Te, joilla ei ole koskaan luppoaikaa töissä, mitä työtä teette?

Vierailija kirjoitti:

Hammashoitaja kunnalla. On mulla joskus hieman aikaa jos joku potilas jättää tulematta, mutta useimmiten se menee niin että päivystyspotilaalle on varattu liian lyhyt aika ja hammaslääkärin on silti pakko hoitaa se ja minun on pakko heilua siinä vieressä ja siivota ja metsästää välineitä ympäri hoitolaa. Eilenkin ehdin pitää ruokatuntia vain 10min :(

Samaan aikaan mun mies on töissä valtiolla mutta miesvaltaisella alalla ja niillä on kaikki kuntosalit, saunat, ruokalat ja lounasedut työpaikalla, parempi palkka ja ruokatunti kestää tunnin. Me ämmät ei mahduta edes kaikki samaan aikaan istumaan taukohuoneen pöydän ääreen vaan osa joutuu syödä seisten...

Mun mies on myös töissä valtiolla, naisvaltaisella alalla, ja sillä on tosiaan kaikki edut. Etätöitä saa tehdä 3pv viikossa jos haluaa. Töitä kyllä välillä riittää enemmän kuin ehtisi tehdä ja se ruokatunti ei ole työaikaa, mutta pakko pitää silti väh. puoli tuntia.

Vierailija kirjoitti:

Puutarhuri, kunnalla töissä. Työ- ja taukoaikoja noudatetaan lähes minuutilleen, hommia tehdään säällä kuin säällä, eikä tarvitse koskaan seisoskella tai odotella kun töitä riittää enemmän kuin ehtii tehdä. Välillä tulee pidettyä ehkä minuutin tauko (esim. parin viime kesän helteiden aikaan), mutta heti tulee sellainen olo että vaikuttaa laiskalta. Päivät menee nopeasti, en vaihtaisi työhön missä täytyy väkisin keksiä tekemistä.

Mä olin kesätöissä kunnalla puutarhahommissa ja siellä kyllä luppoaikaa riitti. Tai no, töitä ois varmaan ollut niin paljon kun jaksais tehdä, mutta ei siellä kukaan mitään kiirettä pitänyt. Ja tauot ehdittiin pitää ihan reilun mittaisena. Mukava kesätyö oli, vaikka ei säät ihan suosinutkaan.

Olen töissä pankissa. Helvetillinen kiire koko ajan, liikaa asiakkaita, täytettäviä lomakkeita, toimimattomia tietojärjestelmiä, muutoksia ja niistä johtuvia koulutuksia koulutusten perään, jolloin uutta tietoa ei koskaan ehdi omaksua. Sääntely on pilannut koko alan ylilyönneillään. Työnantaja olettaa jo perustyötasolla työntekijän hallitsevan niin rahoituksen, verotuksen sekä perhe- ja perintöoikeuden perusteet kuin myynnillisen työotteenkin. Kuten muuten odottavat myös asiakkaatkin. Vakinaistamista saa odottaa muutaman vuoden ja lähtöpalkka pari tonnia, josta se kohoaa kitsaasti tehtävänkuvan muutosten myötä. Palkitsemisjärjestelmä on onneton. Talon sisällä kova kilpailu avautuvista paikoista. Hullun hommaa. Tervetuloa vaan töihin.

Aineenopettaja.

Yrittäjä. Jos en muuta tekemistä keksi, lasken rahojani. Siihen ei kyllästy koskaan.

Kielten lehtori useilla ylitunneilla ja tehtävillä. Teen töitä kaikki illat ja vanhemmilta tulee wilmaan viestejä yötä myöten ja aamulla jo kärttyävät, jos en ole kahdeksalta vastannut. Mutta silti rakastan työtäni.

ksh vielä hetken kirjoitti:

Aloitin tammikuussa sairaanhoitajana kotihoidossa. Aivan naurettavaa touhua, lähden heti kun määräaikainen soppari loppuu. Olen tehokas ja hyvä järjestelemään työtäni noin normaalisti. No kotihoidossahan ei ole järjen hiventäkään. Esim iltavuoron työlista on suunniteltu ihan täyteen. Asiakkaiden välillä on 5min siirtymäaika (siis autolla toiseen osoitteeseen, välimatkasta riippumatta). No kun olet saanut oman listan missä on se noin 20 käyntiä, niim selviää että joku on saikulla, ja hänen työnsä jaetaan muille.esim eilen iltavuorossa mulla alkoi klo 21 kolme käyntiä samaan aikaan. Ja työaika loppuu klo 22, johon menessä kaikki pitäisi keretä tehdä plus ajaa toimistolle ja siellä luovuttaa avaimet ja jättää viestiä illan tapahtumista. En ole kertaakaan vielä jääbyt ylitöihin, mutta monet muut jää päivittäin. Niin, sitä on kunnallinen kotihoito.

