Miksi ihastunut mies tuntuu vastenmieliseltä?
Mikä minussa on vikana? Tiedän saman vian olevan monella muullakin. Sitä ihastuu kaikenlaisiin kylmiin ja välinpitämättömiin miehiin, ihastuneet miehet taas tuntuvat suorastaan oksettavilta.
Ja jottei tähän mikään tasojauhaja pääse paasaamaan, niin kerronpa, että aivan vasta eräs tällainen aiemmin kylmältä vaikuttanut mies lämpesikin minulle ja alkoi käyttäytyä ihastuneesti - ja kappas, hän muuttui silmissäni surkeaksi ja vialliseksi.
Mistä ihmeestä tällainen tunne kumpuaa? Ihan aikuinen nainen olen.
Kommentit (35)
Mulle tulee joka kerta sellainen olo, että "ai se onkin joku epätoivoinen, joka ihastuu kaikkeen mikä liikkuu" ja tulee kiire päästä miehestä eroon. Sitten sitä ollaankin parisuhteissa miesten kanssa, jotka avoimesti halveksivat alusta asti ja joiden kasvoilla ei vahingossakaan näe sitä typerää, ihastunutta hymyä, ainakaan itselle suotuna.
Vierailija kirjoitti:
Mulle tulee joka kerta sellainen olo, että "ai se onkin joku epätoivoinen, joka ihastuu kaikkeen mikä liikkuu" ja tulee kiire päästä miehestä eroon. Sitten sitä ollaankin parisuhteissa miesten kanssa, jotka avoimesti halveksivat alusta asti ja joiden kasvoilla ei vahingossakaan näe sitä typerää, ihastunutta hymyä, ainakaan itselle suotuna.
Juuri näin, puutteessa, tarpeessa oleva ja ihastuva mies on naisen silmissä arvonsa alentava ja heikko. Ehkä jopa epätoivoinen.
Eikö täällä olevia palstavinkujia saada lähetettyä mihinkään? Ei näemmä, kun kaikki päivät kuluu palstaillessa joten mistäpä sitä rahakaan tulisi 🙄
Millainen on ollut lapsuutesi perheessä? Oliko äiti tai isä halailevia, lämpimiä ihmisiä vai tunnekylmiä ja etäisiä joilta sai lohdutusta vain harvoin? Jos kyllä niin se voi olla osasyynä sille että et halua että toinen ihastuu koska olet tottunut elämään ilmapiirissä missä huomiota ei ole saatu. Ihminen rakentaa itselleen ns. kuoren jolloin toisen huomionosoitukset tuntuvat vääriltä olisi se sitten kuinka aitoa tahansa.
Olen itse huomannut saman mutta vaikka perheeni oli normaali (rakastavat vanhemmat) olen aina luonteeltanikin ollut siinä suhteessa haastava ja kova että en pidä mistään "nuolijoista" ja sellaisista jotka muuttavat itseään sellaiseksi kun toinen haluaa. Minun silmissäni se on heikkoutta ja miehellä etenkin epämiehekästä. Parisuhteessa ei kylläkään kannata liikaa muuntautua toisen mieliksi, siinähän unohtaa sitten itsensä ja omat toiveensa.
Vierailija kirjoitti:
Millainen on ollut lapsuutesi perheessä? Oliko äiti tai isä halailevia, lämpimiä ihmisiä vai tunnekylmiä ja etäisiä joilta sai lohdutusta vain harvoin? Jos kyllä niin se voi olla osasyynä sille että et halua että toinen ihastuu koska olet tottunut elämään ilmapiirissä missä huomiota ei ole saatu. Ihminen rakentaa itselleen ns. kuoren jolloin toisen huomionosoitukset tuntuvat vääriltä olisi se sitten kuinka aitoa tahansa.
Olen itse huomannut saman mutta vaikka perheeni oli normaali (rakastavat vanhemmat) olen aina luonteeltanikin ollut siinä suhteessa haastava ja kova että en pidä mistään "nuolijoista" ja sellaisista jotka muuttavat itseään sellaiseksi kun toinen haluaa. Minun silmissäni se on heikkoutta ja miehellä etenkin epämiehekästä. Parisuhteessa ei kylläkään kannata liikaa muuntautua toisen mieliksi, siinähän unohtaa sitten itsensä ja omat toiveensa.
Kiitos tästä tekstistä. Tässä oli paljon juttuja, joita olen itsekin pyöritellyt. Vieläköhän pitäisi hakea jatkoterapiaa, että voisi joskus olla normaalissa ihmissuhteessa.
Vierailija kirjoitti:
Mulle tulee joka kerta sellainen olo, että "ai se onkin joku epätoivoinen, joka ihastuu kaikkeen mikä liikkuu" ja tulee kiire päästä miehestä eroon. Sitten sitä ollaankin parisuhteissa miesten kanssa, jotka avoimesti halveksivat alusta asti ja joiden kasvoilla ei vahingossakaan näe sitä typerää, ihastunutta hymyä, ainakaan itselle suotuna.
