Lue keskustelun säännöt.
Sivistetään toisiamme: opeta joku esim. työhösi tai opintoihisi liittyvä asia meille muillekin
Olisi kiva oppia jotain uutta, mitä ei ole ennen tiennyt :)
Kommentit (1295)
Kyyhkyslakkaperiaate (engl. pigeonhole principle) on yksinkertainen menetelmä, jonka avulla voidaan ratkaista monia matemaattisia ongelmia. Sen taustalla on havainto kyyhkyslakkaan lentävästä parvesta: jos parvessa on enemmän kyyhkysiä kuin kyyhkyslakassa pesäkoloja, lentää johonkin pesäkoloon vähintään kaksi kyyhkystä. Kyyhkyslakkaperiaatetta kutsutaan myös lokero-, laatikko- ja pulunkoloperiaatteeksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Opettajien palkka on monimutkainen kokonaisuus.
Esimerkiksi yläkoulun opettajan peruspalkka on n. 3000 euroa kuussa (olisiko nykyään vähän yli). Peruspalkan saat, jos opetat opetusvelvollisuuden verran tunteja viikossa.
Tuo opetusvelvollisuus riippuu kuitenkin opetettavasta aineesta. Esimerkiksi äidinkielen opettajilla opetusvelvollisuus on vain 18 h/vko ja taas vaikkapa biologian ja maantieteen opettajille 23 h/vko.
Jos opettajalla on enemmän tunteja kuin opetusvelvollisuus, niin saa ylitunneista lisää rahaa (ja toisaalta alitunneista vähennetään). Yhden ylitunnin arvo on jonkin verran yli satanen kuussa.
Kemian ja fysiikan opettajat saavat lisäksi ns. demokorvauksia riippuen fyke-tuntien määrästä (olikohan 20% opetettavista tunneista, eli 5 tunnista saa yhden demotunnin).
Lisäksi korvauksia voi saada mm. luokanohjaajudesta, tvt-asioiden hoidosta, kirjaston hoidosta, oppilaskunnan ohjauksesta, erilaisten varastoiden hoidosta.... Ja sitten on vielä tva-korvauksia erilaisista vastuutehtävistä.
Itse peruskoulun ma-fy-ke -opettajana (op. velvollisuus 21) ja muutaman yllä olevan "erityistehtävän" saaneena tienaan vajaa 5000 eur/kk. Pidettäviä tunteja minulla on 30h/vko.
Debet on oven puolella, kredit ikkunapuolella, tai toisin päin, riippuu miten päin istut.
Hevosta kengitettäessä kengittäjä leikkaa ensin hohtimilla sirpin muotoisen palan kaviota, vuolee sitten kavion pohjan ja säteen ja raspaa sileäksi. Tämän jälkeen sovitellaan kenkä sopivaksi ja naulataan 6-8 naulalla kavioon. Naulojen terävät päät leikataan pois ja käännetään nysät kotkausraudalla vähän mutkalle. Lopuksi vielä pyyhkäistään raspilla mahdolliset törsteet pois kavion päältä. Naulatessa täytyy olla tarkkana, että naulat eivät käänny kavion sisään.
Monet puhuvat kauhistellen "pullotaloista", kun nykyään talot muovitetaan kauttaaltaan ulkoseinien ja katon osalta. Valtaosa ihmisistä ei kuitenkaan ymmärrä syytä, miksi näin tehdään. Puhutaan myöskin "hengittävistä taloista ja materiaalieista ja kuvitellaan sen liittyvän jotenkin ilman vapaaseen virtaukseen.
Muovit estävät kosteusvauriot ja rakenteiden homehtumisen. Talossa asuvat ihmiset tuottavat kosteutta (hengitys, hikoilu, suihkut, ruuanlaitto, pyykinkuivaus...). Tämä kosteus on sitoutuneena huoneilmaan. Jos tämä kostea huoneilma pääsee vapaasti kulkemaan rakenteiden läpi (ja sehän menee ihan heittäen normaaleista rakennusmateriaaleista läpi), niin kohdatessaan riittävän viileän pinnan, kosteus tiivistyy vedeksi. Ja vesi rakenteissa ei koskaan ole hyväksi.
