Hyvät survivalistit ja preppaajat! Jaetaanko parhaat vinkit tähän.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kootaanko kirjalista? Suomenkieliset kirjat, jotka varautujan kirjahyllystä pitäisi löytyä.

https://puolustusvoimat.fi/documents/1948673/2258487/PEVIESTOS-luonnonm…

Kiitos teille tuntematon surviainen.

Tänks. En vaan tiedä oliko surviainen kehu :D  Mutta kuulostaa ihan siltä, kuin se olisi tyttöystävän antama yksityinen lempinimi minulle...

Löysin tuon ohjeen joskus -90 luvun alkupuolella. Siis kirjaversiona. Joskus huomasin, että se kirja on myös netissä. Joten laitoin linkin tänne.

T: surviainen, m56

Vierailija kirjoitti:

Kysymys: jos sitten on sellainen tilanne, että kännykällä/netissä ei pysty kommunikoimaan, niin miten pystyy viestimään muiden ihmisten kanssa, mahdollisia tiedotuksia pystyy kuuntelemaan patteriradiolla, mutta kommunikointi? La-radio?

Itseäni kiinnostaa tilanne aurinkopurkauksen sattuessa. Se siis tuhoaa puolijohteet. Nykymaailmassa kaikki (ihan kaikki) perustuu digitaalitekniikkaan, jonka perustana on puolijohteet. Toisin sanoen, aurinkopurkaus rikkoo kännykät, verkot, kellot, telkkarit ja oikeastaan kaiken, missä on sähköä. Tämä siksi, koska kaikissa sähkölaitteissa on nykyisin digitaalitekniikkaa. Joten patteriradio ei toimi, eikä LA-puhelinkaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kysymys: jos sitten on sellainen tilanne, että kännykällä/netissä ei pysty kommunikoimaan, niin miten pystyy viestimään muiden ihmisten kanssa, mahdollisia tiedotuksia pystyy kuuntelemaan patteriradiolla, mutta kommunikointi? La-radio?

Suomesta purettiin suuressa viisaudessaan erittäin hyvä hätävara eli lankapuhelinverkko. Tämä oli suurtakin suurempi virhe. Eli ei jäljelle jää kuin radiopuhelimet ja lähettitoiminta.

On aika epätodennäköinen tilanne, että netti ja kännykkä ei toimi, mutta muu sähköinfra toimii. Mikä voisi aiheuttaa sellaisen tilanteen, että osa systeemistä toimii (sähköverkko) ja osa ei (netti)? On aika selvää, että jos sähköverkko toimii, niin myös netti toimii.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/ae5f4b1f-3211-4eba-8943-036bc42c9fc1

Olisi kyllä ystävällistä, vaikka ei varmaan mukavaa Iltalehdelle, jos joku kopioisi tuon tekstin tänne.

Minuakin kiinnostaisi!

https://www.iltalehti.fi/uutiset/a/2015022819267209

Sama juttu tuo taitaa olla kuuden vuoden takaa. Ei mitään uutta auringon alla.

Aika jännä lähtökohta monella täällä. Oletatte siis automaattisesti, että Puolustusvoimilla ei ole lainkaan varauduttu tällaiseen? Samoin esim. VR:n osalta ilmeisesti varautuminen on tasan nolla?

Tottakai siis perusvarusmies on ihan pihalla, samoin peruskansanedustaja.

Suomessahan on aika paljon vedetty jo piuhoja maan alle, tosin ei kovin syvälle. Helsingissä on todella laaja luolaverkosto kaupungin alla, muilla kaupungeilla ei ihan samanlaista maanalaista toimintaa ole.

Toisaalta siis oletatte, että lähestulkoon kaikki ammattilaiset painelevat välittömästi perheidensä luo (lääkärit, poliisit, sotilaat, hoitohenkilökunta ylipäätään). Maailmalla olleiden katastrofien perusteella rohkenen väittää, että ainakin osa jää tekemään perustehtäväänsä. Afganistanissakin lääkärit ja hoitajat viimeiseen asti yrittivät tehdä parhaansa, viljelijät, kauppiaat, opettajat...

Tottakai pitää ottaa huomioon, että Suomessa on pääsääntöisesti totuttu helppoon elämään. Jos nyt joku reipas aurinkomyrsky iskisi ja tekisi laajaa tuhoa infrassa, niin kaaostahan se tietäisi. Mutta ei se kaaos alkaisi heti madmax-tyylisenä, ja tuskin sellaiseen edes päätyisi. Mutta pistäähän se miettimään, että moniko seurakunta esimerkiksi on varautunut kaivamaan haudat käsin? Krematoriot eivät toimi, monttuhautaus olisi ainoa vaihtoehto (ainoa järkevä vaihtoehto, toki voidaan jättää ruumiin eläinten syötäväksi, mutta se ei varmaan kuitenkaan saa kovin suurta suosiota).  Kylmiöiden puutteessa hautajaisia ei voi enää vedättää kuukauden päähän kesäaikaan, talvella se ei ole ongelma. Sitten vaan poltetaan kokkoa hautuumaalla, että saadaan routa sulamaan, että voi kaivaa kuoppaa.

Ja tuo on vain ihan pikkusiivu kaikesta, mikä vaatii uudelleenorganisointia, etenkin kaupunkialueilla - mutta maaseudun hautausmaat ovat ihan yhtä riippuvaisia konekaivuusta nykyään. Tiedän pari seurakuntaa, jossa poikkeustilanteissa kaivetaan lapiolla hauta.

Johan täällä on lääkkeistä puhuttu, insuliinia saattaa olla varastossa, mutta mites se verensokerin mittaus? Ykköstyypin diabeetikko, jos on vasta vast'ikään sairastunut, ei osaa arvioida tilannettaan kovin hyvin. Nuorilla sitten taas insuliinintarve muuttuu reippaasti kasvun myötä.

