Hyvät survivalistit ja preppaajat! Jaetaanko parhaat vinkit tähän.

Nuo "pastat loppuu" ja "voi loppuu" on ihan höpöä. Kaupassa on muttia ja ties mitä italian pastaa hyllyt täynnä, loppu on vain se suomalainen lasten raketti spagetti ja makarooni.

Sama kuin joku 10v sitten oli "karmea voipula" kaupoissa ennen joulua. Mummot itki iltauutisissa miten joulupiparit jää nyt tekemättä. Kaupassa oli jatkuvasti luomuvoita tarjolla. Loppu oli vain se halvin bulkkivoi.

Just saying. Parasta varautumista on olla omavarainen myös rahojensa suhteen.

Vierailija kirjoitti:

Nuo "pastat loppuu" ja "voi loppuu" on ihan höpöä. Kaupassa on muttia ja ties mitä italian pastaa hyllyt täynnä, loppu on vain se suomalainen lasten raketti spagetti ja makarooni.

Sama kuin joku 10v sitten oli "karmea voipula" kaupoissa ennen joulua. Mummot itki iltauutisissa miten joulupiparit jää nyt tekemättä. Kaupassa oli jatkuvasti luomuvoita tarjolla. Loppu oli vain se halvin bulkkivoi.

Just saying. Parasta varautumista on olla omavarainen myös rahojensa suhteen.

On ja ei ole. Huolen uhka saa ihmiset ostamaan nopeasti huomattavasti enemmän kuin välittömästi tarvitsisivat ja se vetää saatavilla olevat varastot loppuun nopeasti mikäli saatavuuden ongelma jatkuu edelleen. Siinä on juuri se kotivaran ja hamstraamisen ero ja opettavaisuus. Kun on kotivara, ei tarvitse hamstrata paniikissa ja luoda hamstraamalla yleisen saatavuusongelman kaikille.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nuo "pastat loppuu" ja "voi loppuu" on ihan höpöä. Kaupassa on muttia ja ties mitä italian pastaa hyllyt täynnä, loppu on vain se suomalainen lasten raketti spagetti ja makarooni.

Sama kuin joku 10v sitten oli "karmea voipula" kaupoissa ennen joulua. Mummot itki iltauutisissa miten joulupiparit jää nyt tekemättä. Kaupassa oli jatkuvasti luomuvoita tarjolla. Loppu oli vain se halvin bulkkivoi.

Just saying. Parasta varautumista on olla omavarainen myös rahojensa suhteen.

On ja ei ole. Huolen uhka saa ihmiset ostamaan nopeasti huomattavasti enemmän kuin välittömästi tarvitsisivat ja se vetää saatavilla olevat varastot loppuun nopeasti mikäli saatavuuden ongelma jatkuu edelleen. Siinä on juuri se kotivaran ja hamstraamisen ero ja opettavaisuus. Kun on kotivara, ei tarvitse hamstrata paniikissa ja luoda hamstraamalla yleisen saatavuusongelman kaikille.

Kuten sanotaan: “Viisaat varautuvat hyvinä aikoina huonoihin aikoihin.”

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse asiassa on täysin mahdollista, että Venäjå hyökkää Nato-maahankin. Senkin riskin varalle kannattaa varautua ja se oli juuri Naton Vilman huippukokouksessa kesällä yksi teema. Isoin huoli itselläni on Suomen huoltovarmuuskysymys.

Toinen mihin kannattaa mielestäni varautua on Remeksen Jäätyvä helvetti -tyyppinen tilanne, että energiantuotanto sakkaisi talviaikaan pakkasilla. Miten silloin lämmitetään koteja ja liikutaan paikasta toiseen, saadaan kaupasta syötävää jne.

Sitten joku tietoliikennekaapeleiden katkominen, katastrofi, jos täällä Suomessa ei yhtäkkiä netti enää toimisi. Ei toimisi kauppa, ei terveydenhuolto, ei ruokalogistiikka tms mikään.

Tai aurinkomyrsky, joka tuhoaisi kaiken elektroniikan.

Sitten on uusi pandemia, olen varastoinut ainakin kunnon hengityssuojia, sillä nykytiedon mukaan korona ja influenssa leviävät hengitysilmasta.

Entä isot hallitsemattomat pakolaisaallot rajojen yli?

Johonkin ufojen hyökkäykseen tai 3 maailmansotaan ja ydinaseisiin ei sitten oikein voi varautua mitenkään.

Hyvä ja selkeä esittely siitä mitä yhteiskunnassa tapahtuu 48 tunnin sisällä jos sähköt katkeavat. Täysi kaaos.

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/06/19/pitka-sahkokatko-saisi-yhteisk…

Tämä oli hyvä. Minusta olisi kuitenkin ollut kiinnostavampaa tuoda esille erot varautuneen ja ei-varautuneen välillä, niin kaupunkilaisen, maalaisen, kuin yleiskuvan silmin. Ei minun maalla asuvassa lapsuudenperheessä ollut mitään 20l vettäkään kotivarassa, ja on paljon ihmisiä joilta löytyy puitteet puulämmitykseen mutta niitä ei osata käyttää kun sähkö on (tai oli) niin halpaa. Poikkeusolojen iskiessä siitä ei ole iloa kun ei voi pikaopiskella netistä, eikä ole niitä klapejakaan.

Tossa jutussa on heti alussa linkki, jossa voi vertailla vaikutuksia kerrostalossa, omakotitalossa ja koko yhteiskunnassa. Se ei ole varautumisvertailu, mutta jos et huomannut sitä linkkiä jutussa, niin siinä on ainakin jonkinlaista vertailua olemassa. Se linkki on tässä https://yle.fi/aihe/a/20-10003411

Pointti olikin se että noissa vertailuissa oletettiin että kaupunkilainen ei ollut yhtään varautunut, ei edes ruokaa kotona, ja maalaisella taas oli vedet, kamiinat, kynttilät ja kaikki. Minusta olisi mielenkiintoisempaa tehdä realistinen vertailu keskiverto kaupunkilaisen ja maalaisen tilanteessa. Niin että ensin käydään läpi miten varautumaton kaupunkilainen ja maalainen pärjää, ja sitten varautuneet versiot. Näin tavis voisi myös oppia artikkelista mitä kannattaa tehdä toisin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse asiassa on täysin mahdollista, että Venäjå hyökkää Nato-maahankin. Senkin riskin varalle kannattaa varautua ja se oli juuri Naton Vilman huippukokouksessa kesällä yksi teema. Isoin huoli itselläni on Suomen huoltovarmuuskysymys.

Toinen mihin kannattaa mielestäni varautua on Remeksen Jäätyvä helvetti -tyyppinen tilanne, että energiantuotanto sakkaisi talviaikaan pakkasilla. Miten silloin lämmitetään koteja ja liikutaan paikasta toiseen, saadaan kaupasta syötävää jne.

Sitten joku tietoliikennekaapeleiden katkominen, katastrofi, jos täällä Suomessa ei yhtäkkiä netti enää toimisi. Ei toimisi kauppa, ei terveydenhuolto, ei ruokalogistiikka tms mikään.

Tai aurinkomyrsky, joka tuhoaisi kaiken elektroniikan.

Sitten on uusi pandemia, olen varastoinut ainakin kunnon hengityssuojia, sillä nykytiedon mukaan korona ja influenssa leviävät hengitysilmasta.

Entä isot hallitsemattomat pakolaisaallot rajojen yli?

Johonkin ufojen hyökkäykseen tai 3 maailmansotaan ja ydinaseisiin ei sitten oikein voi varautua mitenkään.

Hyvä ja selkeä esittely siitä mitä yhteiskunnassa tapahtuu 48 tunnin sisällä jos sähköt katkeavat. Täysi kaaos.

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/06/19/pitka-sahkokatko-saisi-yhteisk…

Tämä oli hyvä. Minusta olisi kuitenkin ollut kiinnostavampaa tuoda esille erot varautuneen ja ei-varautuneen välillä, niin kaupunkilaisen, maalaisen, kuin yleiskuvan silmin. Ei minun maalla asuvassa lapsuudenperheessä ollut mitään 20l vettäkään kotivarassa, ja on paljon ihmisiä joilta löytyy puitteet puulämmitykseen mutta niitä ei osata käyttää kun sähkö on (tai oli) niin halpaa. Poikkeusolojen iskiessä siitä ei ole iloa kun ei voi pikaopiskella netistä, eikä ole niitä klapejakaan.

Tossa jutussa on heti alussa linkki, jossa voi vertailla vaikutuksia kerrostalossa, omakotitalossa ja koko yhteiskunnassa. Se ei ole varautumisvertailu, mutta jos et huomannut sitä linkkiä jutussa, niin siinä on ainakin jonkinlaista vertailua olemassa. Se linkki on tässä https://yle.fi/aihe/a/20-10003411

Pointti olikin se että noissa vertailuissa oletettiin että kaupunkilainen ei ollut yhtään varautunut, ei edes ruokaa kotona, ja maalaisella taas oli vedet, kamiinat, kynttilät ja kaikki. Minusta olisi mielenkiintoisempaa tehdä realistinen vertailu keskiverto kaupunkilaisen ja maalaisen tilanteessa. Niin että ensin käydään läpi miten varautumaton kaupunkilainen ja maalainen pärjää, ja sitten varautuneet versiot. Näin tavis voisi myös oppia artikkelista mitä kannattaa tehdä toisin.

