Kykenisitkö seurustelemaan 165cm miehen kanssa?
Kommentit (169)
Vierailija kirjoitti:
Pakko myöntää, että pitkällä tähtäimellä olisi ongelmallista itsetunnolleni, kun tuntisin itseni valtavaksi sotanorsuksi itseäni pienemmän miesystävän rinnalla.
Kuvittele jos olisit melkein kaikkia miehiä pidempi. Tuntisit itsesi jatkuvasti sotanorsuksi, etkä voisi tehdä asialle mitään. Käytännössä sama ongelma kuin ap:lla.
Jos olisin naisena 155 senttinen, niin kyllä.
Vierailija kirjoitti:
Varmaan voisin jos korviani myöten rakastuisin. Mutta kyllö tuo pituus on asia, joka vaikuttaa erittäin paljon kiinnostumisen heräämiseenkin. Minua ei vain kiinnosta itseäni lyhyemmät miehet seksuaalisesti, en muista koskaan kiinnostunut kenestäkään.
Itse olen 171 ja korkkareilla 180 cm.
Mikä tämä "pituus korkkareilla" oikein on?
Juu minäkin olen rinkka selässä 85kg. Saanko nyt mainostaa olevani roteva ja iso?
Kykenisin seurustelemaan, jos rakastuisin. Tähän asti olen toisaalta tuntenut fyysistä vetoa ainoastaan suht pitkiin miehiin, joten en tiedä miten kipinä syttyisi lyhyen miehen kanssa. Mutta jos tuntisin seksuaalista halua, niin rakastuminenkin olisi mahdollista, mikäli myös luonne ja persoonallisuus olisi minulle sopiva.
Nainen 162 cm
Vierailija kirjoitti:
Kykenisin seurustelemaan, jos rakastuisin. Tähän asti olen toisaalta tuntenut fyysistä vetoa ainoastaan suht pitkiin miehiin, joten en tiedä miten kipinä syttyisi lyhyen miehen kanssa. Mutta jos tuntisin seksuaalista halua, niin rakastuminenkin olisi mahdollista, mikäli myös luonne ja persoonallisuus olisi minulle sopiva.
Nainen 162 cm
Eli et kykenisi.
Olen seurustellut/tapaillut lyhyitä miehiä. Enää en ihan helposti sille tielle lähtisi. Kaikilla näillä miehillä on ollut jotain ihme napoleonkompleksia havaittavissa. Itse olen 167cm pitkä.
Vierailija kirjoitti:
Olen seurustellut/tapaillut lyhyitä miehiä. Enää en ihan helposti sille tielle lähtisi. Kaikilla näillä miehillä on ollut jotain ihme napoleonkompleksia havaittavissa. Itse olen 167cm pitkä.
Lyhyenä miehenä olen puolestani havainnut seuraavaa:
Naisilla on tapana keksiä "ei-pinnallisia" syitä miksi eivät (enää) seurustelisi lyhyen miehen kanssa. Esim. jos lyhyt mies osoittautuu jotenkin huonoksi, päätetään että ei enää lyhyen miehen kanssa koskaan. Jos pitkä mies osoittautuu jotenkin huonoksi, kummasti ei sanotakaan nou nou pitkille miehille jatkossa.
Toinen on tuo Napoleon-syndrooma. Naiset harmi kyllä tiedostamattaan vertaavat miehiä. Isoin, luontaisilta ominaisuuksiltaan vahvin ja korkeimmassa asemassa olevin kiinnittää huomion. Ellei pieni mies tee jotain saadakseen huomiota, häviää isommille miehille aina. Pitää siis yrittää kovemmin - ja kun yrittää kovemmin, on se Napoleon- syndroomaa.
M/169cm
Todellakin
Terveisin 158cm nainen
Kykenisin jos olisi upea mies. Olen itse 180cm nainen. En ole pinnallinen --ska, joka kävelee onnensa ohi.
No mikä ettei. Olen 169 itse. Jos kiva, söpö mies, miksi ei.
Itse voin rehellisesti myöntää etten voisi. Turha sellaista kiistää. Itselle on tärkeää, että mies on vähintään saman mittainen kuin minä, mieluusti pidempi. Itse olen 173 cm.
Tämä perustuu itsellä ihan siihen, että haluan kokea olevani ”pienempi”.
Vierailija kirjoitti:
Kykenisin jos olisi upea mies. Olen itse 180cm nainen. En ole pinnallinen --ska, joka kävelee onnensa ohi.
Eli jos haluaa että mies on itseä pidempi tai vähintään saman mittainen. Päädyt tuomitsemaan ihmisen pinnalliseksi pas*aksi? Aika pienestä asiasta kyllä loppupeleissä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen seurustellut/tapaillut lyhyitä miehiä. Enää en ihan helposti sille tielle lähtisi. Kaikilla näillä miehillä on ollut jotain ihme napoleonkompleksia havaittavissa. Itse olen 167cm pitkä.
