Hyvät survivalistit ja preppaajat! Jaetaanko parhaat vinkit tähän.

Meillä on vanha hylätty rengaskaivo ihan jäteveden imeytysalueen kyljessä. Voikohan siitä saatavaa vettä käyttää mihinkään, jos keittää? Jääköhän siihen silti jotain haitallisia epäpuhtauksia? Saippuaa tms.

Vierailija kirjoitti:

Vitamiinien saannista puheen ollen, ihan tavallisissa villiyrteissä on mielettömät määrät vitamiineja ja hivenaineita. Nokkonen, voikukanlehdet, pihatatar, poimulehti, horsma jne. ovat lähes kaikkien saatavilla. Kuivatkaa ihmeessä niitä muutenkin, voikukanlehdet sopivat myös salaattiin, samoin kukat.

Entä jos esim. Venäjä hyökkää, levittää jotain bioasetta, esim. spitaalia? Mistä lääkkeet, kun mikään logistiikka ei toimi?

Spitaali olisi varsin huono biologisena aseena. Se ei tartu kovin helposti. Pitää oleskella spitaalisen kanssa tai samoissa tiloissa pidemmän aikaa, että saa sen.

Eikö Itämeren suolaisuus riittäisi siihen, että antaisi kalan marinoitua siinä ja nostaisi sitten kuivumaan?

Ja tekisi kuivattua kalaa, esim. näin: https://eralehti.fi/2017/04/07/kuivasarki-kevaan-herkkua/

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko teillä ns bug out bag (=laukku/reppu, jos pitää paeta nopeasti kotoa jostain syystä) ja mitä laitatte sinne?

Ostin repun tuota tarkoitusta varten. Sellaisen jossa paljon taskuja ja huomasin että kätevämpi olisi ihan "normi". Sivutaskut ja pääosa.

Nyt reppu lähinnä esim. tulipaloa varten. Passi ja arvokkaimmat kamat mitä haluaa pelastaa. Tarvihe liekeissä juoksennella.

Pitäs pakata rinkka valmiiksi semmosta Apocalypseä varten :D

Olen kuullut monen puhuvan sairaala bug out-bägistä ja se kuulostaa ihan fiksulta idealta. Reppuun puhtaat vaihtovaatteet, villasukat, villatakki, jotain herkkua, kännykän laturi, Aku Ankkoja jne.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä ole ajatellut että oikeastaan haluaisin käydä jonkinlaisen metsästyskurssin että osaisin käsitellä riistaa ihan alusta asti lautaselle. Hirveästi en ole myöskään käsitellyt erilaisia kaloja mutta perusjutut toki on hallussa. Tykkään myös kerätä tietoa syötävistä luonnonkasveista.

Muuten kyllä on viranomaisten ohjeiden mukainen kotivara poikkeavien tilanteiden varalle lukuunottamatta vettä. Varmaankin myös suunnattaisiin, millä tahansa keinolla, sisarusten kanssa pohjoiseen vanhempien luo jos jokin mittava hätätilanne sattuisi.

Kalastusta harrastavana ja perheellisenä tulee mieleen. Kalaa saa pyytää aika hemmetin paljon, jos sillä aikoo elää. Verkoilla saa kohtuullisen helposti ns. roskakalaa. Mutta pelkällä kalalla ei pitkälle pääse. Metsästystä pidän vaikeampana, koska siinä ei oikeastaan ole passiivisia pyyntitapoja. Ei sieltä metsästä niin vaan haeta riistaa. Ne hirvet juoksee pakoon jo kaukaa, ennen kuin niitä edes näkee. Hirven ampuminen ei ole varmaa edes kokeneelle metsästäjälle. Ja jos on kriisiaika, niin kaikki ovat yhtä aikaa metsässä ja hirvet on nopeasti ammuttu. Jäniksien ja kanalintujen ansapyynti saattaisi onnistua paremmin. Mutta siinä pitää tuntea niiden elintavat ja kulkureitit erittäin hyvin. Jos sitten saa sitä riistaa, niin se pitää osata säilöä. Miten liha säilyy, jos ei ole sähköä?