Höyrynsulkumuovi estää nimensä mukaisesti höyryn kulkeutumisen muovin toiselle puolelle. Ja muovi on aina eristeiden lämpöisellä puolella, jolloin mitään tiivistymistä vedeksi ei tapahdu. Hyvin toimiva, koneellinen ilmanvaihto huolehtii sitten kostean sisäilman tuulettamisen ulos ja uuden, raikkaan ilman tuomisen sisään.
Innokkaat tee-se-itse -miehet ovat monta taloa pilanneet tietämättömyydellään. Ollaan terhakkaasti lisäeristetty sisäseiniä, jolloin rakenteissa olevat höyrynsulkumuovit ovat jääneet liian kauas lämpöisestä sisäilmasta ja jäähtyneet kastepisteen alle. Sitten sisältä tuleva kosteus on tiivistynyt noihin muovipintoihin ja lopputuloksena on ollut vettä, hometta ja lahoa puuta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Maksu otetaan aina ennen aktia.
Vierailija kirjoitti:
Ei ole olemassa mitään todisteita siitä, että ihmisillä olisi synnynnäinen "kielipää", "matikkapää" tai mikä vain "-pää" - varsinkaan niin, että ihmisiä voisi jaotella kykyjen mukaan jompaan kumpaan tai johonkin ryhmään.
Ihmisten käsitys omista lahjoistaan - tai niiden puutteesta - on yleensä peräisin varhaisista kokemuksista asian parissa - siis onko kokemus ja saatu palaute ollut positiivista vai negatiivista. Jos ensikosketus on ollut positiivinen, niin siihen asiaan, kuten vaikka kielten oppimiseen, on suhtautunut alusta alkaen myönteisemmin, ja ehkä myös omistanut sille enemmän huomiota. Jos ne ekat kokemukset on negatiivisia, niin päin vastoin.
Mitä synnynnäisiin ominaisuuksiin tulee, niin valitettavasti ne jakautuvat vielä epäreilummin - synnynnäinen älyllinen kapasiteetti ennustaa menestystä sekä matikassa että kielissä, ja muussakin. Yhdellä on siis yleensä monta päätä, toisella ei päätä ollenkaan (heh).
Kieltenopettajana en koskaan hyväksy selitykseksi "kielipään puutetta", jos ei opiskelija ihan onnistu. Yleisimpiä syitä ovat asenne ja heikko itseluottamus.
Itse olen ihan kirjaimellisesti ydinfyysikko. Mutta kun ei meinaa joskus Suomennkielen sanojakaan muistaa, niin opettele nyt siinä sitten vieraita kieliä. Koulussa en edes englantia mäoppinut kocin hyvin. Yritin kyllä. Sen opin vasta opiskelu ja työelämässä, kun sitä aloin oikeasti köyttää ja se ympäröi jokapåiväistä elämää. Helppoa se ei silti ole, kun ei meinaa sanat pysyä muistissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vortex generaattorilla siiven päällä muutetaan laminaarista virtausta turbulenttiseksi. Auttaa pitämään virtauksen siivessä ja siivekkeissä isoilla kohtaus kulmilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole olemassa mitään todisteita siitä, että ihmisillä olisi synnynnäinen "kielipää", "matikkapää" tai mikä vain "-pää" - varsinkaan niin, että ihmisiä voisi jaotella kykyjen mukaan jompaan kumpaan tai johonkin ryhmään.
Ihmisten käsitys omista lahjoistaan - tai niiden puutteesta - on yleensä peräisin varhaisista kokemuksista asian parissa - siis onko kokemus ja saatu palaute ollut positiivista vai negatiivista. Jos ensikosketus on ollut positiivinen, niin siihen asiaan, kuten vaikka kielten oppimiseen, on suhtautunut alusta alkaen myönteisemmin, ja ehkä myös omistanut sille enemmän huomiota. Jos ne ekat kokemukset on negatiivisia, niin päin vastoin.
Mitä synnynnäisiin ominaisuuksiin tulee, niin valitettavasti ne jakautuvat vielä epäreilummin - synnynnäinen älyllinen kapasiteetti ennustaa menestystä sekä matikassa että kielissä, ja muussakin. Yhdellä on siis yleensä monta päätä, toisella ei päätä ollenkaan (heh).
