Lue keskustelun säännöt.
Miksi ilmastonpuolustujat syövät lentorahtina tuotuja avokadoja, palmuöljyä ja riisiä? Onko lähiruoassa jotain vikaa?
27.01.2020 |
En ole ilmastoasialla ollenkaan, mutta valitsen kotimaista lähiruokaa aina kun se on vain mahdollista ihan jo pelkästään kulinaristisia arvoja ajatellen. Miksi toiselta puolelta maailmaa tuotu ruoka on ilmastoteko?
Kommentit (65)
En syö. Paitsi, että pitänee vaihtaa riisiin takaisin, jos lääkärillä todetaan, ettei ohra sovi minulle. Ostan kotimaista niin pitkälle kuin mahdollista. Ja kunnon ruokaa, pullat, keksit ja karkit on jäänyt jo vuoden verran kaupan hyllyille muita ostajia varren.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ilmastonpuolustaja? Eikö kaikki ole enemmän tai vähemmän ilmastonpuolustajia? Paitsi tietysti kiinalaiset jotka vuonna 59 mm. julisti virallisesti luonnolle sodan.
Niinpä, mutta yllättäen huomasin, että Myllyn paras- tuotteissa onkin palmuöljyä. Niin pienellä oli kirjoitettu, että vaikea havaita, vaikka kuinka haluaisi suosia kotimaista.
Vierailija kirjoitti:
Kaffepulla kirjoitti:
Kotimainen liha on valintani. Kehitysmaissa viljellyt soijat ja palmuöljyt sun muut epäekologiset tuotteet jätän kaupan hyllyyn.
Miksi kotimainen liha on sitten ekologinen? Jos vaikka vertaat sitä kotimaiseen kasviproteiiniin?
Miksi ei olisi??
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi ilmastonpuolustujat syövät lentorahtina tuotuja avokadoja, palmuöljyä ja riisiä? Onko lähiruoassa jotain vikaa?
1) Palmuöljyä ja riisiä ei suinkaan tuoda lentorahtina.
2) Valtaosa riisistä tulee muutenkin Etelä-Euroopasta, kuten Italiasta ja Espanjasta, joista laivaaminen on erittäin ekologista. Oikeastaan laivaaminen toiselta puolelta maailmaakin on varsin ekologista, koska logistiikan osuus päästöistä on minimaalinen.
3) Lähiruoassa on usein se vika, ettei lähellä kasva vaikkapa avokadoja tai banaaneja.
4) Lähiruoassa on myös joskus sekin vika, että se on epäekologisempaa kuin sama tuote muualta tuotuna. Esimerkiksi kasvihuoneessa ei kannata yleensä kasvatella yhtään mitään, jos sama tuote voidaan tuoda Espanjasta, jossa kasvihuonetta ei tarvittu, vaan energialähteenä toimi Aurinko. Kuljetuksen aiheuttama lisäpäästö on vähemmän kuin kasvihuoneen energiatarpeiden aiheuttama lisäpäästö.
Miksi avokadoa pitää syödä? Se ei ole välttämätöntä ja sillä on suuri ilmastovaikutus. Suomessa tuotetut kasvihuonevihannekset pärjäävät hyvin, niillä on pieni hiilidioksidijälki. Vettä viljelyssä kuluu paljon vähemmän kuin Espanjassa. Tästä on tutkittua tietoa vuodelta 2019.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minusta ei pitäisi taistella vastaan, jos luontoäiti päättää käyttää ebolaa, magdeburgia, coronaa tai lassaa hillitsemään väestöräjädystä. Kaikki päästöt vähenevät jos kuluttajia on vähemmän.
Loogisesti kuluttajien vähentäminen kannattaisi kyllä aloittaa niistä, jotka kuluttavat eniten. Riittäisi pienempi vähennys.
Mutta etköhän sinäkin perusrasisti siinä tapauksessa haluaisi taistella "luontoäitiä" vastaan.