Joten tavalliselle kansalaiselle varmin turva olisi perunamaa. Sato on varmaa, perunalla pysyy hengissä ja se säilyy hyvin. Perunamaan ylläpito ei vaadi aseita tai eritysitaitoja. Riista ja kala on hyvänä lisänä, mutta niiden varaan en laskisi mitään.

Perunamaan hoito ei ole seksikästä. Siitä ei tehdä elokuvia, eikä siihen liity sankaritarinoita. Mutta ei ole sattumaa se, että entisaikoina jokaisella torpalla oli oma perunamaansa.

m56

Kyllä maa on "täynnä" järviä joista verkoilla/katiskalla saa kalaa niin että riittää. Sellaisen rannalta mökki niin ei kala kesken lopu. Jos kaikki kalastaisi, ei tietenkään riittäisi mutta muotia on jopa pyydystää ja päästää vapaaksi kaloja, eivät ruoaksi hanki. Mitä en kyllä ymmärrä, tarpeetonta kipua kalalle siitä aiheutuu. Petoeläin tietysti pyytää ruokaa, mutta turhaa sitä kiduttaa on.

Haukea ja särkeä tulee katiskalla helposti. Mutta niiden ravintoarvot ja rasvapitoisuus ovat alhaiset. Meillä on kaksi teini-ikäistä, jotka syö kuin hevoset. Sitä särkeä pitää olla aivan hemmetisti, jotta sillä saa koko perheen ruokittua. Väittäisin, että pelkällä särjellä ei perhe eläisi. En ole laskenut ravintoarvoja, mutta sellainen näppituntuma on, että vähärasvaisella kalalla ei pitkälle pärjää.

Siksi mielestäni paras turva olisi perunamaa ja lisänä särkeä, jos sitä saa.

t. ed.

Ps. Kalastusta harrastetaan kalastuksen vuoksi, ei siksi, että saa ruokaa. Sen takia tämä "catch & release" on tullut muotiin. Ja jos saa alamittaisia kaloja tai todella isoja, niin ne on syytä päästää takaisin.

Perunassa on vähemmän kaloreita kuin särjessä ja ennenkaikkea perunassa on vain murto-osa särjen proteiinista. Ei se pelkkä hiilihydraatti elätä.

Perunan saanti on varmaa, jos siis on oma maa. Kalaa ei saa aina. Ja kalan hankintaan menee enemmän aikaa ja hankkimisessa kuluu paljon energiaa. Vähän sama juttu kuin puolukoissa. Puolukan poimintaan kuluu enemmän energiaa, kuin mitä siitä saa.

Puolukoistahan sai entisaikoina vähällä vaivalla satoisuutensa takia koko talven vitamiinit. En nyt tajua energialaskelmiasi. Heitä katiska tai verkot veteen tai ongi, ei se mitään sadetanssia tai maratonia vaadi.

Energian saanti on kaiken perusta. Jos et saa riittävästi energiaa, kuolet. Hyvin yksinkertaista. 

Totta, mutta liian ykstotinen ravinto voi tappaa myös,, tai aiheuttaa vakavia oireita.  Esim. vitamiinien puutteesta johtunut keripukki oli entisajan merimiesten ammattitauti.

Vitamiinit on tärkeitä, mutta niillä ei elä. Merimiehet pysyi hengissä, vaikka oli puutostiloja.

Varsin usein kaikki hampaat menetettiin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sanokaapa se, mikä on kulkutautien mahdollisuus, silloin kun kodeissa ei ole enää saatavissa puhdistettua juomavettä ? Kun vesi noudetaan järvistä ?

Nykyihmisen elimistö ei ole enää tottunut luononvesiin, joten saattaisi jotain tautejakin tulla. Toisaalta tuskin mitään tappavaa kulkutautia kuitenkaan, varmaan ripulilla selviäisi. Vähitellen vastustuskysy kasvaisi. Eläimet juovat järvistä ja ties mistä lätäköistä ihan vaaratta.

Pahinta onkin se ripuli.

Olet ollut ehkä jo viikon pari vähällä syönnillä ja sitten saat ripulin muutamaksi päiväksi.