Ja se muuten oli aika omituisen ennakko-oletuksen sisältävä vertailu. Tunnen paljon maalaisia joilla ei ole kotivaraa tai kriisitarvikkeita, ja kaupunkilaisia, joilla on.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse asiassa on täysin mahdollista, että Venäjå hyökkää Nato-maahankin. Senkin riskin varalle kannattaa varautua ja se oli juuri Naton Vilman huippukokouksessa kesällä yksi teema. Isoin huoli itselläni on Suomen huoltovarmuuskysymys.

Toinen mihin kannattaa mielestäni varautua on Remeksen Jäätyvä helvetti -tyyppinen tilanne, että energiantuotanto sakkaisi talviaikaan pakkasilla. Miten silloin lämmitetään koteja ja liikutaan paikasta toiseen, saadaan kaupasta syötävää jne.

Sitten joku tietoliikennekaapeleiden katkominen, katastrofi, jos täällä Suomessa ei yhtäkkiä netti enää toimisi. Ei toimisi kauppa, ei terveydenhuolto, ei ruokalogistiikka tms mikään.

Tai aurinkomyrsky, joka tuhoaisi kaiken elektroniikan.

Sitten on uusi pandemia, olen varastoinut ainakin kunnon hengityssuojia, sillä nykytiedon mukaan korona ja influenssa leviävät hengitysilmasta.

Entä isot hallitsemattomat pakolaisaallot rajojen yli?

Johonkin ufojen hyökkäykseen tai 3 maailmansotaan ja ydinaseisiin ei sitten oikein voi varautua mitenkään.

Hyvä ja selkeä esittely siitä mitä yhteiskunnassa tapahtuu 48 tunnin sisällä jos sähköt katkeavat. Täysi kaaos.

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/06/19/pitka-sahkokatko-saisi-yhteisk…

Tämä oli hyvä. Minusta olisi kuitenkin ollut kiinnostavampaa tuoda esille erot varautuneen ja ei-varautuneen välillä, niin kaupunkilaisen, maalaisen, kuin yleiskuvan silmin. Ei minun maalla asuvassa lapsuudenperheessä ollut mitään 20l vettäkään kotivarassa, ja on paljon ihmisiä joilta löytyy puitteet puulämmitykseen mutta niitä ei osata käyttää kun sähkö on (tai oli) niin halpaa. Poikkeusolojen iskiessä siitä ei ole iloa kun ei voi pikaopiskella netistä, eikä ole niitä klapejakaan.

Tossa jutussa on heti alussa linkki, jossa voi vertailla vaikutuksia kerrostalossa, omakotitalossa ja koko yhteiskunnassa. Se ei ole varautumisvertailu, mutta jos et huomannut sitä linkkiä jutussa, niin siinä on ainakin jonkinlaista vertailua olemassa. Se linkki on tässä https://yle.fi/aihe/a/20-10003411

Pointti olikin se että noissa vertailuissa oletettiin että kaupunkilainen ei ollut yhtään varautunut, ei edes ruokaa kotona, ja maalaisella taas oli vedet, kamiinat, kynttilät ja kaikki. Minusta olisi mielenkiintoisempaa tehdä realistinen vertailu keskiverto kaupunkilaisen ja maalaisen tilanteessa. Niin että ensin käydään läpi miten varautumaton kaupunkilainen ja maalainen pärjää, ja sitten varautuneet versiot. Näin tavis voisi myös oppia artikkelista mitä kannattaa tehdä toisin.

Ja se muuten oli aika omituisen ennakko-oletuksen sisältävä vertailu. Tunnen paljon maalaisia joilla ei ole kotivaraa tai kriisitarvikkeita, ja kaupunkilaisia, joilla on.

Juuri näin. Muistan lapsuudestani maaseudulla suurmyrskyn, joka kaatoi puita tielle metrin välein. Kukaan ei mennyt autolla yhtään minnekään ja sähköt oli poikki päiviä. Onneksi ei ollut hirveän kylmä, koska meidän (ja naapurien) ok-talo oli lämmitystä myöten rakennettu halvan sähkön ympärille. Takka kyllä löytyi, mutta sitä käytettiin vain koristeena jouluisin, joten valmiita klapeja ei ollut ihan hirveästi. Kukaan ei oikein tiennyt mitä tehdä. Meillä oli kaapissa vähän kaikenlaista (paljon vanhaksi mennyttä), mutta ei mitään ns. oikeaa ruokaa. Ainoat juomat oli 6 kaljaa jääkaapissa. Olin aika nuori etten ymmärtänyt tilanteen vakavuutta, mutta muistiin on jäänyt se kävellen kaatuneiden puiden välistä pujotellen tehty piiiitkä kauppareissu. En edes muista oliko se kauppa säästynyt tuhoilta/auki. Selvittiin jotenkin ihmeessä, mutta kurjaa oli.

Uskallan väittää että tämä on suomalaisten varautumisen keskiverto asuinpaikasta riippumatta. Suurimmalla osalla ei ole edes sitä kotivaraa, saati varastoituna vettä. Ei siis niin että jääkaapissa olisi pelkkä valo, vaan että keittiöstä ei löydy oikein mitään järkevää millä pärjätä poikkeustilanteessa kolmea päivää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse asiassa on täysin mahdollista, että Venäjå hyökkää Nato-maahankin. Senkin riskin varalle kannattaa varautua ja se oli juuri Naton Vilman huippukokouksessa kesällä yksi teema. Isoin huoli itselläni on Suomen huoltovarmuuskysymys.

Toinen mihin kannattaa mielestäni varautua on Remeksen Jäätyvä helvetti -tyyppinen tilanne, että energiantuotanto sakkaisi talviaikaan pakkasilla. Miten silloin lämmitetään koteja ja liikutaan paikasta toiseen, saadaan kaupasta syötävää jne.

Sitten joku tietoliikennekaapeleiden katkominen, katastrofi, jos täällä Suomessa ei yhtäkkiä netti enää toimisi. Ei toimisi kauppa, ei terveydenhuolto, ei ruokalogistiikka tms mikään.

Tai aurinkomyrsky, joka tuhoaisi kaiken elektroniikan.

Sitten on uusi pandemia, olen varastoinut ainakin kunnon hengityssuojia, sillä nykytiedon mukaan korona ja influenssa leviävät hengitysilmasta.

Entä isot hallitsemattomat pakolaisaallot rajojen yli?

Johonkin ufojen hyökkäykseen tai 3 maailmansotaan ja ydinaseisiin ei sitten oikein voi varautua mitenkään.

Hyvä ja selkeä esittely siitä mitä yhteiskunnassa tapahtuu 48 tunnin sisällä jos sähköt katkeavat. Täysi kaaos.

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/06/19/pitka-sahkokatko-saisi-yhteisk…

Tämä oli hyvä. Minusta olisi kuitenkin ollut kiinnostavampaa tuoda esille erot varautuneen ja ei-varautuneen välillä, niin kaupunkilaisen, maalaisen, kuin yleiskuvan silmin. Ei minun maalla asuvassa lapsuudenperheessä ollut mitään 20l vettäkään kotivarassa, ja on paljon ihmisiä joilta löytyy puitteet puulämmitykseen mutta niitä ei osata käyttää kun sähkö on (tai oli) niin halpaa. Poikkeusolojen iskiessä siitä ei ole iloa kun ei voi pikaopiskella netistä, eikä ole niitä klapejakaan.

Tossa jutussa on heti alussa linkki, jossa voi vertailla vaikutuksia kerrostalossa, omakotitalossa ja koko yhteiskunnassa. Se ei ole varautumisvertailu, mutta jos et huomannut sitä linkkiä jutussa, niin siinä on ainakin jonkinlaista vertailua olemassa. Se linkki on tässä https://yle.fi/aihe/a/20-10003411

Pointti olikin se että noissa vertailuissa oletettiin että kaupunkilainen ei ollut yhtään varautunut, ei edes ruokaa kotona, ja maalaisella taas oli vedet, kamiinat, kynttilät ja kaikki. Minusta olisi mielenkiintoisempaa tehdä realistinen vertailu keskiverto kaupunkilaisen ja maalaisen tilanteessa. Niin että ensin käydään läpi miten varautumaton kaupunkilainen ja maalainen pärjää, ja sitten varautuneet versiot. Näin tavis voisi myös oppia artikkelista mitä kannattaa tehdä toisin.

Ymmärsin sun pointin ja olen ihan samaa mieltä. Yritin vaan olla ystävällinen ja laittaa jakoon tuon linkin jos et sitä huomannut. Se ei ole mitä haetaan, mutta siinä on ainakin hieman vertailua esillä varautumattoman ja varautuneen välillä, kun muunlaista ei ole tarjolla.

