Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Arkisto
Corona-virus paljon huhuttua levittyneempi?
Kommentit (176779)
"Ei ole mahdotonta , että totaalieristäyminen ja kaiken mikrobimaailman välttely lopulta heikentää immuniteettiamme altistaen vakavalle taudille."
Antti Lähteenmäen varsin järkevä kommentti löytyy kokonaisuudessaan täältä:
https://www.soininvaara.fi/2020/11/15/amatoorin-tulkinta-koronakuolemie…
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
https://yle.fi/uutiset/3-11579212
Suomen tehohoidossa on arviolta sadan yhtäaikaisen koronapotilaan hoitovalmius – joillakin alueilla jo viiden potilaan hoito voi ylittää suorituskyvyn
Valmistautumista on muutettu keväästä, ja tehohoitopaikkoja lisätään tarpeen vaatiessa.
koronavirus 7.10.2020 klo 12.10
Tehohoidossa on koronaviruksen vuoksi toistaiseksi vain neljä potilasta (tilanne 5.10.2020).
Koronatartunnat lisääntyvät vauhdilla. Pääkaupunkiseudun lisäksi pieniä ja isoja tartuntaryppäitä on puhjennut eri puolilla Suomea.
Tehohoidossa koronavirustilanteen ja tartuntojen määrän kehittymistä seurataan tarkasti. Suomessa COVID-19 taudin takia tehohoidossa olevien potilaiden määrä on ollut kesällä ja alkusyksystä vähäinen. Tällä viikolla potilasmäärissä on näkyvissä jo nousua. Sairaanhoitopiirit ovat varautuneet tuleviin potilasmäärien kasvuun.
Varautumisen suhteen keväästä on opittu paljon. Nyt tehohoitopaikkoja ei pidetä varalla tyhjillään, kertovat tehohoidon asiantuntijat.
– Olemme tehneet portaittain eteneviä suunnitelmia niin, että toimintaa pystytään skaalaamaan ylöspäin. Periaate on, että me pysyisimme tilanteessa niin hyvin kartalla, että paikkamäärä ja kapasiteetti noudattaisi muuttuvaa tarvetta. Näin emme joutuisi ajamaan muuta terveydenhuoltoa niin voimakkaasti alas kuin keväällä, vaan paikkamäärää lisätään nopeasti tarpeen vaatiessa, kertoo tehohoidon ylikääkäri Tero Varpula Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) Jorvin sairaalasta.
Viime keväänä tehohoidossa varauduttiin koronan takia uhkakuviin, jotka eivät kuitenkaan toteutuneet siinä määrin kuin odotettiin. Silti Varpula ei pidä kevään varautumista ylireagointina. Viime keväänä tehohoidossa oli Suomessa pahimmillaan 84 potilasta samanaikaisesti, suurin osa potilaista oli Helsingissä.
– Keski-Euroopan tilanteen perusteella meillä oli ihan selkeä uhka siitä, että kapasiteetti menee todella tiukalle. Onneksi epidemiakäyttäytyminen loppukevättä kohden Suomessa teki sen, että pystyttiin purkamaan kesää kohden varautumista ja tekemään kesän aikana suunnitelmia vielä tarkemmin, miten joustava kapasiteetin skaalaaminen syksyllä pystyttäisiin tekemään.
Tehohoidon tilannetta seurataan päivittäin
Viime viikkojen tartuntatilastoissa näkyy nuorten aikuisten tartuntojen lisääntyminen. Nuorista sairastuneista vain harvat ovat joutuneet taudin vuoksi sairaala tai tehohoitoon.
– Keväällä noin kolme prosenttia todetuista sairastuneista päätyi tehohoitoon. Uskon, että nyt kun tartuntaprofiili on hieman erilainen, tehohoitoon päätyvien suhteellinen osuus tulee olemaan pienempi.
Kuopiossa toimiva kansallisen tehohoidon koordinoinnin toimisto seuraa päivittäin tehohoidon tilannetta koko maassa ja raportoi siitä Sosiaali- ja terveysministeriölle (STM) ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle (THL).
– Aivan olennainen kysymys on, missä määrin nämä tartunnat rajoittuvat jatkossa nuoriin ikäryhmiin, vai alkaako tartuntoja olla tulevina viikkoina ja kuukausina yhä enemmän myös vanhemmissa ikäryhmissä.