Sen jälkeen toimintakyky on kokolailla nollassa.

Vierailija kirjoitti:

Meillä on vanha hylätty rengaskaivo ihan jäteveden imeytysalueen kyljessä. Voikohan siitä saatavaa vettä käyttää mihinkään, jos keittää? Jääköhän siihen silti jotain haitallisia epäpuhtauksia? Saippuaa tms.

Otappa näyte ja kunta voisi lie testata. Itse sanoisin että vesi täysin pilalla. Ja maa-alue aika laajasti.

Onko vesikaivo jopa syvemmällä ottamaan kaiken siitä imeytysmaasta?

Vaikuttaa siltä että rasvan(esim.ghee,mct, kookosöljy,kasviöljyt) säilöminen maastokätköihin olisi viisas veto.

Se on tiivistä energiaa jota on luonnosta vaikea saada.

Kätköjä tehdessä on hyvä ottaa huomioon maan jäätyminen, eli pakata purkit/pullot styroksiin jotta eivät mene umpijäähän ja pakkaukset eivät pilaannu.

Kätköt siis siksi että hajautettu varasto on aina parempi kuin munat yhdessä korissa.

Ens vuoden puolella on muutto omille maille ja nyt oon miettinyt mitä ois järkevä alkaa kasvattamaan.

Tahdon mahdollimman helppoja,huolettomia juttuja kun on monta asiaa hoidettavana.

Kasveista suunnittelin laittaa monivuotisia viljeltäviä kuten maa-artisokka, köynnös pinaatti, merikaali.

Sieniä aijon myös laittaa, ainakin osterivinokasta ja koivunlahottajasientä.

Kanoja meillä jo on mutta lihakanin kasvatusta pohdin vakavasti lisäksi. Kanit siksi koska ne ovat pieniruokaisia suhteessa vaikka lampaaseen ja sikiävät nopeasti plus että ruuan saan pitkälti niille omalta maalta.

Tän kaiken lisäksi minulla on metsästys kortti ja ase,kalastusvehkeitä ja rutkasti kokeilun intoa ja selviämisen tahtoa.

Kaivon kaivattamista mietin myös kun asumus on pohjavesialueella joten kaivolle olisi kai hyvät mahdollisuudet.

Kaiken kruunaa ruokavarasto jota kerrytän, osan siitä hajautan.

Sähköttömyydestä on sen verran kokemusta että neljän lapsen kanssa joista yksi oli silloin vauva, pärjäiltiin 3vrk ilman sähköä. Toki oli kesä mutta koin että talvella olisi ollut helpompaa ihan ruuan säilymisen kannalta koska kellari osoittautui sudeksi, liian lämmin siis helteellä.

Jos saa kommenttia pyytää niin onko mulla jäänyt jotain oleellista huomaamatta?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun löytää lähteen saa maailman parasta vettä.

Ei aina. Lähteet voivat olla myös likaisia. Esim. Ruoveden lähteen vettä ei suositella juotavaksi, koska läheiseltä pellolta valuu lannoitteita lähteeseen.

Vesinäytteitä kannattaa otattaa sekä kaivoista, että lähteistä.

Vierailija kirjoitti:

Ens vuoden puolella on muutto omille maille ja nyt oon miettinyt mitä ois järkevä alkaa kasvattamaan.

Tahdon mahdollimman helppoja,huolettomia juttuja kun on monta asiaa hoidettavana.

Kasveista suunnittelin laittaa monivuotisia viljeltäviä kuten maa-artisokka, köynnös pinaatti, merikaali.

Sieniä aijon myös laittaa, ainakin osterivinokasta ja koivunlahottajasientä.

Kanoja meillä jo on mutta lihakanin kasvatusta pohdin vakavasti lisäksi. Kanit siksi koska ne ovat pieniruokaisia suhteessa vaikka lampaaseen ja sikiävät nopeasti plus että ruuan saan pitkälti niille omalta maalta.

Tän kaiken lisäksi minulla on metsästys kortti ja ase,kalastusvehkeitä ja rutkasti kokeilun intoa ja selviämisen tahtoa.

