Hyvät survivalistit ja preppaajat! Jaetaanko parhaat vinkit tähän.

Aikani kuluksi jatkan vielä... kaasuretkikeitin on halpa ja paras keitin sisätiloissa, häkää tulee vähän ja savua ei lainkaan. Minulla on kokemusta retkeilystä ja 500g kaasupullo riittää aika pitkään ja jos pari pulloa hankkii niin hyvinkin 10 vrk pärjää. Sinolin heikkous on hitaus ja teho, myös säätö on mahdotonta ja litku pitää aina polttaa loppuun mitä kuppiin laittoi.  Kaasua taas voi säätä sopivaksi ja sammutta heti kun ruoka / teevesi on valmis.

Molemmilla aikuisilla lapsillani on hankkimani kaasuretkikeittimet ja 500g kaasupullot , jouluna saivat otsavalot lahjaksi.  Asuvat asunnossa joissa ei ole tulipesiä. Sähkökatkon sattuessa saavat lämmintä ruokaa ja juomaa ja on huomattavasti viihtyisempää odotella esmes 12h sähköjen palautumista. Pidemmässä kriisissä tulisivat kotiin, jossa onkin jo varautuminen korkealla tasolla. ( Kaasuakin on varattu 30 kg ja rengaspolttimella voidaan umpioida pakasteet isossa painekattilassa) 

Hamsteri / huovinen.    Hyvä malli. Itsellä mökille tulossa kunnon tukikohta.   Ruokaa ,vettä,mökki ja vaunukin löytyy.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toistaiseksi en ole viljellyt yhtään mitään, vaikka tonttiakin on hiukan käytettävissä. Ensi kesänä aattelin aloittaa viljelemään jotain, jolla olis suuri mahdollisuus onnistua näin aloittelijaltakin ja joka säästäisi rahaa kaupasta ostettuun verrattuna. Mitä suosittelisitte? 

 

Itselle tuli lähinnä mieleen yrtit. 

Onko mahdollisuus istuttaa marjapensaita? Ne on yleensä suht helppohoitoisia ja satoisia. Helppo päästä omavaraisuuteen niiden suhteen. Mehut ja hillot *kaupanpäällisinä*.

Omenapuu on toinen satoisa, mutta kasvattaminen on eri juttu.

Hamppua yksi pellollinen.   Saa kätevästi köyttä :)

Vierailija kirjoitti:

Kotivara 1 hkl  72 h    3x hernekeittopurkki   2 €    pikakaurapuuro 500g 39c    sikanautatölkki 2x  4,50€ Monivitamiini poretabletit 2 €   + vettä + kaasuretkikeitin    eli ruokaan n 10€  kaasukeitin ja kaasu 10-40€   aika halvalla varautuu.

Jos kotoa löytyy akkuporakoneen yms akkuja kannattaa opetella niistä lataamaan kännykät, minulla on 5 akkua joilla lataa kännykän +25 kertaa täyteen.

Rosalla on vähän eri meininki ja rahaakin paloi 70€. En oikein ymmärrä, miten tuoretuotteet kuuluvat kotivaraan?

Rosan kotivara >https://yle.fi/a/74-20073429

Vaikuttaa siltä mitä ns. tavis (kotivaraan ja varautumiseen hyvin vähäisesti perehtynyt) ostaa jos tehtävänanto on hankkia kotivara ja esimerkiksi annetaan joku Marttojen lista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kotivara 1 hkl  72 h    3x hernekeittopurkki   2 €    pikakaurapuuro 500g 39c    sikanautatölkki 2x  4,50€ Monivitamiini poretabletit 2 €   + vettä + kaasuretkikeitin    eli ruokaan n 10€  kaasukeitin ja kaasu 10-40€   aika halvalla varautuu.

Jos kotoa löytyy akkuporakoneen yms akkuja kannattaa opetella niistä lataamaan kännykät, minulla on 5 akkua joilla lataa kännykän +25 kertaa täyteen.

Rosalla on vähän eri meininki ja rahaakin paloi 70€. En oikein ymmärrä, miten tuoretuotteet kuuluvat kotivaraan?

Rosan kotivara >https://yle.fi/a/74-20073429

Vaikuttaa siltä mitä ns. tavis (kotivaraan ja varautumiseen hyvin vähäisesti perehtynyt) ostaa jos tehtävänanto on hankkia kotivara ja esimerkiksi annetaan joku Marttojen lista.