Sinällään sillä ei ole kovinkaan suurta väliä asuuko kerrostalossa vai omakotitalossa (tai maalla) jos ei ole varautunut. Melko samat ongelmat siinä kohtaa, mutta omakotitalossa asuvalla on ehkä hieman enemmän mahdollisuuksia vaikuttaa asiaan vielä silloinkin, kun tilanne on akuutti ja ylimalkaisesti omakotitalon asukkailla on ainakin jonkin verran enemmän luontaista varautumista kerrostaloasukkaaseen verrattuna, tuosta asumismuodosta johtuen. Omakotitalon asukas voi esimerkiksi käydä tarpeillaan pihalla, monella on grilli, jossa voi valmistaa ruokaa ja jos puu kaatuu ikkunasta sisälle, omakotitaloasukkaalla on usein kirves kotona, ettei tarvitse leipäveitsellä yrittää saada latvustoa pois olohuoneestaan ;D

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse asiassa on täysin mahdollista, että Venäjå hyökkää Nato-maahankin. Senkin riskin varalle kannattaa varautua ja se oli juuri Naton Vilman huippukokouksessa kesällä yksi teema. Isoin huoli itselläni on Suomen huoltovarmuuskysymys.

Toinen mihin kannattaa mielestäni varautua on Remeksen Jäätyvä helvetti -tyyppinen tilanne, että energiantuotanto sakkaisi talviaikaan pakkasilla. Miten silloin lämmitetään koteja ja liikutaan paikasta toiseen, saadaan kaupasta syötävää jne.

Sitten joku tietoliikennekaapeleiden katkominen, katastrofi, jos täällä Suomessa ei yhtäkkiä netti enää toimisi. Ei toimisi kauppa, ei terveydenhuolto, ei ruokalogistiikka tms mikään.

Tai aurinkomyrsky, joka tuhoaisi kaiken elektroniikan.

Sitten on uusi pandemia, olen varastoinut ainakin kunnon hengityssuojia, sillä nykytiedon mukaan korona ja influenssa leviävät hengitysilmasta.

Entä isot hallitsemattomat pakolaisaallot rajojen yli?

Johonkin ufojen hyökkäykseen tai 3 maailmansotaan ja ydinaseisiin ei sitten oikein voi varautua mitenkään.

Hyvä ja selkeä esittely siitä mitä yhteiskunnassa tapahtuu 48 tunnin sisällä jos sähköt katkeavat. Täysi kaaos.

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/06/19/pitka-sahkokatko-saisi-yhteisk…

Tämä oli hyvä. Minusta olisi kuitenkin ollut kiinnostavampaa tuoda esille erot varautuneen ja ei-varautuneen välillä, niin kaupunkilaisen, maalaisen, kuin yleiskuvan silmin. Ei minun maalla asuvassa lapsuudenperheessä ollut mitään 20l vettäkään kotivarassa, ja on paljon ihmisiä joilta löytyy puitteet puulämmitykseen mutta niitä ei osata käyttää kun sähkö on (tai oli) niin halpaa. Poikkeusolojen iskiessä siitä ei ole iloa kun ei voi pikaopiskella netistä, eikä ole niitä klapejakaan.

Tossa jutussa on heti alussa linkki, jossa voi vertailla vaikutuksia kerrostalossa, omakotitalossa ja koko yhteiskunnassa. Se ei ole varautumisvertailu, mutta jos et huomannut sitä linkkiä jutussa, niin siinä on ainakin jonkinlaista vertailua olemassa. Se linkki on tässä https://yle.fi/aihe/a/20-10003411

Pointti olikin se että noissa vertailuissa oletettiin että kaupunkilainen ei ollut yhtään varautunut, ei edes ruokaa kotona, ja maalaisella taas oli vedet, kamiinat, kynttilät ja kaikki. Minusta olisi mielenkiintoisempaa tehdä realistinen vertailu keskiverto kaupunkilaisen ja maalaisen tilanteessa. Niin että ensin käydään läpi miten varautumaton kaupunkilainen ja maalainen pärjää, ja sitten varautuneet versiot. Näin tavis voisi myös oppia artikkelista mitä kannattaa tehdä toisin.

Ymmärsin sun pointin ja olen ihan samaa mieltä. Yritin vaan olla ystävällinen ja laittaa jakoon tuon linkin jos et sitä huomannut. Se ei ole mitä haetaan, mutta siinä on ainakin hieman vertailua esillä varautumattoman ja varautuneen välillä, kun muunlaista ei ole tarjolla.

Sinällään sillä ei ole kovinkaan suurta väliä asuuko kerrostalossa vai omakotitalossa (tai maalla) jos ei ole varautunut. Melko samat ongelmat siinä kohtaa, mutta omakotitalossa asuvalla on ehkä hieman enemmän mahdollisuuksia vaikuttaa asiaan vielä silloinkin, kun tilanne on akuutti ja ylimalkaisesti omakotitalon asukkailla on ainakin jonkin verran enemmän luontaista varautumista kerrostaloasukkaaseen verrattuna, tuosta asumismuodosta johtuen. Omakotitalon asukas voi esimerkiksi käydä tarpeillaan pihalla, monella on grilli, jossa voi valmistaa ruokaa ja jos puu kaatuu ikkunasta sisälle, omakotitaloasukkaalla on usein kirves kotona, ettei tarvitse leipäveitsellä yrittää saada latvustoa pois olohuoneestaan ;D

Tiedän. Se alun linkki oli koko artikkelin idea ja näin sen.

Tuo on se oletus. Mutta kuten yllä kommentoitiin, ei oktalon asukkaat useinkaan ole sen enempää varautuneita. Suurimmalla osalla ei ole ulkohuussiakaan, joten se on ihan sama käydä pihalla tekemässä tarpeensa kuin jos asuisi kaupungissa. Pusikkoja löytyy sieltäkin. Saatat myös yllättyä kuinka monella Helsingin taloyhtiöllä on grilli sisäpihalla.

Kaupungissa ja maaseudulla on toki omanlaisensa haasteensa (esim. kaupungissa ihmismäärä, maalla etäisyydet), mutta perushaasteet ovat keskiverto ELI huonosti varautuneelle ihmiselle samat: vesi, ruoka, suoja/lämpö jne..

Varautumisesta kotitalouksissa on olemassa tutkimus

Kotitalouksien omatoimisen varautumisen toimikunnan

(KOVA) ja Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön (SPEK) yhteistyönä. Tutkimus tehtiin ennen pandemiaa ja Ukrainan tilannetta, joten tulokset olisivat todennäköisesti hieman erilaisia nyt kuin tutkimuksen aikana (muistaakseni 2019).

Suuri osa kotitalouksista ei ole varautunut erilaisiin häiriötilanteisiin, aina-

kaan oman ilmoituksensa mukaan.

Tulipalo on ainoa uhka, johon on varauduttu (81 %). Erityisesti omakotita-

loissa asuvat (84 %) ja korkeasti koulutetut (86 %) kertovat varautuneensa tu-

lipaloon. Sen sijaan yli 65-vuotiaat eivät koe olevansa (74 %) yhtä varautunei-

ta tulipaloon kuin nuoremmat ikäryhmät. Myös muiden uhkien kohdalla iäk-

käimmät ilmoittavat olevansa heikommin varautuneita kuin muut ikäluokat.

Elintarvikepulaan on varautunut alle puolet vastaajista (41 %). Tässä naiset (44

%) ovat miehiä (38 %) varautuneempia. Kantakaupungissa asuvat ovat heikom-

min (37 %) varautuneet kuin maaseudulla (49 %) asuvat. Omakotitaloissa (46

%) asuvat ovat kerros- (40 %) ja rivitaloasukkaita (30 %) paremmin varautunei-

ta. Pitkään sähkökatkoon on varautunut 39 prosenttia vastaajista.

Huomionarvoista on, että tulipaloa, sähkökatkoa ja elintarvikepulaa lukuun

ottamatta miehet kokevat olevansa useammin varautuneita kuin naiset. Eten-

kin vedenjakeluhäiriön kohdalla ero on merkittävä (miehet 28 % vs. naiset 18

%).

Tulokset osoittavat, miten maaseudulla sähkökatkoihin varautuminen on

huomattavasti yleisempää kuin kaupunkialueilla. Maaseudulla asuvista yli

puolet (53 %) ilmoittaa varautuneensa yli kolme vuorokautta kestävään sähkö-

katkoon, kun kantakaupungeissa ja lähiöissä asuvista näin ilmoittaa vain rei-

lu kolmasosa (kantakaupunki 37 %, lähiö 31 %). Omakotitaloissa asuvat ovat

(48 %) kerrostaloasukkaita (31 %) paremmin varautuneita sähkökatkoon. Nel-

jäsosa (25 %) vastaajista kertoo varautuneensa tuhoa aiheuttavaan myrskyyn.

Maaseudulla asuvien keskuudessa myrskyihin varautuminen on huomattavasti

yleisempää (37 %) kuin keskustoissa asuvilla, joista alle viidesosa on varautunut

(18 %). Erityisesti kerrostaloasukkaiden myrskyvarautuminen on hyvin vähäis-

tä (13 %) verrattuna omakotitaloasujiin (36 %).