Kaivon kaivattamista mietin myös kun asumus on pohjavesialueella joten kaivolle olisi kai hyvät mahdollisuudet.

Kaiken kruunaa ruokavarasto jota kerrytän, osan siitä hajautan.

Sähköttömyydestä on sen verran kokemusta että neljän lapsen kanssa joista yksi oli silloin vauva, pärjäiltiin 3vrk ilman sähköä. Toki oli kesä mutta koin että talvella olisi ollut helpompaa ihan ruuan säilymisen kannalta koska kellari osoittautui sudeksi, liian lämmin siis helteellä.

Jos saa kommenttia pyytää niin onko mulla jäänyt jotain oleellista huomaamatta?

Kellari kannattaa virittää käyttökelpoiseksi, se on ruuan säilytyksen kannalta hyvin näppärä toimiessaan.

Kaivosta pitää saada vesi ylös jollain keinolla - käsipumppu tai vinssikaivo?

Kolme vrk ilman sähköä on ihan hyvä alkutesti, mutta pidemmällä ajalla alkaa tulla erilaisia tarpeita. Tiskaaminen on yksi, mutta erityisesti pyykkihuolto vie aikaa, energiaa ja vettä.

Mistä polttopuut? jossain oli laskelma, että nelihenkinen perhe normaalikokoisessa (mitä se nyt sitten tarkoittaakaan) talossa kuluttaa noin hehtaarin metsäalan vuosituoton verran puuta (eli mitä hehtaari metsää kasvaa vuodessa). Puiden säilytyskin vaatii tilaa.

Hedelmäpuita ja marjapensaita kannattaa laittaa, marja-aronia on erityisen satoisa, mutta kaikki ei siitä tykkää. Riippuen kasvuvyöhykkeestä omenaa, päärynää, luumua, kriikunaa, kirsikkaa jne. Ehkä tylsän kuulloista omenapuut ja viinimarjapensaat, mutta ne oikeasti tuottavat syötävää. Raparperi on myös satoisa, mutta sitä ei kannata syödä valtavia määriä, jos ei pysty samanaikaiseksi syömään jotain kalsiumpitoista.

Onko lemmikkejä?

Käymälä? Voiko ulkohuussin tuotteet hyödyntää hedelmäpuiden kasvualustana? Juureksille sitä ei ihan heti kannata käyttää...

Vierailija kirjoitti:

Meillä on vanha hylätty rengaskaivo ihan jäteveden imeytysalueen kyljessä. Voikohan siitä saatavaa vettä käyttää mihinkään, jos keittää? Jääköhän siihen silti jotain haitallisia epäpuhtauksia? Saippuaa tms.

Luulenpa, että kun lakkaatte käyttämästä viemäriä, eli suihkua ja vesivessaa ym, niin kaivovesikin äkkiä suodattuu käyttökelpoiseksi. Sama koskee niitä peltojen lähellä olevia lähteitä ym. Kyllä ne palautuu kunnollisiksi, kun ravinnekuormitus loppuu. Ja sehän loppuisi jos sähkö katoaisi pitkäksi aikaa.

Onko kaivoa mahdollista rakentaa ok-talon kellariin, esim. rintamamiestalon?  Tuli vaan sellainen ihan yleisesti mieleen että jos ajattelee jotai maailmanlopun skenariota, jossa vaikka ydinsaaste estäisi ulkonaliikkumisen, niin oishan se kätevä jos kellarissa olisi toimiva kaivo josta saisi veden.

Vierailija kirjoitti:

Ens vuoden puolella on muutto omille maille ja nyt oon miettinyt mitä ois järkevä alkaa kasvattamaan.

Tahdon mahdollimman helppoja,huolettomia juttuja kun on monta asiaa hoidettavana.

Kasveista suunnittelin laittaa monivuotisia viljeltäviä kuten maa-artisokka, köynnös pinaatti, merikaali.

Sieniä aijon myös laittaa, ainakin osterivinokasta ja koivunlahottajasientä.