Vierailija kirjoitti:
"Ilmastonpuolustaja" tässä hei. Riisiä menee max kerran viikossa (luomua eurooppalaista), avokadoja ehkä 2 kpl/kk (3 hlö perhe) ja palmuöljy on boikotissa. Suosimme lähiruokaa ja sen jälkeen Euroopassa tuotettua, lihana lähinnä riistaa (lihaa kerran viikossa). Soijrouhetta tms menee ehkä kerran kuussa. Autoa ei ole, lentomatkoja Eurooppaan ehkä kerran 3 vuodessa, suurin osa kestokulutushyödykkeistä ostetaan käytettynä. Kulutustapatestien mukaan jos kaikki eläisivät kuin me, riittäisi 0,9 maapalloa. Tuttavapiirin "ilmastonpuolustajista" valtaosa on tehnyt samantapaisia valintoja, kun taas kaltaisesi "ilmastonvastustajat" korkeintaan sen etteivät palmuöljyn takia osta Fazerin suklaata.
Jep, näinhän se usein menee. Mutta kun ap:n kaltaisten tyyppien mielestä on vain niin hauskaa hutkia olkiukkojaan:D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minusta ei pitäisi taistella vastaan, jos luontoäiti päättää käyttää ebolaa, magdeburgia, coronaa tai lassaa hillitsemään väestöräjädystä. Kaikki päästöt vähenevät jos kuluttajia on vähemmän.
No seuraavalla kerralla kun sinulle tulee keuhkokuume niin jätä urheasti menemättä sinne lääkäriin ja kuole siinä tiedossa tyytyväisenä että teit oman osasi ilmaston puolesta.
Ulkomailta tuotu ruoka on HALVEMPAA kuin kotimainen. Etkö usko? Okei, käy itse katsomassa Prisman ruokaosaston hintoja. Kotimainen tomaatti on helvetin kallista (5€/kg) mutta ulkomaisia hedelmiä saa jopa yhden euron kilohintaan. Chiquita-banaanit maksavat tänään 1,49€/kg.
Lähiruoka ei ole kestävä (taloudellisesti kestävä) vaihtoehto niille ihmisille, joilla on pienet tulot. Huonopalkkainen duuni, kolme lasta elätettävänä, asuntovelka maksettavana, yms.
Minä voisin ryhtyä syömään kotimaista lähiruokaa heti, jos se olisi yhtä edullista JA yhtä monipuolista kuin ulkomainen ruoka. Kotimaista perunaa ja kaurapuuroa ei jaksa syödä, koska se on ravintoköyhää ja mautonta. Ulkomaalaiset hedelmät ovat maukkaita, monipuolisia ja terveellisiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi ilmastonpuolustujat syövät lentorahtina tuotuja avokadoja, palmuöljyä ja riisiä? Onko lähiruoassa jotain vikaa?
1) Palmuöljyä ja riisiä ei suinkaan tuoda lentorahtina.
2) Valtaosa riisistä tulee muutenkin Etelä-Euroopasta, kuten Italiasta ja Espanjasta, joista laivaaminen on erittäin ekologista. Oikeastaan laivaaminen toiselta puolelta maailmaakin on varsin ekologista, koska logistiikan osuus päästöistä on minimaalinen.
3) Lähiruoassa on usein se vika, ettei lähellä kasva vaikkapa avokadoja tai banaaneja.
4) Lähiruoassa on myös joskus sekin vika, että se on epäekologisempaa kuin sama tuote muualta tuotuna. Esimerkiksi kasvihuoneessa ei kannata yleensä kasvatella yhtään mitään, jos sama tuote voidaan tuoda Espanjasta, jossa kasvihuonetta ei tarvittu, vaan energialähteenä toimi Aurinko. Kuljetuksen aiheuttama lisäpäästö on vähemmän kuin kasvihuoneen energiatarpeiden aiheuttama lisäpäästö.
Miksi avokadoa pitää syödä? Se ei ole välttämätöntä ja sillä on suuri ilmastovaikutus. Suomessa tuotetut kasvihuonevihannekset pärjäävät hyvin, niillä on pieni hiilidioksidijälki. Vettä viljelyssä kuluu paljon vähemmän kuin Espanjassa. Tästä on tutkittua tietoa vuodelta 2019.
Ei kukaan pakota syömään avokadoa. Ei mikään yksittäinen ruoka ole välttämätön. Avokadonhan voi tuottaa nollapäästöillä niin halutessaan, joten on väärin sanoa, että sillä olisi jokin ilmastovaikutus. Mistä luulet sen ilmastovaikutuksen ylipäätänsä johtuvan?