Maakuntien tehohoitopaikoissa suuret erot
Suomen kaikissa yliopisto- ja keskussairaaloissa on valmius hoitaa tehohoitoa vaativia COVID-19 potilaita, mutta hoitokapasiteetti vaihtelee suuresti.
Keskussairaaloiden teho-osaston potilaspaikkojen määrä on keskimäärin 6–8, kun taas yliopistosairaaloissa paikkoja on enemmän.
Helsingin ja uudenmaan sairaanhoitopiirin HUSin tehohoidon potilaspaikkoja on kaikkiaan noin 70–80, muissa yliopistosairaaloissa hieman yli 20.
Recent evidence published suggests that educational institution closures in the second highest ranked intervention in terms of reducing transmission in an analysis of >200 countries.
https://twitter.com/dgurdasani1/status/1330445336381427715/photo/1
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On äärimmäisen huolestuttavaa lukea Saksan tehohoitokapasiteetin loppumisesta.
Saksan tehohoitokapasiteetti on Suomeen verrattuna väkilukuun suhteutettuna kuusinkertainen. Silti tuo ei näytä riittävän. Italiassakin, jonka senkin väkilukuun suhteutettu tehohoitokapasiteetti on Suomeen verrattuna yli kaksinkertainen, kapasiteetti loppui kesken.
Koska Suomen tehohoitokapasiteetti on niin alhainen, Suomen pitäisi turvautua kaikkiin mahdollisiin keinoihin epidemian leviämisen estämiseksi.
10 tehohoidossa.
Se 10 on 10% koko Suomen tehohoitokapasiteetista. Pitää muistaa, että tehohoitoa tarvitsevat muutkin kuin korona potilaat, meillä ei ole mitään ylimääräistä sataa paikkaa.
Jopa 1 000 tehohoitopaikkaa oli kevään kapasiteetti. Keväällä sitä ei sitten tarvittukaan, mutta eiköhän se valmius ole taas melko nopeasti rakennettavissa.
10 tuhannesta on 1 %.
Lähde tähän että Suomella on keväällä ollut valmius 1000 tehohoitopaikkaan?
https://www.laakarilehti.fi/ajassa/ajankohtaista/rdquo-tuhat-tehohoitop…
Olipa suururakka etsiä tuokin tieto.
Ja tuossakin selvästi sanottiin, että pullonkaulana on hoitohenkilöstö. Keväällä koulutettiin terveydenhuollon henkilöstöä tehohoitoon, mutta ei todellakaan riittävää määrää, jotta olisi 1000 tehohoitopaikkaa. Ja kuka sitten tekisi näiden nyt muissa yksiköissä (synnytyssaleissa, leikkaussaleissa, heräämöissä , vuodeosastoilla jne) työskentelevien työt, jos heidät siirrettäisiin hoitamaan koronapotilaita? Mistä taiotaan uudet työntekijät näihin tehtäviin, kun Suomessa nyt vaan ei ole työttömiä lääkäreitä ja sairaanhoitajia? Taikaseinästä?
Teholle joudutaan yleensä 3-4 viikkoa tartunnan saannin jälkeen. Eli tällä hetkellä sairastuneet ovat vasta kuukauden päästä tehohoidon tarpeesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tukahduttaminen on ainoa oikea tie.
Sille tielle on käännyttävä lopulta kuitenkin.💗💗💗
Miten joku laittaa sydämiä tuollaisen viestiin. Eli joillekkin tälläinen yhteiskunnan kiinni meno on ilmeisesti oikein unelma.
Vierailija kirjoitti:
https://yle.fi/uutiset/3-11579212
Suomen tehohoidossa on arviolta sadan yhtäaikaisen koronapotilaan hoitovalmius – joillakin alueilla jo viiden potilaan hoito voi ylittää suorituskyvynValmistautumista on muutettu keväästä, ja tehohoitopaikkoja lisätään tarpeen vaatiessa.
koronavirus 7.10.2020 klo 12.10Tehohoidossa on koronaviruksen vuoksi toistaiseksi vain neljä potilasta (tilanne 5.10.2020).
Koronatartunnat lisääntyvät vauhdilla. Pääkaupunkiseudun lisäksi pieniä ja isoja tartuntaryppäitä on puhjennut eri puolilla Suomea.
