Lue keskustelun säännöt.
Corona-virus paljon huhuttua levittyneempi?
Kommentit (176779)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
.......Cause it is Five a Clock they take me to the Gallows Pole
the Sands of the time for me are running low......
t. Sama
Heh, tuli vaan mieleen että tän bändin entinen basisti oli suomessa hetken, soitti sinergyssä. Tapasin hänet taannoin ja kissansa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ministeri ei lämpene ulkomaisen kausityövoiman rajoittamiselle
Ulkomaisen kausityövoiman käytölle ei ole syytä asettaa tiukempia rajoituksia koronavirusepidemian takia. Näin arvioi maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.), jonka mukaan Suomeen maatalouden kausitöihin tulevien säädökset ja koronaohjeistukset ovat ajan tasalla.
– On erittäin valitettavaa, että tällainen iso rypäs on löytynyt, mutta hyvä, että asiaan on puututtu ja se saadaan hallintaan, Leppä totesi.
Vastaavanlainen tartuntatapaus selvisi viime viikolla, kun noin kymmenellä, Helsinki–Vantaan lentokentällä testatulla turkiseläinten nahkojalla todettiin koronatartunta.
Nahkojat olivat menossa töihin turkistarhoille eri puolelle Suomea. Positiivisen testituloksen jälkeen heidät ohjattiin eristykseen, ja altistuneet jäljitettiin. Parannuttuaan he voivat karanteenin jälkeen mennä töihin turkistarhoille.
Tuolloin Pohjanmaan sairaanhoitopiirin ylilääkäri Juha Salonen kommentoi, että ulkomaisen työvoiman käyttö ei ylipäänsä ole viisasta tilanteessa, jossa pandemia on muissa maissa selvästi huonompi kuin Suomessa. Esimerkiksi alkusyksyllä koronatartuntarypäs levisi Jyväskylässä juuri rakennustyömailla.
Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan Suomen koronatartunnoista kahdeksan prosenttia tuli viime viikolla ulkomailta.
Jari Lepän mukaan kausityön rajoitukset eivät ole maatalouden näkökulmasta mielekäs ratkaisu.
– Sitä tarvitaan, sieltä löytyy paljon osaamista, jota meiltä ei löydy.
Tyypillisesti ulkomaista kausityövoimaa käytetään pelto- ja metsätöissä sekä mansikka- ja taimitarhoilla. Tänä vuonna työvoiman saanti haluttiin tiukkojen matkustusrajoitusten aikana turvata erityisellä 9 000 hengen kausityövoimakiintiöllä. Kriittisten alojen töiden listalle pääsyn edellytyksenä oli, että kyse on huoltovarmuuden kannalta kriittisten alojen töistä. Suomeen saapui lopulta 7 000 kausityöntekijää.
Ministerin mukaan on selvää, että esimerkiksi Pieksämäen kukkatarhan työt kuuluvat kriittisten listalle.
– Mitä puutarhatuotantoon tulee, ne työt ovat elintarviketaloudelle oleellisen tärkeitä, ja siihen (huoltovarmuus)luetteloon kuuluvat, Leppä sanoi. https://yle.fi/uutiset/3-11647202
Keskusta päätti nyt sitten tosiaan hoitaa loppuun sen Suomen tuhoamisen jonka Sipilä pääministerinä aloitti.
Mitä v ttua 🤬
Miten kukkien kasvattaminen voi olla kriittinen työ huoltovarmuuden kannalta. Tai joku saa tanan minkin nylkeminen.
Kuollaanko me kaikki nälkään jos ei sada joulukukkia eikä turkiksia rikkaille. Ne kukathan ovat kaikki myrkyllisiä.
Suomalaiset puutarha-ammattilaiset kökkivät työttöminä tai jossain tukitöissä kun palkkaa maksavia työnantajia ei ole.
Ja ministerit vinkuu että pitää tuoda ihmisiä ulkomailta kun Suomessa ei ole osaamista. Sitähän voisi ihan kuvitella että puutarhakouluista revitään oppilaat töihin jo ennen valmistumista, kun noin kova työvoimapula on. Mutta työttömiksi valmistuvat.