Minulta meni muutama vuosi tuon ymmärtämiseen, sitä ennen oli "epätoivoinen ällötys".
Sitten otin liian viileän asenteen, joka ei toiminut sekään. Kas, naiseen pitää osoittaa kiinnostusta, jotta mitään ikinä tapahtuu.
Seuraava suunnareivaus tuotti naispuoleisia ystäviä. Nämä taas kaikkosivat ällöttyneinä, kun kamupoika osoitti väärää kiinnostusta. Limaista ja hiipivää.
No prkl.
Sitten lopetin tietyllä tavalla välittämästä, hölmö hymy vain pois ja hieman rauhallisemmin.
Ja kas, nousin välittömästi naisten mielestä mitättömyydestä keskinkertaisuuteen.
Vierailija kirjoitti:
Naiset kertovat usein haluavansa kiltin miehen, mutta päätyvät treffeille pahojen poikien kanssa. Lue miksi.
Kerta toisensa jälkeen naiset lankeavat pahoihin poikiin. Kiltit miehet eivät tunnu viehättävän puoliksikaan yhtä paljon. Lue 12 syytä miksi naiset eivät ihastu kiltteihin miehiin.
Kiltit miehet ovat liian mukavia. Kukaan ei voi olla aina kiva ja ystävällinen, ellei sitten ole pyhimys. He keskittävät ajatuksiaan liikaa siihen, että olisivat kilttejä. Naisten ajattelevat, että se ei ole tarpeeksi aitoa ja todentuntuista. Pahat pojat pitävät tilanteen todellisena ja sopivan jännittävänä. Kiltit miehet eivät halua sotkea suunnitelmia ja tyytyvät helposti samaan kaavaan.Kunnioitus
Naiset eivät arvosta niin sanottua ovimattoa. Kiltit miehet eivät aseta rajoja tai todellisia vaatimuksia naiselle. Paha poika ei anna naisen kävellä hänen ylitseen tai anna kenenkään kontrolloida liian kurinalaisesti tekemisiään. Naiset eivät kunnioita miehiä, joiden elämää ja tekemisiä he pystyvät kontrolloimaan. Jos ei ole kunnioitusta, ei ole viehätystä!
Yllätyksettömyys
Useat ihmiset viettävät helppoa ja ennalta arvattavissa olevaa elämää, joten he viehättyvät ihmisistä, jotka ovat mielenkiintoisia ja hieman arvaamattomia. Pahat pojat ovat haaste ja vaativampi tehtävä, kiltit pojat eivät.
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/naiset-eivat-halua-kilttia-miesta-l…
No oletko kuullut koskaan sellaisesta että mies voi olla itsevarma ja jännittävä; olematta kuitenkaan esim. väkivaltainen tai epärehellinen? Jännittävä voi olla esim. yllättämällä naisensa jollain mukavalla tavalla joskus, niin ettei arki ole aina sitä samaa puuroa vuodesta toiseen. Tai jos vaikka tietää että toinen tykkää tietynlaisesta menosta niin sit antaa itsevarmasti mennä vaan, eikä koko ajan kysele saaks mä ja sopiiks ja voiks mä.
Miksi ihmeessä yhtään kukaan haluaisi puolisokseen tylsän kynnysmaton? Haluaako miehet itse muka sellaisen naisen?
n32 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naiset kertovat usein haluavansa kiltin miehen, mutta päätyvät treffeille pahojen poikien kanssa. Lue miksi.
Kerta toisensa jälkeen naiset lankeavat pahoihin poikiin. Kiltit miehet eivät tunnu viehättävän puoliksikaan yhtä paljon. Lue 12 syytä miksi naiset eivät ihastu kiltteihin miehiin.
Kiltit miehet ovat liian mukavia. Kukaan ei voi olla aina kiva ja ystävällinen, ellei sitten ole pyhimys. He keskittävät ajatuksiaan liikaa siihen, että olisivat kilttejä. Naisten ajattelevat, että se ei ole tarpeeksi aitoa ja todentuntuista. Pahat pojat pitävät tilanteen todellisena ja sopivan jännittävänä. Kiltit miehet eivät halua sotkea suunnitelmia ja tyytyvät helposti samaan kaavaan.Kunnioitus
Naiset eivät arvosta niin sanottua ovimattoa. Kiltit miehet eivät aseta rajoja tai todellisia vaatimuksia naiselle. Paha poika ei anna naisen kävellä hänen ylitseen tai anna kenenkään kontrolloida liian kurinalaisesti tekemisiään. Naiset eivät kunnioita miehiä, joiden elämää ja tekemisiä he pystyvät kontrolloimaan. Jos ei ole kunnioitusta, ei ole viehätystä!
Yllätyksettömyys
Useat ihmiset viettävät helppoa ja ennalta arvattavissa olevaa elämää, joten he viehättyvät ihmisistä, jotka ovat mielenkiintoisia ja hieman arvaamattomia. Pahat pojat ovat haaste ja vaativampi tehtävä, kiltit pojat eivät.