Tehohoidossa koronavirustilanteen ja tartuntojen määrän kehittymistä seurataan tarkasti. Suomessa COVID-19 taudin takia tehohoidossa olevien potilaiden määrä on ollut kesällä ja alkusyksystä vähäinen. Tällä viikolla potilasmäärissä on näkyvissä jo nousua. Sairaanhoitopiirit ovat varautuneet tuleviin potilasmäärien kasvuun.
Varautumisen suhteen keväästä on opittu paljon. Nyt tehohoitopaikkoja ei pidetä varalla tyhjillään, kertovat tehohoidon asiantuntijat.
– Olemme tehneet portaittain eteneviä suunnitelmia niin, että toimintaa pystytään skaalaamaan ylöspäin. Periaate on, että me pysyisimme tilanteessa niin hyvin kartalla, että paikkamäärä ja kapasiteetti noudattaisi muuttuvaa tarvetta. Näin emme joutuisi ajamaan muuta terveydenhuoltoa niin voimakkaasti alas kuin keväällä, vaan paikkamäärää lisätään nopeasti tarpeen vaatiessa, kertoo tehohoidon ylikääkäri Tero Varpula Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) Jorvin sairaalasta.
Viime keväänä tehohoidossa varauduttiin koronan takia uhkakuviin, jotka eivät kuitenkaan toteutuneet siinä määrin kuin odotettiin. Silti Varpula ei pidä kevään varautumista ylireagointina. Viime keväänä tehohoidossa oli Suomessa pahimmillaan 84 potilasta samanaikaisesti, suurin osa potilaista oli Helsingissä.
– Keski-Euroopan tilanteen perusteella meillä oli ihan selkeä uhka siitä, että kapasiteetti menee todella tiukalle. Onneksi epidemiakäyttäytyminen loppukevättä kohden Suomessa teki sen, että pystyttiin purkamaan kesää kohden varautumista ja tekemään kesän aikana suunnitelmia vielä tarkemmin, miten joustava kapasiteetin skaalaaminen syksyllä pystyttäisiin tekemään.
Tehohoidon tilannetta seurataan päivittäin
Viime viikkojen tartuntatilastoissa näkyy nuorten aikuisten tartuntojen lisääntyminen. Nuorista sairastuneista vain harvat ovat joutuneet taudin vuoksi sairaala tai tehohoitoon.
– Keväällä noin kolme prosenttia todetuista sairastuneista päätyi tehohoitoon. Uskon, että nyt kun tartuntaprofiili on hieman erilainen, tehohoitoon päätyvien suhteellinen osuus tulee olemaan pienempi.
Kuopiossa toimiva kansallisen tehohoidon koordinoinnin toimisto seuraa päivittäin tehohoidon tilannetta koko maassa ja raportoi siitä Sosiaali- ja terveysministeriölle (STM) ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle (THL).
– Aivan olennainen kysymys on, missä määrin nämä tartunnat rajoittuvat jatkossa nuoriin ikäryhmiin, vai alkaako tartuntoja olla tulevina viikkoina ja kuukausina yhä enemmän myös vanhemmissa ikäryhmissä.
Maakuntien tehohoitopaikoissa suuret erotSuomen kaikissa yliopisto- ja keskussairaaloissa on valmius hoitaa tehohoitoa vaativia COVID-19 potilaita, mutta hoitokapasiteetti vaihtelee suuresti.
Keskussairaaloiden teho-osaston potilaspaikkojen määrä on keskimäärin 6–8, kun taas yliopistosairaaloissa paikkoja on enemmän.
Helsingin ja uudenmaan sairaanhoitopiirin HUSin tehohoidon potilaspaikkoja on kaikkiaan noin 70–80, muissa yliopistosairaaloissa hieman yli 20.
Mitä skeidaa. Tartuntaprofiilista on typerää sanoa yhtään mitään, kun keväällä ei kyetty testaamaan sairastuneita. Ohje oli pysytellä kotona, jos oli sairastunut.
Tartuntaprofiili on tietysti oikeasti ihan samanlainen nyt kuin keväälläkin. Ei virus ole mitenkään erityisesti alkanut valikoida nyt nuoria ihmisiä, kun keväällä muka kelpasi vain vanhat käävät.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmetellen eilen luin jutun Hesarista, miten ihmiset jonottaa baariin keskellä yötä kun baari aukeaa uudelleen. Ja ykkösolutta saa tarjoilla.