Tuo pätee lähestulkoon kaikkiin lääkkeisiin, joiden idea perustuu oikeaan pitoisuuteen veressä.

Ruokahuolto on ihan helppoa verrattuna siihen psyykkiseen tuskaan, mikä tulee vääjäämättä, jos ei ole nykyaikaista sairaan/terveydenhoitoa sähköisine laitteine ja järjestelmineen.

Miten VR on varautunut siihen, että sähköinfra ei toimi? Luultavasti ei mitenkään, koska katastrofi on niin suuri, että siihen ei kannata (tai ei voi) varautua. Suomessa oli kriisivarastoituja höyryvetureita -70 luvulle saakka. Mutta ne ovat siis jo aikoja sitten romutettu. Museovetureita lienee muutama kymmenen, mutta niillä ei ole merkitystä huoltovarmuuden kannalta.

Sitä vaan välillä ihmettelen, miten ihmiset ei käsitä riippuvuuttamme sähköstä. Länsimainen yhteiskunta on 100% riippuvainen sähköstä. Jos sähkö loppuu, niin oikeastaan kaikki loppuu. Joskus -70 luvulla sähköinfran tuho olisi merkinnyt paluuta 1930-50 luvulle. Vielä tuossa vaiheessa (-70) oli paljon mekaanisia työvälineitä käytössä. Myös väestö oli tottuneempaa fyysiseen työhön ja vanha polvi oli tietojensa puolesta olemassa. Tuolloin yhteiskuntaakin pyöritettiin pitkälti vielä paperin avulla (paperilomakkeet, pankin tilikirjat, käteinen raha ym.).

Mutta nykyinen yhteiskunta ei putoa -50 luvulle, vaan hurjan paljon kauemmaksi. Mekaanisia työkaluja ei enää ole (esim. hevosvetoinen niittokone). Ei ole myöskään osaamista oman ruuan tuottamiseksi. Ohjeita kun ei voisi enää katsoa netistä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/ae5f4b1f-3211-4eba-8943-036bc42c9fc1

Olisi kyllä ystävällistä, vaikka ei varmaan mukavaa Iltalehdelle, jos joku kopioisi tuon tekstin tänne.

Minuakin kiinnostaisi!

https://www.iltalehti.fi/uutiset/a/2015022819267209

Sama juttu tuo taitaa olla kuuden vuoden takaa. Ei mitään uutta auringon alla.

Aika jännä lähtökohta monella täällä. Oletatte siis automaattisesti, että Puolustusvoimilla ei ole lainkaan varauduttu tällaiseen? Samoin esim. VR:n osalta ilmeisesti varautuminen on tasan nolla?

Tottakai siis perusvarusmies on ihan pihalla, samoin peruskansanedustaja.

Suomessahan on aika paljon vedetty jo piuhoja maan alle, tosin ei kovin syvälle. Helsingissä on todella laaja luolaverkosto kaupungin alla, muilla kaupungeilla ei ihan samanlaista maanalaista toimintaa ole.

Toisaalta siis oletatte, että lähestulkoon kaikki ammattilaiset painelevat välittömästi perheidensä luo (lääkärit, poliisit, sotilaat, hoitohenkilökunta ylipäätään). Maailmalla olleiden katastrofien perusteella rohkenen väittää, että ainakin osa jää tekemään perustehtäväänsä. Afganistanissakin lääkärit ja hoitajat viimeiseen asti yrittivät tehdä parhaansa, viljelijät, kauppiaat, opettajat...

Tottakai pitää ottaa huomioon, että Suomessa on pääsääntöisesti totuttu helppoon elämään. Jos nyt joku reipas aurinkomyrsky iskisi ja tekisi laajaa tuhoa infrassa, niin kaaostahan se tietäisi. Mutta ei se kaaos alkaisi heti madmax-tyylisenä, ja tuskin sellaiseen edes päätyisi. Mutta pistäähän se miettimään, että moniko seurakunta esimerkiksi on varautunut kaivamaan haudat käsin? Krematoriot eivät toimi, monttuhautaus olisi ainoa vaihtoehto (ainoa järkevä vaihtoehto, toki voidaan jättää ruumiin eläinten syötäväksi, mutta se ei varmaan kuitenkaan saa kovin suurta suosiota).  Kylmiöiden puutteessa hautajaisia ei voi enää vedättää kuukauden päähän kesäaikaan, talvella se ei ole ongelma. Sitten vaan poltetaan kokkoa hautuumaalla, että saadaan routa sulamaan, että voi kaivaa kuoppaa.

Ja tuo on vain ihan pikkusiivu kaikesta, mikä vaatii uudelleenorganisointia, etenkin kaupunkialueilla - mutta maaseudun hautausmaat ovat ihan yhtä riippuvaisia konekaivuusta nykyään. Tiedän pari seurakuntaa, jossa poikkeustilanteissa kaivetaan lapiolla hauta.

Johan täällä on lääkkeistä puhuttu, insuliinia saattaa olla varastossa, mutta mites se verensokerin mittaus? Ykköstyypin diabeetikko, jos on vasta vast'ikään sairastunut, ei osaa arvioida tilannettaan kovin hyvin. Nuorilla sitten taas insuliinintarve muuttuu reippaasti kasvun myötä.

Tuo pätee lähestulkoon kaikkiin lääkkeisiin, joiden idea perustuu oikeaan pitoisuuteen veressä.

Ruokahuolto on ihan helppoa verrattuna siihen psyykkiseen tuskaan, mikä tulee vääjäämättä, jos ei ole nykyaikaista sairaan/terveydenhoitoa sähköisine laitteine ja järjestelmineen.