Pitkään, yli kolme vuorokautta kestävään vedenjakeluhäiriöön on varautunut reilu viidesosa (23 %) vastaajista. Suurimmat erot löytyvät kaupunkilaisten ja maaseudun asukkaiden vastauksista. Keskustoissa asuvista alle viidesosa ja maaseudulla asuvista yli kaksi viidesosaa (41 %) ilmoittaa varautuneensa pitkään vesikatkoon. Pitkään, vähintään kolme vuorokautta kestävään puhelin- ja internetliikenteen katkokseen on varautunut 15 prosenttia vastaajista ja tulvaan joka kymmenes kotitalous. Merkil-

le pantavaa on, että omakotiasujat ovat varautuneet kaikkiin uhkiin kerros- ja

rivitaloasujaa todennäköisemmin.

Miltei joka toinen (44 %) kertoo suunnitelleensa mitä tekisi häiriötilantees-

sa. Etenkin maaseudulla asuvista (53 %) moni on pohtinut varautumista (lähiöt

40 %). Omakotiasujien keskuudessa (52 %) varautuminen on yleisempää kuin

kerrostaloasujilla (37 %). Nuorimmissa ikäluokissa oman toiminnan suunnitte-

lu häiriötilanteiden varalta on harvinaisempaa kuin vanhemmissa ikäluokissa.

Eniten toimintaansa pohtineita löytyy 36-65-vuotiaista.

Yli puolet (55 %) vastaajista ei siis ollut pohtinut omaa toimintaansa häiriö-

tilanteen varalta. Syitä tähän haluttiin selvittää erillisellä kysymyksellä. Ylei-

simpänä syynä vastaajat mainitsevat, etteivät vain yksinkertaisesti ole tulleet

ajatelleeksi asiaa (55 %). Erityisesti naisten vastauksissa (59 %) korostuu tämä

seikka. Hiukan yli viidesosalle (22 %) varautuminen ei ole riittävän tärkeää ja

osa (14 %) yksinkertaisesti pitää varautumista turhana, koska luottaa että kaik-

ki toimii. Onpa niitäkin (7 %), jotka epäilevät, ettei omatoimisesta varautumi-

sesta olisi hyötyä häiriötilanteessa. Tulosten perusteella suurin osa kotitalouk-

sista suhtautuu positiivisesti tai neutraalisti varautumiseen. Pienempi osa koti-

talouksista pitää varautumista turhana, epäkiinnostavana tai toimimattomana.

Vuonna 2015 tehdyn Arjen ja asumisen turvallisuus -tutkimuksen (Lauri-

kainen 2015) mukaan yhteensä 91 prosenttia suomalaisista arvioi selviytyvän-

sä kotona olevilla ruoka-, lääke- ja muilla tarvikkeilla kolme vuorokautta (72

tuntia). Kyseisen tutkimuksen aikasarja osoittaa, että tasaisesti joka kymmenes

kotitalous on kotivaran osalta heikosti varautunut. Maaseudulla ja omakotita-

loissa asuvat pärjäävät keskimäärin kaupunkilaisia ja kerrostaloasujia parem-

min. Myös vanhemmilla ikäluokilla on nuorten kotitalouksia kattavammin ko-

tivaraa.

Tulosta tukee Kansalaisturvallisuuden tila Suomessa –tutkimus (Kekki

& Mankkinen 2016), jonka kyselyn mukaan suurin osa (88 %) vastaajista il-

moittaa tarvittaessa pärjäävänsä vähintään kolme vuorokautta ilman kaupassa

käyntiä. Parhaiten arvelevat pärjäävänsä 55-64 –vuotiaat sekä maaseutumaisis-

sa tai haja-asutusalueilla asuvat henkilöt.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse asiassa on täysin mahdollista, että Venäjå hyökkää Nato-maahankin. Senkin riskin varalle kannattaa varautua ja se oli juuri Naton Vilman huippukokouksessa kesällä yksi teema. Isoin huoli itselläni on Suomen huoltovarmuuskysymys.

Toinen mihin kannattaa mielestäni varautua on Remeksen Jäätyvä helvetti -tyyppinen tilanne, että energiantuotanto sakkaisi talviaikaan pakkasilla. Miten silloin lämmitetään koteja ja liikutaan paikasta toiseen, saadaan kaupasta syötävää jne.

Sitten joku tietoliikennekaapeleiden katkominen, katastrofi, jos täällä Suomessa ei yhtäkkiä netti enää toimisi. Ei toimisi kauppa, ei terveydenhuolto, ei ruokalogistiikka tms mikään.

Tai aurinkomyrsky, joka tuhoaisi kaiken elektroniikan.

Sitten on uusi pandemia, olen varastoinut ainakin kunnon hengityssuojia, sillä nykytiedon mukaan korona ja influenssa leviävät hengitysilmasta.

Entä isot hallitsemattomat pakolaisaallot rajojen yli?

Johonkin ufojen hyökkäykseen tai 3 maailmansotaan ja ydinaseisiin ei sitten oikein voi varautua mitenkään.

Hyvä ja selkeä esittely siitä mitä yhteiskunnassa tapahtuu 48 tunnin sisällä jos sähköt katkeavat. Täysi kaaos.

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/06/19/pitka-sahkokatko-saisi-yhteisk…

Tämä oli hyvä. Minusta olisi kuitenkin ollut kiinnostavampaa tuoda esille erot varautuneen ja ei-varautuneen välillä, niin kaupunkilaisen, maalaisen, kuin yleiskuvan silmin. Ei minun maalla asuvassa lapsuudenperheessä ollut mitään 20l vettäkään kotivarassa, ja on paljon ihmisiä joilta löytyy puitteet puulämmitykseen mutta niitä ei osata käyttää kun sähkö on (tai oli) niin halpaa. Poikkeusolojen iskiessä siitä ei ole iloa kun ei voi pikaopiskella netistä, eikä ole niitä klapejakaan.

Tossa jutussa on heti alussa linkki, jossa voi vertailla vaikutuksia kerrostalossa, omakotitalossa ja koko yhteiskunnassa. Se ei ole varautumisvertailu, mutta jos et huomannut sitä linkkiä jutussa, niin siinä on ainakin jonkinlaista vertailua olemassa. Se linkki on tässä https://yle.fi/aihe/a/20-10003411

Pointti olikin se että noissa vertailuissa oletettiin että kaupunkilainen ei ollut yhtään varautunut, ei edes ruokaa kotona, ja maalaisella taas oli vedet, kamiinat, kynttilät ja kaikki. Minusta olisi mielenkiintoisempaa tehdä realistinen vertailu keskiverto kaupunkilaisen ja maalaisen tilanteessa. Niin että ensin käydään läpi miten varautumaton kaupunkilainen ja maalainen pärjää, ja sitten varautuneet versiot. Näin tavis voisi myös oppia artikkelista mitä kannattaa tehdä toisin.

Ymmärsin sun pointin ja olen ihan samaa mieltä. Yritin vaan olla ystävällinen ja laittaa jakoon tuon linkin jos et sitä huomannut. Se ei ole mitä haetaan, mutta siinä on ainakin hieman vertailua esillä varautumattoman ja varautuneen välillä, kun muunlaista ei ole tarjolla.

Sinällään sillä ei ole kovinkaan suurta väliä asuuko kerrostalossa vai omakotitalossa (tai maalla) jos ei ole varautunut. Melko samat ongelmat siinä kohtaa, mutta omakotitalossa asuvalla on ehkä hieman enemmän mahdollisuuksia vaikuttaa asiaan vielä silloinkin, kun tilanne on akuutti ja ylimalkaisesti omakotitalon asukkailla on ainakin jonkin verran enemmän luontaista varautumista kerrostaloasukkaaseen verrattuna, tuosta asumismuodosta johtuen. Omakotitalon asukas voi esimerkiksi käydä tarpeillaan pihalla, monella on grilli, jossa voi valmistaa ruokaa ja jos puu kaatuu ikkunasta sisälle, omakotitaloasukkaalla on usein kirves kotona, ettei tarvitse leipäveitsellä yrittää saada latvustoa pois olohuoneestaan ;D

Tiedän. Se alun linkki oli koko artikkelin idea ja näin sen.

Tuo on se oletus. Mutta kuten yllä kommentoitiin, ei oktalon asukkaat useinkaan ole sen enempää varautuneita. Suurimmalla osalla ei ole ulkohuussiakaan, joten se on ihan sama käydä pihalla tekemässä tarpeensa kuin jos asuisi kaupungissa. Pusikkoja löytyy sieltäkin. Saatat myös yllättyä kuinka monella Helsingin taloyhtiöllä on grilli sisäpihalla.

Kaupungissa ja maaseudulla on toki omanlaisensa haasteensa (esim. kaupungissa ihmismäärä, maalla etäisyydet), mutta perushaasteet ovat keskiverto ELI huonosti varautuneelle ihmiselle samat: vesi, ruoka, suoja/lämpö jne..

Se oletus on kuitenkin tutkitusti ihan oikea, vaikkei tietenkään tarkoita sitä, että jokainen okt:ssä olisi paremmin varautunut kuin yksikään kerrostaloasukas. Eroja on paljon niin asuinmuodon, sukupuolen, iän kuin aiempien kokemuksienkin perusteella. Tästä on tosiaan tehty useitakin tutkimuksia Suomessa, joista yhden suurimman postasin osittain tänne juuri.