Miten vaikea se on laittaa baarit ja keikkapaikat kiinni? Nuoret levittää tätä tautia. Ei osata ajatella muita kuin itseä, tässä on tulos.Ignoranttia nuorten syyllistämistä. Hengellisissä tilaisuuksissa, kulttuuritapahtumissa ja työpaikoilla on ollut joukkoaltistumisia, ravintoloissa ei juurikaan.
Jos baarit ja keikkapaikat suljetaan, on perusteltua kieltää myös hengelliset tilaisuudet ja fyysistä läsnäoloa vaativat työpaikkojen kokoukset ja koulutustilaisuudet.
Asiantuntija-aloilla ei ole edes käyty työpaikoilla sitten maaliskuun, saati kokoustettu livenä. Olisiko nyt aika, että muutkin osallistuisivat talkoisiin.
Tällä en siis tietenkään tarkoita niitä, joiden on esim hoitajina ja kaupankassoina pakko olla livenä töissä. Mutta baarit ja konsertit ei multa juuri saa nyt sympatiaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos olisin Sanna Marin, en kehtaisi edes maski päällä enää tulla ihmisten ilmoille.
On tuo niin noloa olla pääministeri ja jättää työnsä hoitamatta.Senkö takia sotaveteraanit taisteli meille itsenäisen Suomen, että tulee pääministeri, joka uhraa heidät koronalle? Jos hallitusta yhtään kiinnostaisi niin tilanne olisi hallinnassa.
Sinä olet nolo, kun puhut ympäripyöreitä. Mitä sellaista Marin on jättänyt tekemättä, mikä on ollut hänen vallassaan?
Sotaveteraaneilla ratsastaminen = mauttomuuden huippu. Eiköhän ne ole suurin osa jo kuolleita ilman koronaakin. Sodastakin on jo 75 vuotta.
On jättänyt tekemättä kaiken. Ja vieläkin Marin vetoaa lakiin, ettei muka voi tehdä mitään, vaikka oikeusoppineet ovat moneen kertaan todenneet etteivät Marinin puheet pidä paikkaansa. Laki antaa mahdollisuuden, mutta kun ei halua kantaa vastuuta.
Usko pois, sotaveteraanit on nyt jo kaikki vanhuksia. Ja vieläpä miehiä. Ja virus on tappavin vanhoilla miehillä, eli siis potentiaalisesti erittäin vaarallinen joka ikiselle sotaveteraanille.
Toki virus voi olla vaarallinen kenelle tahansa, nuoremmille enemmänkin esim. Neurologisten pitkäaikaisvaikutusten takia. Itselläni korona oli todella lievä, vähän flunssaa, mutta jäi väsymys enkä muista asioita kunnolla (lähinnä sanoja en muista).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On äärimmäisen huolestuttavaa lukea Saksan tehohoitokapasiteetin loppumisesta.
Saksan tehohoitokapasiteetti on Suomeen verrattuna väkilukuun suhteutettuna kuusinkertainen. Silti tuo ei näytä riittävän. Italiassakin, jonka senkin väkilukuun suhteutettu tehohoitokapasiteetti on Suomeen verrattuna yli kaksinkertainen, kapasiteetti loppui kesken.
Koska Suomen tehohoitokapasiteetti on niin alhainen, Suomen pitäisi turvautua kaikkiin mahdollisiin keinoihin epidemian leviämisen estämiseksi.
10 tehohoidossa.
Se 10 on 10% koko Suomen tehohoitokapasiteetista. Pitää muistaa, että tehohoitoa tarvitsevat muutkin kuin korona potilaat, meillä ei ole mitään ylimääräistä sataa paikkaa.
Jopa 1 000 tehohoitopaikkaa oli kevään kapasiteetti. Keväällä sitä ei sitten tarvittukaan, mutta eiköhän se valmius ole taas melko nopeasti rakennettavissa.
10 tuhannesta on 1 %.
Lähde tähän että Suomella on keväällä ollut valmius 1000 tehohoitopaikkaan?
https://www.laakarilehti.fi/ajassa/ajankohtaista/rdquo-tuhat-tehohoitop…
Olipa suururakka etsiä tuokin tieto.