Mutta jostain täytyy aloittaa! Jos Rosa edustaisi nyt vaikka pienituloista opiskelijaa, niin ensi kuussa ostaa yhden makaronipussin sijaan kaksi, paketin kaurahiutaleita, ananastölkin tms säilyviä. Tulitikkuaski ja kynttilä, tai sitten halvimman mahdollisen taskulampun ja siihen paristot. Pullotettua vettä tai opettelee pitämään jääkapissa kannullisen vettä, mistä keittää teen ja kahvin, niin että vesi vaihtuu koko ajan. 

Sitten ottaa tavan, että ostaa hupenevia ruokia ja tavaroita ennen kuin edellinen täysin loppuu, esim uusi paketti wc-paperia ennen kuin on hätä kädessä. Kukkaroon voisi kerryttää vaikka euro kerrallaan vähän käteistä, esim kymppi tai kaksi millä maksaa välttämättömät ostokset silloin, kun esim oman pankin maksuliikenteessä on häiriö eikä kortit toimi (tapahtuu aika ajoin).

Olikohan se tässä ketjussa vanhemmissa viesteissä ohje rakentaa kotivaraa spiraalimaisesti, keskeltä lähtien. Miten vietän mukavasti tunnin sähkökatkon -> miten pärjään 2vrk flussassa käymättä kaupassa tai apteekissa -> yhteiskunnan, sähkön, juoksevan veden totaalinen stoppi 72h jne. Tätä voi tehdä stressaamatta, jalat maassa. Ei tarvitse kaivaa maahan säteilysuojattua bunkkeria, mihin säilöö on 1000kg säilykkeitä ja uima-altaallisen vettä Zombie-maailmanlopun varalle.

En minä sitä kritisoinut etteikö mistään saisi aloittaa. Vaan sitä että kotivarasta tiedottaminen on tehty perus tallaajalle vaikeasti lähestyttäväksi valmiilla ruokalistoilla ja epäselvällä ohjeustuksella (tai painotusten puuttumisella). Jotkut lyö heti hanskat tiskiin rahan tai tilan puutteen takia, toiset naureskelee luullen että kyseessä on jokin pahanpäivän jemma, ja kolmannet taas meinaavat seurata listoja orjallisesti tai ostavat vähän sitä sun tätä ilman suunnitelmaa (kuten Ylen esimerkissä) eli eivät sisäistä mitä kotivaralla todellisuudessa tarkoitetaan. Olen vuosia korjannut ihmisten vääriä käsityksiä aiheesta ja vakuuttunut siitä että ihmiset hyppää helposti niiden oleellisten neuvojen ohi, kuten että listat ovat vain esimerkkejä ja ruokapuoli koostetaan niistä tuotteista mitä muutenkin käyttää niin ne eivät jää kaappiin homehtumaan, ja menee sieltä missä aita on matalin eikä tarvitse pohtia niin paljoa itse eli keskittyvät niihin valmiisiin listoihin. Ihan tutkitusti ihmisiin vetoaa listat, ostoslistat, top10 listat jne., se että tieto on kompaktissa muodossa ja helppo pureskella. Pitäisi ennemmin iskostaa mitä se tarkoittaa konkreettisesti että kotona on ruokaa ja vettä vähintään kolmeksi päiväksi (mieluummin pariksi viikoksi). Että paljonko ja millaista ravintoa ihmiskeho missäkin elämänvaiheessa (ikä, terveys, sukupuoli jne.) tarvitsee toimiakseen ja pysyäkseen terveenä, ja mitkä ruoka-aineet sisältää proteiinia/vitamiineja/jne., että on jotain ideaa vaihtoehdoista mistä monipuolisen kotivaran ruoka kannattaa koostaa. Niin ei sitten osteta pelkkiä energiapatukoita tai riisiä ja tonnikalaa ajatellen että sillä pärjää hyvin. Koen että ihmisten ymmärrys perus ravintotieteestä on puutteellinen (sen verran kummallisia terveysväitteitä olen av:llakin kohdannut), vaikka peruskoulussa se pitäisi käydä läpi. Ja kotivaran määritelmä pistää sormen suuhun siitä huolimatta että he syövät ja kokkaavat joka päivä, ja käyvät kaupassa ainakin kerran viikossa. Jotain tarttis tehdä.