Lyhyenä miehenä olen puolestani havainnut seuraavaa:
Naisilla on tapana keksiä "ei-pinnallisia" syitä miksi eivät (enää) seurustelisi lyhyen miehen kanssa. Esim. jos lyhyt mies osoittautuu jotenkin huonoksi, päätetään että ei enää lyhyen miehen kanssa koskaan. Jos pitkä mies osoittautuu jotenkin huonoksi, kummasti ei sanotakaan nou nou pitkille miehille jatkossa.
Toinen on tuo Napoleon-syndrooma. Naiset harmi kyllä tiedostamattaan vertaavat miehiä. Isoin, luontaisilta ominaisuuksiltaan vahvin ja korkeimmassa asemassa olevin kiinnittää huomion. Ellei pieni mies tee jotain saadakseen huomiota, häviää isommille miehille aina. Pitää siis yrittää kovemmin - ja kun yrittää kovemmin, on se Napoleon- syndroomaa.
M/169cm
On tietenkin mahdoton ajatus, että lyhyt mies ei haluaisi seurustella naisen kanssa jonkin pinnallisen syyn takia, jota ei viitsi ääneen sanoa. Perustelee ei-pinnallisilla syillä vaikka totuus on toinen.
Olen itse 168 cm, muodokas, juuri ja juuri normaalipainoinen, olisin mielelläni vähän hoikempi, mutta toisaalta aika seksikäs näin😉. Minuun on ollut kaiken pituiset miehet ihastuneita ja minä heihin. Itselläni pituus ei vaikuta mitään suuntaan tai toiseen. Ainoastaan kääpiökasvuisuus olisi liikaa. Mut jos on normi-ihmisen mitoissa, niin ok. Älkää nyt käsittäkö väärin, mutta esim Putin on minusta seksikäs. Mutta vain ulkoisesti. Siis atleettinen ja miehekäs. Muuten en huolisi mutta ulkonäkö kelpaisi. Toki toivon, että mies on komea ja sporttinen, älykäs, taitava jne, mutta pituus ei ole minulle yhtä kuin viehättävä.
Kertoo molempien itsetunnosta ja rakkaudesta paljon, jos nainen on kahta päätä pidempi korkkareilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kykenisin jos olisi upea mies. Olen itse 180cm nainen. En ole pinnallinen --ska, joka kävelee onnensa ohi.
Eli jos haluaa että mies on itseä pidempi tai vähintään saman mittainen. Päädyt tuomitsemaan ihmisen pinnalliseksi pas*aksi? Aika pienestä asiasta kyllä loppupeleissä.
Päädyn tuomitsemaan? Totta helvetissä. Ihmiset heittävät ihan käsittämättömistä syistä oman onnensa ikkunasta ulos ja sitten vielä itkevät päälle kun ovat onnettomia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Noitahan tulee joka päivä vastaan.
Itse olen 167 cm lättäkengillä ja joka päivä kauppareissulla tulee mua lyhyempiä kantasuomalaisia vastaan.
Eli lyhyitä miehiä on yllättävän paljon.
Itsestä taas tuntuu että olen melkeimpä aina kaikkia (naisiakin) lyhyempi.
Hyvin harvoin tulee tilannetta jossa ei joutuisi katselemaan muita ylöspäin
Jospa olet henkisesti alamittainen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kykenisin jos olisi upea mies. Olen itse 180cm nainen. En ole pinnallinen --ska, joka kävelee onnensa ohi.
Eli jos haluaa että mies on itseä pidempi tai vähintään saman mittainen. Päädyt tuomitsemaan ihmisen pinnalliseksi pas*aksi? Aika pienestä asiasta kyllä loppupeleissä.
Päädyn tuomitsemaan? Totta helvetissä. Ihmiset heittävät ihan käsittämättömistä syistä oman onnensa ikkunasta ulos ja sitten vielä itkevät päälle kun ovat onnettomia.
Tuomitse sitten ap. Hän aloitti tämän pituusinttämisen, koska on niin pinnallineñ a kuvittelee muidenkin olevan. Jotkut ovatkin, mutta sinä lisäksi aggressiivinen ääliö.
Olen itse 163 ja olen ollut monesti ihastunut suurinpiirtein itseni mittaisiin miehiin siinä missä pidempiinkin, eli minulle pituus ei ole syy miksi en jotakuta kelpuuttaisi. Jos on niin huonolla itsetunnolla varustettu että tekee pituudestaan hirveän ongelman, niin se kyllä häiritsee. Kerran olen ollut treffeillä itseäni huomattavasti lyhyemmän miehen kanssa ja onglema ei ollut hänen pituutensa vaan se että oli valehdellut olevansa 170 senttinen, ihan niinkuin totuus ei tapaamishetkellä olisi paljastunut kuitenkin.