Yhtään orjakaupalla kasvatettua kukkaa en todellakaan osta joulupöytää pilaamaan.
V tuttaa oikeasti tämmöinen että suomalaiset opiskelevat työttömiksi ja ihmiskaupan uhrit tekevät työt epäinhimillistä oloissa. Oranssit liivi suojanaan.
Kannattaa katsoa mitä maailmalla tapahtuu vaikka ihan Ruotsissa. Ei me haluta tänne sellaista koronatilannetta. Koulut voisi sulkea ainakin joulukuun ajaksi. Älytöntä pelleilyä tämä huolipuhe syrjäytyneistä ja että tartunta tulee vain kotoa ei koulusta. Miten tyhminä nää meitä pitää?
Kannattaa lukea verkkouutisia koska siellä on ollut Marjukka Myllärniemen mielipiteitä. Siinä on fiksu nainen.
https://yle.fi/uutiset/3-11643963
Tässä jutussa Yle on kysynyt asiantuntijoilta, miksi Suomi on pärjännyt niin hyvin koronan kanssa verrattuna muuhun Eurooppaan. En kopioi koko juttua tähän, mutta tässä seitsemän esiin nostetun kohdan väliotsikot:
1. Kesällä meni hyvin – eikä tartuntoja haettu ulkomailta
2. Suomi on "eristyksissä"
3. Maksettu karanteeni
4. Ihmiset pidetään etäällä
5. Syksyn täsmäiskut
6. Etätöitä pystytään tekemään – ja niitä halutaan tehdä
7. Tilannetta ei otettu liian kepeästi, vaan toimiin tartuttiin yhdessä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos Nieleskelevästä Jussista tulee Helsingin pormestari, tuleekohan Tom of Basic Finlandista apuportsari? Koronan kokenut mies.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomessa on hyvä elää.
Ja toivossa?
Sano lapamato.
Rajoittava KORONATUTKIJA ON LAPAMATO; VALE, toisin sanoen LOINEN muiden hyvaksi olevassa totuudessa; Ihmisessä, hänen kehossaan.
Lapamato huoleton, kiitää halki suoliston, peräpukamisssa sillä kesämökki on, ruokanansa p on...lapa-madon--on hauska matkustaa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Just nu!
Ruotsin lähitulevaisuus voi olla yönmusta!
https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000007617310.html
Precis just nu!
Vierailija kirjoitti:
Maskien osalta, näin riskiryhmäläisenä, olen ainakin itse ottanut käyttöön periaatteen, että mennessäni potentiaalisesti altistavammalle alueelle, tyyliin terveyskeskukseen, laitan suosiolla naamalle FFP2-hengityssuojaimen. Nyt kun maskitilanne vaikuttaisi järkeentyneen, FFP2-suojaimet eivät enää ole edes kovin kalliita. OIkeastaan aikaa kuvaavaa on, että tiettyjen markettien FFP2-suojaimet ovat halvempia, kuin joidenkin apteekkien kirurginmaskit.
Mulla ei ole hajuakaan mikä on FFP2 maski.
On mulla kaapissa paketti maskeja joista käytän joissakin tilanteissa jonkun. Ei hajuakaan mitä maskeja ne on 🙄
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Te olette luulotautisia typeryksiä. 😑😷🐏🤡
Vierailija kirjoitti:
Just nu!
Ruotsin lähitulevaisuus voi olla yönmusta!
https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000007617310.html
Precis just nu!
Suomi on samalla linjalla, mutta tästä ei saa puhua. Sanoma poistaa kaikki viestit, koska myös he kannattavat Ruotsin tavoin laumasuojaa. Ja kritisoidahan ei saa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
https://www.verkkouutiset.fi/thln-mika-salminen-koulu-ei-ole-erityisen-…
THL:n Mika Salminen: Koulu ei ole erityisen altis paikka tartunnalle
Suvi Hautanen | 13.11.2020 | 12:54- päivitetty 13.11.2020 | 16:19THL:n johtajan mukaan vain yksi prosentti saa oppilaiden kesken jatkotartunnan.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) johtajan Mika Salmisen mukaan tartuntaluvut Helsingin peruskouluissa ovat edelleen vähäisiä.