Taloyhtiöillä on paljon grillejä, mutta sitä grilliä kohti olisi poikkeusolosuhteissa kovin monta käyttäjää, eikä sitä grillin lämmikettäkään taida poikkeusolosuhteissa olla kaikille riittävästi. Puskissa voi käydä, mutta sekin on hankalampaa ja epämukavampaa julkisella paikalla kuin omalla pihalla. Pakon edestä varmasti jokainen tekee tarpeensa vaikka porttikongissa, mutta aika moni olisi helpottunut jos tarpeensa voisi tehdä omalle pihalle.  Asuinmuoto vaikuttaa jonkin verran siihen, miten varautumattomat selviävät poikkeusolosuhteissa. Paljolti sitä voidaan mitata epämukavuuksien kautta. Sekään ei ole vähäarvoinen seikka poikkeustilanteessa, sillä mitä epämukavammaksi ihminen kokee olonsa poikkeusolosuhteiden aikana, sen stressaavammaksi tilanne kehkeytyy. Erityisesti tämä korostuu silloin, kun kyseessä on lapsiperhe.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse asiassa on täysin mahdollista, että Venäjå hyökkää Nato-maahankin. Senkin riskin varalle kannattaa varautua ja se oli juuri Naton Vilman huippukokouksessa kesällä yksi teema. Isoin huoli itselläni on Suomen huoltovarmuuskysymys.

Toinen mihin kannattaa mielestäni varautua on Remeksen Jäätyvä helvetti -tyyppinen tilanne, että energiantuotanto sakkaisi talviaikaan pakkasilla. Miten silloin lämmitetään koteja ja liikutaan paikasta toiseen, saadaan kaupasta syötävää jne.

Sitten joku tietoliikennekaapeleiden katkominen, katastrofi, jos täällä Suomessa ei yhtäkkiä netti enää toimisi. Ei toimisi kauppa, ei terveydenhuolto, ei ruokalogistiikka tms mikään.

Tai aurinkomyrsky, joka tuhoaisi kaiken elektroniikan.

Sitten on uusi pandemia, olen varastoinut ainakin kunnon hengityssuojia, sillä nykytiedon mukaan korona ja influenssa leviävät hengitysilmasta.

Entä isot hallitsemattomat pakolaisaallot rajojen yli?

Johonkin ufojen hyökkäykseen tai 3 maailmansotaan ja ydinaseisiin ei sitten oikein voi varautua mitenkään.

Hyvä ja selkeä esittely siitä mitä yhteiskunnassa tapahtuu 48 tunnin sisällä jos sähköt katkeavat. Täysi kaaos.

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/06/19/pitka-sahkokatko-saisi-yhteisk…

Tämä oli hyvä. Minusta olisi kuitenkin ollut kiinnostavampaa tuoda esille erot varautuneen ja ei-varautuneen välillä, niin kaupunkilaisen, maalaisen, kuin yleiskuvan silmin. Ei minun maalla asuvassa lapsuudenperheessä ollut mitään 20l vettäkään kotivarassa, ja on paljon ihmisiä joilta löytyy puitteet puulämmitykseen mutta niitä ei osata käyttää kun sähkö on (tai oli) niin halpaa. Poikkeusolojen iskiessä siitä ei ole iloa kun ei voi pikaopiskella netistä, eikä ole niitä klapejakaan.

Tossa jutussa on heti alussa linkki, jossa voi vertailla vaikutuksia kerrostalossa, omakotitalossa ja koko yhteiskunnassa. Se ei ole varautumisvertailu, mutta jos et huomannut sitä linkkiä jutussa, niin siinä on ainakin jonkinlaista vertailua olemassa. Se linkki on tässä https://yle.fi/aihe/a/20-10003411

Pointti olikin se että noissa vertailuissa oletettiin että kaupunkilainen ei ollut yhtään varautunut, ei edes ruokaa kotona, ja maalaisella taas oli vedet, kamiinat, kynttilät ja kaikki. Minusta olisi mielenkiintoisempaa tehdä realistinen vertailu keskiverto kaupunkilaisen ja maalaisen tilanteessa. Niin että ensin käydään läpi miten varautumaton kaupunkilainen ja maalainen pärjää, ja sitten varautuneet versiot. Näin tavis voisi myös oppia artikkelista mitä kannattaa tehdä toisin.

Ymmärsin sun pointin ja olen ihan samaa mieltä. Yritin vaan olla ystävällinen ja laittaa jakoon tuon linkin jos et sitä huomannut. Se ei ole mitä haetaan, mutta siinä on ainakin hieman vertailua esillä varautumattoman ja varautuneen välillä, kun muunlaista ei ole tarjolla.

Sinällään sillä ei ole kovinkaan suurta väliä asuuko kerrostalossa vai omakotitalossa (tai maalla) jos ei ole varautunut. Melko samat ongelmat siinä kohtaa, mutta omakotitalossa asuvalla on ehkä hieman enemmän mahdollisuuksia vaikuttaa asiaan vielä silloinkin, kun tilanne on akuutti ja ylimalkaisesti omakotitalon asukkailla on ainakin jonkin verran enemmän luontaista varautumista kerrostaloasukkaaseen verrattuna, tuosta asumismuodosta johtuen. Omakotitalon asukas voi esimerkiksi käydä tarpeillaan pihalla, monella on grilli, jossa voi valmistaa ruokaa ja jos puu kaatuu ikkunasta sisälle, omakotitaloasukkaalla on usein kirves kotona, ettei tarvitse leipäveitsellä yrittää saada latvustoa pois olohuoneestaan ;D

Tiedän. Se alun linkki oli koko artikkelin idea ja näin sen.

Tuo on se oletus. Mutta kuten yllä kommentoitiin, ei oktalon asukkaat useinkaan ole sen enempää varautuneita. Suurimmalla osalla ei ole ulkohuussiakaan, joten se on ihan sama käydä pihalla tekemässä tarpeensa kuin jos asuisi kaupungissa. Pusikkoja löytyy sieltäkin. Saatat myös yllättyä kuinka monella Helsingin taloyhtiöllä on grilli sisäpihalla.

Kaupungissa ja maaseudulla on toki omanlaisensa haasteensa (esim. kaupungissa ihmismäärä, maalla etäisyydet), mutta perushaasteet ovat keskiverto ELI huonosti varautuneelle ihmiselle samat: vesi, ruoka, suoja/lämpö jne..

Se oletus on kuitenkin tutkitusti ihan oikea, vaikkei tietenkään tarkoita sitä, että jokainen okt:ssä olisi paremmin varautunut kuin yksikään kerrostaloasukas. Eroja on paljon niin asuinmuodon, sukupuolen, iän kuin aiempien kokemuksienkin perusteella. Tästä on tosiaan tehty useitakin tutkimuksia Suomessa, joista yhden suurimman postasin osittain tänne juuri.

Taloyhtiöillä on paljon grillejä, mutta sitä grilliä kohti olisi poikkeusolosuhteissa kovin monta käyttäjää, eikä sitä grillin lämmikettäkään taida poikkeusolosuhteissa olla kaikille riittävästi. Puskissa voi käydä, mutta sekin on hankalampaa ja epämukavampaa julkisella paikalla kuin omalla pihalla. Pakon edestä varmasti jokainen tekee tarpeensa vaikka porttikongissa, mutta aika moni olisi helpottunut jos tarpeensa voisi tehdä omalle pihalle.  Asuinmuoto vaikuttaa jonkin verran siihen, miten varautumattomat selviävät poikkeusolosuhteissa. Paljolti sitä voidaan mitata epämukavuuksien kautta. Sekään ei ole vähäarvoinen seikka poikkeustilanteessa, sillä mitä epämukavammaksi ihminen kokee olonsa poikkeusolosuhteiden aikana, sen stressaavammaksi tilanne kehkeytyy. Erityisesti tämä korostuu silloin, kun kyseessä on lapsiperhe.

Tutkimus on tehty oman ilmoituksen mukaan. Olen vakuuttunut siitä että tulos olisi eri jos selvitettäisiin mihin, miten ja kuinka hyvin on varauduttu. Suomessa vallitsee vähän sellainen asenne että jos omistaa talon kaukana kaupungista niin ei ole huolenhäivää. Jos käydään läpi erilaisia skenaarioita niin vastaukset ovat luokkaa No sitten pistän takan lämpiämään tai No sitten metsästän ruokaa lähimetsästä, mutta ei kuitenkaan olla ajateltu niitä taitoja ja välineitä joita tähän tarvitaan.

Mukavuus on minusta aika heikko kriteeri (ihmiskohtainen, ei asuinpaikka kohtainen), kun pitäisi puhua mahdollisuuksista jotka voi faktuaalisesti todentaa.

Oman ilmoituksen mukainen varautuneisuusaste on aika liibalaaba, näin omien havaintojen mukaan. Esim. moni kokee olevansa varautunut tulipaloon jos on ostanut palovaroittimen, mutta sitä ei testata säännöllisesti tai patteria ei vaihdeta koskaan, sammutusvälineitä ei ole ollenkaan tai ei tiedetä missä ne ovat tai miten niitä käytetään, ja vielä harvempi on käynyt mitään paloturvallisuus. Silti vastataan että ollaan varauduttu.

Sama sitten muiden osa-alueiden kanssa. Kaapissa on jotain ruokaa jne.