Kieltenopettajana en koskaan hyväksy selitykseksi "kielipään puutetta", jos ei opiskelija ihan onnistu. Yleisimpiä syitä ovat asenne ja heikko itseluottamus.
Itse olen ihan kirjaimellisesti ydinfyysikko. Mutta kun ei meinaa joskus Suomennkielen sanojakaan muistaa, niin opettele nyt siinä sitten vieraita kieliä. Koulussa en edes englantia mäoppinut kocin hyvin. Yritin kyllä. Sen opin vasta opiskelu ja työelämässä, kun sitä aloin oikeasti köyttää ja se ympäröi jokapåiväistä elämää. Helppoa se ei silti ole, kun ei meinaa sanat pysyä muistissa.
Ehkä jo koulussa painotit enemmän matemaattisia aineita, ja ennen kaikkea USKOIT niissä itseesi enemmän? Se että "yrittää kovasti" ei välttämättä riitä siinä vaiheessa, kun on jo profiloinut itsensä kehnommaksi jossakin asiassa. Siinä pätee myös sellainen lumipalloefekti, eli ne ekat hyvät kokemukset ihan vaikka varhaislapsuudessa saa keskittymään siihen asiaan, haalimaan niitä taitoja - ja mitä enemmän pohjaa, sitä helpompaa on omaksua uutta samaan aihepiiriin liittyvää. Ja takkuinen alku taas näkyy vuosien päästä siinä, että vaatimustason lisääntyessä ei enää kovalla työlläkään meinaa pysyä perässä, kun ei ole kiinnostuksen ja myönteisyyden kautta rakentanut sitä hiljaista pohjaa.
Olen itse umpisurkea kaikkessa matikkaan liittyvässä, kun taas kielet menee päähän melkein itsestään. Jos vertaan itseäni niihin, jotka on hyviä matikassa ja vastaavassa, niin ne ihmiset selvästi ihan tiedostamattaan hyödyntävät siinä jotakin tietotaitoa, jonka kanssa itse en edes ole ollut kosketuksissa - en ole hakeutunut tilanteisiin, joissa oppimisin niitä taitoja, vaan ennemminkin vältellyt niitä. Jäljet johtaa ihan ala-asteelle asti, ja kaikilla kouluasteilla olen suosinut kieliä ja humanitäärisiä aineita. Kokonaiskuvassa ei siinä paljon paina se, että lukion lyhyen matikan kursseilla tein ahkerasti läksyjä ja luin kokeisiin. Se on kuin paikkaisi avomurtumaa laastarilla. Samalla olen pystynyt opiskelemaan useampaa kieltä helposti ja menestyksellä, koska pohja on niin vahva.
-1062
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pieni tippa karvasmanteliöljyä ja sokeria ja voisulaa sisälle muuttaa pullan aivan eri tasolle. Myös hiukan suolaa sekaan.
Taikina kaavitaan levyksi, sen päälle em. aineet. Rullataan ja uuniin . Kaakao käy myös sokerin kanssa täytteeksi.
Vierailija kirjoitti:
Monet puhuvat kauhistellen "pullotaloista", kun nykyään talot muovitetaan kauttaaltaan ulkoseinien ja katon osalta. Valtaosa ihmisistä ei kuitenkaan ymmärrä syytä, miksi näin tehdään. Puhutaan myöskin "hengittävistä taloista ja materiaalieista ja kuvitellaan sen liittyvän jotenkin ilman vapaaseen virtaukseen.
Muovit estävät kosteusvauriot ja rakenteiden homehtumisen. Talossa asuvat ihmiset tuottavat kosteutta (hengitys, hikoilu, suihkut, ruuanlaitto, pyykinkuivaus...). Tämä kosteus on sitoutuneena huoneilmaan. Jos tämä kostea huoneilma pääsee vapaasti kulkemaan rakenteiden läpi (ja sehän menee ihan heittäen normaaleista rakennusmateriaaleista läpi), niin kohdatessaan riittävän viileän pinnan, kosteus tiivistyy vedeksi. Ja vesi rakenteissa ei koskaan ole hyväksi.