Ja tuossakin selvästi sanottiin, että pullonkaulana on hoitohenkilöstö. Keväällä koulutettiin terveydenhuollon henkilöstöä tehohoitoon, mutta ei todellakaan riittävää määrää, jotta olisi 1000 tehohoitopaikkaa. Ja kuka sitten tekisi näiden nyt muissa yksiköissä (synnytyssaleissa, leikkaussaleissa, heräämöissä , vuodeosastoilla jne) työskentelevien työt, jos heidät siirrettäisiin hoitamaan koronapotilaita? Mistä taiotaan uudet työntekijät näihin tehtäviin, kun Suomessa nyt vaan ei ole työttömiä lääkäreitä ja sairaanhoitajia? Taikaseinästä?
Mitkä ihmeen työt? Keväällä ja kesällähän on kylmästi jätetty hoitamatta muut sairaudet. Hoitojonot on kasvaneet jo aivan kestämättömiksi. Ihmettele nyt sitten, kuka sitten hoitaisi työt, "jos heidät siirrettäisiin hoitamaan koronapotilaita", kun heidät jo siirrettiin aiemmin hoitamaan ei-ketään, varmuuden vuoksi. Kysymyksesi on siis sinänsä hyvä, mutta sen aika oli jo keväällä ja kesällä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tukahduttaminen on ainoa oikea tie.
Sille tielle on käännyttävä lopulta kuitenkin.💗💗💗
Miten joku laittaa sydämiä tuollaisen viestiin. Eli joillekkin tälläinen yhteiskunnan kiinni meno on ilmeisesti oikein unelma.
Eikun, siksi sydämet, että virus voidaan saada kuriin. 💗💗💗
Vierailija kirjoitti:
https://yle.fi/uutiset/3-11579212
Suomen tehohoidossa on arviolta sadan yhtäaikaisen koronapotilaan hoitovalmius – joillakin alueilla jo viiden potilaan hoito voi ylittää suorituskyvynValmistautumista on muutettu keväästä, ja tehohoitopaikkoja lisätään tarpeen vaatiessa.
koronavirus 7.10.2020 klo 12.10Tehohoidossa on koronaviruksen vuoksi toistaiseksi vain neljä potilasta (tilanne 5.10.2020).
Koronatartunnat lisääntyvät vauhdilla. Pääkaupunkiseudun lisäksi pieniä ja isoja tartuntaryppäitä on puhjennut eri puolilla Suomea.
Tehohoidossa koronavirustilanteen ja tartuntojen määrän kehittymistä seurataan tarkasti. Suomessa COVID-19 taudin takia tehohoidossa olevien potilaiden määrä on ollut kesällä ja alkusyksystä vähäinen. Tällä viikolla potilasmäärissä on näkyvissä jo nousua. Sairaanhoitopiirit ovat varautuneet tuleviin potilasmäärien kasvuun.
Varautumisen suhteen keväästä on opittu paljon. Nyt tehohoitopaikkoja ei pidetä varalla tyhjillään, kertovat tehohoidon asiantuntijat.
– Olemme tehneet portaittain eteneviä suunnitelmia niin, että toimintaa pystytään skaalaamaan ylöspäin. Periaate on, että me pysyisimme tilanteessa niin hyvin kartalla, että paikkamäärä ja kapasiteetti noudattaisi muuttuvaa tarvetta. Näin emme joutuisi ajamaan muuta terveydenhuoltoa niin voimakkaasti alas kuin keväällä, vaan paikkamäärää lisätään nopeasti tarpeen vaatiessa, kertoo tehohoidon ylikääkäri Tero Varpula Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) Jorvin sairaalasta.
Viime keväänä tehohoidossa varauduttiin koronan takia uhkakuviin, jotka eivät kuitenkaan toteutuneet siinä määrin kuin odotettiin. Silti Varpula ei pidä kevään varautumista ylireagointina. Viime keväänä tehohoidossa oli Suomessa pahimmillaan 84 potilasta samanaikaisesti, suurin osa potilaista oli Helsingissä.
– Keski-Euroopan tilanteen perusteella meillä oli ihan selkeä uhka siitä, että kapasiteetti menee todella tiukalle. Onneksi epidemiakäyttäytyminen loppukevättä kohden Suomessa teki sen, että pystyttiin purkamaan kesää kohden varautumista ja tekemään kesän aikana suunnitelmia vielä tarkemmin, miten joustava kapasiteetin skaalaaminen syksyllä pystyttäisiin tekemään.