Vierailija kirjoitti:

Kaupungissa ja maaseudulla on toki omanlaisensa haasteensa (esim. kaupungissa ihmismäärä, maalla etäisyydet), mutta perushaasteet ovat keskiverto ELI huonosti varautuneelle ihmiselle samat: vesi, ruoka, suoja/lämpö jne..

Tuossa on muuten yleinen oletus itsellä, että maaseudulla on haasteena etäisyydet. Vilpittömästi mielenkiinnosta kysyn, että millaisia ongelmia oletetut etäisyydet tuovat mielestäsi poikkeusolosuhteissa? Jäin miettimään tätä, mutta en keksi mitään vastausta. Maaseudullahan ei yleisesti ole erityisen pitkiä etäisyyksiä peruselämän hallinnan kannalta, ellei mennä jonnekin käsivarren alueelle erämaaolosuhteisiin ja poikkeusolosuhteissa esimerkiksi pelastus-, avustus- ja tukiasiat ovat paikallisia. Kaupungissa etäisyys voi olla lyhyempi kilometreinä, mutta poikkeustilanteissa ja ihan arjessakin matka voi viedä huomattavasti enemmän aikaa, kuin maaseudulla väljemmissä olosuhteissa se pidempi matka vie ja syynä on tietenkin tuo mainitsemasi ihmismäärä, joka jakaa samaa kulkusuuntaa samaan aikaan. Tämän on varmasti kokenut kuka tahansa kaupunkialueella asuva, joka matkustaa jollain kulkuvälineellä ruuhka-aikana.  Jos tähän yhdistetään poikkeustilanne, esimerkiksi että alueelta pitäisi evakuoida ihmisiä, kaupungin väylät ovat hetkessä tukossa. Samoin mikäi pyritään tuomaan apua paikan päälle. Tukkeumat hidastavat avun pääsyä kohteeseensa. Sulla on varmaan joku ajatus tästä maaseudun väljemmästä tiheydestä haittana poikkeustilanteessa. Kuulisin sen mielelläni!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaupungissa ja maaseudulla on toki omanlaisensa haasteensa (esim. kaupungissa ihmismäärä, maalla etäisyydet), mutta perushaasteet ovat keskiverto ELI huonosti varautuneelle ihmiselle samat: vesi, ruoka, suoja/lämpö jne..

Tuossa on muuten yleinen oletus itsellä, että maaseudulla on haasteena etäisyydet. Vilpittömästi mielenkiinnosta kysyn, että millaisia ongelmia oletetut etäisyydet tuovat mielestäsi poikkeusolosuhteissa? Jäin miettimään tätä, mutta en keksi mitään vastausta. Maaseudullahan ei yleisesti ole erityisen pitkiä etäisyyksiä peruselämän hallinnan kannalta, ellei mennä jonnekin käsivarren alueelle erämaaolosuhteisiin ja poikkeusolosuhteissa esimerkiksi pelastus-, avustus- ja tukiasiat ovat paikallisia. Kaupungissa etäisyys voi olla lyhyempi kilometreinä, mutta poikkeustilanteissa ja ihan arjessakin matka voi viedä huomattavasti enemmän aikaa, kuin maaseudulla väljemmissä olosuhteissa se pidempi matka vie ja syynä on tietenkin tuo mainitsemasi ihmismäärä, joka jakaa samaa kulkusuuntaa samaan aikaan. Tämän on varmasti kokenut kuka tahansa kaupunkialueella asuva, joka matkustaa jollain kulkuvälineellä ruuhka-aikana.  Jos tähän yhdistetään poikkeustilanne, esimerkiksi että alueelta pitäisi evakuoida ihmisiä, kaupungin väylät ovat hetkessä tukossa. Samoin mikäi pyritään tuomaan apua paikan päälle. Tukkeumat hidastavat avun pääsyä kohteeseensa. Sulla on varmaan joku ajatus tästä maaseudun väljemmästä tiheydestä haittana poikkeustilanteessa. Kuulisin sen mielelläni!

Ihan vaikka jalka poikki ja puhelinyhteyttä ei ole, avunhuudot ei kuulu naapuriin toisin kuin kerrostalossa tai lähiön omakotitaloalueella.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaupungissa ja maaseudulla on toki omanlaisensa haasteensa (esim. kaupungissa ihmismäärä, maalla etäisyydet), mutta perushaasteet ovat keskiverto ELI huonosti varautuneelle ihmiselle samat: vesi, ruoka, suoja/lämpö jne..

Tuossa on muuten yleinen oletus itsellä, että maaseudulla on haasteena etäisyydet. Vilpittömästi mielenkiinnosta kysyn, että millaisia ongelmia oletetut etäisyydet tuovat mielestäsi poikkeusolosuhteissa? Jäin miettimään tätä, mutta en keksi mitään vastausta. Maaseudullahan ei yleisesti ole erityisen pitkiä etäisyyksiä peruselämän hallinnan kannalta, ellei mennä jonnekin käsivarren alueelle erämaaolosuhteisiin ja poikkeusolosuhteissa esimerkiksi pelastus-, avustus- ja tukiasiat ovat paikallisia. Kaupungissa etäisyys voi olla lyhyempi kilometreinä, mutta poikkeustilanteissa ja ihan arjessakin matka voi viedä huomattavasti enemmän aikaa, kuin maaseudulla väljemmissä olosuhteissa se pidempi matka vie ja syynä on tietenkin tuo mainitsemasi ihmismäärä, joka jakaa samaa kulkusuuntaa samaan aikaan. Tämän on varmasti kokenut kuka tahansa kaupunkialueella asuva, joka matkustaa jollain kulkuvälineellä ruuhka-aikana.  Jos tähän yhdistetään poikkeustilanne, esimerkiksi että alueelta pitäisi evakuoida ihmisiä, kaupungin väylät ovat hetkessä tukossa. Samoin mikäi pyritään tuomaan apua paikan päälle. Tukkeumat hidastavat avun pääsyä kohteeseensa. Sulla on varmaan joku ajatus tästä maaseudun väljemmästä tiheydestä haittana poikkeustilanteessa. Kuulisin sen mielelläni!

Etäisyydet ovat haaste maaseudulla jos autolla ei syystä tai toisesta pääse kulkemaan ja pitäisi mennä jonnekin, esim. hakemaan vedenjakelusta vettä tai omin avuin sairaalaan.

Myös laajat sähkökatkot ja niiden korjaaminen vie maaseudulla enemmän aikaa, koska asutus on hajanaisempaa, suuremmalla alueella.

Nyt siis puhutaan MAALLA maalla asuvista. Maaseudun keskustassa palveluiden vieressä voi olla vähän parempi tilanne, jos siellä on varautumissuunnitelma.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse asiassa on täysin mahdollista, että Venäjå hyökkää Nato-maahankin. Senkin riskin varalle kannattaa varautua ja se oli juuri Naton Vilman huippukokouksessa kesällä yksi teema. Isoin huoli itselläni on Suomen huoltovarmuuskysymys.

Toinen mihin kannattaa mielestäni varautua on Remeksen Jäätyvä helvetti -tyyppinen tilanne, että energiantuotanto sakkaisi talviaikaan pakkasilla. Miten silloin lämmitetään koteja ja liikutaan paikasta toiseen, saadaan kaupasta syötävää jne.

Sitten joku tietoliikennekaapeleiden katkominen, katastrofi, jos täällä Suomessa ei yhtäkkiä netti enää toimisi. Ei toimisi kauppa, ei terveydenhuolto, ei ruokalogistiikka tms mikään.

Tai aurinkomyrsky, joka tuhoaisi kaiken elektroniikan.

Sitten on uusi pandemia, olen varastoinut ainakin kunnon hengityssuojia, sillä nykytiedon mukaan korona ja influenssa leviävät hengitysilmasta.

Entä isot hallitsemattomat pakolaisaallot rajojen yli?

Johonkin ufojen hyökkäykseen tai 3 maailmansotaan ja ydinaseisiin ei sitten oikein voi varautua mitenkään.

Hyvä ja selkeä esittely siitä mitä yhteiskunnassa tapahtuu 48 tunnin sisällä jos sähköt katkeavat. Täysi kaaos.

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/06/19/pitka-sahkokatko-saisi-yhteisk…

Tämä oli hyvä. Minusta olisi kuitenkin ollut kiinnostavampaa tuoda esille erot varautuneen ja ei-varautuneen välillä, niin kaupunkilaisen, maalaisen, kuin yleiskuvan silmin. Ei minun maalla asuvassa lapsuudenperheessä ollut mitään 20l vettäkään kotivarassa, ja on paljon ihmisiä joilta löytyy puitteet puulämmitykseen mutta niitä ei osata käyttää kun sähkö on (tai oli) niin halpaa. Poikkeusolojen iskiessä siitä ei ole iloa kun ei voi pikaopiskella netistä, eikä ole niitä klapejakaan.