Viljelyssä kuluva vesi on yleensä täysin yhdentekevää, joten siitä on turha edes puhua. Varsinkin Suomessa.
Aika monta tutkimusta on tullut käytyä läpi kasvihuoneviljelystä, joten voin oikein hyvillä mielin todeta, ettei kuljetus suinkaan ole sellainen päästölähde nykyäänkään, josta pitäisi vauhkota.
Ulkomaiset appelsiinit tänään 0,98€/kg. Ja ulkomaiset tomaatit 2,50€/kg.
Suomalaisen lähiruuan syöminen on hullujen hommaa, jos sitä katsoo järkevästi ja vertailee laatua (ruuan hinta-laatusuhde).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiloon avokadoja tarvitaan 2000 litraa vettä, joten kuulostaa turhakkeelta. Tähän päälle kuljetus Suomeen.
Kahvikupilliseen menee 140 litraa vettä.
Eli jos syö joka päivä avokadon ja juo joka päivä kaksi kuppia kahvia, kuluttaa molemmat toiminnot yhtä paljon vettä.
Todellisuudessahan juuri ketään ei pitäisi kiinnostaa se, paljonko vettä tarvitaan, koska vesi ei kulu, vaan kiertää.
Kiloon nautaa käytetään 15 000 litraa vettä. Kilon vehnäleipään 1600 litraa.
Kiertää, vaikka esim. Chilestä Suomeen ?
Etelä-Amerikan Chilessä kasvatetaan paljon avokadoja. Viljelmät ovat aiheuttaneet paikoitellen vakavaa kuivuutta. Suuret avokadoviljelmät Petorcassa ovat rakentaneet putkia, joilla vettä johdetaan joista viljelmille. Tämän seurauksena joet ovat kuivuneet ja pohjaveden pinta on laskenut. Alueelle kuljetetaan nyt vettä säiliöautoilla. Säiliöautojen tuoma vesi ei ole aina puhdasta. Alueen asukkaat ovat vihaisia avokadonviljelijöille.
Toisaalta siellä on myös suurimmat akkuteollisuuten liittyvät raaka-aine tuotannot, kaunkohan Chilellä kestää että puhdas vesi vaan yksinkertaisesti loppuu :D
https://www.dw.com/en/lithium-extraction-for-e-mobility-robs-chilean-co…
Miksi vesi loppuisi Chilestä? Sitä saa merestä juuri niin paljon kuin halutaan.
Siksipä Chilessä parhaillaan rakennetaan lisää desalinaatio-laitoksia:
https://www.mining.com/chile-greenlights-latin-americas-largest-desalin…
Suurin kysymys taitaa olla että kuka maksaa.
Tuohan on uutinen kuinka kaivosyhtiö rakentaa itselleen laitoksen, koska tarvittavaa puhdasta vettä ei enää ole saatavilla tuotannon kasvattamiseen. Ei tuo vesi mihinkään yleiseen jakeluun ole menossa, noh ehkä ne avokadon viljelijät ja laaman kasvattajat puhaltaa yhteen hiileen ja rakentelee samanlaisen.
Miksi olisi suurin kysymys, että kuka maksaa? Hommahan hoituu yleensä niin, että kansainväliset sijoittajat ja pankit rahoittavat projektin, joka on laitosta pyörittävän yrityksen lainaa, jota sitten vettä käyttävä kaivosteolllisuus makselee vesimaksuna, joka kerää kustannukset takaisin tuottamiensa mineraalien hinnassa. Muitakin mahdollisuuksia toki on, mutta ketä oikeasti kiinnostaa?
Ei tämän veden mihinkään julkiseen jakeluun tarvitsekaan mennä.