Höyrynsulkumuovi estää nimensä mukaisesti höyryn kulkeutumisen muovin toiselle puolelle. Ja muovi on aina eristeiden lämpöisellä puolella, jolloin mitään tiivistymistä vedeksi ei tapahdu. Hyvin toimiva, koneellinen ilmanvaihto huolehtii sitten kostean sisäilman tuulettamisen ulos ja uuden, raikkaan ilman tuomisen sisään.
Innokkaat tee-se-itse -miehet ovat monta taloa pilanneet tietämättömyydellään. Ollaan terhakkaasti lisäeristetty sisäseiniä, jolloin rakenteissa olevat höyrynsulkumuovit ovat jääneet liian kauas lämpöisestä sisäilmasta ja jäähtyneet kastepisteen alle. Sitten sisältä tuleva kosteus on tiivistynyt noihin muovipintoihin ja lopputuloksena on ollut vettä, hometta ja lahoa puuta.
Kuvaamassasi skenaariossa ainoa ongelma on se muovi rakenteiden sisällä. Kastepisteellä ei ole mitään tekemistä asian kanssa, ainoastaan muovilla. Tässä sulle kastepistelaskuri:
"Hygroskooppinen rakenne on ollut toimiva vuosituhansien ajan, muovirakentaminen koneellisine keuhkoineen on tuore tuttavuus.
Hygroskooppisuus rakenteessa
Hygroskooppisella rakenteella tarkoitetaan kosteutta tasaavaa rakennetta, jonka materiaalikerroksella on kyky sitoa ja luovuttaa kosteutta ympäröivän suhteellisen kosteuden mukaan. Kosteus liikkuu diffuusiolla materiaalikerroksessa alemman vesihöyrynpitoisuuden suuntaan.13.3.2020"
-rakennusalan termistöä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En lukenut koko ketjua joten en tiedä onko joku jo tätä sanonut. Amiksessa ope pyysi miettimään ja kertomaan että teetkö työt ahkerasti vai teetkö työt hyvin ja mikä niiden ero on? Ja kumpi tapa on parempi? Tarkoitti siis sitä että joku voi tehdä ja hosua jotain koko päivän eikä saa juuri mitään aikaiseksi ja on tosi rasittava työkaveri tai ryhmän jäsen. Usein vielä tyyppi selittää sitä että kun MINÄ olen koko ajan liikkeessä ja te muut vaan seisotte siinä. Eli kun hetken miettii ja suunnittelee ja sitten vasta tekee niin saa paljon enemmän aikaiseksi :)
Minä tapaan muotoilla tämän näin: Koska olen laiska, mietin ensin kunnolla ja teen asiat sitten vain yhden kerran oikein ja vähimmällä vaivalla ja niin, ettei tarvitse myöhemmin korjailla ja muutella. :D
Mutta jaan jotain omasta työstäni. Olen kaksikielisellä alueella kirjastossa ja havahduin vasta tänne muuttaessani, että esim. venäläiset nimet kirjoitetaan monella eri tavalla. Tiesin toki, että Tšaikovski on englanniksi Chaikovsky. Mutta ruotsiksi kirjoitetaan vielä eri tavalla. Tjajkovskij - eikö näytä oudolta?
Koska eri kielissä on erilaisia kirjoitusasuja, niin tietueissa voi olla 900-kenttä, johon kirjoitetaan eri kieliversiot, jotta tietue löytyy kaikilla kirjoitusmuodoilla.
Koiraa pestessä pestään ensin runko (jos iso turkkirotu esim. afgaaninvinttikoira, niin osissa). Lopuksi vasta kastellaan ja pestään pää.
Koirat eivät pidä pään pesusta/kastelusta, näin saadaan koira pysymään paremmin rauhallisena pesun ajan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei ole olemassa mitään todisteita siitä, että ihmisillä olisi synnynnäinen "kielipää", "matikkapää" tai mikä vain "-pää" - varsinkaan niin, että ihmisiä voisi jaotella kykyjen mukaan jompaan kumpaan tai johonkin ryhmään.
