on mutta lihakanin kasvatusta pohdin vakavasti lisäksi. Kanit siksi koska ne ovat pieniruokaisia suhteessa vaikka lampaaseen ja sikiävät nopeasti plus että ruuan saan pitkälti niille omalta maalta.

Tän kaiken lisäksi minulla on metsästys kortti ja ase,kalastusvehkeitä ja rutkasti kokeilun intoa ja selviämisen tahtoa.

Kaivon kaivattamista mietin myös kun asumus on pohjavesialueella joten kaivolle olisi kai hyvät mahdollisuudet.

Kaiken kruunaa ruokavarasto jota kerrytän, osan siitä hajautan.

Sähköttömyydestä on sen verran kokemusta että neljän lapsen kanssa joista yksi oli silloin vauva, pärjäiltiin 3vrk ilman sähköä. Toki oli kesä mutta koin että talvella olisi ollut helpompaa ihan ruuan säilymisen kannalta koska kellari osoittautui sudeksi, liian lämmin siis helteellä.

Jos saa kommenttia pyytää niin onko mulla jäänyt jotain oleellista huomaamatta?

Perunamaa/porkkanapenkki ei vaadi kovin paljoa hoitoa. Kaivo kannattaa teettää. Sähköpumppu siihen varmaankin tulisi, mutta voiko sen tehdä niin, että tarvittaessa käsipumppaus onnistuu helposti? En tiedä onko mahdollista.

Kellarin pitää olla kunnolla maan sisässä. Rinteeseen saa helpommin kaivettua, jos on rinnetontti. Lattia ei saa olla betonia, vaan sen pitäisi olla maalattia tai esim. tiilistä ladottu. Kellarin salaojitus on tärkeää. Ohjeita maakellarin tekoon löytyy aika hyvin.

Jos kalastus on ravinnon hankintaa, niin verkkoja ja katiskoja peliin. Ja hyvä vene kannattaa olla. Verkkojen kokeminen huonolla veneellä pienessäkin tuulessa on hankalaa. Jopa hengenvaarallista.

Onko talossa katto kunnossa? Tulisijat kunnossa? Korjauta ne ensi tilassa. Piipun yläosa pitää myös olla ehjä (siis se ulkona näkyvä piipun osuus). Onko ulkosauna ok.? Saunassa pata kuumaa vettä varten?

Kun takkojen ja tulisijojen kanssa puuhastelee, niin vaahtosammutin olisi oltava. Häkä pitää ottaa vakavasti. Suomessa kuolee joka vuosi ihmisiä häkään. Huomaamaton ja erittäin vaarallinen kaasu. Tulisijan peltiä ei saa laittaa kiinni liian aikaisin. Talvella varsinkin haluaisi lämpöhukan vuoksi laittaa pellin kiinni ajoissa, mutta siinä on oltava tarkkana.

Perusviljelyksiä eli pottua ja kesäkurpitsaa yms laitan kyllä kasvamaan,niitten kanssa tiedän jo onnistuvani.

Nähdäkseni voi yhdistää sähköpumpun ja käsipumpun samaan kaivoon mutta pistäisin vaan jälkimmäisen kun nyt talossa on edullinen osuuskunnan vesi ja se ainakin riittää,myös kuivana kesänä. Oma kaivo on vaan turvaamassa selustaa.

Kellarin tekoa tutkin tuossa ja mietin että koska nykyinen korjattava kellari on kaukana tontin toisella laidalla,tekisi toisen lähemmäs taloa.

Katiskat ja rysä on minun kalastusvälineet ensisijassa ja sit pilkkiä/ongintaa lisäksi kun muuta hommaa ei ole.

Katon tarkistus ja korjaus on ensimmäisenä tehtävälistalla!

Leivinuuni on kunnossa mutta aijon lisäksi puulieden laittaa kokkaamista ja veden lämmitystä varten. Näiden käyttö on tuttua puuhaa ja varottimet on käytössä nytkin, niin palo kuin häkä.

Kuuntelin radiosta erään evakon tarinan. Mummo oli rakentanut kaivon ja rakentanut talon siis en muista mutta tyyliin kirve, lapio, puukko.

Löytäsinpä sen tänne, mutta tuolloin tajusin miten surkeita hattaroita nykyään olemme ja ihmisen sitkeys on mieletön.

Ja mummo vain vaatimattomasti tuumaili haastattelijan äimistelyihin tyyliin ei ollu muuta, piti vaan tehhä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ens vuoden puolella on muutto omille maille ja nyt oon miettinyt mitä ois järkevä alkaa kasvattamaan.

Tahdon mahdollimman helppoja,huolettomia juttuja kun on monta asiaa hoidettavana.