Tavaroiden osalta on helpompi tehdä nämä vähintään täytyy löytyä jokaisesta taloudesta -tyylinen ostos-/tarkistuslista. Toivottavasti niitä osataan myös käyttää, säilyttää ja huoltaa.

Jos oikeasti tulisi tilanne, jossa pitäisi turvautua kotivaraan, niin kuinka paljon kotivarastanne uskaltaisitte syödä heti ensimmäisinä päivinä? Eihän se mikään tae ole, että juuri 3 päivän päästä kauppa aukeaa ja muutenkin pärjätään jo ilman kotivaraa? Ja mahtaa olla huikeat jonot ja tyhjät hyllyt siinä yhdessä kaupassa, joka silloin avaisi ovensa, jos avaisi. Kun moni mieltää, että se on vain se 3 päivää, kun tarvitsee pärjätä omillaan ja sen jälkeen saa ruokaa ruokajakelusta tms, mutta eihän sitä oikeasti saa. Aluksi ihmiset olisivat varmaan vähän shokissa kotonqan, mutta sen 3 päivän jälkeen alkaisi olla levontonta ja vihaista väkeä, että "missä se mun luvattu neljännen päivän ruoka-annos on?"

Vierailija kirjoitti:

Jos oikeasti tulisi tilanne, jossa pitäisi turvautua kotivaraan, niin kuinka paljon kotivarastanne uskaltaisitte syödä heti ensimmäisinä päivinä? Eihän se mikään tae ole, että juuri 3 päivän päästä kauppa aukeaa ja muutenkin pärjätään jo ilman kotivaraa? Ja mahtaa olla huikeat jonot ja tyhjät hyllyt siinä yhdessä kaupassa, joka silloin avaisi ovensa, jos avaisi. Kun moni mieltää, että se on vain se 3 päivää, kun tarvitsee pärjätä omillaan ja sen jälkeen saa ruokaa ruokajakelusta tms, mutta eihän sitä oikeasti saa. Aluksi ihmiset olisivat varmaan vähän shokissa kotonqan, mutta sen 3 päivän jälkeen alkaisi olla levontonta ja vihaista väkeä, että "missä se mun luvattu neljännen päivän ruoka-annos on?"

Ihan normaalisti (eli kohtuudella) uskaltaisin syödä. Oma kotivara riittää kuukausia, säästeliäästi arviolta lähes puoli vuotta. Jos näyttäisi siltä että kriisi pitkittyisi sitäkin kauemmin niin minulla on tieto, taito ja välineet kotivaran täydentämiseen (viljely ja hortoilu).

Vierailija kirjoitti:

Jos oikeasti tulisi tilanne, jossa pitäisi turvautua kotivaraan, niin kuinka paljon kotivarastanne uskaltaisitte syödä heti ensimmäisinä päivinä? Eihän se mikään tae ole, että juuri 3 päivän päästä kauppa aukeaa ja muutenkin pärjätään jo ilman kotivaraa? Ja mahtaa olla huikeat jonot ja tyhjät hyllyt siinä yhdessä kaupassa, joka silloin avaisi ovensa, jos avaisi. Kun moni mieltää, että se on vain se 3 päivää, kun tarvitsee pärjätä omillaan ja sen jälkeen saa ruokaa ruokajakelusta tms, mutta eihän sitä oikeasti saa. Aluksi ihmiset olisivat varmaan vähän shokissa kotonqan, mutta sen 3 päivän jälkeen alkaisi olla levontonta ja vihaista väkeä, että "missä se mun luvattu neljännen päivän ruoka-annos on?"

No, meillä käydään normaalistikin kerran viikossa kaupassa, joten joka päivä syödään ihan normaalisti, oltiinpa kauppaan menossa tai ei. JOS tulisi joku epämääräinen "tilanne" eikä olisi varmuutta siitä, koska kauppaan olisi mahdollista seuraavan kerran mennä, niin kävisin pikaisesti läpi jääkaapin, että mikäs siellä on kiireellisyysjärjestys (joka tapauksessa tätä käyn läpi muutaman päivän välein). Ensin olisi syömisvuorossa ne ekana mahdollisesti pilaantuvat tuotteet - mitä ne nyt voisivat olla, avattuja leikkelepakkauksia?