Ihmisten käsitys omista lahjoistaan - tai niiden puutteesta - on yleensä peräisin varhaisista kokemuksista asian parissa - siis onko kokemus ja saatu palaute ollut positiivista vai negatiivista. Jos ensikosketus on ollut positiivinen, niin siihen asiaan, kuten vaikka kielten oppimiseen, on suhtautunut alusta alkaen myönteisemmin, ja ehkä myös omistanut sille enemmän huomiota. Jos ne ekat kokemukset on negatiivisia, niin päin vastoin.
Mitä synnynnäisiin ominaisuuksiin tulee, niin valitettavasti ne jakautuvat vielä epäreilummin - synnynnäinen älyllinen kapasiteetti ennustaa menestystä sekä matikassa että kielissä, ja muussakin. Yhdellä on siis yleensä monta päätä, toisella ei päätä ollenkaan (heh).
Kieltenopettajana en koskaan hyväksy selitykseksi "kielipään puutetta", jos ei opiskelija ihan onnistu. Yleisimpiä syitä ovat asenne ja heikko itseluottamus.
Kirjoitit itsesi täydellisesti pussiin. Et taida olla opettaja laisinkaan. Onko se matikkapään puute synnynnäistä tyhmyyttä vai huonoja kokemuksia ja huonoa itsetuntoa. Yritä päättää.
Lainsäädäntö on perseestä ja ihmiset pahoja.
Tuikitavallinen kirjoitti:
Elämän tarkoitus on itse realisaatio nonduolistisen tietoisuuden realisoituminen sekä miele-kehotietoisuuden täydellinen tyhjentyminen ja hiljentyminen, yksilöllisen minuuden sulaminen takaisin olemassa olon täysin itsenäiseen nonduolistiseen lähteeseen jolloin ihminen katoaa ja jo olemassa oleva omnipreesenssi tietoisuus on se mitä on.
Onko varma kans'?
En ole yhtä ainutta kertaa kertonut valheellista miekkostapahtumaa. Niitä on paljon ja jatkuvasti, koska olen viehkeä neitokainen.
Jos postilaatikossa lukee-ei mainoksia-, asiakas kuitenkin haluaa ne mainokset joissa on alennuskuponkeja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole olemassa mitään todisteita siitä, että ihmisillä olisi synnynnäinen "kielipää", "matikkapää" tai mikä vain "-pää" - varsinkaan niin, että ihmisiä voisi jaotella kykyjen mukaan jompaan kumpaan tai johonkin ryhmään.
Ihmisten käsitys omista lahjoistaan - tai niiden puutteesta - on yleensä peräisin varhaisista kokemuksista asian parissa - siis onko kokemus ja saatu palaute ollut positiivista vai negatiivista. Jos ensikosketus on ollut positiivinen, niin siihen asiaan, kuten vaikka kielten oppimiseen, on suhtautunut alusta alkaen myönteisemmin, ja ehkä myös omistanut sille enemmän huomiota. Jos ne ekat kokemukset on negatiivisia, niin päin vastoin.
Mitä synnynnäisiin ominaisuuksiin tulee, niin valitettavasti ne jakautuvat vielä epäreilummin - synnynnäinen älyllinen kapasiteetti ennustaa menestystä sekä matikassa että kielissä, ja muussakin. Yhdellä on siis yleensä monta päätä, toisella ei päätä ollenkaan (heh).
Kieltenopettajana en koskaan hyväksy selitykseksi "kielipään puutetta", jos ei opiskelija ihan onnistu. Yleisimpiä syitä ovat asenne ja heikko itseluottamus.
Itse olen ihan kirjaimellisesti ydinfyysikko. Mutta kun ei meinaa joskus Suomennkielen sanojakaan muistaa, niin opettele nyt siinä sitten vieraita kieliä. Koulussa en edes englantia mäoppinut kocin hyvin. Yritin kyllä. Sen opin vasta opiskelu ja työelämässä, kun sitä aloin oikeasti köyttää ja se ympäröi jokapåiväistä elämää. Helppoa se ei silti ole, kun ei meinaa sanat pysyä muistissa.