Helsingin peruskouluissa koronatartuntojen määrä on viikossa yli 2,5-kertaistunut aiempaan viikkoon nähden. Helsingin peruskouluissa todettiin 37 koronatartuntaa ja 961 altistumista viime viikolla (2.-8.11.).
– Kiinnittäisin huomiota pikemminkin lukuihin kuin prosenttilukuihin. Pieniä määriähän ne ovat, THL:n johtaja Mika Salminen vastasi Verkkouutisille pääkaupunkiseudun koronakoordinaatioryhmän tiedotustilaisuudessa tänään perjantaina.
Salminen kertoi, että THL seuraa aika tarkasti koulujen tilannetta yhdessä opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa.
– Kouluissa tapahtuvissa altistumisissa, joita toki on sekä lasten että opiskelijoiden että henkilökunnan puolella, niin varsin vähän tapahtuu jatkotartuntoja.
Oppilaitoksissa matalalla kynnyksellä karanteeniinSalminen sanoi, että oppilaitoksissa on matala kynnys asettaa ihmisiä karanteeniin, jolloin altistumismäärä kasvavat suuriksi. Lisäksi tartunnan saaneen kanssa samoissa tiloissa, esimerkiksi samalla luokalla olevat, on helppo tunnistaa.
– Mutta valtaosassa (kouluja) on vain yksi henkilö, joka on ollut se tartunnan saanut ja sitten jatkotartuntoja ei tule. Toki siellä on sitten poikkeuksia, joissa on vähän useampi tullut, Salminen kertoi.
Viime viikolla Malmin peruskoulussa todettiin kuusi tartuntaa. Arabian ja Puistopolun peruskoulussa sekä Vallilan ala-asteella tartuntoja oli kussakin koulussa kolme. Muissa kouluissa tartuntoja oli yksi tai kaksi. Kaiken kaikkiaan altistumisia oli 19 peruskoulussa.
– Keskimäärin oppilaitoksissa tapahtuvissa altistumisissa oppilaiden kesken tartuntajatkoprosentti on noin yksi. Siis yksi prosentti saa jatkotartunnan. Muissa olosuhteissa se vaihtelee 5-10 prosentista jopa useampaan kymmeneen prosenttiin. Tämä (koulu)ympäristö ei näytä olevan erityisen altis tartuntojen syntymiselle, Salminen totesi.
Suurin osa koronatartunnoista on peräisin samasta kotitaloudessa asuvalta tai lähipiiristä. Muita tartunnanlähteitä ovat työ ja harrastus
Koulusta saatavien tartuntojen määrä on saatavissa selville vain testaamalla kaikki altistuneet eli koko koululuokka, ei vain lähimpänä istuneet, sillä kyse on aerosolivälitteisestä taudista. Lapsilla tartunta on usein oireeton tai vähäoireinen ja saattaa olla melko epämääräinenkin oireiltaan. Siitä huolimatta he voivat koronapositiivisina tartuttaa tautia eteenpäin kotona ja muissa kontakteissaan. Vantaalla Rekolanmäen koulussa testattiiin kaikki 58 oireetonta altistunutta, joista löytyi 6 COVID-10-positiivista henkilöä eli 10 % testatuista. Onko yhdessäkään Helsingin koulussa tehty vielä vastaavanlaista testausta?
Lisäksi on huomattava, että jos lapsi päätyy karanteeniin ja myöhemmin esim. hänen perheenjäsenensä sairastuu, tämä tilastoidaan perheen sisäiseksi tartunnaksi, ei jatkotartunnaksi koulusta, vaikka (oireeton) lapsi olisi käytännössä ainoa vaihtoehto tartunnan lähteeksi.
Eli ei ihmekään, että koulujen luvut vaikuttavat näennäisesti hyviltä. Kuitenkin data viittaa useissa maissa vahvasti siihen, että koulujen ollessa esim lomilla, tartunnat vähenevät väestötasolla. Käytännössä lapset ja koulut siis ovat epidemiaa ylläpitävä moottori.