Miten VR on varautunut siihen, että sähköinfra ei toimi? Luultavasti ei mitenkään, koska katastrofi on niin suuri, että siihen ei kannata (tai ei voi) varautua. Suomessa oli kriisivarastoituja höyryvetureita -70 luvulle saakka. Mutta ne ovat siis jo aikoja sitten romutettu. Museovetureita lienee muutama kymmenen, mutta niillä ei ole merkitystä huoltovarmuuden kannalta.

Sitä vaan välillä ihmettelen, miten ihmiset ei käsitä riippuvuuttamme sähköstä. Länsimainen yhteiskunta on 100% riippuvainen sähköstä. Jos sähkö loppuu, niin oikeastaan kaikki loppuu. Joskus -70 luvulla sähköinfran tuho olisi merkinnyt paluuta 1930-50 luvulle. Vielä tuossa vaiheessa (-70) oli paljon mekaanisia työvälineitä käytössä. Myös väestö oli tottuneempaa fyysiseen työhön ja vanha polvi oli tietojensa puolesta olemassa. Tuolloin yhteiskuntaakin pyöritettiin pitkälti vielä paperin avulla (paperilomakkeet, pankin tilikirjat, käteinen raha ym.).

Mutta nykyinen yhteiskunta ei putoa -50 luvulle, vaan hurjan paljon kauemmaksi. Mekaanisia työkaluja ei enää ole (esim. hevosvetoinen niittokone). Ei ole myöskään osaamista oman ruuan tuottamiseksi. Ohjeita kun ei voisi enää katsoa netistä.

Unohdin oleellisen. Jos -70 luvulla olisi tullut aurinkomyrsky, niin se ei olisi rikkonut autoja, koska niissä ei ollut digitaalitekniikkaa. Nykyiset autot kyllä tuhoutuisi aivan kaikki.

En mitenkään ihaile -70 lukua tai mennyttä maailmaa. Mutta olenpahan vaan tuumaillut, että yhteiskunta on täysin riippuvainen digitaalitekniikasta ja siten siis sähköstä. Voimalaitoksia ja sähköverkkoa ohjataan digitaalitekniikalla. Joka siis tuhotuu aurinkopurkauksessa.

Suojaako Faradayn häkki EMP:lta? Tai metallirasia? Kuinka paksua metallia pitää olla?

Jostain luin , että kahden metallisen rasian sisällä säilyisi esim. miniradio ehjänä. Täytyyhän valtakunnassa olla joku hätäradiosysteemi, jolla voidaan tiedottaa.

Riittävän syvällä maan alla, teräsbetonikuoren sisällä on aika turvallista. Tällaisia varastoja Suomesta löytyy edelleen.

Ruotsissa oli joku aika sitten vielä dieselvetureita luolastoissa varastoituna sähkökatastrofeja varten, en tiedä romuttivatko ne samalla kun poistivat asevelvollisuuden. Asevelvollisuus oli helppo palauttaa, romutettuja vetureita on pahempi korvata.

Meillä on yksi naapuri, jonka elämä ei juurikaan muuttuisi sähkölaitteiden totaalisen tuhon vuoksi. Suurin vaikutus olisi sillä, että televisio ei toimisi, eikä olisi enää F1-kisoja katsottavana. Myös pakastin on hänellä ahkerassa käytössä, joten se muodostaisi pienen ongelman (proteiinivarasto; tosin metsämiehenä pystyy korvaamaan menetetyt pakasteet haulikolla/kiväärillä). Suurimman osan ruokaa varastoi kuitenkin maakellarissa - ja tämän ruuan on itse kasvattanut, käsin kuokkimalla. Tekee vuodeksi polttopuut myös käsisahalla ja kirvellä, jos on pakko.

Oma elämähän muuttuisi 75-85% tuollaisen emp-katastrofin myötä, kun työ on 100% netin varassa, pakastimia on kaksi ja maakellari on puolen kilometrin päässä. Kylmä meille ei tulisi ennätyspakkasillakaan, ja vettä ja ruokaa, joskin yksipuolista, riittäisi useammaksi kuukaudeksi. Enemmänkin olisi ongelmia teinilauman mielenterveyden kanssa, kun tuskin kokonaan viihdenälkäänsä pystyvät tyydyttämään kotikirjaston opuksilla. Toisaalta, vapaa-aikaa heille jäisi vähemmän, kun olisi pakko alkaa tehdä ruumiillista työtä, ainakin sen aikaa, kunnes koululaitos jollain tavalla pääsisi jaloilleen.

(olisi kiva, jos olisi maakellari tässä pihapiirissa, lapioita löytyy, teinit kaivamaan. Sähköä tai viestintää tai logistiikkaa ei tarvita, koska materiaalit ovat jo olemassa).

Täytyisi kai Hankkijalta ostaa suolasäkki, on jäänyt tekemättä kun varastotilaa on aina niukalti. Just tällä hetkellä kotoa löytyy noin 5kg suolaa eri muodoissa ja 15kg sokeria (oli K-kaupassa just tarjouksessa, niin ostin 10kg).

Joku puhui vaatetuksesta. Eiköhän aika monella löydy unohtunut Ikean kassi, jossa on pieneksi jääneitä vaatteita naapuruston kasvaville lapsille. Ei ihan äkkiä tarvitse lakanoista luukkuhousuja ommella. Tuollaisessa tilanteessa luulisin, että etusijalla on se, lämmittääkö ja suojaako vaatteet, ei se, että onko ne käsin tehty vai teetetty indonesialaisessa hikipajassa.