Ehkä jo koulussa painotit enemmän matemaattisia aineita, ja ennen kaikkea USKOIT niissä itseesi enemmän? Se että "yrittää kovasti" ei välttämättä riitä siinä vaiheessa, kun on jo profiloinut itsensä kehnommaksi jossakin asiassa. Siinä pätee myös sellainen lumipalloefekti, eli ne ekat hyvät kokemukset ihan vaikka varhaislapsuudessa saa keskittymään siihen asiaan, haalimaan niitä taitoja - ja mitä enemmän pohjaa, sitä helpompaa on omaksua uutta samaan aihepiiriin liittyvää. Ja takkuinen alku taas näkyy vuosien päästä siinä, että vaatimustason lisääntyessä ei enää kovalla työlläkään meinaa pysyä perässä, kun ei ole kiinnostuksen ja myönteisyyden kautta rakentanut sitä hiljaista pohjaa.
Olen itse umpisurkea kaikkessa matikkaan liittyvässä, kun taas kielet menee päähän melkein itsestään. Jos vertaan itseäni niihin, jotka on hyviä matikassa ja vastaavassa, niin ne ihmiset selvästi ihan tiedostamattaan hyödyntävät siinä jotakin tietotaitoa, jonka kanssa itse en edes ole ollut kosketuksissa - en ole hakeutunut tilanteisiin, joissa oppimisin niitä taitoja, vaan ennemminkin vältellyt niitä. Jäljet johtaa ihan ala-asteelle asti, ja kaikilla kouluasteilla olen suosinut kieliä ja humanitäärisiä aineita. Kokonaiskuvassa ei siinä paljon paina se, että lukion lyhyen matikan kursseilla tein ahkerasti läksyjä ja luin kokeisiin. Se on kuin paikkaisi avomurtumaa laastarilla. Samalla olen pystynyt opiskelemaan useampaa kieltä helposti ja menestyksellä, koska pohja on niin vahva.
-1062
Opiskeli. Kyllä kiemioppiakin hieman väärällä.ajatuksella (liian insinöörimäisesti). Mutta edelleen se oleellinen ongelma on, että sanat vaan ei kerta kaikkiaan pysy mielessä. En sopisi poliitikoksi, koska vöittelyissäkin jatkuvasti hakisin päässäni monia ihan tavallisia supisuomalaisia sanoja liian pitkään, joskus muistamatta laisinkaan.
Numerot pysyvät paljon paremmin mielessä. Kyllä se vaan joku osa aivoissa on parempi kuin toinen. Siinä ei assosiaatiot omasta hyvyydestä paljon vaikuta, jos koittaa illalla vaikka 4x15 minuuttia opetella kymmentä uutta sanaa ja saa olla tosi tyytyväinen, jos seuraavana aamuna muistaa kaksi ja muutaman päivän päästä kertauksistakaan huolimatta yhtään. Vain ihan jatkuvalla käytöllä perussanasto pysyy mielessä.
Ei ole olemassa mitään todisteita siitä, että ihmisillä olisi synnynnäinen "kielipää", "matikkapää" tai mikä vain "-pää" - varsinkaan niin, että ihmisiä voisi jaotella kykyjen mukaan jompaan kumpaan tai johonkin ryhmään.
Ihmisten käsitys omista lahjoistaan - tai niiden puutteesta - on yleensä peräisin varhaisista kokemuksista asian parissa - siis onko kokemus ja saatu palaute ollut positiivista vai negatiivista. Jos ensikosketus on ollut positiivinen, niin siihen asiaan, kuten vaikka kielten oppimiseen, on suhtautunut alusta alkaen myönteisemmin, ja ehkä myös omistanut sille enemmän huomiota. Jos ne ekat kokemukset on negatiivisia, niin päin vastoin.
Mitä synnynnäisiin ominaisuuksiin tulee, niin valitettavasti ne jakautuvat vielä epäreilummin - synnynnäinen älyllinen kapasiteetti ennustaa menestystä sekä matikassa että kielissä, ja muussakin. Yhdellä on siis yleensä monta päätä, toisella ei päätä ollenkaan (heh).
Kieltenopettajana en koskaan hyväksy selitykseksi "kielipään puutetta", jos ei opiskelija ihan onnistu. Yleisimpiä syitä ovat asenne ja heikko itseluottamus.