Kasveista suunnittelin laittaa monivuotisia viljeltäviä kuten maa-artisokka, köynnös pinaatti, merikaali.

Sieniä aijon myös laittaa, ainakin osterivinokasta ja koivunlahottajasientä.

Kanoja meillä jo on mutta lihakanin kasvatusta pohdin vakavasti lisäksi. Kanit siksi koska ne ovat pieniruokaisia suhteessa vaikka lampaaseen ja sikiävät nopeasti plus että ruuan saan pitkälti niille omalta maalta.

Tän kaiken lisäksi minulla on metsästys kortti ja ase,kalastusvehkeitä ja rutkasti kokeilun intoa ja selviämisen tahtoa.

Kaivon kaivattamista mietin myös kun asumus on pohjavesialueella joten kaivolle olisi kai hyvät mahdollisuudet.

Kaiken kruunaa ruokavarasto jota kerrytän, osan siitä hajautan.

Sähköttömyydestä on sen verran kokemusta että neljän lapsen kanssa joista yksi oli silloin vauva, pärjäiltiin 3vrk ilman sähköä. Toki oli kesä mutta koin että talvella olisi ollut helpompaa ihan ruuan säilymisen kannalta koska kellari osoittautui sudeksi, liian lämmin siis helteellä.

Jos saa kommenttia pyytää niin onko mulla jäänyt jotain oleellista huomaamatta?

Perunamaa/porkkanapenkki ei vaadi kovin paljoa hoitoa. Kaivo kannattaa teettää. Sähköpumppu siihen varmaankin tulisi, mutta voiko sen tehdä niin, että tarvittaessa käsipumppaus onnistuu helposti? En tiedä onko mahdollista.

Kellarin pitää olla kunnolla maan sisässä. Rinteeseen saa helpommin kaivettua, jos on rinnetontti. Lattia ei saa olla betonia, vaan sen pitäisi olla maalattia tai esim. tiilistä ladottu. Kellarin salaojitus on tärkeää. Ohjeita maakellarin tekoon löytyy aika hyvin.

Jos kalastus on ravinnon hankintaa, niin verkkoja ja katiskoja peliin. Ja hyvä vene kannattaa olla. Verkkojen kokeminen huonolla veneellä pienessäkin tuulessa on hankalaa. Jopa hengenvaarallista.

Onko talossa katto kunnossa? Tulisijat kunnossa? Korjauta ne ensi tilassa. Piipun yläosa pitää myös olla ehjä (siis se ulkona näkyvä piipun osuus). Onko ulkosauna ok.? Saunassa pata kuumaa vettä varten?

Kun takkojen ja tulisijojen kanssa puuhastelee, niin vaahtosammutin olisi oltava. Häkä pitää ottaa vakavasti. Suomessa kuolee joka vuosi ihmisiä häkään. Huomaamaton ja erittäin vaarallinen kaasu. Tulisijan peltiä ei saa laittaa kiinni liian aikaisin. Talvella varsinkin haluaisi lämpöhukan vuoksi laittaa pellin kiinni ajoissa, mutta siinä on oltava tarkkana.

Perusviljelyksiä eli pottua ja kesäkurpitsaa yms laitan kyllä kasvamaan,niitten kanssa tiedän jo onnistuvani.

Nähdäkseni voi yhdistää sähköpumpun ja käsipumpun samaan kaivoon mutta pistäisin vaan jälkimmäisen kun nyt talossa on edullinen osuuskunnan vesi ja se ainakin riittää,myös kuivana kesänä. Oma kaivo on vaan turvaamassa selustaa.

Kellarin tekoa tutkin tuossa ja mietin että koska nykyinen korjattava kellari on kaukana tontin toisella laidalla,tekisi toisen lähemmäs taloa.

Katiskat ja rysä on minun kalastusvälineet ensisijassa ja sit pilkkiä/ongintaa lisäksi kun muuta hommaa ei ole.

Katon tarkistus ja korjaus on ensimmäisenä tehtävälistalla!

Leivinuuni on kunnossa mutta aijon lisäksi puulieden laittaa kokkaamista ja veden lämmitystä varten. Näiden käyttö on tuttua puuhaa ja varottimet on käytössä nytkin, niin palo kuin häkä.

Vihannesten osalta kannattaa myös miettiä niitä, joista saa proteiinia (kasviksia syömällä ei ole vaaraa proteiinimyrkytyksestä ;-D) eli härkäpapu ja herne, niistä saa myös siemenet seuraavan kesän kasvustoon. Soijapapu ei yleensä ehdi tuleentua Suomen olosuhteissa, mutta monet muut pavut kyllä, ainakin esikasvatettuna. Aina kannattaa satsata maatiaislajikkeisiin, eli ei F1- eli hybridisiemeniin. No, tomaattien kanssa ei ole niin nuukaa, niistä kasvaa aina jollain tavalla syömäkelpoisia.