Vierailija kirjoitti:

Kuivalihaa voi tehdä itsekin, mutta miten sitä tehdään? Tässä on jäniksen koipi eli mitä tehdään että siitä tulee kuivattu koipi? Miten se suola siihen saadaan?

Entä miten kuivataan kalaa? Pitääkö se perata ensin?

Voiko kuivausta tehdä kaupunkioloissa?

Mahdollisimman vähä rasvainen liha on paras kuivatukseen. Eli nautaa,riistaa,kalaa, broileria yms

Jos tahtoo vain suolan mausteeksi niin tee tömäkkä suolavesi ja paa pariksi päiväksi jääkaappiin siihen veteen imeytymään,suikaleiksi leikattuna. Sit kuivaat paperilla ja uuniin kuivumaan 50 astetta ja luukku raolleen. Kuivumisaika riippuu palojen paksuudesta ja onko kiertoilmauuni vai tavallinen, myös kuivuneita on.

Myös soijakastikkeessa ja halutuilla mausteilla voi marinoida ja sit kuivata.

Kalaa vasten olisi varmaan paras savustuspönttö,sellaisen tekoa itse olen suunnitellut.

Sit ulkonahan voi kuivata kevät talvella kun on kuivaa ja kylmää.

Vierailija kirjoitti:

 Sit ulkonahan voi kuivata kevät talvella kun on kuivaa ja kylmää.

Missähän päin Etelä-Suomea on kevättalvella kylmää ja kuivaa? Enimmäkseen on vettä ja räntää sadellut uudestavuodesta vappuun, olipa vuosi mikä tahansa. Kosteus% huitelee 80-98% välillä, viime talvi oli poikkeus, mutta eipä silloinkaan varsinaisesti keväällä se ilma kuivaa ollut, vain sen talven pakkaskauden ajan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kootaanko kirjalista? Suomenkieliset kirjat, jotka varautujan kirjahyllystä pitäisi löytyä.

https://puolustusvoimat.fi/documents/1948673/2258487/PEVIESTOS-luonnonm…

Kiitos teille tuntematon surviainen.

Aika hyväntuntoinen kirjanen. Mutta saada syötävä metsästä? Suomen metsästä? Jos metsästät niin jotain pitäisi saada joka päivälle? Jos patruunoita on 365kpl niin pärjäät vuoden? On muuten iso läjä. Jos löydät kaurislauman niin sitten pärjää viikkoja mutta pitää  pysytellä sen perässä. Jos ampuu ja ottaa kantoon voisi ns vaihtaa maisemaa. Kesällä tosin liha pitää edes keittää/paistaa jotta säilyy. Jos löytää hyvän kalapaikan niin vaikeutena on että pitää pysytellä siinä. Joki tai merenranta parempi, antaa mahdollisuuden lähtä joko ylös tai alas katteleen löytyisikö ihmistä? Nuo ansajutut on todella vaikeita koska siinä sitten odotat saatko vai et jänestä. Jos et saa odotatko vielä toisen päivän? Viikon?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

 Sit ulkonahan voi kuivata kevät talvella kun on kuivaa ja kylmää.

Missähän päin Etelä-Suomea on kevättalvella kylmää ja kuivaa? Enimmäkseen on vettä ja räntää sadellut uudestavuodesta vappuun, olipa vuosi mikä tahansa. Kosteus% huitelee 80-98% välillä, viime talvi oli poikkeus, mutta eipä silloinkaan varsinaisesti keväällä se ilma kuivaa ollut, vain sen talven pakkaskauden ajan.

Sit työ varmaan teette säilykkeitä tai kuivaatte nuotion päällä.

Katiskat, vois olla hyvä jokaisella(jolle se on mahdollista) ja talvella verkot tahi pilkki.

Sit riistan ruokinta, se houkuttelee eläimiä tiettyyn paikkaan eikä tarte lauman perässä kulkea pitkiä matkoja.

Riistan ruokintaa vois tehdä jo ennakkoon että tietää mistä sitä elukkaa lähetään hakemaan kun se kusi on siellä sukassa.

Sit se lihan säilöntä, lasipurkkiin umpiointi,kuivatus,suolaus,savustus.

Sienien opettelu, käsittely ja säilöntä.

Villiyrttien tunnistaminen ja kuivaaminen.

Opetellaan asioita kun vielä tietoa on saatavilla helposti ja voidaan kysyä neuvoa niiltä jotka osaa.

Laaja tuttavapiiri on myös hyödyksi kun tarvitaan monenlaista osaamista. Ihan sieltä elämän perusasioista lähtien.

Mitä sähköihin tulee niin ilman sitä on eletty maailman sivu ja se onnistuu nykyäänkin jos porukalla vaan on tahtoa ja älyä.

Ihan kerrostalossa asuva henkilö voi ostaa hädän varalle vaikka kaasulieden ja lämmittimen.

Tää on vaan ensiapu mutta auttaa sen aikaa et saa kasattua päänsä ja rupeaa miettimään seuraavaa liikettä.

Sit lämpimänä pysymistä varten olisi mielestäni jokaisella oltava kunnon talvimakuupussit (ja alustat). Kaupunkilainen tarttee sitä hyvin äkkiä ja maalainen siinä kohti kun joutuu poistumaan kotoa.

Uskon että sähköttä ja netittä oleminen lisäisi yhteisöllisyyttä, ainakin maaseudulla ja toivon että myös kaupungeissa.

Kai porukka alkaisi tehdä yhdessä viljelmiä ihan keskustoissakin ja tavaraa vaihdettaisiin ja lainattaisiin.

Tämmönen kriisi voisi lopulta lisätä elämän merkityksellisyyttä ja onnellisuutta kun palaa perusasioiden äärelle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

 Sit ulkonahan voi kuivata kevät talvella kun on kuivaa ja kylmää.