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa katsoa mitä maailmalla tapahtuu vaikka ihan Ruotsissa. Ei me haluta tänne sellaista koronatilannetta. Koulut voisi sulkea ainakin joulukuun ajaksi. Älytöntä pelleilyä tämä huolipuhe syrjäytyneistä ja että tartunta tulee vain kotoa ei koulusta. Miten tyhminä nää meitä pitää?
Juuri näin. Etäkoulua tehokkaasti esim joulukuun puoliväliin ja sitten ihan rehellisesti vaikka pidempi joululoma lapsille. Luulisi näin poikkeusaikoina olevan mahdollista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
https://www.verkkouutiset.fi/thln-mika-salminen-koulu-ei-ole-erityisen-…
THL:n Mika Salminen: Koulu ei ole erityisen altis paikka tartunnalle
Suvi Hautanen | 13.11.2020 | 12:54- päivitetty 13.11.2020 | 16:19THL:n johtajan mukaan vain yksi prosentti saa oppilaiden kesken jatkotartunnan.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) johtajan Mika Salmisen mukaan tartuntaluvut Helsingin peruskouluissa ovat edelleen vähäisiä.
Helsingin peruskouluissa koronatartuntojen määrä on viikossa yli 2,5-kertaistunut aiempaan viikkoon nähden. Helsingin peruskouluissa todettiin 37 koronatartuntaa ja 961 altistumista viime viikolla (2.-8.11.).
– Kiinnittäisin huomiota pikemminkin lukuihin kuin prosenttilukuihin. Pieniä määriähän ne ovat, THL:n johtaja Mika Salminen vastasi Verkkouutisille pääkaupunkiseudun koronakoordinaatioryhmän tiedotustilaisuudessa tänään perjantaina.
Salminen kertoi, että THL seuraa aika tarkasti koulujen tilannetta yhdessä opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa.
– Kouluissa tapahtuvissa altistumisissa, joita toki on sekä lasten että opiskelijoiden että henkilökunnan puolella, niin varsin vähän tapahtuu jatkotartuntoja.
Oppilaitoksissa matalalla kynnyksellä karanteeniinSalminen sanoi, että oppilaitoksissa on matala kynnys asettaa ihmisiä karanteeniin, jolloin altistumismäärä kasvavat suuriksi. Lisäksi tartunnan saaneen kanssa samoissa tiloissa, esimerkiksi samalla luokalla olevat, on helppo tunnistaa.
– Mutta valtaosassa (kouluja) on vain yksi henkilö, joka on ollut se tartunnan saanut ja sitten jatkotartuntoja ei tule. Toki siellä on sitten poikkeuksia, joissa on vähän useampi tullut, Salminen kertoi.
Viime viikolla Malmin peruskoulussa todettiin kuusi tartuntaa. Arabian ja Puistopolun peruskoulussa sekä Vallilan ala-asteella tartuntoja oli kussakin koulussa kolme. Muissa kouluissa tartuntoja oli yksi tai kaksi. Kaiken kaikkiaan altistumisia oli 19 peruskoulussa.
– Keskimäärin oppilaitoksissa tapahtuvissa altistumisissa oppilaiden kesken tartuntajatkoprosentti on noin yksi. Siis yksi prosentti saa jatkotartunnan. Muissa olosuhteissa se vaihtelee 5-10 prosentista jopa useampaan kymmeneen prosenttiin. Tämä (koulu)ympäristö ei näytä olevan erityisen altis tartuntojen syntymiselle, Salminen totesi.
Suurin osa koronatartunnoista on peräisin samasta kotitaloudessa asuvalta tai lähipiiristä. Muita tartunnanlähteitä ovat työ ja harrastus
Koulusta saatavien tartuntojen määrä on saatavissa selville vain testaamalla kaikki altistuneet eli koko koululuokka, ei vain lähimpänä istuneet, sillä kyse on aerosolivälitteisestä taudista. Lapsilla tartunta on usein oireeton tai vähäoireinen ja saattaa olla melko epämääräinenkin oireiltaan. Siitä huolimatta he voivat koronapositiivisina tartuttaa tautia eteenpäin kotona ja muissa kontakteissaan. Vantaalla Rekolanmäen koulussa testattiiin kaikki 58 oireetonta altistunutta, joista löytyi 6 COVID-10-positiivista henkilöä eli 10 % testatuista. Onko yhdessäkään Helsingin koulussa tehty vielä vastaavanlaista testausta?