Kotihoidon ohjaajalla ei ole sen helpompaa. Tein siinä 9 kk sijaisuuden ja kun määräaikaisuus päättyi, jäin työttömäksi ihan omasta tahdostani. Onneksi muitakin töitä on olemassa. Työpäivien tehtävämäärä oli järkyttävä. Jos oli työvuorolistan suunnittelua tarkoitus tehdä, aina joku keskeytti. Työntekijät sairastelivat koko ajan. Laitoin saikut aina heti rekryfirman kautta hakuun, mutta usein jouduin lähtemään soittelemaan itse sijaista, koska rekryn kautta ei saatu ketään. Kerran oli 3 työntekijää iltavuorosta sairastunut yhtä aikaa. Ensimmäinen ilmoitti sairastumisesta klo 8, toinen vähän myöhemmin ja kolmas vasta vähän ennen vuoron alkua. Yhtään sijaista ei saatu. Ikävä pyytää perheellisiä ihmisiä jatkamaan työpäivää, mutta minkäs teet. Jos ei ketään saa, voi toki soittaa sellaisille asiakkaille, joilla olisi esim. suihkuapu mutta ei lääkkeiden antoa tai vaipanvaihtoa ja siirtää käyntipäivää. Niitä asiakkaita vain on niin vähän, joiden käyntejä voi perua. Viime kädessä ne työt oli pakko jakaa kentällä oleville, jos ei sijaista saatu.

Toinen kypsyttävä asia oli työaika. Jos minulla piti olla työaika klo 8-16, hyvin usein se venyi. Meillä oli liukuva työaika, jossa saldo voi olla max. +20 tuntia. Sen yli menevää osaa ei saanut ottaa pois liukumana. Se vaan, että milloin ne saldotunnit olisi pystynyt muka ottamaan pois. Minullakin oli saldo lähes koko ajan +10-20 tuntia. Aina jos otin puoli päivää jossain kohtaa pois, oli takuuvarmaa, että seuraavana päivänä joutuu taas jatkamaan päivää. Kun ei töitä tee kukaan puolesta. Kauhea stressi päällä tekemättömistä töistä koko ajan.

Vierailija kirjoitti:

Ravintola-alalla. Jatkuva kiire ja kasaantuneet hommat. Laiskat työkaverit.

Sää oot se hölmöläinen orja, joka alistuu tekemään töitä halvalla.

Ota sama asenne kuin kavereilla on. Ei noissa hommissa pidä rikastuttaa pomoa.

Luppoaikaa töissä on täysin tuntematon käsite lääkärille.

Palveluesimes yksityisessä hoitoalan yrityksessä. Puhelintyö vie ison osan työajasta. Sähköposteihin vastailen usein illalla kotona. Palkka surkea kun katsoo työmäärää ja vastuuta..

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ravintola-alalla. Jatkuva kiire ja kasaantuneet hommat. Laiskat työkaverit.

Sää oot se hölmöläinen orja, joka alistuu tekemään töitä halvalla.

Ota sama asenne kuin kavereilla on. Ei noissa hommissa pidä rikastuttaa pomoa.

En ymmärrä ihmisiä jotka ei halua tehdä työtään hyvin? Miten pystyt arvostamaan itseäsi laiskana paskana, joka antaa huonoa palvelua saastaisessa ravintolassa?

Lääkäri

Konsulttialalla töissä. Työaika 45h per viikko mutta työajat saa valita itse. Palkka on kohtuullinen työmäärään nähden. Valehtelematta 9 tunnin työpäivässä varsinaisia töitä on 2-3 tuntia ja loppupäivän voi tehdä mitä huvittaa. Aikaisemmin ei voi lähteä eli on pakko kirjautua ulos 9 tunnin jälkeen. Itse luen paljon ja käyn salilla työajalla 3 kertaa viikossa. Esimiehet tietävät tilanteen, mutta kaikkea katsotaan läpi sormien kun asiakas on tyytyväinen ja maksaa hyvin...

Kääntäjä.

Huhhuh, kylläpä sitä on väärin valinnut alansa 😅 T. Sairaanhoitaja vanhuspuolella

Lastenhoitaja päiväkodissa. Ei luppoaikaa. Kiljuntaa aamusta iltaan ja virikkeen virikettä, pukemista, paskaa, riisumista, ruoan tarjoilua ja astioiden siivousta, päälle vielä viikottaiset kokoiukset, vaatteiden kuivumaan laittamista, niiden purkamista oikeille paikoille.....

Opettaja. Koko ajan oltava valppaana, koko ajan aistit avoinna. "Opettaja opettaja", sitä se on aika tauotta ;) Mutta rakastan työtäni, ja päivät menee nopeasti. Illalla tietenkin vielä suunnittelu ja viestittely.

Kirjanpitäjä ja palkanlaskija. Ei oo luppoaikaa... ennemmin ylitöiksi menee usein.

Laskunkäsittelijä

Voisin vastata tähän kysymykseen, mutta sitten taas työkaverini samassa työssä ei. Ei ole luppoaikaa, koska paiskin kahden edestä.