Lue keskustelun säännöt.
Kykenisitkö seurustelemaan 165cm miehen kanssa?
Kommentit (169)
Helposti, ja olen seurustellutkin =) Itse 167cm.
Kun on hyvä itsetunto, tuollainen ei haittaa kumpaakaan. Huonoitsetuntoisen miehen kanssa en halua seurustella, ja itseäni nolottaisi, jos tuollainen asia haittaisi itseä. Noin pinnallinen ei ihminen minusta vaan saa olla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En voisi seurustella itseäni lyhyemmän kanssa.
Kykenisin, mutta en halua. Mies olisi yli 10cm minua lyhyempi... ei käy.
Vierailija kirjoitti:
Kykenisin, mutta en halua. Mies olisi yli 10cm minua lyhyempi... ei käy.
Ja kun laitan korkkarit, joissa mulla yleensä 8-10cm korko, ni huhhuh...
Se on siinä ja siinä, ehkä. Pitäisi sitten olla älykäs, empaattinen ja huumorintajuinen. Olen vahvarakenteinen nainen, 170 cm pitkä. Yleensä olen ajatellut, että miehen pitää olla vähintään pituiseni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Kykenisitkö" on outo kysymys.
Pidän lyhyistä ja keskimittaisista miehistä, koska olen lyhyt ja perheenjäseneni ovat lyhyitä.
Mainittu 165-senttinen mies on mielestäni normaalin mittainen.
Sen takia vaan kysyn kun niin useasti kuulee sitä miten vaatimuksena on pidempi mies.
Ja kun kukaan ei juurikaan koskaan ole minkäänlaista kiinnostusta minua kohtaan osoittanut
Sinun kannattaa jutella naisten kanssa. :)
Vierailija kirjoitti:
Se on siinä ja siinä, ehkä. Pitäisi sitten olla älykäs, empaattinen ja huumorintajuinen. Olen vahvarakenteinen nainen, 170 cm pitkä. Yleensä olen ajatellut, että miehen pitää olla vähintään pituiseni.
Minä olen hoikka ja urheilullinen mies 175/68.
Olen ajatellut, että naisen pitäisi olla erittäin älykäs, kaunis, nuori ja spesiaali tapaus jotta voisin kelpuuttaa itseäni pidemmän. Kyllä naisen pitää olla korkeintaan pituiseni ja painoiseni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Seurustelin joskus miehen kanssa, joka oli hiukan alle 170 cm. Pituus, tai lyhyys, ei minua häirinnyt mutta se häiritsi että mies oli itse niin tietoinen lyhyydestään.
Tämä =( Minullakin on hyvä miestuttu, joka itse nostaa lyhyytensä esiin (168cm). Alunperin en ajatellut ollenkaan pituuttaan, koska kohtaan ihmisen ihmisenä, eikä siinä ole väliä onko 150cm vai 200cm.
Tämä mies on muuten oikein ihana, mutta surullista kun itsetuntonsa on pituudesta kiinni. Jos vain olisi iloisen reipas oma itsensä, niin saisi heti 100 naista. Ja kun se yksikin riittää ;)
Eli ap: älä ajattele, että pituus on NIIN oleellista, ei se oikeasti ole! Ja jos on, niin sitten vastapuolessa on se vika. Kehitä itseäsi luonteesi puolesta, ole positiivinen äläkä koskaan valita sitä, miten pitkä tai lyhyt olet. Se itsesääli (kaikenlisäksi täysin turha) häiritsee, ei ne sentit.
Tsemppiä, löytyy rakast vielä sinullekin <3
Tuon mittainen mies, kuin 165 cm ei todellakaan ole mikään harvinaisuus.
Niitä tulee joka ikinen päivä vastaan useita.
Yksi prismakäynti ja tuon mittaisia miehiä tullut vastaan ainakin 20 kpl. Olen 168 cm ja ilman korkoja. Noin 20 itseäni lyhyempää miestä tulee aina yhdellä prismakäynnillä vastaan. Ja ihan parikymppisistä kahdeksankymppisiin.
Useilla on sellainen lyhyt puoliso, vähän päälle 150 cm.
10-vuotias tyttöni on nyt 155 cm pitkä ja hän on jo monia aikuisia naisia pidempi.
Että kyllä niitä pätkiä tässä maassa riittää ja heille puolisot.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä, pituudella ei ole mitään merkitystä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen naimisissa sellaisen miehen kanssa.
t. N 152 cm
Se kaikkein rakkain oli juuri tuon pituinen, en vain saanut pitää häntä. Omaa tyhmyyttäni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mikis täällä alapeukutetaan lähes jokaista niistä kommenteista, joissa, kirjoittaja kertoo, että kyllä hän voisi olla lyhyehkön miehen kanssa seurusella.