Mutta kurpitsat, kesäkurpitsat, kurkut, retiisit, salaatit; näistä saa kaikista siemeniä talteen, köynnös/koristekrassi on myös siitä hyvä. Kaalit, porkkanat, punajuuret, monet juurekset ylipäätään tarvitsevat kaksivuotisen kasvun siementen tuottoon. Älä kasvata sellaisia kasviksia, mitä ette syö. Jos pavut eivät maistu, niitä kannattaa kasvattaa rehuksi, kuten myös rehukaalia. Kanoille kannattaa tarjota kaikki kasvimaan ylituotanto (kanien rehujen jälkeen), mutta jos pystyt pitämään kanat vapaina, ne hankkivat kesäisin merkittävän osan ravinnostaan ihan itse.

Hanhet voisivat olla myös sellaisia, joita sinun kannattaisi harkita. Ne pitävät paremmin puolensa kettujen kanssa, hoitavat ovikellon virkaa, syövät tuholaisia - ja tuhoavat nurmikot. Vapaana laiduntavien eläinten kanssa täytyy sitten aidata kasvimaat (katso miten Tanskalainen maajussi on niitä aidannut). Hanhien munia voi syödä, ja yhdessä hanhessa on aika paljon enemmän syötävää kuin kanassa.

Alaskalaiset erätyypit (noissa jenkkitositvohjelmissa) syöttävät valjakkokoirilleen lohta, jota pyytävät pakastimeen suuria määriä. Kalaruoka olisi yksi vaihtoehto kissoille ja koirille. Ja se sitten edellyttää liki ammattimaista kalastusta.

Eli mitä tästä opimme? Monipuolisuus on valttia, ei kannata keskittyä vain yhteen asiaan, mutta kannattaa panostaa erityisesti niihin asioihin, joissa on hyvä, joilla on suuri merkitys tai joissa pystyy kehittymään. Ei kannata tapella sellaisten asioiden parissa, joista ei tule mitään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko teillä ns bug out bag (=laukku/reppu, jos pitää paeta nopeasti kotoa jostain syystä) ja mitä laitatte sinne?

Ostin repun tuota tarkoitusta varten. Sellaisen jossa paljon taskuja ja huomasin että kätevämpi olisi ihan "normi". Sivutaskut ja pääosa.

Nyt reppu lähinnä esim. tulipaloa varten. Passi ja arvokkaimmat kamat mitä haluaa pelastaa. Tarvihe liekeissä juoksennella.

Pitäs pakata rinkka valmiiksi semmosta Apocalypseä varten :D

Mulla on repussa nämä

1. Hygieniatarvikkeet kuten hiusharja, ponnari, kuivashampoo, rasva, dödö, hammasharja, hammastahna, huulirasva, kertakäyttöisiä piilolinssejä

2. Pelikortit

3. Niskatyyny

4. Laturi

5. Käteistä kolikoina ja pieninä seteleinä

6. Kirja

7. Kynä ja paperia

8. Nenäliinoja

9. Kertakäyttökäsineet ja maskeja

10. Pari muovipussia

11. Välipalakeksejä, rusinoita, proteiinipatukoita ym. välipalaa

12. Purkkaa

13. Lähdevesipulloja sporttikorkilla, pillimehuja

14. Passit ja Kela-kortit

15. Vaippoja ja siteitä

Vielä täytyy lisätä ainakin:

Kuulokkeet

Vaihtovaatekerrat koko perheelle

Villasukat

Varavirtalähde

Pieni viltti tai ehkä mieluummin hamam-pyyhe

Lapsille puuhakirja ja pienet lelut

Rinkassa sitten retkeilyvarusteet ihan erikseen. Vinkkejä/ideoita, mitä tuohon reppuun kannattaisi vielä lisätä?

Tulitikut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tottakai kaivosta saa otettua vettä, vaikka siellä olisi sähköpumppu. Siis rengaskaivosta. Senkun aukaisee kaivon kannen, yleensä se nostetaan ylös/siirretään sivuun, niissä on usein pieni luukku, mistä saa vettä otettua tai katsottua kaivoon. Kloo kannen saa myös pois, jos kaivoon tarvitsee mennä. Narulla ja ämpärillä kyllä saa vettä nostettua kaivosta. Niin sitä on ennenkin tehty.

Tästä kaivosta jankutetaan sekä tässä, että siellä sähköttömyys-ketjussa.

Suomi on edelleen täynnä rengaskaivoja, usein ne on jätetty, koska niistä saa (ilmaista) kasteluvettä puutarhaan. Kaivon vesi kyllä vain paranee, mitä enemmän sitä käyttää.