Lisäksi on huomattava, että jos lapsi päätyy karanteeniin ja myöhemmin esim. hänen perheenjäsenensä sairastuu, tämä tilastoidaan perheen sisäiseksi tartunnaksi, ei jatkotartunnaksi koulusta, vaikka (oireeton) lapsi olisi käytännössä ainoa vaihtoehto tartunnan lähteeksi.
Eli ei ihmekään, että koulujen luvut vaikuttavat näennäisesti hyviltä. Kuitenkin data viittaa useissa maissa vahvasti siihen, että koulujen ollessa esim lomilla, tartunnat vähenevät väestötasolla. Käytännössä lapset ja koulut siis ovat epidemiaa ylläpitävä moottori.
Se on hämmentävää, kun tällaiset yhteydet tilastoista tajuaa ihan ilmankin lääketieteen osaamista, että miten nuo asiantuntijat ovat niin kuutamolla perustason tilastojen tulkinnasta ja datan käytöstä. Ei se ole sitä, että tuijottaa yhtä lukua "kouluista testatut jatkotartunnat" vaan pitää verrata monenlaista dataa keskenään, jotta voi tehdä johtopäätöksiä.
Jäätelön syöminen ei lisää hukkumiskuolemia, vaikka se sopivasti dataa tuijottamalla siltä vaikuttaisikin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
https://www.verkkouutiset.fi/thln-mika-salminen-koulu-ei-ole-erityisen-…
THL:n Mika Salminen: Koulu ei ole erityisen altis paikka tartunnalle
Suvi Hautanen | 13.11.2020 | 12:54- päivitetty 13.11.2020 | 16:19THL:n johtajan mukaan vain yksi prosentti saa oppilaiden kesken jatkotartunnan.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) johtajan Mika Salmisen mukaan tartuntaluvut Helsingin peruskouluissa ovat edelleen vähäisiä.
Helsingin peruskouluissa koronatartuntojen määrä on viikossa yli 2,5-kertaistunut aiempaan viikkoon nähden. Helsingin peruskouluissa todettiin 37 koronatartuntaa ja 961 altistumista viime viikolla (2.-8.11.).
– Kiinnittäisin huomiota pikemminkin lukuihin kuin prosenttilukuihin. Pieniä määriähän ne ovat, THL:n johtaja Mika Salminen vastasi Verkkouutisille pääkaupunkiseudun koronakoordinaatioryhmän tiedotustilaisuudessa tänään perjantaina.
Salminen kertoi, että THL seuraa aika tarkasti koulujen tilannetta yhdessä opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa.
– Kouluissa tapahtuvissa altistumisissa, joita toki on sekä lasten että opiskelijoiden että henkilökunnan puolella, niin varsin vähän tapahtuu jatkotartuntoja.
Oppilaitoksissa matalalla kynnyksellä karanteeniinSalminen sanoi, että oppilaitoksissa on matala kynnys asettaa ihmisiä karanteeniin, jolloin altistumismäärä kasvavat suuriksi. Lisäksi tartunnan saaneen kanssa samoissa tiloissa, esimerkiksi samalla luokalla olevat, on helppo tunnistaa.
– Mutta valtaosassa (kouluja) on vain yksi henkilö, joka on ollut se tartunnan saanut ja sitten jatkotartuntoja ei tule. Toki siellä on sitten poikkeuksia, joissa on vähän useampi tullut, Salminen kertoi.
Viime viikolla Malmin peruskoulussa todettiin kuusi tartuntaa. Arabian ja Puistopolun peruskoulussa sekä Vallilan ala-asteella tartuntoja oli kussakin koulussa kolme. Muissa kouluissa tartuntoja oli yksi tai kaksi. Kaiken kaikkiaan altistumisia oli 19 peruskoulussa.