Missähän päin Etelä-Suomea on kevättalvella kylmää ja kuivaa? Enimmäkseen on vettä ja räntää sadellut uudestavuodesta vappuun, olipa vuosi mikä tahansa. Kosteus% huitelee 80-98% välillä, viime talvi oli poikkeus, mutta eipä silloinkaan varsinaisesti keväällä se ilma kuivaa ollut, vain sen talven pakkaskauden ajan.

Sit työ varmaan teette säilykkeitä tai kuivaatte nuotion päällä.

Tämä on yksi asia, mikä pitää ottaa myös huomioon: Luonto ja ilmasto ei ole enää samanlainen mikä se oli vaikka 1920-luvulla. Riippuen alueesta esimerkiksi lumipeitteen kesto on voinut muuttua radikaalistikin (vaikuttaa esimerkiksi siihen, miten hyvin jäljet näkyvät; pro: sinut on hankalampi jäljittää con:sinun on hankalampi jäljittää esim. riistaa. Runsas lumipeite voi olla hyödyllinen esimerkiksi lämpöeristyksen kannalta, toisaalta leuto talvi vähentää lämmitystarvetta..

Sateet tulevat nykyään eri aikaa ja eri tavalla. Muistan hyvin, kun kevätkosteutta kannatti hyödyntää kasvien istutuksessa - nyt kevätistutuksissa pitää muistaa huolehtia kastelusta, koska on niin kuivaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/ae5f4b1f-3211-4eba-8943-036bc42c9fc1

Olisi kyllä ystävällistä, vaikka ei varmaan mukavaa Iltalehdelle, jos joku kopioisi tuon tekstin tänne.

Minuakin kiinnostaisi!

https://www.iltalehti.fi/uutiset/a/2015022819267209

Sama juttu tuo taitaa olla kuuden vuoden takaa. Ei mitään uutta auringon alla.

Aika jännä lähtökohta monella täällä. Oletatte siis automaattisesti, että Puolustusvoimilla ei ole lainkaan varauduttu tällaiseen? Samoin esim. VR:n osalta ilmeisesti varautuminen on tasan nolla?

Tottakai siis perusvarusmies on ihan pihalla, samoin peruskansanedustaja.

Suomessahan on aika paljon vedetty jo piuhoja maan alle, tosin ei kovin syvälle. Helsingissä on todella laaja luolaverkosto kaupungin alla, muilla kaupungeilla ei ihan samanlaista maanalaista toimintaa ole.

Toisaalta siis oletatte, että lähestulkoon kaikki ammattilaiset painelevat välittömästi perheidensä luo (lääkärit, poliisit, sotilaat, hoitohenkilökunta ylipäätään). Maailmalla olleiden katastrofien perusteella rohkenen väittää, että ainakin osa jää tekemään perustehtäväänsä. Afganistanissakin lääkärit ja hoitajat viimeiseen asti yrittivät tehdä parhaansa, viljelijät, kauppiaat, opettajat...

Tottakai pitää ottaa huomioon, että Suomessa on pääsääntöisesti totuttu helppoon elämään. Jos nyt joku reipas aurinkomyrsky iskisi ja tekisi laajaa tuhoa infrassa, niin kaaostahan se tietäisi. Mutta ei se kaaos alkaisi heti madmax-tyylisenä, ja tuskin sellaiseen edes päätyisi. Mutta pistäähän se miettimään, että moniko seurakunta esimerkiksi on varautunut kaivamaan haudat käsin? Krematoriot eivät toimi, monttuhautaus olisi ainoa vaihtoehto (ainoa järkevä vaihtoehto, toki voidaan jättää ruumiin eläinten syötäväksi, mutta se ei varmaan kuitenkaan saa kovin suurta suosiota).  Kylmiöiden puutteessa hautajaisia ei voi enää vedättää kuukauden päähän kesäaikaan, talvella se ei ole ongelma. Sitten vaan poltetaan kokkoa hautuumaalla, että saadaan routa sulamaan, että voi kaivaa kuoppaa.

Ja tuo on vain ihan pikkusiivu kaikesta, mikä vaatii uudelleenorganisointia, etenkin kaupunkialueilla - mutta maaseudun hautausmaat ovat ihan yhtä riippuvaisia konekaivuusta nykyään. Tiedän pari seurakuntaa, jossa poikkeustilanteissa kaivetaan lapiolla hauta.

Johan täällä on lääkkeistä puhuttu, insuliinia saattaa olla varastossa, mutta mites se verensokerin mittaus? Ykköstyypin diabeetikko, jos on vasta vast'ikään sairastunut, ei osaa arvioida tilannettaan kovin hyvin. Nuorilla sitten taas insuliinintarve muuttuu reippaasti kasvun myötä.

Tuo pätee lähestulkoon kaikkiin lääkkeisiin, joiden idea perustuu oikeaan pitoisuuteen veressä.

Ruokahuolto on ihan helppoa verrattuna siihen psyykkiseen tuskaan, mikä tulee vääjäämättä, jos ei ole nykyaikaista sairaan/terveydenhoitoa sähköisine laitteine ja järjestelmineen.