Olipa täällä joku toinenkin, joka on nostanut kaivosta vettä narun ja ämpärin kanssa. Hieman hymyilytti, kun joku epäili, että kaivosta ei saa vettä muutoin kuin sähköllä.

Porakaivosta ämpärillä?

Koita nyt porakaivo jankuttaja ymmärtää, että suomessa on vaikka millämitoin rengaskaivoja, joista saa ämpärillä vettä otettua. Se, että sinä et rengaskaivoa ole nähnyt, vaan olet jumissa porakaivossasi, ei tarkoita, etteikö ihmisillä olisi niitä rengaskaivoja. Ihan käytössäkin, tänäkin päivän.

Asut kai jossain kallioisella seudulla, siellä ei varmaan rengaskaivoja kaivella. Mitäpä luulet, olisiko tuo radiossa haastateltu mummu kaivanut porakaivon itse? Niin. Ei olisi. Eiköhän se mummmu rengaskaivon kaivanut . Ja sellaisen varmaan saisi hätätilanteessa kaivettua vieläkin. Edes jonkinlaisen kuopan, mihin vesi nousee.

Täälläpäin suomea pohjavesi on aika pinnassa . Etenkin hiekkakankailla ja -harjuilla. Siellä on maanottopakatkin pohjavedellä täyttyneitä lampia. Tällaiseen maahan ei edes kannata porakaivoa tehdä, nykypäivänäkään, kun sen rengaskaivon saa niin paljon edullisemmin.

Ja sen saisi ilman sähköäkin tehtyä, tiivistäisi sen luonnonkivillä, jos ei kaivonrwnkaita olisi saatavissa.

Ehkä se syväreikä ja sen poraus on joku fetissi sinulle, kun siitä porakaivosta vaan jankkaat ja jankkaat

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ens vuoden puolella on muutto omille maille ja nyt oon miettinyt mitä ois järkevä alkaa kasvattamaan.

Tahdon mahdollimman helppoja,huolettomia juttuja kun on monta asiaa hoidettavana.

Kasveista suunnittelin laittaa monivuotisia viljeltäviä kuten maa-artisokka, köynnös pinaatti, merikaali.

Sieniä aijon myös laittaa, ainakin osterivinokasta ja koivunlahottajasientä.

Kanoja meillä jo on mutta lihakanin kasvatusta pohdin vakavasti lisäksi. Kanit siksi koska ne ovat pieniruokaisia suhteessa vaikka lampaaseen ja sikiävät nopeasti plus että ruuan saan pitkälti niille omalta maalta.

Tän kaiken lisäksi minulla on metsästys kortti ja ase,kalastusvehkeitä ja rutkasti kokeilun intoa ja selviämisen tahtoa.

Kaivon kaivattamista mietin myös kun asumus on pohjavesialueella joten kaivolle olisi kai hyvät mahdollisuudet.

Kaiken kruunaa ruokavarasto jota kerrytän, osan siitä hajautan.

Sähköttömyydestä on sen verran kokemusta että neljän lapsen kanssa joista yksi oli silloin vauva, pärjäiltiin 3vrk ilman sähköä. Toki oli kesä mutta koin että talvella olisi ollut helpompaa ihan ruuan säilymisen kannalta koska kellari osoittautui sudeksi, liian lämmin siis helteellä.

Jos saa kommenttia pyytää niin onko mulla jäänyt jotain oleellista huomaamatta?

Perunamaa/porkkanapenkki ei vaadi kovin paljoa hoitoa. Kaivo kannattaa teettää. Sähköpumppu siihen varmaankin tulisi, mutta voiko sen tehdä niin, että tarvittaessa käsipumppaus onnistuu helposti? En tiedä onko mahdollista.

Kellarin pitää olla kunnolla maan sisässä. Rinteeseen saa helpommin kaivettua, jos on rinnetontti. Lattia ei saa olla betonia, vaan sen pitäisi olla maalattia tai esim. tiilistä ladottu. Kellarin salaojitus on tärkeää. Ohjeita maakellarin tekoon löytyy aika hyvin.

Jos kalastus on ravinnon hankintaa, niin verkkoja ja katiskoja peliin. Ja hyvä vene kannattaa olla. Verkkojen kokeminen huonolla veneellä pienessäkin tuulessa on hankalaa. Jopa hengenvaarallista.

Onko talossa katto kunnossa? Tulisijat kunnossa? Korjauta ne ensi tilassa. Piipun yläosa pitää myös olla ehjä (siis se ulkona näkyvä piipun osuus). Onko ulkosauna ok.? Saunassa pata kuumaa vettä varten?