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/naiset-eivat-halua-kilttia-miesta-l…
No oletko kuullut koskaan sellaisesta että mies voi olla itsevarma ja jännittävä; olematta kuitenkaan esim. väkivaltainen tai epärehellinen? Jännittävä voi olla esim. yllättämällä naisensa jollain mukavalla tavalla joskus, niin ettei arki ole aina sitä samaa puuroa vuodesta toiseen. Tai jos vaikka tietää että toinen tykkää tietynlaisesta menosta niin sit antaa itsevarmasti mennä vaan, eikä koko ajan kysele saaks mä ja sopiiks ja voiks mä.
Miksi ihmeessä yhtään kukaan haluaisi puolisokseen tylsän kynnysmaton? Haluaako miehet itse muka sellaisen naisen?
Eiköhän suomalainen poikien kasvattaminen poista itsevarmuuden kaikista normaaleista miehenaluista.
Tämän seurauksena lähinnä luonnevikaiset vaikuttavat itsevarmoilta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulle tulee joka kerta sellainen olo, että "ai se onkin joku epätoivoinen, joka ihastuu kaikkeen mikä liikkuu" ja tulee kiire päästä miehestä eroon. Sitten sitä ollaankin parisuhteissa miesten kanssa, jotka avoimesti halveksivat alusta asti ja joiden kasvoilla ei vahingossakaan näe sitä typerää, ihastunutta hymyä, ainakaan itselle suotuna.
Minulta meni muutama vuosi tuon ymmärtämiseen, sitä ennen oli "epätoivoinen ällötys".
Sitten otin liian viileän asenteen, joka ei toiminut sekään. Kas, naiseen pitää osoittaa kiinnostusta, jotta mitään ikinä tapahtuu.
Seuraava suunnareivaus tuotti naispuoleisia ystäviä. Nämä taas kaikkosivat ällöttyneinä, kun kamupoika osoitti väärää kiinnostusta. Limaista ja hiipivää.
No prkl.
Sitten lopetin tietyllä tavalla välittämästä, hölmö hymy vain pois ja hieman rauhallisemmin.
Ja kas, nousin välittömästi naisten mielestä mitättömyydestä keskinkertaisuuteen.
Noin se menee. Pitää osata leikkiä kylmää-kuumaa-kylmää-kuumaa -leikkiä, että saa naisen kiinnostumaan, mikäli ei satu olemaan satumaisen komea mies luonnostaan. Ja joskus silloinkin.
Kyllä se ihastuminen on tutkitusti aikalailla samanlainen olotila, kun lievä psykoosi. Usein vielä ihastutaan, kun ollaan lähdössä jonnekkin muualle, tai on jokin muu muutoskriisi päällä, tai muutenvaan haluaa paeta omaa elämäänsä. Siihen epävarmuuteen haetaan alituisesti turvaa jostain toisesta ihmisestä ihastumalla.
Siksi Ap:n reaktio on mielestäni aivan normaali. Kyllä ihastuminen tavallaan kertoo siitä, että ihastujalla on jotain ongelmia. Toisaalta on ihan normaalia, että ihmisillä on jonkinlaisia ongelmia.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä se ihastuminen on tutkitusti aikalailla samanlainen olotila, kun lievä psykoosi. Usein vielä ihastutaan, kun ollaan lähdössä jonnekkin muualle, tai on jokin muu muutoskriisi päällä, tai muutenvaan haluaa paeta omaa elämäänsä. Siihen epävarmuuteen haetaan alituisesti turvaa jostain toisesta ihmisestä ihastumalla.
Siksi Ap:n reaktio on mielestäni aivan normaali. Kyllä ihastuminen tavallaan kertoo siitä, että ihastujalla on jotain ongelmia. Toisaalta on ihan normaalia, että ihmisillä on jonkinlaisia ongelmia.
Ihastumisesta saa parhaat mahdolliset kiksit mitä mistään on mahdollista saada. Siihen vaaditaan kyllä jonkinlainen henkinen nälkätila ja usein ihastuminen myös ajaa psykoosin rajoille.
Kertonee vain siitä, että on aika kylmä muija jos miehen ihastuminen iljettää. Millainen parisuhde tuollaisen naisen kanssa sitten on mahdollinen? Kylmä sellainen, missä ei osoiteta mitään kiintymystä? Tunteetonta jyystöä vaan!
Ei ole oikea mies eikä kemiaa jos ällöttää.
Vierailija kirjoitti:
Ei ole oikea mies eikä kemiaa jos ällöttää.
Näin toivon. On hirveä ajatus, että useampi sopiva kumppani menisi iäksi ohi jonkun typerän ajatuslukon vuoksi.
Ihminen haluaa aina sitä mitä se ei voi saada. Ei se sen kummempaa ole. Voi keksiä itselleen mitä tahansa tekosyitä, mutta oikea syy on ahneudessa.