Jees, näin se mennee. Lääkevaranto on lie aika häilyvä ja kaupunki/asiakaskohtainen. Itsekään en usko tuota juostaan kaikki ja jätetään kaikki. Minun luottoni suomalaiseen virkakuntaan vaikka sitä on lie helppo halveerata näyttänee kyntensä juurikin kovassa tilanteessa. Se ei taatusti lähde ja tuumi että nyt mennään vaan istuu ehkä liiankin kauan kunnes selviää että nyt aikuisten oikeesti pitää jalkautua "kansan" pariin. Esim minä, en osaa ajatella miksi minä veisin perheeni turvaan jonnekin kuvitteelliseen Huitsin Nevadaan ja jättäisin muut selviämään mitenkä pystyvät. Eiköhän sitä ensimmäisenä mennä naapurin ovee rimpauttaan et mitenkä siellä, tarvitaanko mitään? Vaikka kerrostalossa lienee vain huomenen tuttu niin eiköhän sitä ensimmäisenä sovita että hakekaa puita niin meillä on muutama makkara ja kanan siipee. Tee tulet pihalle ja tuumataan tilannetta. Muitakin tulee varmasti. Sitten taidetaan lähtee sinne "torille" jos vaikka joku tietäis jotain.

Vierailija kirjoitti:

Suojaako Faradayn häkki EMP:lta? Tai metallirasia? Kuinka paksua metallia pitää olla?

Jostain luin , että kahden metallisen rasian sisällä säilyisi esim. miniradio ehjänä. Täytyyhän valtakunnassa olla joku hätäradiosysteemi, jolla voidaan tiedottaa.

Kyllä suojaa ja monet militarylaitteet on sillä tavalla suojattu. Mutta läheskään kaikki ei ole suojattua. Kuten aikaisemmin jo kommentoin, niin armeija varmaan pärjää parhaiten aurinkomyrskyn sattuessa. Armeija on varautunut emp-pulssiin jne. Mutta mitä armeija suojelee, jos auringon emp-pulssi on maapallon laajuinen? Jos armeija on esim. puoliksi toimintakykyinen, niin paljonko se auttaa, jos koko valtion alueella sähköinfra on tuhoutunut vuosien ajaksi?

Panssarivaunulla voidaan kyntää peltoa, mutta mistä saadaan siihen sopiva aura? Miten modifioidaan aura panssarivaunuun sopivaksi, jos hitsauslaitteelle ei saada sähköä jne. Lisäksi, jos valtion hätäradiosysteemi toimii, niin kuka sitä kuuntelee, jos kuuntelijoiden omat radiot on tuhoutuneet?

Ison aurinkomyrskyn aiheuttama tuho on valtava. Mutta kysymys kuuluukin, kuinka todennäköinen se on? Aivan varmasti sellainen tulee, mutta tuleeko se 1 vai 1000 vuoden päästä?

Armeijan varautumista kuvaa hyvin seuraava tositapaus:

Olin 20 vuotta sitten alihankkijana armeijan projektissa. Suunnittelin sähkölaitteiston. Ehdottomana edellytyksenä oli tehdä kaikki ohjaukset "vanhanaikaisella" reletekniikalla. Näin tehtiinkin. Paitsi: Budjettisyistä tilaaja (armeija) muutti lähtövaatimuksia sen verran, että laitteiston paneelin mittarit ja lamput korvattiin halvemmilla digitaalisilla komponenteilla ja ledeillä. Joten nyt syntyi tilanne, että jos ko. laitteisto saa emp-pulssin, niin se on sen jälkeen käyttäjälleen "pimeä". Eli sitä ei voi käyttää, koska mittareiden lukemia ja "ready" lamppuja ei nähdä. Tätä voisi verrata autoon, jossa ikkunat on peitetty. Auto kyllä toimii, mutta sitä ei voi ajaa.

t. inssi

Vierailija kirjoitti:

Riittävän syvällä maan alla, teräsbetonikuoren sisällä on aika turvallista. Tällaisia varastoja Suomesta löytyy edelleen.

Ruotsissa oli joku aika sitten vielä dieselvetureita luolastoissa varastoituna sähkökatastrofeja varten, en tiedä romuttivatko ne samalla kun poistivat asevelvollisuuden. Asevelvollisuus oli helppo palauttaa, romutettuja vetureita on pahempi korvata.

Meillä on yksi naapuri, jonka elämä ei juurikaan muuttuisi sähkölaitteiden totaalisen tuhon vuoksi. Suurin vaikutus olisi sillä, että televisio ei toimisi, eikä olisi enää F1-kisoja katsottavana. Myös pakastin on hänellä ahkerassa käytössä, joten se muodostaisi pienen ongelman (proteiinivarasto; tosin metsämiehenä pystyy korvaamaan menetetyt pakasteet haulikolla/kiväärillä). Suurimman osan ruokaa varastoi kuitenkin maakellarissa - ja tämän ruuan on itse kasvattanut, käsin kuokkimalla. Tekee vuodeksi polttopuut myös käsisahalla ja kirvellä, jos on pakko.

Oma elämähän muuttuisi 75-85% tuollaisen emp-katastrofin myötä, kun työ on 100% netin varassa, pakastimia on kaksi ja maakellari on puolen kilometrin päässä. Kylmä meille ei tulisi ennätyspakkasillakaan, ja vettä ja ruokaa, joskin yksipuolista, riittäisi useammaksi kuukaudeksi. Enemmänkin olisi ongelmia teinilauman mielenterveyden kanssa, kun tuskin kokonaan viihdenälkäänsä pystyvät tyydyttämään kotikirjaston opuksilla. Toisaalta, vapaa-aikaa heille jäisi vähemmän, kun olisi pakko alkaa tehdä ruumiillista työtä, ainakin sen aikaa, kunnes koululaitos jollain tavalla pääsisi jaloilleen.

(olisi kiva, jos olisi maakellari tässä pihapiirissa, lapioita löytyy, teinit kaivamaan. Sähköä tai viestintää tai logistiikkaa ei tarvita, koska materiaalit ovat jo olemassa).

Täytyisi kai Hankkijalta ostaa suolasäkki, on jäänyt tekemättä kun varastotilaa on aina niukalti. Just tällä hetkellä kotoa löytyy noin 5kg suolaa eri muodoissa ja 15kg sokeria (oli K-kaupassa just tarjouksessa, niin ostin 10kg).