Kanoja meillä jo on mutta lihakanin kasvatusta pohdin vakavasti lisäksi. Kanit siksi koska ne ovat pieniruokaisia suhteessa vaikka lampaaseen ja sikiävät nopeasti plus että ruuan saan pitkälti niille omalta maalta.

Tän kaiken lisäksi minulla on metsästys kortti ja ase,kalastusvehkeitä ja rutkasti kokeilun intoa ja selviämisen tahtoa.

Kaivon kaivattamista mietin myös kun asumus on pohjavesialueella joten kaivolle olisi kai hyvät mahdollisuudet.

Kaiken kruunaa ruokavarasto jota kerrytän, osan siitä hajautan.

Sähköttömyydestä on sen verran kokemusta että neljän lapsen kanssa joista yksi oli silloin vauva, pärjäiltiin 3vrk ilman sähköä. Toki oli kesä mutta koin että talvella olisi ollut helpompaa ihan ruuan säilymisen kannalta koska kellari osoittautui sudeksi, liian lämmin siis helteellä.

Jos saa kommenttia pyytää niin onko mulla jäänyt jotain oleellista huomaamatta?

Perunamaa/porkkanapenkki ei vaadi kovin paljoa hoitoa. Kaivo kannattaa teettää. Sähköpumppu siihen varmaankin tulisi, mutta voiko sen tehdä niin, että tarvittaessa käsipumppaus onnistuu helposti? En tiedä onko mahdollista.

Kellarin pitää olla kunnolla maan sisässä. Rinteeseen saa helpommin kaivettua, jos on rinnetontti. Lattia ei saa olla betonia, vaan sen pitäisi olla maalattia tai esim. tiilistä ladottu. Kellarin salaojitus on tärkeää. Ohjeita maakellarin tekoon löytyy aika hyvin.

Jos kalastus on ravinnon hankintaa, niin verkkoja ja katiskoja peliin. Ja hyvä vene kannattaa olla. Verkkojen kokeminen huonolla veneellä pienessäkin tuulessa on hankalaa. Jopa hengenvaarallista.

Onko talossa katto kunnossa? Tulisijat kunnossa? Korjauta ne ensi tilassa. Piipun yläosa pitää myös olla ehjä (siis se ulkona näkyvä piipun osuus). Onko ulkosauna ok.? Saunassa pata kuumaa vettä varten?

Kun takkojen ja tulisijojen kanssa puuhastelee, niin vaahtosammutin olisi oltava. Häkä pitää ottaa vakavasti. Suomessa kuolee joka vuosi ihmisiä häkään. Huomaamaton ja erittäin vaarallinen kaasu. Tulisijan peltiä ei saa laittaa kiinni liian aikaisin. Talvella varsinkin haluaisi lämpöhukan vuoksi laittaa pellin kiinni ajoissa, mutta siinä on oltava tarkkana.

Vierailija kirjoitti:

Ens vuoden puolella on muutto omille maille ja nyt oon miettinyt mitä ois järkevä alkaa kasvattamaan.

Tahdon mahdollimman helppoja,huolettomia juttuja kun on monta asiaa hoidettavana.

Kasveista suunnittelin laittaa monivuotisia viljeltäviä kuten maa-artisokka, köynnös pinaatti, merikaali.

Sieniä aijon myös laittaa, ainakin osterivinokasta ja koivunlahottajasientä.

Kanoja meillä jo on mutta lihakanin kasvatusta pohdin vakavasti lisäksi. Kanit siksi koska ne ovat pieniruokaisia suhteessa vaikka lampaaseen ja sikiävät nopeasti plus että ruuan saan pitkälti niille omalta maalta.

Tän kaiken lisäksi minulla on metsästys kortti ja ase,kalastusvehkeitä ja rutkasti kokeilun intoa ja selviämisen tahtoa.

Kaivon kaivattamista mietin myös kun asumus on pohjavesialueella joten kaivolle olisi kai hyvät mahdollisuudet.

Kaiken kruunaa ruokavarasto jota kerrytän, osan siitä hajautan.

Sähköttömyydestä on sen verran kokemusta että neljän lapsen kanssa joista yksi oli silloin vauva, pärjäiltiin 3vrk ilman sähköä. Toki oli kesä mutta koin että talvella olisi ollut helpompaa ihan ruuan säilymisen kannalta koska kellari osoittautui sudeksi, liian lämmin siis helteellä.