Tehohoidon tilannetta seurataan päivittäin
Viime viikkojen tartuntatilastoissa näkyy nuorten aikuisten tartuntojen lisääntyminen. Nuorista sairastuneista vain harvat ovat joutuneet taudin vuoksi sairaala tai tehohoitoon.
– Keväällä noin kolme prosenttia todetuista sairastuneista päätyi tehohoitoon. Uskon, että nyt kun tartuntaprofiili on hieman erilainen, tehohoitoon päätyvien suhteellinen osuus tulee olemaan pienempi.
Kuopiossa toimiva kansallisen tehohoidon koordinoinnin toimisto seuraa päivittäin tehohoidon tilannetta koko maassa ja raportoi siitä Sosiaali- ja terveysministeriölle (STM) ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle (THL).
– Aivan olennainen kysymys on, missä määrin nämä tartunnat rajoittuvat jatkossa nuoriin ikäryhmiin, vai alkaako tartuntoja olla tulevina viikkoina ja kuukausina yhä enemmän myös vanhemmissa ikäryhmissä.
Maakuntien tehohoitopaikoissa suuret erotSuomen kaikissa yliopisto- ja keskussairaaloissa on valmius hoitaa tehohoitoa vaativia COVID-19 potilaita, mutta hoitokapasiteetti vaihtelee suuresti.
Keskussairaaloiden teho-osaston potilaspaikkojen määrä on keskimäärin 6–8, kun taas yliopistosairaaloissa paikkoja on enemmän.
Helsingin ja uudenmaan sairaanhoitopiirin HUSin tehohoidon potilaspaikkoja on kaikkiaan noin 70–80, muissa yliopistosairaaloissa hieman yli 20.
Miksi Suomessa koronan vaikutuksia tarkastellaan terveydenhuollon kannalta ainoastaan sairaala- ja tehohoitokapasiteetin riittävyyden näkökulmasta ja esim. koronan pahimmillaan jopa 30 %:lle sairastuneista aiheuttamista pitkäaikaisista ja jopa menehtymiseen johtavista ja terveydenhuoltoa jatkossa kuormittavista vakavistakin terveysvaikutuksista vaietaan systemaattisesti täysin? Onko tämä tosiasia ristiriidassa valitun hybridistrategian kanssa eikä siksi sovi viralliseen koronatotuuteen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onkohan siitä Vilkulta ollut mitään hyötyä yhtän kellekään. Itsekin altistuin mutta Vilkku vaikeni kuin muuri. Nyt poistin koko Vilkun tilaa viemästä.
Vierailija kirjoitti:
Miksi vierailijoita ei testata?
Briteissä testataan.
Vierailija kirjoitti:
Onkohan siitä Vilkulta ollut mitään hyötyä yhtän kellekään. Itsekin altistuin mutta Vilkku vaikeni kuin muuri. Nyt poistin koko Vilkun tilaa viemästä.
Niin. Onko ketään asetettu karanteenin Vilkun ilmoituksella. Tuskin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos olisin Sanna Marin, en kehtaisi edes maski päällä enää tulla ihmisten ilmoille.
On tuo niin noloa olla pääministeri ja jättää työnsä hoitamatta.Senkö takia sotaveteraanit taisteli meille itsenäisen Suomen, että tulee pääministeri, joka uhraa heidät koronalle? Jos hallitusta yhtään kiinnostaisi niin tilanne olisi hallinnassa.
Sinä olet nolo, kun puhut ympäripyöreitä. Mitä sellaista Marin on jättänyt tekemättä, mikä on ollut hänen vallassaan?
Sotaveteraaneilla ratsastaminen = mauttomuuden huippu. Eiköhän ne ole suurin osa jo kuolleita ilman koronaakin. Sodastakin on jo 75 vuotta.
On jättänyt tekemättä kaiken. Ja vieläkin Marin vetoaa lakiin, ettei muka voi tehdä mitään, vaikka oikeusoppineet ovat moneen kertaan todenneet etteivät Marinin puheet pidä paikkaansa. Laki antaa mahdollisuuden, mutta kun ei halua kantaa vastuuta.