Joku puhui vaatetuksesta. Eiköhän aika monella löydy unohtunut Ikean kassi, jossa on pieneksi jääneitä vaatteita naapuruston kasvaville lapsille. Ei ihan äkkiä tarvitse lakanoista luukkuhousuja ommella. Tuollaisessa tilanteessa luulisin, että etusijalla on se, lämmittääkö ja suojaako vaatteet, ei se, että onko ne käsin tehty vai teetetty indonesialaisessa hikipajassa.

Unohdit tärkeimmän. Nimittäin wc-paperin! Tämä koronakatastrofi osoitti, että wc-paperi on nykyihmisen tärkein hyödyke!

Annakun minä taas kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kootaanko kirjalista? Suomenkieliset kirjat, jotka varautujan kirjahyllystä pitäisi löytyä.

https://puolustusvoimat.fi/documents/1948673/2258487/PEVIESTOS-luonnonm…

Kiitos teille tuntematon surviainen.

Aika hyväntuntoinen kirjanen. Mutta saada syötävä metsästä? Suomen metsästä? Jos metsästät niin jotain pitäisi saada joka päivälle? Jos patruunoita on 365kpl niin pärjäät vuoden? On muuten iso läjä. Jos löydät kaurislauman niin sitten pärjää viikkoja mutta pitää  pysytellä sen perässä. Jos ampuu ja ottaa kantoon voisi ns vaihtaa maisemaa. Kesällä tosin liha pitää edes keittää/paistaa jotta säilyy. Jos löytää hyvän kalapaikan niin vaikeutena on että pitää pysytellä siinä. Joki tai merenranta parempi, antaa mahdollisuuden lähtä joko ylös tai alas katteleen löytyisikö ihmistä? Nuo ansajutut on todella vaikeita koska siinä sitten odotat saatko vai et jänestä. Jos et saa odotatko vielä toisen päivän? Viikon?

Näin on. Mutta käsittääkseni tuo luonnonmuonaohje on sisseille, jotka ovat maastossa esim. muutaman viikon ajan. Sissit ovat ilman huoltoa ym. ja ruokaa pitää jostain saada. Nälkään nääntyvä sotilas ei pitkään taistele. Tuon ohjeen nimi ei siis ole "perheen ruokahuolto kolmen vuoden ajaksi".

Annakun minä taas kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kootaanko kirjalista? Suomenkieliset kirjat, jotka varautujan kirjahyllystä pitäisi löytyä.

https://puolustusvoimat.fi/documents/1948673/2258487/PEVIESTOS-luonnonm…

Kiitos teille tuntematon surviainen.

Aika hyväntuntoinen kirjanen. Mutta saada syötävä metsästä? Suomen metsästä? Jos metsästät niin jotain pitäisi saada joka päivälle? Jos patruunoita on 365kpl niin pärjäät vuoden? On muuten iso läjä. Jos löydät kaurislauman niin sitten pärjää viikkoja mutta pitää  pysytellä sen perässä. Jos ampuu ja ottaa kantoon voisi ns vaihtaa maisemaa. Kesällä tosin liha pitää edes keittää/paistaa jotta säilyy. Jos löytää hyvän kalapaikan niin vaikeutena on että pitää pysytellä siinä. Joki tai merenranta parempi, antaa mahdollisuuden lähtä joko ylös tai alas katteleen löytyisikö ihmistä? Nuo ansajutut on todella vaikeita koska siinä sitten odotat saatko vai et jänestä. Jos et saa odotatko vielä toisen päivän? Viikon?

Kesällä(kään) ei tarvitse keittää/paistaa, koska voi kuivata ja suolata. Osta joskus kaupasta se kallis kuivattu poronlihakäntty. Se ei mene miksikään, sen voi ottaa taskussa mukaan vaellukselle ja napstella vähärasvaista proteiinia pitkin matkaa. Vettä tosin menee, koska kuivaliha on yleensä supersuolaista.

Ansajutuissa toimitaan niin, että ansoitetaan tietty reitti tietyllä etäisyydellä ja sitten käydään "kokemassa" ansat, vähän kuin katiskat, tietyin väliajoin. Perustan tämän ajatuksen lapsena lukemiini turkismetsästys-seikkailukirjoihin :)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/ae5f4b1f-3211-4eba-8943-036bc42c9fc1

Olisi kyllä ystävällistä, vaikka ei varmaan mukavaa Iltalehdelle, jos joku kopioisi tuon tekstin tänne.

Minuakin kiinnostaisi!

https://www.iltalehti.fi/uutiset/a/2015022819267209

Sama juttu tuo taitaa olla kuuden vuoden takaa. Ei mitään uutta auringon alla.

Aika jännä lähtökohta monella täällä. Oletatte siis automaattisesti, että Puolustusvoimilla ei ole lainkaan varauduttu tällaiseen? Samoin esim. VR:n osalta ilmeisesti varautuminen on tasan nolla?

Tottakai siis perusvarusmies on ihan pihalla, samoin peruskansanedustaja.

Suomessahan on aika paljon vedetty jo piuhoja maan alle, tosin ei kovin syvälle. Helsingissä on todella laaja luolaverkosto kaupungin alla, muilla kaupungeilla ei ihan samanlaista maanalaista toimintaa ole.

Toisaalta siis oletatte, että lähestulkoon kaikki ammattilaiset painelevat välittömästi perheidensä luo (lääkärit, poliisit, sotilaat, hoitohenkilökunta ylipäätään). Maailmalla olleiden katastrofien perusteella rohkenen väittää, että ainakin osa jää tekemään perustehtäväänsä. Afganistanissakin lääkärit ja hoitajat viimeiseen asti yrittivät tehdä parhaansa, viljelijät, kauppiaat, opettajat...