– Keskimäärin oppilaitoksissa tapahtuvissa altistumisissa oppilaiden kesken tartuntajatkoprosentti on noin yksi. Siis yksi prosentti saa jatkotartunnan. Muissa olosuhteissa se vaihtelee 5-10 prosentista jopa useampaan kymmeneen prosenttiin. Tämä (koulu)ympäristö ei näytä olevan erityisen altis tartuntojen syntymiselle, Salminen totesi.
Suurin osa koronatartunnoista on peräisin samasta kotitaloudessa asuvalta tai lähipiiristä. Muita tartunnanlähteitä ovat työ ja harrastus
Koulusta saatavien tartuntojen määrä on saatavissa selville vain testaamalla kaikki altistuneet eli koko koululuokka, ei vain lähimpänä istuneet, sillä kyse on aerosolivälitteisestä taudista. Lapsilla tartunta on usein oireeton tai vähäoireinen ja saattaa olla melko epämääräinenkin oireiltaan. Siitä huolimatta he voivat koronapositiivisina tartuttaa tautia eteenpäin kotona ja muissa kontakteissaan. Vantaalla Rekolanmäen koulussa testattiiin kaikki 58 oireetonta altistunutta, joista löytyi 6 COVID-10-positiivista henkilöä eli 10 % testatuista. Onko yhdessäkään Helsingin koulussa tehty vielä vastaavanlaista testausta?
Lisäksi on huomattava, että jos lapsi päätyy karanteeniin ja myöhemmin esim. hänen perheenjäsenensä sairastuu, tämä tilastoidaan perheen sisäiseksi tartunnaksi, ei jatkotartunnaksi koulusta, vaikka (oireeton) lapsi olisi käytännössä ainoa vaihtoehto tartunnan lähteeksi.
Eli ei ihmekään, että koulujen luvut vaikuttavat näennäisesti hyviltä. Kuitenkin data viittaa useissa maissa vahvasti siihen, että koulujen ollessa esim lomilla, tartunnat vähenevät väestötasolla. Käytännössä lapset ja koulut siis ovat epidemiaa ylläpitävä moottori.
Se on hämmentävää, kun tällaiset yhteydet tilastoista tajuaa ihan ilmankin lääketieteen osaamista, että miten nuo asiantuntijat ovat niin kuutamolla perustason tilastojen tulkinnasta ja datan käytöstä. Ei se ole sitä, että tuijottaa yhtä lukua "kouluista testatut jatkotartunnat" vaan pitää verrata monenlaista dataa keskenään, jotta voi tehdä johtopäätöksiä.
Jäätelön syöminen ei lisää hukkumiskuolemia, vaikka se sopivasti dataa tuijottamalla siltä vaikuttaisikin.
Eivät ole pihalla, vaan valehtelevat päin naamaa. Yrittävät kaunistella tilastoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
https://www.verkkouutiset.fi/thln-mika-salminen-koulu-ei-ole-erityisen-…
THL:n Mika Salminen: Koulu ei ole erityisen altis paikka tartunnalle
Suvi Hautanen | 13.11.2020 | 12:54- päivitetty 13.11.2020 | 16:19THL:n johtajan mukaan vain yksi prosentti saa oppilaiden kesken jatkotartunnan.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) johtajan Mika Salmisen mukaan tartuntaluvut Helsingin peruskouluissa ovat edelleen vähäisiä.
Helsingin peruskouluissa koronatartuntojen määrä on viikossa yli 2,5-kertaistunut aiempaan viikkoon nähden. Helsingin peruskouluissa todettiin 37 koronatartuntaa ja 961 altistumista viime viikolla (2.-8.11.).
– Kiinnittäisin huomiota pikemminkin lukuihin kuin prosenttilukuihin. Pieniä määriähän ne ovat, THL:n johtaja Mika Salminen vastasi Verkkouutisille pääkaupunkiseudun koronakoordinaatioryhmän tiedotustilaisuudessa tänään perjantaina.