Kun takkojen ja tulisijojen kanssa puuhastelee, niin vaahtosammutin olisi oltava. Häkä pitää ottaa vakavasti. Suomessa kuolee joka vuosi ihmisiä häkään. Huomaamaton ja erittäin vaarallinen kaasu. Tulisijan peltiä ei saa laittaa kiinni liian aikaisin. Talvella varsinkin haluaisi lämpöhukan vuoksi laittaa pellin kiinni ajoissa, mutta siinä on oltava tarkkana.

Perusviljelyksiä eli pottua ja kesäkurpitsaa yms laitan kyllä kasvamaan,niitten kanssa tiedän jo onnistuvani.

Nähdäkseni voi yhdistää sähköpumpun ja käsipumpun samaan kaivoon mutta pistäisin vaan jälkimmäisen kun nyt talossa on edullinen osuuskunnan vesi ja se ainakin riittää,myös kuivana kesänä. Oma kaivo on vaan turvaamassa selustaa.

Kellarin tekoa tutkin tuossa ja mietin että koska nykyinen korjattava kellari on kaukana tontin toisella laidalla,tekisi toisen lähemmäs taloa.

Katiskat ja rysä on minun kalastusvälineet ensisijassa ja sit pilkkiä/ongintaa lisäksi kun muuta hommaa ei ole.

Katon tarkistus ja korjaus on ensimmäisenä tehtävälistalla!

Leivinuuni on kunnossa mutta aijon lisäksi puulieden laittaa kokkaamista ja veden lämmitystä varten. Näiden käyttö on tuttua puuhaa ja varottimet on käytössä nytkin, niin palo kuin häkä.

Vihannesten osalta kannattaa myös miettiä niitä, joista saa proteiinia (kasviksia syömällä ei ole vaaraa proteiinimyrkytyksestä ;-D) eli härkäpapu ja herne, niistä saa myös siemenet seuraavan kesän kasvustoon. Soijapapu ei yleensä ehdi tuleentua Suomen olosuhteissa, mutta monet muut pavut kyllä, ainakin esikasvatettuna. Aina kannattaa satsata maatiaislajikkeisiin, eli ei F1- eli hybridisiemeniin. No, tomaattien kanssa ei ole niin nuukaa, niistä kasvaa aina jollain tavalla syömäkelpoisia.

Mutta kurpitsat, kesäkurpitsat, kurkut, retiisit, salaatit; näistä saa kaikista siemeniä talteen, köynnös/koristekrassi on myös siitä hyvä. Kaalit, porkkanat, punajuuret, monet juurekset ylipäätään tarvitsevat kaksivuotisen kasvun siementen tuottoon. Älä kasvata sellaisia kasviksia, mitä ette syö. Jos pavut eivät maistu, niitä kannattaa kasvattaa rehuksi, kuten myös rehukaalia. Kanoille kannattaa tarjota kaikki kasvimaan ylituotanto (kanien rehujen jälkeen), mutta jos pystyt pitämään kanat vapaina, ne hankkivat kesäisin merkittävän osan ravinnostaan ihan itse.

Hanhet voisivat olla myös sellaisia, joita sinun kannattaisi harkita. Ne pitävät paremmin puolensa kettujen kanssa, hoitavat ovikellon virkaa, syövät tuholaisia - ja tuhoavat nurmikot. Vapaana laiduntavien eläinten kanssa täytyy sitten aidata kasvimaat (katso miten Tanskalainen maajussi on niitä aidannut). Hanhien munia voi syödä, ja yhdessä hanhessa on aika paljon enemmän syötävää kuin kanassa.

Alaskalaiset erätyypit (noissa jenkkitositvohjelmissa) syöttävät valjakkokoirilleen lohta, jota pyytävät pakastimeen suuria määriä. Kalaruoka olisi yksi vaihtoehto kissoille ja koirille. Ja se sitten edellyttää liki ammattimaista kalastusta.

Eli mitä tästä opimme? Monipuolisuus on valttia, ei kannata keskittyä vain yhteen asiaan, mutta kannattaa panostaa erityisesti niihin asioihin, joissa on hyvä, joilla on suuri merkitys tai joissa pystyy kehittymään. Ei kannata tapella sellaisten asioiden parissa, joista ei tule mitään.

Itse olen siinä käsityksessä että maatiaislajikkeet on herkempiä tuholaisille sekä kasvitaudeille.

Hybridit satoisampia ja kestävät säätä yms. paremmin, siksi niitä on jalostettu.

Toki niistä saatavat siemenet voi olla mitä sattuu.

Varasiemeniksi molempia. Vakuumiin ja pakkaseen niin pysyvät elinvoimaisina vuosia. Uusii vaikka 5v välein jos muailma tolpillaan.