Tottakai, ei ne ilmaiseksi synny. Sähköauton ostajahan sen lopuksi maksaa, mutta millä hinnalla. Nyt kun se vesi loppui ja raaka-aineita on saatava niin tottakai rakentavat itselle tuotantoon tarvittavat. Ei se kyllä paljon paikallista lämmitä esim. että Aculeo järvi on jo kadonnut, jonka myötä paljon muutakin :D
https://www.lifegate.com/people/news/avocado-chile-water
https://www.theguardian.com/sustainable-business/2016/sep/15/chile-sant… heavy price of Santiago's privatised water (kuulostaako tutulta miten alkoi, yksityistämällä vesivarannot 80-luvulla :D )
ja puhdistamoista juttua
https://www.theguardian.com/cities/2020/jan/02/the-salt-they-pump-back-… “The salt they pump back into the sea kills everything, and there’s just a thick layer of sludge on the sea bed now.”
Jos ketään ei kiinnosta niin miksi ilmasto&luonto on tapetilla kokoajan ? Itseä ei sinällään kiinnosta, mutta on aiheena kiva tietää.
Vierailija kirjoitti:
Tottakai, ei ne ilmaiseksi synny. Sähköauton ostajahan sen lopuksi maksaa, mutta millä hinnalla.
Täysin mitättömällä hinnalla, voisin olettaa. Jos yhden auton litiumiin tarvitaan vaikka kuutio vettä, kuten voidaan vesirajoituksista päätelläkin ja kuutio vettä maksaa desalinaatiolaitoksesta tullessa puoli dollaria tai kokonaisenkin dollarin, niin eipä akuston hinta hirvittävästi tule nousemaan. Ei vaikka olisikin tunnelia ja pumppaamoa lisäksi.
Vierailija kirjoitti:
Ei se kyllä paljon paikallista lämmitä esim. että Aculeo järvi on jo kadonnut, jonka myötä paljon muutakin
Tietenkin lämmittää. Se järvihän täytyy nopeasti takaisin, jos jatkossa kaivos ottaa vetensä muualta. Tuolla seudullahan on haihtuminen niin suurta, että jotta se järvi siellä alunperinkin olisi voinut olla, sinne on pitänyt tulla vettä valtavasti jatkuvalla syötöllä.
Vierailija kirjoitti:
“The salt they pump back into the sea kills everything, and there’s just a thick layer of sludge on the sea bed now.”
Ei tämä ole desalinaation tai vedenkäytön ongelma, vaan laitoksen vedenpoisto on suunniteltu päin mäntyä. Se sama suolahan on jo siellä meressä, eikä aiheuta ongelmia, joten se täytyy vain osata sinne pumpata takaisin käyttäen tarpeeksi pitkiä ulosmenoputkia, jottei suurten tiheyksien alueita pääse syntymään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta ei pitäisi taistella vastaan, jos luontoäiti päättää käyttää ebolaa, magdeburgia, coronaa tai lassaa hillitsemään väestöräjädystä. Kaikki päästöt vähenevät jos kuluttajia on vähemmän.
Näillä taudeilla ei ole minkäänlaista käytännön vaikutusta väestöräjähdykseen. Ei minkäänlaista. Et pysty parhaillakaan tilastotyökaluilla havaitsemaan sitä olematonta vaikutusta.
Päästöt vähenevät, kun päästöjä aiheutetaan vähemmän. Riippumatta siitä, paljonko kuluttajia on. Kuluttajat eivät aiheuta päästöjä, vaan esimerkiksi huonot energialähdevalinnat ja tuotantotavat.
Jokainen kuluttaja aiheuttaa päästöjä jo hengittäessään ja syödessään. Jos kaikille taataan loputtomasti ruokaa ja vettä niin kuluttajien lukumäärä täyttää pian koko altaan kunnes alkaa läikkymään pahasti yli.
Palmuöljyä on kyllä todella hankala välttää, tuottajat haluavat nääs säästää ja puskevat sitä ihan itse joka saamarin paikkaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
70kWh Teslan akusto käyttää 63kg litiumkarbonaattia ja siitä 19% eli 12kg on litiumia (Nissan Leaf 9kg). Yhden litium kilon saamiseen käytetään vajaa 2000 litraa vettä.
Mistähän lukusi on? Kuulostaa nimittäin täysin väärältä.
Albemarle louhii Chilessä vuodessa 40 000 tonnia litiumia karbonaattina ja sillä on lain sallima lupa käyttää 23,5 litraa makeaa vettä per sekunti. Tästä saadaan karbonaattikiloa kohden 18,5 litraa vettä maksimissaan.