Salminen kertoi, että THL seuraa aika tarkasti koulujen tilannetta yhdessä opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa.
– Kouluissa tapahtuvissa altistumisissa, joita toki on sekä lasten että opiskelijoiden että henkilökunnan puolella, niin varsin vähän tapahtuu jatkotartuntoja.
Oppilaitoksissa matalalla kynnyksellä karanteeniinSalminen sanoi, että oppilaitoksissa on matala kynnys asettaa ihmisiä karanteeniin, jolloin altistumismäärä kasvavat suuriksi. Lisäksi tartunnan saaneen kanssa samoissa tiloissa, esimerkiksi samalla luokalla olevat, on helppo tunnistaa.
– Mutta valtaosassa (kouluja) on vain yksi henkilö, joka on ollut se tartunnan saanut ja sitten jatkotartuntoja ei tule. Toki siellä on sitten poikkeuksia, joissa on vähän useampi tullut, Salminen kertoi.
Viime viikolla Malmin peruskoulussa todettiin kuusi tartuntaa. Arabian ja Puistopolun peruskoulussa sekä Vallilan ala-asteella tartuntoja oli kussakin koulussa kolme. Muissa kouluissa tartuntoja oli yksi tai kaksi. Kaiken kaikkiaan altistumisia oli 19 peruskoulussa.
– Keskimäärin oppilaitoksissa tapahtuvissa altistumisissa oppilaiden kesken tartuntajatkoprosentti on noin yksi. Siis yksi prosentti saa jatkotartunnan. Muissa olosuhteissa se vaihtelee 5-10 prosentista jopa useampaan kymmeneen prosenttiin. Tämä (koulu)ympäristö ei näytä olevan erityisen altis tartuntojen syntymiselle, Salminen totesi.
Suurin osa koronatartunnoista on peräisin samasta kotitaloudessa asuvalta tai lähipiiristä. Muita tartunnanlähteitä ovat työ ja harrastus
Koulusta saatavien tartuntojen määrä on saatavissa selville vain testaamalla kaikki altistuneet eli koko koululuokka, ei vain lähimpänä istuneet, sillä kyse on aerosolivälitteisestä taudista. Lapsilla tartunta on usein oireeton tai vähäoireinen ja saattaa olla melko epämääräinenkin oireiltaan. Siitä huolimatta he voivat koronapositiivisina tartuttaa tautia eteenpäin kotona ja muissa kontakteissaan. Vantaalla Rekolanmäen koulussa testattiiin kaikki 58 oireetonta altistunutta, joista löytyi 6 COVID-10-positiivista henkilöä eli 10 % testatuista. Onko yhdessäkään Helsingin koulussa tehty vielä vastaavanlaista testausta?
Lisäksi on huomattava, että jos lapsi päätyy karanteeniin ja myöhemmin esim. hänen perheenjäsenensä sairastuu, tämä tilastoidaan perheen sisäiseksi tartunnaksi, ei jatkotartunnaksi koulusta, vaikka (oireeton) lapsi olisi käytännössä ainoa vaihtoehto tartunnan lähteeksi.
Eli ei ihmekään, että koulujen luvut vaikuttavat näennäisesti hyviltä. Kuitenkin data viittaa useissa maissa vahvasti siihen, että koulujen ollessa esim lomilla, tartunnat vähenevät väestötasolla. Käytännössä lapset ja koulut siis ovat epidemiaa ylläpitävä moottori.
Se on hämmentävää, kun tällaiset yhteydet tilastoista tajuaa ihan ilmankin lääketieteen osaamista, että miten nuo asiantuntijat ovat niin kuutamolla perustason tilastojen tulkinnasta ja datan käytöstä. Ei se ole sitä, että tuijottaa yhtä lukua "kouluista testatut jatkotartunnat" vaan pitää verrata monenlaista dataa keskenään, jotta voi tehdä johtopäätöksiä.
Jäätelön syöminen ei lisää hukkumiskuolemia, vaikka se sopivasti dataa tuijottamalla siltä vaikuttaisikin.