Molempi parempi :)

Tuossa aikaisemmin olikin hyvä huomautus proteiinipitoisten kasvien viljelystä. Tulin ajatelleeksi, että oikeastaan mitään "höttöä" ei kannattaisi selviytyäkseen edes viljellä kuten esimerkiksi kurkkua, salaattia, krasseja.

Näitä missä vesipitoisuus on korkea eivätkä säily. Niiden viljelyyn tuhlautuu aikaa ja enemmän energiaa kuin mitä niistä saa. Samalla vaivalla voisi viljellä säilyviä juureksia kellariin. Suomalaisklassinen lanttu esimerkiksi piti meidät hengissä tuhansia vuosia ennen perunan tuloa.

Mummolassa oli isot lanttu- ja perunaviljelmät. Niitä söivät talven yli niin ihmiset kuin karjakin. Lisäksi mummolla oli entisessä kukkapenkissä pieni yrttimaa, jossa oli tilliä, persiljaa ja jotain salaattia raparoerin vieressä kasvamassa. Yrttimaalle ei maatalon emännällä riittänyt aikaa, mitä nyt ohikulkiessaan joskus kasteli.

Yritän siis sanoa, että kun viljelyksiä miettii niin kannattaa miettiä sen kannalta mistä lajikkeista saa eniten ravitsevaa ja hyvin säilyvää satoa.

Hyvää uutta vuotta! Niin kuin joku aiemmin kirjoitti, minunkin noin tuhannen euron kotivarani kasvoi arvoa parisataa euroa viime vuoden aikana. Joten todellakin hyvä piansijoitus!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ens vuoden puolella on muutto omille maille ja nyt oon miettinyt mitä ois järkevä alkaa kasvattamaan.

Tahdon mahdollimman helppoja,huolettomia juttuja kun on monta asiaa hoidettavana.

Kasveista suunnittelin laittaa monivuotisia viljeltäviä kuten maa-artisokka, köynnös pinaatti, merikaali.

Sieniä aijon myös laittaa, ainakin osterivinokasta ja koivunlahottajasientä.

Kanoja meillä jo on mutta lihakanin kasvatusta pohdin vakavasti lisäksi. Kanit siksi koska ne ovat pieniruokaisia suhteessa vaikka lampaaseen ja sikiävät nopeasti plus että ruuan saan pitkälti niille omalta maalta.

Tän kaiken lisäksi minulla on metsästys kortti ja ase,kalastusvehkeitä ja rutkasti kokeilun intoa ja selviämisen tahtoa.

Kaivon kaivattamista mietin myös kun asumus on pohjavesialueella joten kaivolle olisi kai hyvät mahdollisuudet.

Kaiken kruunaa ruokavarasto jota kerrytän, osan siitä hajautan.

Sähköttömyydestä on sen verran kokemusta että neljän lapsen kanssa joista yksi oli silloin vauva, pärjäiltiin 3vrk ilman sähköä. Toki oli kesä mutta koin että talvella olisi ollut helpompaa ihan ruuan säilymisen kannalta koska kellari osoittautui sudeksi, liian lämmin siis helteellä.

Jos saa kommenttia pyytää niin onko mulla jäänyt jotain oleellista huomaamatta?

Perunamaa/porkkanapenkki ei vaadi kovin paljoa hoitoa. Kaivo kannattaa teettää. Sähköpumppu siihen varmaankin tulisi, mutta voiko sen tehdä niin, että tarvittaessa käsipumppaus onnistuu helposti? En tiedä onko mahdollista.

Kellarin pitää olla kunnolla maan sisässä. Rinteeseen saa helpommin kaivettua, jos on rinnetontti. Lattia ei saa olla betonia, vaan sen pitäisi olla maalattia tai esim. tiilistä ladottu. Kellarin salaojitus on tärkeää. Ohjeita maakellarin tekoon löytyy aika hyvin.

Jos kalastus on ravinnon hankintaa, niin verkkoja ja katiskoja peliin. Ja hyvä vene kannattaa olla. Verkkojen kokeminen huonolla veneellä pienessäkin tuulessa on hankalaa. Jopa hengenvaarallista.

Onko talossa katto kunnossa? Tulisijat kunnossa? Korjauta ne ensi tilassa. Piipun yläosa pitää myös olla ehjä (siis se ulkona näkyvä piipun osuus). Onko ulkosauna ok.? Saunassa pata kuumaa vettä varten?

Kun takkojen ja tulisijojen kanssa puuhastelee, niin vaahtosammutin olisi oltava. Häkä pitää ottaa vakavasti. Suomessa kuolee joka vuosi ihmisiä häkään. Huomaamaton ja erittäin vaarallinen kaasu. Tulisijan peltiä ei saa laittaa kiinni liian aikaisin. Talvella varsinkin haluaisi lämpöhukan vuoksi laittaa pellin kiinni ajoissa, mutta siinä on oltava tarkkana.