- On hämmenävää, huomata usein, että se miten meidän odotetaan tai oletetaan pariutuvan ei ole juurikaan muuttunut viimeisen muutaman tuhannen vuoden aikana. - Ikäänkuin osa tulkitsisi, että jos suheessa nainen on pidempi kumppaniaan (miestä) ,niin tässä olisi aina jotain väärää ja vähintäänkin arveluttavaa.
Ymmärtäisin toiveen kumppanin pituudesta (, joillain ilm, vaaimuksen) paremmin, jos eläisimme huomattavasti alkeellisempaa aikaa, jolloin miehen fyysisellä koolla saattoi olla, ainakin mielikuvissa huomattavaa etua. Tarkoitan sitä kuinka mielletään isompi kokoiset vahvemmiski ja siten sellaisiksm jotka saattaisivat saalisaa, kerätä ja koota ravintoa ja elantoa, mahdollsiesti myös puollustaa naista vaaroilta.
Entä tänään? - En sano, että tämän vaatimuksen tai odouksen esittäjänä olisi aina nainen. - Yhtä hyvin se voi olla mies, joka odottaa ja tai vaatii, että hänen kumppaninsa olisi häntä "lyhyempi" , kun niinhän se on aina ollut, Saattaahan sitä huonompi itse tuntoinen mies jopa pelätä, että jää naisensa varjoon jos on merkittävästi häntä lyhyempi.
Mutta hieman hämmentävvää on ollut kohdata seuranhakuilmoitus joka kuuluui suunnilleen seuraavasti:
"Hei mies haen ja toivon sinua tasa-arvoiseen parisuheeseen kanssani. - Olethan minua pidempi niin voin rauhassa käyttää korkkareita...
Ei onnistu, vaikka olisi 150 cm. Ei siitä sen naisellisemmaksi muutu.
ZinkZink
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Seurustelin joskus miehen kanssa, joka oli hiukan alle 170 cm. Pituus, tai lyhyys, ei minua häirinnyt mutta se häiritsi että mies oli itse niin tietoinen lyhyydestään.
Tämä =( Minullakin on hyvä miestuttu, joka itse nostaa lyhyytensä esiin (168cm). Alunperin en ajatellut ollenkaan pituuttaan, koska kohtaan ihmisen ihmisenä, eikä siinä ole väliä onko 150cm vai 200cm.
Tämä mies on muuten oikein ihana, mutta surullista kun itsetuntonsa on pituudesta kiinni. Jos vain olisi iloisen reipas oma itsensä, niin saisi heti 100 naista. Ja kun se yksikin riittää ;)
Eli ap: älä ajattele, että pituus on NIIN oleellista, ei se oikeasti ole! Ja jos on, niin sitten vastapuolessa on se vika. Kehitä itseäsi luonteesi puolesta, ole positiivinen äläkä koskaan valita sitä, miten pitkä tai lyhyt olet. Se itsesääli (kaikenlisäksi täysin turha) häiritsee, ei ne sentit.
Tsemppiä, löytyy rakast vielä sinullekin <3
En tosiaan mikään itsesäälinen valittaja ole, koska tiedän miten rasittavaa se olisi muiden kannalta.
Ajattelin nyt näin anonyyminä vähän avautua, kun tämä välillä mietityttää.
Kiitos tsempeistä, toivotaan että löytyy!
Vierailija kirjoitti:
Tuon mittainen mies, kuin 165 cm ei todellakaan ole mikään harvinaisuus.
Niitä tulee joka ikinen päivä vastaan useita.
Yksi prismakäynti ja tuon mittaisia miehiä tullut vastaan ainakin 20 kpl. Olen 168 cm ja ilman korkoja. Noin 20 itseäni lyhyempää miestä tulee aina yhdellä prismakäynnillä vastaan. Ja ihan parikymppisistä kahdeksankymppisiin.
Useilla on sellainen lyhyt puoliso, vähän päälle 150 cm.
10-vuotias tyttöni on nyt 155 cm pitkä ja hän on jo monia aikuisia naisia pidempi.
Että kyllä niitä pätkiä tässä maassa riittää ja heille puolisot.
Kuullostaa vähän liiottelulta :D
Voi toki riippua ihan paikasta, ehkä jossain isommissa kaupungeissa saattaa noin ollakkin.
Pakko myöntää, että pitkällä tähtäimellä olisi ongelmallista itsetunnolleni, kun tuntisin itseni valtavaksi sotanorsuksi itseäni pienemmän miesystävän rinnalla.
Lisään vielä, että sama kuin lyhyt mies kävelisi kyykyssä vaikuttaakseen kääpiöltä. Miksi?