Tottakai pitää ottaa huomioon, että Suomessa on pääsääntöisesti totuttu helppoon elämään. Jos nyt joku reipas aurinkomyrsky iskisi ja tekisi laajaa tuhoa infrassa, niin kaaostahan se tietäisi. Mutta ei se kaaos alkaisi heti madmax-tyylisenä, ja tuskin sellaiseen edes päätyisi. Mutta pistäähän se miettimään, että moniko seurakunta esimerkiksi on varautunut kaivamaan haudat käsin? Krematoriot eivät toimi, monttuhautaus olisi ainoa vaihtoehto (ainoa järkevä vaihtoehto, toki voidaan jättää ruumiin eläinten syötäväksi, mutta se ei varmaan kuitenkaan saa kovin suurta suosiota).  Kylmiöiden puutteessa hautajaisia ei voi enää vedättää kuukauden päähän kesäaikaan, talvella se ei ole ongelma. Sitten vaan poltetaan kokkoa hautuumaalla, että saadaan routa sulamaan, että voi kaivaa kuoppaa.

Ja tuo on vain ihan pikkusiivu kaikesta, mikä vaatii uudelleenorganisointia, etenkin kaupunkialueilla - mutta maaseudun hautausmaat ovat ihan yhtä riippuvaisia konekaivuusta nykyään. Tiedän pari seurakuntaa, jossa poikkeustilanteissa kaivetaan lapiolla hauta.

Johan täällä on lääkkeistä puhuttu, insuliinia saattaa olla varastossa, mutta mites se verensokerin mittaus? Ykköstyypin diabeetikko, jos on vasta vast'ikään sairastunut, ei osaa arvioida tilannettaan kovin hyvin. Nuorilla sitten taas insuliinintarve muuttuu reippaasti kasvun myötä.

Tuo pätee lähestulkoon kaikkiin lääkkeisiin, joiden idea perustuu oikeaan pitoisuuteen veressä.

Ruokahuolto on ihan helppoa verrattuna siihen psyykkiseen tuskaan, mikä tulee vääjäämättä, jos ei ole nykyaikaista sairaan/terveydenhoitoa sähköisine laitteine ja järjestelmineen.

Hautausongelmissa varmaan toimittaisiin kuten ruttopandemian ajan Euroopassa. Englannissa esim. palkattiin tavallisia kansalaisia "hätäpapeiksi" hoitamaan siunauksia ja muita, varsinaiset papit luistivat hommista tai tienasivat rutosti (heh, heh) rahaa vaatimalla lisämaksuja.

Osaa kuolleista ei ehditty siunata, ellei nyt jotain joukkosiunausta tavallisen kukkakauppiaan toimesta siinä samalla kun ruumit ladotiin massahautoihin. Ongelmahan on jos kuolleita on paljon. En usko, että silloin jokaista haudattaisiin erikseen kuten nykyään, vaan tehtäisiin joukkohautauksia. Ajatuksena, että pidetään elävät elossa ja kuolleiden jatkokunnioituksen aika on sitten kun ollaan voiton puolella - kunnia- ja muistomerkit ym.

Joku ehkä miettii vanhoja tapoja tyyliin puihin korkealle (amerikan alkuperäiskansat), veneellä jokeen ja tulta perään (viikingit jotka kyllä hautasivat enemmän), veneellä Tuonelaan (suomalaiset), pyhälle saarelle vieminen. Näistä puut ja joet eivät toimi, jos ei haluta jotain muuta epidemiaa siihen päälle. Jokin saaren käyttäminen voisi toimia.

90-luvulla päästin melkein testaamaan mitä tapahtuu katastrofitilanteessa. Silloin oli ne ennätyspakkaset, joissa Lapin seuduilla näkyi mittareissa alle -50 asteisia lukemia. Muistan oman mittarini; elohopea katosi näkyvistä, kun tipahti alle tuon viidenkympin. Kunnon kelkkahaalari-toppisasuissa pystyi kyllä liikkumaan ulkona, mutta jos tilanne olisi jatkunut pidempään olisi ollut kuumat.. tai siis kylmät paikat edessä.

Autoilla oli vaikeuksia hirmupakkasessa. Ne jutut autonrenkaiden vääntymisistä neliöiksi ovat ihan tosia. Kovin pitkään ei tavallinen ihminen lähde kävellen liikkumaan tuossa säässä. Hiihtämisessäkin tulee hiki, ja joskus on pakko pysähtyä. Se, että isot autot ja rekat eivät voisi liikkua olisi se ongelma.

Lämmitys olisi nimittäin pysähtynyt mikäli tilanne olisi jatkunut. Silloin talot olisivat alkaneet jäähtyä. Tavalliset ihmiset ja perheet voivat kokoontua yhteisiin tiloihin, joissa porukalla pidetään väki lämpimänä joillain keinoin, mutta miten avun varassa olevat vanhukset, liikuntakyvyttömät, sairaaloissa ja muissa makaavat ihmiset? Tai hyvin pienet vauvat?

Tämä oli ihan todellinen skenaario silloin ja joskus mietin, että onkohan tähän tehty varautumissuunnitelmia. Meinaan jos nyt sään ääri-ilmiöt lisääntyvät niin toivoisin, että olisi..

Olin tuolloin nuori ja asia oli vain jännittävä. Kelkkahaalareissa reippailin kouluun ja olin sitä mieltä, että "ei tota erota -30 asteesta", mutta näin vanhempana olen eri mieltä. Pelottaisi vanhusten puolesta, pelottaisi jopa akvaariokalojen puolesta...