Perusviljelyksiä eli pottua ja kesäkurpitsaa yms laitan kyllä kasvamaan,niitten kanssa tiedän jo onnistuvani.

Nähdäkseni voi yhdistää sähköpumpun ja käsipumpun samaan kaivoon mutta pistäisin vaan jälkimmäisen kun nyt talossa on edullinen osuuskunnan vesi ja se ainakin riittää,myös kuivana kesänä. Oma kaivo on vaan turvaamassa selustaa.

Kellarin tekoa tutkin tuossa ja mietin että koska nykyinen korjattava kellari on kaukana tontin toisella laidalla,tekisi toisen lähemmäs taloa.

Katiskat ja rysä on minun kalastusvälineet ensisijassa ja sit pilkkiä/ongintaa lisäksi kun muuta hommaa ei ole.

Katon tarkistus ja korjaus on ensimmäisenä tehtävälistalla!

Leivinuuni on kunnossa mutta aijon lisäksi puulieden laittaa kokkaamista ja veden lämmitystä varten. Näiden käyttö on tuttua puuhaa ja varottimet on käytössä nytkin, niin palo kuin häkä.

Vihannesten osalta kannattaa myös miettiä niitä, joista saa proteiinia (kasviksia syömällä ei ole vaaraa proteiinimyrkytyksestä ;-D) eli härkäpapu ja herne, niistä saa myös siemenet seuraavan kesän kasvustoon. Soijapapu ei yleensä ehdi tuleentua Suomen olosuhteissa, mutta monet muut pavut kyllä, ainakin esikasvatettuna. Aina kannattaa satsata maatiaislajikkeisiin, eli ei F1- eli hybridisiemeniin. No, tomaattien kanssa ei ole niin nuukaa, niistä kasvaa aina jollain tavalla syömäkelpoisia.

Mutta kurpitsat, kesäkurpitsat, kurkut, retiisit, salaatit; näistä saa kaikista siemeniä talteen, köynnös/koristekrassi on myös siitä hyvä. Kaalit, porkkanat, punajuuret, monet juurekset ylipäätään tarvitsevat kaksivuotisen kasvun siementen tuottoon. Älä kasvata sellaisia kasviksia, mitä ette syö. Jos pavut eivät maistu, niitä kannattaa kasvattaa rehuksi, kuten myös rehukaalia. Kanoille kannattaa tarjota kaikki kasvimaan ylituotanto (kanien rehujen jälkeen), mutta jos pystyt pitämään kanat vapaina, ne hankkivat kesäisin merkittävän osan ravinnostaan ihan itse.

Hanhet voisivat olla myös sellaisia, joita sinun kannattaisi harkita. Ne pitävät paremmin puolensa kettujen kanssa, hoitavat ovikellon virkaa, syövät tuholaisia - ja tuhoavat nurmikot. Vapaana laiduntavien eläinten kanssa täytyy sitten aidata kasvimaat (katso miten Tanskalainen maajussi on niitä aidannut). Hanhien munia voi syödä, ja yhdessä hanhessa on aika paljon enemmän syötävää kuin kanassa.

Alaskalaiset erätyypit (noissa jenkkitositvohjelmissa) syöttävät valjakkokoirilleen lohta, jota pyytävät pakastimeen suuria määriä. Kalaruoka olisi yksi vaihtoehto kissoille ja koirille. Ja se sitten edellyttää liki ammattimaista kalastusta.

Eli mitä tästä opimme? Monipuolisuus on valttia, ei kannata keskittyä vain yhteen asiaan, mutta kannattaa panostaa erityisesti niihin asioihin, joissa on hyvä, joilla on suuri merkitys tai joissa pystyy kehittymään. Ei kannata tapella sellaisten asioiden parissa, joista ei tule mitään.

Itse olen siinä käsityksessä että maatiaislajikkeet on herkempiä tuholaisille sekä kasvitaudeille.

Hybridit satoisampia ja kestävät säätä yms. paremmin, siksi niitä on jalostettu.

Toki niistä saatavat siemenet voi olla mitä sattuu.

Varasiemeniksi molempia. Vakuumiin ja pakkaseen niin pysyvät elinvoimaisina vuosia. Uusii vaikka 5v välein jos muailma tolpillaan.