Tossa jutussa on heti alussa linkki, jossa voi vertailla vaikutuksia kerrostalossa, omakotitalossa ja koko yhteiskunnassa. Se ei ole varautumisvertailu, mutta jos et huomannut sitä linkkiä jutussa, niin siinä on ainakin jonkinlaista vertailua olemassa. Se linkki on tässä https://yle.fi/aihe/a/20-10003411

Pointti olikin se että noissa vertailuissa oletettiin että kaupunkilainen ei ollut yhtään varautunut, ei edes ruokaa kotona, ja maalaisella taas oli vedet, kamiinat, kynttilät ja kaikki. Minusta olisi mielenkiintoisempaa tehdä realistinen vertailu keskiverto kaupunkilaisen ja maalaisen tilanteessa. Niin että ensin käydään läpi miten varautumaton kaupunkilainen ja maalainen pärjää, ja sitten varautuneet versiot. Näin tavis voisi myös oppia artikkelista mitä kannattaa tehdä toisin.

Ymmärsin sun pointin ja olen ihan samaa mieltä. Yritin vaan olla ystävällinen ja laittaa jakoon tuon linkin jos et sitä huomannut. Se ei ole mitä haetaan, mutta siinä on ainakin hieman vertailua esillä varautumattoman ja varautuneen välillä, kun muunlaista ei ole tarjolla.

Sinällään sillä ei ole kovinkaan suurta väliä asuuko kerrostalossa vai omakotitalossa (tai maalla) jos ei ole varautunut. Melko samat ongelmat siinä kohtaa, mutta omakotitalossa asuvalla on ehkä hieman enemmän mahdollisuuksia vaikuttaa asiaan vielä silloinkin, kun tilanne on akuutti ja ylimalkaisesti omakotitalon asukkailla on ainakin jonkin verran enemmän luontaista varautumista kerrostaloasukkaaseen verrattuna, tuosta asumismuodosta johtuen. Omakotitalon asukas voi esimerkiksi käydä tarpeillaan pihalla, monella on grilli, jossa voi valmistaa ruokaa ja jos puu kaatuu ikkunasta sisälle, omakotitaloasukkaalla on usein kirves kotona, ettei tarvitse leipäveitsellä yrittää saada latvustoa pois olohuoneestaan ;D

Tiedän. Se alun linkki oli koko artikkelin idea ja näin sen.

Tuo on se oletus. Mutta kuten yllä kommentoitiin, ei oktalon asukkaat useinkaan ole sen enempää varautuneita. Suurimmalla osalla ei ole ulkohuussiakaan, joten se on ihan sama käydä pihalla tekemässä tarpeensa kuin jos asuisi kaupungissa. Pusikkoja löytyy sieltäkin. Saatat myös yllättyä kuinka monella Helsingin taloyhtiöllä on grilli sisäpihalla.

Kaupungissa ja maaseudulla on toki omanlaisensa haasteensa (esim. kaupungissa ihmismäärä, maalla etäisyydet), mutta perushaasteet ovat keskiverto ELI huonosti varautuneelle ihmiselle samat: vesi, ruoka, suoja/lämpö jne..

Se oletus on kuitenkin tutkitusti ihan oikea, vaikkei tietenkään tarkoita sitä, että jokainen okt:ssä olisi paremmin varautunut kuin yksikään kerrostaloasukas. Eroja on paljon niin asuinmuodon, sukupuolen, iän kuin aiempien kokemuksienkin perusteella. Tästä on tosiaan tehty useitakin tutkimuksia Suomessa, joista yhden suurimman postasin osittain tänne juuri.

Taloyhtiöillä on paljon grillejä, mutta sitä grilliä kohti olisi poikkeusolosuhteissa kovin monta käyttäjää, eikä sitä grillin lämmikettäkään taida poikkeusolosuhteissa olla kaikille riittävästi. Puskissa voi käydä, mutta sekin on hankalampaa ja epämukavampaa julkisella paikalla kuin omalla pihalla. Pakon edestä varmasti jokainen tekee tarpeensa vaikka porttikongissa, mutta aika moni olisi helpottunut jos tarpeensa voisi tehdä omalle pihalle.  Asuinmuoto vaikuttaa jonkin verran siihen, miten varautumattomat selviävät poikkeusolosuhteissa. Paljolti sitä voidaan mitata epämukavuuksien kautta. Sekään ei ole vähäarvoinen seikka poikkeustilanteessa, sillä mitä epämukavammaksi ihminen kokee olonsa poikkeusolosuhteiden aikana, sen stressaavammaksi tilanne kehkeytyy. Erityisesti tämä korostuu silloin, kun kyseessä on lapsiperhe.

Tutkimus on tehty oman ilmoituksen mukaan. Olen vakuuttunut siitä että tulos olisi eri jos selvitettäisiin mihin, miten ja kuinka hyvin on varauduttu. Suomessa vallitsee vähän sellainen asenne että jos omistaa talon kaukana kaupungista niin ei ole huolenhäivää. Jos käydään läpi erilaisia skenaarioita niin vastaukset ovat luokkaa No sitten pistän takan lämpiämään tai No sitten metsästän ruokaa lähimetsästä, mutta ei kuitenkaan olla ajateltu niitä taitoja ja välineitä joita tähän tarvitaan.

Mukavuus on minusta aika heikko kriteeri (ihmiskohtainen, ei asuinpaikka kohtainen), kun pitäisi puhua mahdollisuuksista jotka voi faktuaalisesti todentaa.

Se oma ilmoitus tarkoittaa sitä, että kun on kysytty, vastaaja on vastannut. Kyseessä oli mittava puhelin- ja onlinekysely.

 

Tossa asenneasiassa /näkemyksessä osuit naulan kantaan. Metsästämisen lisäksi kasvatetaan mökillä hurjat sadot vaikka marraskuussa ja kalastetaan se järvi tyhjäksi ahvenista, kuin muita ihmisiä ei samalla asialla olisi lainkaan.

Epämukavuusfaktoreita on tutkittu niin laajalti ympäri maailmaa likimain kaikissa eri mahdollisissa ja luoduissa tilanteissa sotatantereista luonnonmullistuksiin, että niiden päätelmät ovat aukottomia ja havinaisen yhdenmukaisia yksilön elinpaikasta riippumatta. Mitä epämukavampaa ihmisellä on, sen heikommin ihminen selviytyy kriisitilanteissa. Siten asuinmuoto muuten varautumisen kannalta samanarvoisissa vertailulähtökohdissa sisältää eroavaisuuksia, joista omakotitaloasukas hyötyy suhteessa kerrostaloasukkaaseen.

No jos nyt mietin, maalla varttuneena ja kaupungissa asuvana, niin kyllä minä voisin kävellä täältä lähimpään sairaalaan alle tunnissa. Ja joskus olenkin kävellyt kaupungin toiselta puolelta kotiin liikennekaaoksen takia. Maalla asuessa työpaikalta kotiin tai kotoa sairaalaan saisi kävellä päiviä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaupungissa ja maaseudulla on toki omanlaisensa haasteensa (esim. kaupungissa ihmismäärä, maalla etäisyydet), mutta perushaasteet ovat keskiverto ELI huonosti varautuneelle ihmiselle samat: vesi, ruoka, suoja/lämpö jne..

Tuossa on muuten yleinen oletus itsellä, että maaseudulla on haasteena etäisyydet. Vilpittömästi mielenkiinnosta kysyn, että millaisia ongelmia oletetut etäisyydet tuovat mielestäsi poikkeusolosuhteissa? Jäin miettimään tätä, mutta en keksi mitään vastausta. Maaseudullahan ei yleisesti ole erityisen pitkiä etäisyyksiä peruselämän hallinnan kannalta, ellei mennä jonnekin käsivarren alueelle erämaaolosuhteisiin ja poikkeusolosuhteissa esimerkiksi pelastus-, avustus- ja tukiasiat ovat paikallisia. Kaupungissa etäisyys voi olla lyhyempi kilometreinä, mutta poikkeustilanteissa ja ihan arjessakin matka voi viedä huomattavasti enemmän aikaa, kuin maaseudulla väljemmissä olosuhteissa se pidempi matka vie ja syynä on tietenkin tuo mainitsemasi ihmismäärä, joka jakaa samaa kulkusuuntaa samaan aikaan. Tämän on varmasti kokenut kuka tahansa kaupunkialueella asuva, joka matkustaa jollain kulkuvälineellä ruuhka-aikana.  Jos tähän yhdistetään poikkeustilanne, esimerkiksi että alueelta pitäisi evakuoida ihmisiä, kaupungin väylät ovat hetkessä tukossa. Samoin mikäi pyritään tuomaan apua paikan päälle. Tukkeumat hidastavat avun pääsyä kohteeseensa. Sulla on varmaan joku ajatus tästä maaseudun väljemmästä tiheydestä haittana poikkeustilanteessa. Kuulisin sen mielelläni!

Ihan vaikka jalka poikki ja puhelinyhteyttä ei ole, avunhuudot ei kuulu naapuriin toisin kuin kerrostalossa tai lähiön omakotitaloalueella.

Totta! Tuopa ei käynyt mielessäni. Taisin ajatella asiaa täysin yksilötason ulkopuolelta. Jos on aivan yksin eikä ole keinoa ottaa yhteyttä apua saadakseen, tilanne on paljon vakavampi harvaan asutetulla alueella kuin kaupunkialueella, jossa saa sentään äänensä kuuluviin. On edes mahdollisuus saada joku toimimaan huudon perusteella, vaikka välillä tuntuukin siltä, että kerrostaloissa laitetaan sormet korviin, ettei vaan tarvitsisi puuttua naapurin asioihin ja soittaa häläriin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse asiassa on täysin mahdollista, että Venäjå hyökkää Nato-maahankin. Senkin riskin varalle kannattaa varautua ja se oli juuri Naton Vilman huippukokouksessa kesällä yksi teema. Isoin huoli itselläni on Suomen huoltovarmuuskysymys.