Jos saa kommenttia pyytää niin onko mulla jäänyt jotain oleellista huomaamatta?

Puolustautuminen siinä vaiheessa, kun jotkut päättävät tulla kuokkimaan.

Tottakai kaivosta saa otettua vettä, vaikka siellä olisi sähköpumppu. Siis rengaskaivosta. Senkun aukaisee kaivon kannen, yleensä se nostetaan ylös/siirretään sivuun, niissä on usein pieni luukku, mistä saa vettä otettua tai katsottua kaivoon. Kloo kannen saa myös pois, jos kaivoon tarvitsee mennä. Narulla ja ämpärillä kyllä saa vettä nostettua kaivosta. Niin sitä on ennenkin tehty.

Tästä kaivosta jankutetaan sekä tässä, että siellä sähköttömyys-ketjussa.

Suomi on edelleen täynnä rengaskaivoja, usein ne on jätetty, koska niistä saa (ilmaista) kasteluvettä puutarhaan. Kaivon vesi kyllä vain paranee, mitä enemmän sitä käyttää.

Käyttäjä11484 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä ole ajatellut että oikeastaan haluaisin käydä jonkinlaisen metsästyskurssin että osaisin käsitellä riistaa ihan alusta asti lautaselle. Hirveästi en ole myöskään käsitellyt erilaisia kaloja mutta perusjutut toki on hallussa. Tykkään myös kerätä tietoa syötävistä luonnonkasveista.

Muuten kyllä on viranomaisten ohjeiden mukainen kotivara poikkeavien tilanteiden varalle lukuunottamatta vettä. Varmaankin myös suunnattaisiin, millä tahansa keinolla, sisarusten kanssa pohjoiseen vanhempien luo jos jokin mittava hätätilanne sattuisi.

Kalastusta harrastavana ja perheellisenä tulee mieleen. Kalaa saa pyytää aika hemmetin paljon, jos sillä aikoo elää. Verkoilla saa kohtuullisen helposti ns. roskakalaa. Mutta pelkällä kalalla ei pitkälle pääse. Metsästystä pidän vaikeampana, koska siinä ei oikeastaan ole passiivisia pyyntitapoja. Ei sieltä metsästä niin vaan haeta riistaa. Ne hirvet juoksee pakoon jo kaukaa, ennen kuin niitä edes näkee. Hirven ampuminen ei ole varmaa edes kokeneelle metsästäjälle. Ja jos on kriisiaika, niin kaikki ovat yhtä aikaa metsässä ja hirvet on nopeasti ammuttu. Jäniksien ja kanalintujen ansapyynti saattaisi onnistua paremmin. Mutta siinä pitää tuntea niiden elintavat ja kulkureitit erittäin hyvin. Jos sitten saa sitä riistaa, niin se pitää osata säilöä. Miten liha säilyy, jos ei ole sähköä?

Joten tavalliselle kansalaiselle varmin turva olisi perunamaa. Sato on varmaa, perunalla pysyy hengissä ja se säilyy hyvin. Perunamaan ylläpito ei vaadi aseita tai eritysitaitoja. Riista ja kala on hyvänä lisänä, mutta niiden varaan en laskisi mitään.

Perunamaan hoito ei ole seksikästä. Siitä ei tehdä elokuvia, eikä siihen liity sankaritarinoita. Mutta ei ole sattumaa se, että entisaikoina jokaisella torpalla oli oma perunamaansa.

m56

Kyllä maa on "täynnä" järviä joista verkoilla/katiskalla saa kalaa niin että riittää. Sellaisen rannalta mökki niin ei kala kesken lopu. Jos kaikki kalastaisi, ei tietenkään riittäisi mutta muotia on jopa pyydystää ja päästää vapaaksi kaloja, eivät ruoaksi hanki. Mitä en kyllä ymmärrä, tarpeetonta kipua kalalle siitä aiheutuu. Petoeläin tietysti pyytää ruokaa, mutta turhaa sitä kiduttaa on.