Usko pois, sotaveteraanit on nyt jo kaikki vanhuksia. Ja vieläpä miehiä. Ja virus on tappavin vanhoilla miehillä, eli siis potentiaalisesti erittäin vaarallinen joka ikiselle sotaveteraanille.
Toki virus voi olla vaarallinen kenelle tahansa, nuoremmille enemmänkin esim. Neurologisten pitkäaikaisvaikutusten takia. Itselläni korona oli todella lievä, vähän flunssaa, mutta jäi väsymys enkä muista asioita kunnolla (lähinnä sanoja en muista).
"Kaiken" - eli tarkemmin mitä? Sano edes yksi konkreettinen esimerkki.
Suurin osa sotaveteraaneista on jo kuollut ja loput kuolevat joka tapauksessa lähivuosina. Ovat jo yli yhdeksänkymppisiä, joten ovat eläneet yli keskimääräisen miehen eliniän.
Koronaongelmaa ei voi hoitaa siten, että priorisoidaan jo muutenkin kuolemassa olevat.
Vierailija kirjoitti:
https://yle.fi/uutiset/3-11579212
Suomen tehohoidossa on arviolta sadan yhtäaikaisen koronapotilaan hoitovalmius – joillakin alueilla jo viiden potilaan hoito voi ylittää suorituskyvynValmistautumista on muutettu keväästä, ja tehohoitopaikkoja lisätään tarpeen vaatiessa.
koronavirus 7.10.2020 klo 12.10Tehohoidossa on koronaviruksen vuoksi toistaiseksi vain neljä potilasta (tilanne 5.10.2020).
Koronatartunnat lisääntyvät vauhdilla. Pääkaupunkiseudun lisäksi pieniä ja isoja tartuntaryppäitä on puhjennut eri puolilla Suomea.
Tehohoidossa koronavirustilanteen ja tartuntojen määrän kehittymistä seurataan tarkasti. Suomessa COVID-19 taudin takia tehohoidossa olevien potilaiden määrä on ollut kesällä ja alkusyksystä vähäinen. Tällä viikolla potilasmäärissä on näkyvissä jo nousua. Sairaanhoitopiirit ovat varautuneet tuleviin potilasmäärien kasvuun.
Varautumisen suhteen keväästä on opittu paljon. Nyt tehohoitopaikkoja ei pidetä varalla tyhjillään, kertovat tehohoidon asiantuntijat.
– Olemme tehneet portaittain eteneviä suunnitelmia niin, että toimintaa pystytään skaalaamaan ylöspäin. Periaate on, että me pysyisimme tilanteessa niin hyvin kartalla, että paikkamäärä ja kapasiteetti noudattaisi muuttuvaa tarvetta. Näin emme joutuisi ajamaan muuta terveydenhuoltoa niin voimakkaasti alas kuin keväällä, vaan paikkamäärää lisätään nopeasti tarpeen vaatiessa, kertoo tehohoidon ylikääkäri Tero Varpula Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) Jorvin sairaalasta.
Viime keväänä tehohoidossa varauduttiin koronan takia uhkakuviin, jotka eivät kuitenkaan toteutuneet siinä määrin kuin odotettiin. Silti Varpula ei pidä kevään varautumista ylireagointina. Viime keväänä tehohoidossa oli Suomessa pahimmillaan 84 potilasta samanaikaisesti, suurin osa potilaista oli Helsingissä.
– Keski-Euroopan tilanteen perusteella meillä oli ihan selkeä uhka siitä, että kapasiteetti menee todella tiukalle. Onneksi epidemiakäyttäytyminen loppukevättä kohden Suomessa teki sen, että pystyttiin purkamaan kesää kohden varautumista ja tekemään kesän aikana suunnitelmia vielä tarkemmin, miten joustava kapasiteetin skaalaaminen syksyllä pystyttäisiin tekemään.
Tehohoidon tilannetta seurataan päivittäin
Viime viikkojen tartuntatilastoissa näkyy nuorten aikuisten tartuntojen lisääntyminen. Nuorista sairastuneista vain harvat ovat joutuneet taudin vuoksi sairaala tai tehohoitoon.
– Keväällä noin kolme prosenttia todetuista sairastuneista päätyi tehohoitoon. Uskon, että nyt kun tartuntaprofiili on hieman erilainen, tehohoitoon päätyvien suhteellinen osuus tulee olemaan pienempi.