Meillä on minä tahansa hetkenä noin kolmen kuukauden helppo kotivara, kaupassakäynnin jälkeen 3kk plus viikko-pari. Eli tarkoittaa sitä, että noin kolmeksi kuukaudeksi riittää proteiineja (lihaa, kalaa, kanaa, kananmunia, juustoja) ja "herkkuja", hiilihydraattilisäkkeitä riittää pidempään, ehkä vajaaksi puoleksi vuodeksi - meillä on käytössä perunakellari ja siellä on sitä perunaa. Tuoreita vihanneksia on pariksi-kolmeksi viikoksi, salaatit menee tietty ensin, lantut ja punajuuret säilyy monta viikkoa tai kuukautta. Pakastimessa ja esimerkiksi etikkasäilykkeinä on kasviksia hyvin paljon, samoin kuivattuina.

Ekan viikon ajan siis syötäisiin ihan perustavallisia ruokia, mitä meillä aina syödään, kolme viikkoa meillä syötäisiin ihan tavallisesti, mutta huolehdittaisiin siitä, että tulisi käytettyä kaikki maito jääkaapista. Kuukauden päästä syötäisiin vahvasti pakastintuotteisiin nojautuvasti, tavoitteena tyhjentää aina yksi pakastin, että sen saa pois käytöstä. Tekisin varmaan aika usein pitsaa, koska pitsanpäällisinä erilaiset "arkiston aarteet" ovat mainioita. Laittaisin tässä vaiheessa taikinajuuren tulemaan, niin olisi leivän leipominen varmistettu siihen asti kuin jauhoja riittää.

Ja tottakai kävisin sitten kaupassa, JOS kaupat olisivat auki, ja ostaisin sieltä sallitut elintarvikkeet ja muut tarpeet. Tiukan paikan tullen voisin käyttää niitä vaihdannan välineinä ("mulla olisi tässä kaksi rexona roll-onia, vaihdatko liivatepakettiin? - koska mitä minä ylimääräisellä dödöllä teen jos yhteiskunta on muutenkin poikkeustilassa, mutta lapset todellakin pitävät juustokakusta...)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toistaiseksi en ole viljellyt yhtään mitään, vaikka tonttiakin on hiukan käytettävissä. Ensi kesänä aattelin aloittaa viljelemään jotain, jolla olis suuri mahdollisuus onnistua näin aloittelijaltakin ja joka säästäisi rahaa kaupasta ostettuun verrattuna. Mitä suosittelisitte? 

 

Itselle tuli lähinnä mieleen yrtit. 

Onko mahdollisuus istuttaa marjapensaita? Ne on yleensä suht helppohoitoisia ja satoisia. Helppo päästä omavaraisuuteen niiden suhteen. Mehut ja hillot *kaupanpäällisinä*.

Omenapuu on toinen satoisa, mutta kasvattaminen on eri juttu.

Hamppua yksi pellollinen.   Saa kätevästi köyttä :)

Tiedätkö, kuinka kätevää on valmistaa kasvavasta hampusta köyttä?

Vierailija kirjoitti:

Aikani kuluksi jatkan vielä... kaasuretkikeitin on halpa ja paras keitin sisätiloissa, häkää tulee vähän ja savua ei lainkaan. Minulla on kokemusta retkeilystä ja 500g kaasupullo riittää aika pitkään ja jos pari pulloa hankkii niin hyvinkin 10 vrk pärjää. Sinolin heikkous on hitaus ja teho, myös säätö on mahdotonta ja litku pitää aina polttaa loppuun mitä kuppiin laittoi.  Kaasua taas voi säätä sopivaksi ja sammutta heti kun ruoka / teevesi on valmis.

Kaasukeitin on hyvä, mutta sillä on myös heikkoutensa. Jos puhutaan keittimestä, johon sopii kertakäyttöinen kaasupullo niin pullossa on tyypillisesti 20% propaania ja 80% butaania. Koska butaani ei höyrysty alle nollan lämpötilassa niin keitin ei toimi jos joutuu keittelemään kylmässä. 

Koska nyt on talvi niin kannattaa vaikka kokeilla keitintä ulkona ja todeta asia. Propaani toimii kylmässäkin (-40C) asti ok.

Eikös talvikaasuakin myydä trangioille?