Haukea ja särkeä tulee katiskalla helposti. Mutta niiden ravintoarvot ja rasvapitoisuus ovat alhaiset. Meillä on kaksi teini-ikäistä, jotka syö kuin hevoset. Sitä särkeä pitää olla aivan hemmetisti, jotta sillä saa koko perheen ruokittua. Väittäisin, että pelkällä särjellä ei perhe eläisi. En ole laskenut ravintoarvoja, mutta sellainen näppituntuma on, että vähärasvaisella kalalla ei pitkälle pärjää.

Siksi mielestäni paras turva olisi perunamaa ja lisänä särkeä, jos sitä saa.

t. ed.

Ps. Kalastusta harrastetaan kalastuksen vuoksi, ei siksi, että saa ruokaa. Sen takia tämä "catch & release" on tullut muotiin. Ja jos saa alamittaisia kaloja tai todella isoja, niin ne on syytä päästää takaisin.

Perunassa on vähemmän kaloreita kuin särjessä ja ennenkaikkea perunassa on vain murto-osa särjen proteiinista. Ei se pelkkä hiilihydraatti elätä.

Perunan saanti on varmaa, jos siis on oma maa. Kalaa ei saa aina. Ja kalan hankintaan menee enemmän aikaa ja hankkimisessa kuluu paljon energiaa. Vähän sama juttu kuin puolukoissa. Puolukan poimintaan kuluu enemmän energiaa, kuin mitä siitä saa.

Puolukoistahan sai entisaikoina vähällä vaivalla satoisuutensa takia koko talven vitamiinit. En nyt tajua energialaskelmiasi. Heitä katiska tai verkot veteen tai ongi, ei se mitään sadetanssia tai maratonia vaadi.

Energian saanti on kaiken perusta. Jos et saa riittävästi energiaa, kuolet. Hyvin yksinkertaista. 

Totta, mutta liian ykstotinen ravinto voi tappaa myös,, tai aiheuttaa vakavia oireita.  Esim. vitamiinien puutteesta johtunut keripukki oli entisajan merimiesten ammattitauti.

Vitamiinit on tärkeitä, mutta niillä ei elä. Merimiehet pysyi hengissä, vaikka oli puutostiloja.

Varsin usein kaikki hampaat menetettiin. 

Kaikessa voi nähdä jotain hyvää. Hampaattoman ei tarvitse pelätä, että tulee hammassärkyä, tulehdusta tai muuta ja pitäisi alkaa pihdeillä operoimaan omia leegojaan..

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nykypäivänähän on kuitenkin tiedossa, että ulostebakteerit sairastuttavat. Ne tiedot ja taidot hygieniasta ja sairauksista eivät katoa mihinkään. Eivätköhän ihmiset osaisi ja ymmärtäisi huolehtia, ettei vesi saastu. Ihan kuten ne nuoretkin äkkiä keksisivät itselleen tekemistä, kun nettiä ei olisi.

Veikkaanpa, että kun ruuasta olisi pula, ne perunatkin syötäisiin kuorineen. Samoin eläimestä kaikki ruhonosat köätettäisiin jne.

Aivan, silloin ei olisi varaa heittää mitään pois. Homeinen leipäkin olisi suurta herkkua.

Minun vanhempani ovat eläneet lapsuuden, jossa nähtiin nälkää ajoittain. He eivät syöneet perunoita kuorineen, koska ne kuoret säästettiin perunanistukkaiksi. Ihan oikeasti; idun kohta leikattiin paksusti pois ja istutettiin maahan, loppuperuna syötiin.

Ja sentään isäni perhe oli vielä varakkaammasta päästä, serkkujen perhe ihan oikeasti eli kädestä suuhun, heidän isänsä oli sairaalloinen (ilmeisesti sydänvika, siihen ainakin kuoli) eikä pystynyt sen kummemmin käymään ulkopuolella töissä tai viljelemään maata.