Toinen mihin kannattaa mielestäni varautua on Remeksen Jäätyvä helvetti -tyyppinen tilanne, että energiantuotanto sakkaisi talviaikaan pakkasilla. Miten silloin lämmitetään koteja ja liikutaan paikasta toiseen, saadaan kaupasta syötävää jne.

Sitten joku tietoliikennekaapeleiden katkominen, katastrofi, jos täällä Suomessa ei yhtäkkiä netti enää toimisi. Ei toimisi kauppa, ei terveydenhuolto, ei ruokalogistiikka tms mikään.

Tai aurinkomyrsky, joka tuhoaisi kaiken elektroniikan.

Sitten on uusi pandemia, olen varastoinut ainakin kunnon hengityssuojia, sillä nykytiedon mukaan korona ja influenssa leviävät hengitysilmasta.

Entä isot hallitsemattomat pakolaisaallot rajojen yli?

Johonkin ufojen hyökkäykseen tai 3 maailmansotaan ja ydinaseisiin ei sitten oikein voi varautua mitenkään.

Hyvä ja selkeä esittely siitä mitä yhteiskunnassa tapahtuu 48 tunnin sisällä jos sähköt katkeavat. Täysi kaaos.

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/06/19/pitka-sahkokatko-saisi-yhteisk…

Tämä oli hyvä. Minusta olisi kuitenkin ollut kiinnostavampaa tuoda esille erot varautuneen ja ei-varautuneen välillä, niin kaupunkilaisen, maalaisen, kuin yleiskuvan silmin. Ei minun maalla asuvassa lapsuudenperheessä ollut mitään 20l vettäkään kotivarassa, ja on paljon ihmisiä joilta löytyy puitteet puulämmitykseen mutta niitä ei osata käyttää kun sähkö on (tai oli) niin halpaa. Poikkeusolojen iskiessä siitä ei ole iloa kun ei voi pikaopiskella netistä, eikä ole niitä klapejakaan.

Tossa jutussa on heti alussa linkki, jossa voi vertailla vaikutuksia kerrostalossa, omakotitalossa ja koko yhteiskunnassa. Se ei ole varautumisvertailu, mutta jos et huomannut sitä linkkiä jutussa, niin siinä on ainakin jonkinlaista vertailua olemassa. Se linkki on tässä https://yle.fi/aihe/a/20-10003411

Pointti olikin se että noissa vertailuissa oletettiin että kaupunkilainen ei ollut yhtään varautunut, ei edes ruokaa kotona, ja maalaisella taas oli vedet, kamiinat, kynttilät ja kaikki. Minusta olisi mielenkiintoisempaa tehdä realistinen vertailu keskiverto kaupunkilaisen ja maalaisen tilanteessa. Niin että ensin käydään läpi miten varautumaton kaupunkilainen ja maalainen pärjää, ja sitten varautuneet versiot. Näin tavis voisi myös oppia artikkelista mitä kannattaa tehdä toisin.

Ymmärsin sun pointin ja olen ihan samaa mieltä. Yritin vaan olla ystävällinen ja laittaa jakoon tuon linkin jos et sitä huomannut. Se ei ole mitä haetaan, mutta siinä on ainakin hieman vertailua esillä varautumattoman ja varautuneen välillä, kun muunlaista ei ole tarjolla.

Sinällään sillä ei ole kovinkaan suurta väliä asuuko kerrostalossa vai omakotitalossa (tai maalla) jos ei ole varautunut. Melko samat ongelmat siinä kohtaa, mutta omakotitalossa asuvalla on ehkä hieman enemmän mahdollisuuksia vaikuttaa asiaan vielä silloinkin, kun tilanne on akuutti ja ylimalkaisesti omakotitalon asukkailla on ainakin jonkin verran enemmän luontaista varautumista kerrostaloasukkaaseen verrattuna, tuosta asumismuodosta johtuen. Omakotitalon asukas voi esimerkiksi käydä tarpeillaan pihalla, monella on grilli, jossa voi valmistaa ruokaa ja jos puu kaatuu ikkunasta sisälle, omakotitaloasukkaalla on usein kirves kotona, ettei tarvitse leipäveitsellä yrittää saada latvustoa pois olohuoneestaan ;D

Tiedän. Se alun linkki oli koko artikkelin idea ja näin sen.

Tuo on se oletus. Mutta kuten yllä kommentoitiin, ei oktalon asukkaat useinkaan ole sen enempää varautuneita. Suurimmalla osalla ei ole ulkohuussiakaan, joten se on ihan sama käydä pihalla tekemässä tarpeensa kuin jos asuisi kaupungissa. Pusikkoja löytyy sieltäkin. Saatat myös yllättyä kuinka monella Helsingin taloyhtiöllä on grilli sisäpihalla.

Kaupungissa ja maaseudulla on toki omanlaisensa haasteensa (esim. kaupungissa ihmismäärä, maalla etäisyydet), mutta perushaasteet ovat keskiverto ELI huonosti varautuneelle ihmiselle samat: vesi, ruoka, suoja/lämpö jne..

Se oletus on kuitenkin tutkitusti ihan oikea, vaikkei tietenkään tarkoita sitä, että jokainen okt:ssä olisi paremmin varautunut kuin yksikään kerrostaloasukas. Eroja on paljon niin asuinmuodon, sukupuolen, iän kuin aiempien kokemuksienkin perusteella. Tästä on tosiaan tehty useitakin tutkimuksia Suomessa, joista yhden suurimman postasin osittain tänne juuri.

Taloyhtiöillä on paljon grillejä, mutta sitä grilliä kohti olisi poikkeusolosuhteissa kovin monta käyttäjää, eikä sitä grillin lämmikettäkään taida poikkeusolosuhteissa olla kaikille riittävästi. Puskissa voi käydä, mutta sekin on hankalampaa ja epämukavampaa julkisella paikalla kuin omalla pihalla. Pakon edestä varmasti jokainen tekee tarpeensa vaikka porttikongissa, mutta aika moni olisi helpottunut jos tarpeensa voisi tehdä omalle pihalle.  Asuinmuoto vaikuttaa jonkin verran siihen, miten varautumattomat selviävät poikkeusolosuhteissa. Paljolti sitä voidaan mitata epämukavuuksien kautta. Sekään ei ole vähäarvoinen seikka poikkeustilanteessa, sillä mitä epämukavammaksi ihminen kokee olonsa poikkeusolosuhteiden aikana, sen stressaavammaksi tilanne kehkeytyy. Erityisesti tämä korostuu silloin, kun kyseessä on lapsiperhe.

Tutkimus on tehty oman ilmoituksen mukaan. Olen vakuuttunut siitä että tulos olisi eri jos selvitettäisiin mihin, miten ja kuinka hyvin on varauduttu. Suomessa vallitsee vähän sellainen asenne että jos omistaa talon kaukana kaupungista niin ei ole huolenhäivää. Jos käydään läpi erilaisia skenaarioita niin vastaukset ovat luokkaa No sitten pistän takan lämpiämään tai No sitten metsästän ruokaa lähimetsästä, mutta ei kuitenkaan olla ajateltu niitä taitoja ja välineitä joita tähän tarvitaan.

Mukavuus on minusta aika heikko kriteeri (ihmiskohtainen, ei asuinpaikka kohtainen), kun pitäisi puhua mahdollisuuksista jotka voi faktuaalisesti todentaa.

Se oma ilmoitus tarkoittaa sitä, että kun on kysytty, vastaaja on vastannut. Kyseessä oli mittava puhelin- ja onlinekysely.

 

Tossa asenneasiassa /näkemyksessä osuit naulan kantaan. Metsästämisen lisäksi kasvatetaan mökillä hurjat sadot vaikka marraskuussa ja kalastetaan se järvi tyhjäksi ahvenista, kuin muita ihmisiä ei samalla asialla olisi lainkaan.

Epämukavuusfaktoreita on tutkittu niin laajalti ympäri maailmaa likimain kaikissa eri mahdollisissa ja luoduissa tilanteissa sotatantereista luonnonmullistuksiin, että niiden päätelmät ovat aukottomia ja havinaisen yhdenmukaisia yksilön elinpaikasta riippumatta. Mitä epämukavampaa ihmisellä on, sen heikommin ihminen selviytyy kriisitilanteissa. Siten asuinmuoto muuten varautumisen kannalta samanarvoisissa vertailulähtökohdissa sisältää eroavaisuuksia, joista omakotitaloasukas hyötyy suhteessa kerrostaloasukkaaseen.

Ihan samalla tavalla voi sanoa kerrostaloasujan hyötyvän verrattuna omakotiasujaan. Vanha kivikerrostalo varaa lämpöä pidemmäksi aikaa kuin vanha puinen ok-talo joka on kaikkea muuta kuin suunniteltu energiatehokkaaksi. Jne..