Kuopiossa toimiva kansallisen tehohoidon koordinoinnin toimisto seuraa päivittäin tehohoidon tilannetta koko maassa ja raportoi siitä Sosiaali- ja terveysministeriölle (STM) ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle (THL).
– Aivan olennainen kysymys on, missä määrin nämä tartunnat rajoittuvat jatkossa nuoriin ikäryhmiin, vai alkaako tartuntoja olla tulevina viikkoina ja kuukausina yhä enemmän myös vanhemmissa ikäryhmissä.
Maakuntien tehohoitopaikoissa suuret erotSuomen kaikissa yliopisto- ja keskussairaaloissa on valmius hoitaa tehohoitoa vaativia COVID-19 potilaita, mutta hoitokapasiteetti vaihtelee suuresti.
Keskussairaaloiden teho-osaston potilaspaikkojen määrä on keskimäärin 6–8, kun taas yliopistosairaaloissa paikkoja on enemmän.
Helsingin ja uudenmaan sairaanhoitopiirin HUSin tehohoidon potilaspaikkoja on kaikkiaan noin 70–80, muissa yliopistosairaaloissa hieman yli 20.
Nuoret eivät taida tietää tai ainakaan ymmärtää, että jos sairaalan viimeisen tehohoitopaikan vie viiskymppinen muuten terve ja työkykyinen koronapotilas, tätä potilasta ei siirretä teho-osastolta pois sen vuoksi, että joku kolmekymppinen tarvitsee esim autokolarin vuoksi tehohoitopaikan. Nuoret kuvittelevat, että kaikissa tilanteissa he olisivat aina etuoikeutettuja saamaan parhaan mahdollisen hoidon, mutta näin ei todellisuudessa ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Helsinki torjuu koronaa mm. Seuraavin toimenpitein:
- kiertäville päiväkoti tädeille maskit
- puolet uimahallien pukukopista poistetaan käytöstä
- kirjastojen lukusalista vähennetään istumapaikkojaJäikö jotain oleellista sanomatta?
"Aikuisten sisätiloissa tapahtuvaa harrastustoimintaa koskevat rajoitukset pääkaupunkiseudulla alkavat maanantaina ja jatkuvat kolme viikkoa."
"Rajoitukset eivät koske yksilö- ja ryhmälajien maajoukkuetoimintaa, SM-tason tai ykkösdivisioonatason kilpailutoimintaa ja kansainväliselle huipulle tähtäävää ammattimaista harjoittelua.""Viranomaiset ovat linjanneet, että Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin alueella kielletään yli 20 hengen yleisötilaisuudet sisätiloissa 23.11.–13.12. Päätöksen asiassa teki Etelä-Suomen aluehallintovirasto. Linjaus vaikuttaa voimakkaasti kulttuurialan tapahtumiin.
Esimerkiksi suuret teatterit Kansallisteatteri ja Helsingin kaupunginteatteri peruvat näytöksensä kolmeksi viikoksi maanantaista lähtien. Loppuviikon esitykset järjestetään vielä suunnitellusti.
Ensi viikolla Kansallisteatterilla olisi ollut kolme ensi-iltaa: Vesa Vierikon tulkinta Molièren Saiturista, Juha Jokelan Dosentti, ja teatterin nuorten ryhmän Anne F eli Satu Linnapuomin sovitus Anne Frankin päiväkirjasta."
https://www.hs.fi/urheilu/art-2000007630767.html"Näin uudet rajoitukset vaikuttavat lapsiin ja nuoriin: yläkoululaisille ja päiväkotien sijaisille maskit, lukioihin lisää etäopetusta"
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000007630880.html"Maskisuositus laajenee työpaikoilla Uudellamaalla: ”Meidän kaikkien täytyy yhdessä ryhdistäytyä”, sanoo EK:n asiantuntijalääkäri"
https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000007632361.html
Kiitos.
Oliko mainintaa, perutaanko vanhojen tanssit?
Tanssiharjoitukset alkavat viikon kuluttua Helsingin lukioissa 😃
Ketju on lukittu.
Alue: Arkisto
Tukahduttaminen on ainoa oikea tie.
Sille tielle on käännyttävä lopulta kuitenkin.
💗💗💗