Täällä kun on omavaraisviljelijöitä niin kysyisin niksejä pölyttäjien houkutteluun puutarhaan. Niiden lempikasveja löytyy, pitkää ruohoa ja heinää, vesilähde, mehiläishotelli jne.. Mutta ajattelin olisiko mahdollista houkutella niitä perustamaan pesä jonnekin omalle tontille? Mehiläistarhaajaksi en aio koska muualta tuotu hunajamehiläinen syrjäyttää luonnon omia lajeja, enkä muutenkaan halua käyttää hunajaa (minkä takia en olekaan perehtynyt mehiläisiin sen syvemmin).

Vierailija kirjoitti:

Eikös talvikaasuakin myydä trangioille?

Primukselta löytyy talvikaasua jonka seos on propaania 20% ja isobutaania 80%. Isobutaani höyrystyy vielä -12C lämpötilassa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikös talvikaasuakin myydä trangioille?

Primukselta löytyy talvikaasua jonka seos on propaania 20% ja isobutaania 80%. Isobutaani höyrystyy vielä -12C lämpötilassa. 

 

Kaasukeitin, joka käyttää kertakäyttöisiä kaasupulloja on yllättävän vaikea suunnitella toimimaan laajalla lämpötila-alueella. Jos on liian kylmä niin kaasu ei höyrysty. Jos on liian kuuma niin kaasupullo räjähtää.  Kylmissä olosuhteissa pitäisi osa liekin lämmöstä saada johdettua kaasupulloon, jotta butaanin muuttuminen nesteestä kaasuksi voisi jatkua. Jos pullo on suoraan liekin alla niin lämpöä tulee liekistä ja kattilan pohjasta. Joissain keittimissä on metalliliuska, jolla johdetaan lämpöä liekistä pulloon. Kuumana kesäpäivänä kyseinen rakenne ei ole ollenkaan hyvä. Pullon paine voi nousta yli sen paineenkeston (tyypillisesti max paine 15 bar). Erilaisten propaani-butaani seosten pullopaine lämpötilan funktiona löytyy täältä https://www.engineeringtoolbox.com/propane-butane-mix-d_1043.html Huom: pullon paine ei ole riippuvainen siinä olevan kaasun määrästä niin pitkään kuin osa kaasusta on nesteen muodossa.

Hesarissa on väestönsuojista artikkeli ja siinä hyvää keskustelua kommenttiosiossa. Siinä on lukijoilta mm. tällaisia kommenttipätkiä:

"Suurten kalliosuojien määrä tuskin tulee olennaisesti lisääntymään, koska nykyiset uhkakuvat ovat sellaisia, että suojaan pitää päästä nopeasti. Iskander ohjuksen lentoaika on vain muutamia minuutteja ja esimerkiksi Israelissa pyritään siihen, että varoitus lähtisi minuutin ennen kuin ohjukset osuvat kaupunkeihin. Asunnoissa on suojautumista varten vahvistettu huone."

Ja

"Minä asuin Helsingin Kampissa joskus 30 vuotta sitten. Oli väestönsuojelupäivät. Pommisuojiin eli väestönsuojiin sai käydä tutustumassa, ja niin minä kävelin 15 minuuttia lähimpään. Se oli Töölössä Temppeliaukion kirkon alla, syvällä kalliossa paksujen teräsovien takana. ...

Entä kauanko kestää hälytyksestä kunnes raskaat liukuovet pamahtavat kiinni?

Viisi minuuttia vastattiin."

Ja

"Kerrostalojen maanpinnan tasolla olevat häkkivarastoina käytetyt pommi- eli väestönsuojat ovat kyllä enemmänkin sirpalesuojia. Ne eivät kestä modernien lentopommien tai ohjusten suoraa osumaa. Puhumattakaan sitten jostain punkkerien tuhoamiseen tarkoitetun aseen osumasta.

Sirpalesuojaus on kuitenkin ihan riittävä. Niillä vähennetään vammautumisia ja kuollonuhreja huomattavasti. Sirpaleet ja räjähdyksen lennättämä romu ovat usein syy vammautumisiin ja kuolonuhreihin. Ei niinkään suora osuma."

Eli näistä herää vähän kysymyksiä... Ensinnäkään täällä ei ole niin lähellä väestösuojaa, että sinne ehtisi minuutissa tai 5 minuutissa. Toisekseen ne ovat vain sirpalesuojia näköjään.