Molempi parempi :)

Pahimmillaan hybrideistä ei saa itämiskelpoisia siemeniä, mutta tämä selviää joko googlaamalla tai testaamalla. Maatiaislajikkeissa on usein hyvin satoisiakin lajikkeita, mutta niissä voi olla kaupalliseen/teollisen mittakaavan hyödyntämiseen sitten ongelmia: sato kypsyy joko liian pitkän ajan kuluessa (samassa kasvissa usean eri kehitysvaiheen hedelmiä/siemeniä) tai kaikki kerralla, tai hedelmät eivät sovellu konekeruuseen tms. Maatiaislajikkeilla on heikkoutensa, mutta niillä on myös vahvuuksia; ne voivat kestää vaihtelevia kelejä paremmin kuin nopeasti kasvavat satoisat hybridit, tarvitsevat vähemmän lannoitteita, pärjäävät vaihtelevalla sademäärällä jne. Toisaalta, Suomen ilmasto on muuttunut merkittävästi viimeisen sadan vuoden aikana, joten on hyvinkin mahdollista, että perinteinen suomalainen lajike ei enää sovellukaan Suomessa kasvatettavaksi. Ja paikallinen pienilmasto pitää huomioida: itse asun paikassa, joka on jopa kaksi-kolme kasvuvyöhykettä epäedullisempi kuin noin 10km päässä suuren järven rannalla oleva kapea rantakaistale. Siellä kasvaa aprikoosit ja kirsikat, meidän pihassamme kuolee omenapuutkin hallan vuoksi (+pinnassa olevat vesisuonet aiheuttavat hankaluuksia löytä sopivaa kasvupaikkaa - talomme alla itseasiassa kulkee suuri savisuoni, jonka kantavuus on veden luokkaa=vesisuoni; talo on paalutettu teräspaaluilla).

Vierailija kirjoitti:

Tuossa aikaisemmin olikin hyvä huomautus proteiinipitoisten kasvien viljelystä. Tulin ajatelleeksi, että oikeastaan mitään "höttöä" ei kannattaisi selviytyäkseen edes viljellä kuten esimerkiksi kurkkua, salaattia, krasseja.

Näitä missä vesipitoisuus on korkea eivätkä säily. Niiden viljelyyn tuhlautuu aikaa ja enemmän energiaa kuin mitä niistä saa. Samalla vaivalla voisi viljellä säilyviä juureksia kellariin. Suomalaisklassinen lanttu esimerkiksi piti meidät hengissä tuhansia vuosia ennen perunan tuloa.

Mummolassa oli isot lanttu- ja perunaviljelmät. Niitä söivät talven yli niin ihmiset kuin karjakin. Lisäksi mummolla oli entisessä kukkapenkissä pieni yrttimaa, jossa oli tilliä, persiljaa ja jotain salaattia raparoerin vieressä kasvamassa. Yrttimaalle ei maatalon emännällä riittänyt aikaa, mitä nyt ohikulkiessaan joskus kasteli.

Yritän siis sanoa, että kun viljelyksiä miettii niin kannattaa miettiä sen kannalta mistä lajikkeista saa eniten ravitsevaa ja hyvin säilyvää satoa.

Kuitenkin iso osa ruokaa on sen tuoma nautinto, ja yrtit, salaatit, vesipitoiset kasvikset tuovat etenkin kesällä mukavaa vaihtelua peruna-lanttu-kaali-papu-ruokiin. Säilötty kurkkusalaatti piristää mukavasti makkara-ateriaa räntäsateisena iltana. Lehtivihanneksia voi säilöä kuivaamalla (lehtikaali, mangoldi, nokkonen, suolaheinä, krassinlehdet jne) ja jauhamalla kuivatut kasvit - näppärää, koska säilytykseen vaadittu tila on murto-osa alkuperäisestä. Viherjauhe on monikäyttöistä ja tuo kesän vitamiinit ja hivenaineet helposti saataville.

Kukkivat kasvit houkuttelevat pölyttäjiä, ja monet yrtit karkoittavat tuholaisia. Jotkut kasvit myös uhrautuvat muiden puolesta, eli houkuttelevat tuholaisia puoleensa enemmän kuin muut. Pelkästään runsaaseen satoon tähtäävä saattaakin siis tehdä itselleen karhunpalveluksen, kun ei kasvata turhakkeita.

Miksi karjalaismummollani ei ollut yrttimaata? Hän ei ollut lapsuudessaan oppinut käyttämään yrttejä monipuolisesti, ja sodan jälkeen ei kannustettu opettelemaan "turhia asioita" vaan nimenomaan painotettiin hyödyllisyyttä ja käytännöllisyyttä. Mummoni oli se, joka kasvatti pellavaa ja jalosti sen sitten lakanoiksi, ja pappani se, joka rakensi kangasput, loukut ja lihdat, joilla se pellava jalostettiin. Taitoa ei olisi puuttunut, puuttui tietoa.

Ja ilman sitä tietoa on hankala tehdä. Siksi kannattaa myös tallettaa tietoa,kirjoihin, papereihin - tietokoneeseen ja internettiin ei aina voi luottaa.