Vierailija kirjoitti:
puhumattakaan mitä ympäristölle käy kun siellä vähän suolahappolla yms. lotraillaan.
Se suolahappohan on sieltä aavikolta peräisinkin. Ei se valmiiksi suolainen hiekka siitä ainakaan kärsi.
Vierailija kirjoitti:
Ei hajuakaan paljonko farkkujen tekemiseen menee, mutta se ei ole pointtikaan.
Se nimenomaan on se pointti. Että puolikkaiden farkkujen tekemiseen menee sama määrä vettä kuin sähköauton litiumiin. Ei ihmisillä ole mitään hajua siitä, miten paljon vettä käytetään mihinkin, joten luonnollisesti on järkevää verrata tuttuihin asioihin. Kuten vaikka kilon pihviin, johon menee 15 000 litraa vettä.
Vierailija kirjoitti:
Eniten tässä on "väärin" omasta mielestä on se että muutenkin maailman kuivimmista paikoista käytetään vedet teollisuuteen tai vaikka sitten noiden avokadon kasvattamiseen.
Sillä nyt vaan ei ole mitään tekemistä kaivosten tai niiden tuottamien mineraalien kanssa. Kyse on poliittisesta valinnasta. Chilessä on valittu, että kaivosteollisuus on tärkeämpää kuin paikallinen maanviljely. Ja niinhän se onkin. Litiumia kun ei voida järjellisesti louhia missä tahansa, mutta maata kyllä voidaan viljellä ympäri planeettaa. Litiumista hyötyvät miljoonat ihmiset ja ympäristö, siinä missä kyseisestä maanviljelystä höytyvät vain muutamat ihmiset.
Käytännössä maanviljelijöille voitaisiin maksaa vaikka luksuselämä pienellä osalla kaivoksen tuloista, jos niin päätettäisiin. Tai voitaisiin sallia maanviljelijöille yksinoikeus vedenkäyttöön (vaikkei heillä nyt filosofisesti ajatellen mitään etuoikeutta siihen pitäisi olla) ja määrätä kaivos hankkimaan vettä jostain muualta. Kaivos joutuu niin tekemään joka tapauksessa kasvattaakseen tuotantoaan nykyisestä, jos ei hanki parempaa teknologiaa, joten jälkimmäinen ratkaisu voisi olla ihan hyvä.
Tämän mukaan:
https://www.wired.co.uk/article/lithium-batteries-environment-impact
500000 gallonalla saadaan 1000 kg litiumia. 500000x3.785=1 892 500 litraa. 1892500/1000=1892,5 litraa per kilo. 12x1892,5=22710 litraa per 12 kiloa.
Vesihän siellä yksityistettiin mistä nyt alkoi spiraali, joten ei vissiin ole enää paikallisilla varaa ostaa sitä. Tai itseasiassiassa silloin taidettiin jopa juhlia tätä aivonriihen tuotosta, täähän on kuin kusis pakkassäällä housuun: hetken se lämmittää, mutta sen jälkeen on entistä kylmempi.
Ihan varmasti riittäisi pätäkkää, mutta sijoittajillehan ne tietenkin menee kun ovat tämän rahoittaneetkin. Se on sitten eri visio jossa kaikki maat ja ihmiset puuhailevat keskenään välittämättä rahasta ja alueista, vaan kaikki tehdään yhteisen hyvän puolesta.
Mä en syö mitään otsikossa mainittua. Hyvin paljon ostan kotimaista ruokaa, varsinkin luomua.
Jos annan seuraavassa öljynvaihdossa niiden vain valua nurmikolle niin kuinka monta lahjapuuta pitää ostaa Afrikkaan että kompensoin päästöni nollaan ? Anekaupalla hurskaaksi.
Näillä taudeilla ei ole minkäänlaista käytännön vaikutusta väestöräjähdykseen. Ei minkäänlaista. Et pysty parhaillakaan tilastotyökaluilla havaitsemaan sitä olematonta vaikutusta.
Päästöt vähenevät, kun päästöjä aiheutetaan vähemmän. Riippumatta siitä, paljonko kuluttajia on. Kuluttajat eivät aiheuta päästöjä, vaan esimerkiksi huonot energialähdevalinnat ja tuotantotavat.