Ei tarvitse siis kovin kaukaa menneisyydestä etsiä sitä syytä, miksi minulla on tälläkin hetkellä noin kolmen kk ruokavarastot kotona, ja osa ensi kesän kasvimaan siemenistä jo odottelemassa. Kasvatan myös perunaa, vaikka sitä saa halvalla kaupasta. Koska oma perunamaa tuo minulle päänsisäistä turvallisuudentunnetta. Tai ehkä se turvaakin sieluani, mutta todellakin kyse on minulla sukupolvien takaisesta traumasta. Ei tarvitse mennä 1600-luvulle tai nälkävuosiin, kun suvusta kuoli sylilapsia käytännössä nälkään.

Suomalainen peruna loppuu kaupoista hyvin pian, varastot ovat melko tyhjillään.

Ei se peruna lopu, mutta muuttuu kalliimmaksi. Nyt oli kyllä, ennen joulua siis, kilohinta 0,59€, joten törkeän halpaahan tuo oli.

Mutta tuo on tärkeä muistaa, kun puhutaan omavaraisuudesta ja puhutaan valtion kyvystä huolehtia asukkaistaan: kuinka omavarainen maa on ravinnontuotannon suhteen? Siksi maataloustukia on olemassa. Älkää kuvitelkokaan, että suurten globaalien ligistiikkaongelmien ilmetessä Suomi olisi kuljetusten osalta se ensisijainen kohde - ehei, meille saattaa riittää sitten rippeitä, kun isot maat ja isot rosvot ovat ensin tyhjentäneet konttialukset matkan varrella.

Kyllä, tähän voi ja kannattaa kiinnittää nyt jo hyvän sään aikana huomiota omalla kuluttamisellaan! Siksi ostan itsekin kotimaisena kaiken, minkä vaan voin, maskeista, vaatteista ja ruokakaupan antimista lähtien.

Vierailija kirjoitti:

Ens vuoden puolella on muutto omille maille ja nyt oon miettinyt mitä ois järkevä alkaa kasvattamaan.

Tahdon mahdollimman helppoja,huolettomia juttuja kun on monta asiaa hoidettavana.

Kasveista suunnittelin laittaa monivuotisia viljeltäviä kuten maa-artisokka, köynnös pinaatti, merikaali.

Sieniä aijon myös laittaa, ainakin osterivinokasta ja koivunlahottajasientä.

Kanoja meillä jo on mutta lihakanin kasvatusta pohdin vakavasti lisäksi. Kanit siksi koska ne ovat pieniruokaisia suhteessa vaikka lampaaseen ja sikiävät nopeasti plus että ruuan saan pitkälti niille omalta maalta.

Tän kaiken lisäksi minulla on metsästys kortti ja ase,kalastusvehkeitä ja rutkasti kokeilun intoa ja selviämisen tahtoa.

Kaivon kaivattamista mietin myös kun asumus on pohjavesialueella joten kaivolle olisi kai hyvät mahdollisuudet.

Kaiken kruunaa ruokavarasto jota kerrytän, osan siitä hajautan.

Sähköttömyydestä on sen verran kokemusta että neljän lapsen kanssa joista yksi oli silloin vauva, pärjäiltiin 3vrk ilman sähköä. Toki oli kesä mutta koin että talvella olisi ollut helpompaa ihan ruuan säilymisen kannalta koska kellari osoittautui sudeksi, liian lämmin siis helteellä.

Jos saa kommenttia pyytää niin onko mulla jäänyt jotain oleellista huomaamatta?

Katsopa sellainen blogi kuin Korpitalo, siitä saa inspiraatiota juuri tuohon! On myös youtube-kanava

Nyt viimeistään kenen tahansa kannattaa tehdä ostokset joilla selviää muutaman viikon ajan käymättä kaupassa. Olisi typerää saada tartunta jonkun wc-paperin ostamisen takia.

Käytännön vinkki: Tokmannilla taitaa olla vielä huomisen ajan ilmaiset toimituskulut ja satasen ostoksille saa jo kotiinkuljetuksen kaupan päälle. Maksaa voi myös Klarnan laskulla, eli vasta kuukauden kuluttua ja vaikkapa osissa. Kuka tahansa pystyy nyt hamstraamaan säilyviä elintarvikkeita, oli rahatilanne mikä tahansa.