Tietääkö joku ketjussa esim. sitä, että miten tarkkoja pommitukset ja ohjusiskut yleensä ovat? Kohdistuvatko ne johonkin tiettyyn taloon vai ympäriinsä sinne tänne? Ovatko ne osuneet vaikka Ukrainassa kaikkiin taloihin niillä alueilla, joihin sota on ulottunut, vai vain harvoihin? Entä osuvatko ne puistoihin ja metsiin ja teihin miten tarkasti? Eihän tuossa 1 - 5 min aikana ehdi juuri mihinkään. Lisäksi pitäisi olla aika tarkkaan mietittynä etukäteen se suojautumispaikka, ettei sekunteja kulu turhaan haahuiluun.

Linkki unohtui siitä Hesarin jutusta: 

https://www.hs.fi/kuukausiliite/art-2000010072376.html

Vierailija kirjoitti:

Hesarissa on väestönsuojista artikkeli ja siinä hyvää keskustelua kommenttiosiossa. Siinä on lukijoilta mm. tällaisia kommenttipätkiä:

"Suurten kalliosuojien määrä tuskin tulee olennaisesti lisääntymään, koska nykyiset uhkakuvat ovat sellaisia, että suojaan pitää päästä nopeasti. Iskander ohjuksen lentoaika on vain muutamia minuutteja ja esimerkiksi Israelissa pyritään siihen, että varoitus lähtisi minuutin ennen kuin ohjukset osuvat kaupunkeihin. Asunnoissa on suojautumista varten vahvistettu huone."

Ja

"Minä asuin Helsingin Kampissa joskus 30 vuotta sitten. Oli väestönsuojelupäivät. Pommisuojiin eli väestönsuojiin sai käydä tutustumassa, ja niin minä kävelin 15 minuuttia lähimpään. Se oli Töölössä Temppeliaukion kirkon alla, syvällä kalliossa paksujen teräsovien takana. ...

Entä kauanko kestää hälytyksestä kunnes raskaat liukuovet pamahtavat kiinni?

Viisi minuuttia vastattiin."

Millaisia ajatuksia tuo herättää varautumisen suhteen?

Asun maalla, keskellä metsää (kirjaimellisesti), ja lähimpään todelliseen väestönsuojaan on noin 30 minuutin matka. Se on siis suhteellisen lähellä, mutta ei siitä ole minulle iloa. En nimittäin kuulu siihen väestöpohjaan, jolle se suoja on tarkoitettu. En kyllä tiedä, että etsittäisiinkö sitten jostain tiedokannasta osoite- ja asuintietoja, että kuuluuko ko. alueeseen vai ei?

En asu minkään taktisesti merkittävän kohteen vieressä, mutta koska rakas naapurimme näyttää olevan tosi tarkka tähtääjä, niin ihan sama. Helsingin satamien pommit varmaan osuvat johonkin Lahden hyppytornien tienoille, niin eiköhän meillekin jotain sada niskaan kun kuvittelevat varmaan pommittavansa jotain rautatietä tuon meidän kärrypolun kohdalla.

Olen tutustunut noihin Helsingin maanalaisiin suojiin, samoin Tampereen (mm. Hervannassa siellä on uimahalli, tosi kiva paikka!). Kaikenlaista toimintaa löytyy, ja hartaasti toivon, ettei niitä koskaan tarvitse ottaa käyttöön siihen niiden alkuperäiseen tarkoitukseen.

Vierailija kirjoitti:

Täällä kun on omavaraisviljelijöitä niin kysyisin niksejä pölyttäjien houkutteluun puutarhaan. Niiden lempikasveja löytyy, pitkää ruohoa ja heinää, vesilähde, mehiläishotelli jne.. Mutta ajattelin olisiko mahdollista houkutella niitä perustamaan pesä jonnekin omalle tontille? Mehiläistarhaajaksi en aio koska muualta tuotu hunajamehiläinen syrjäyttää luonnon omia lajeja, enkä muutenkaan halua käyttää hunajaa (minkä takia en olekaan perehtynyt mehiläisiin sen syvemmin).

Erilaiset risukasat ja ryteiköt ovat öttiäisten paratiisia. Painajaisia sen sijaan ne näkevät siistiksi kynityistä pihoista. Hyttysiä tietenkin houkuttelee seisova vesi!