Niin. Sattumalta lomat on juuri silloin, kun virustauteja ei muutenkaan ole eli kesällä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
https://www.verkkouutiset.fi/thln-mika-salminen-koulu-ei-ole-erityisen-…
THL:n Mika Salminen: Koulu ei ole erityisen altis paikka tartunnalle
Suvi Hautanen | 13.11.2020 | 12:54- päivitetty 13.11.2020 | 16:19THL:n johtajan mukaan vain yksi prosentti saa oppilaiden kesken jatkotartunnan.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) johtajan Mika Salmisen mukaan tartuntaluvut Helsingin peruskouluissa ovat edelleen vähäisiä.
Helsingin peruskouluissa koronatartuntojen määrä on viikossa yli 2,5-kertaistunut aiempaan viikkoon nähden. Helsingin peruskouluissa todettiin 37 koronatartuntaa ja 961 altistumista viime viikolla (2.-8.11.).
– Kiinnittäisin huomiota pikemminkin lukuihin kuin prosenttilukuihin. Pieniä määriähän ne ovat, THL:n johtaja Mika Salminen vastasi Verkkouutisille pääkaupunkiseudun koronakoordinaatioryhmän tiedotustilaisuudessa tänään perjantaina.
Salminen kertoi, että THL seuraa aika tarkasti koulujen tilannetta yhdessä opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa.
– Kouluissa tapahtuvissa altistumisissa, joita toki on sekä lasten että opiskelijoiden että henkilökunnan puolella, niin varsin vähän tapahtuu jatkotartuntoja.
Oppilaitoksissa matalalla kynnyksellä karanteeniinSalminen sanoi, että oppilaitoksissa on matala kynnys asettaa ihmisiä karanteeniin, jolloin altistumismäärä kasvavat suuriksi. Lisäksi tartunnan saaneen kanssa samoissa tiloissa, esimerkiksi samalla luokalla olevat, on helppo tunnistaa.
– Mutta valtaosassa (kouluja) on vain yksi henkilö, joka on ollut se tartunnan saanut ja sitten jatkotartuntoja ei tule. Toki siellä on sitten poikkeuksia, joissa on vähän useampi tullut, Salminen kertoi.
Viime viikolla Malmin peruskoulussa todettiin kuusi tartuntaa. Arabian ja Puistopolun peruskoulussa sekä Vallilan ala-asteella tartuntoja oli kussakin koulussa kolme. Muissa kouluissa tartuntoja oli yksi tai kaksi. Kaiken kaikkiaan altistumisia oli 19 peruskoulussa.
– Keskimäärin oppilaitoksissa tapahtuvissa altistumisissa oppilaiden kesken tartuntajatkoprosentti on noin yksi. Siis yksi prosentti saa jatkotartunnan. Muissa olosuhteissa se vaihtelee 5-10 prosentista jopa useampaan kymmeneen prosenttiin. Tämä (koulu)ympäristö ei näytä olevan erityisen altis tartuntojen syntymiselle, Salminen totesi.
Suurin osa koronatartunnoista on peräisin samasta kotitaloudessa asuvalta tai lähipiiristä. Muita tartunnanlähteitä ovat työ ja harrastus
Koulusta saatavien tartuntojen määrä on saatavissa selville vain testaamalla kaikki altistuneet eli koko koululuokka, ei vain lähimpänä istuneet, sillä kyse on aerosolivälitteisestä taudista. Lapsilla tartunta on usein oireeton tai vähäoireinen ja saattaa olla melko epämääräinenkin oireiltaan. Siitä huolimatta he voivat koronapositiivisina tartuttaa tautia eteenpäin kotona ja muissa kontakteissaan. Vantaalla Rekolanmäen koulussa testattiiin kaikki 58 oireetonta altistunutta, joista löytyi 6 COVID-10-positiivista henkilöä eli 10 % testatuista. Onko yhdessäkään Helsingin koulussa tehty vielä vastaavanlaista testausta?
Lisäksi on huomattava, että jos lapsi päätyy karanteeniin ja myöhemmin esim. hänen perheenjäsenensä sairastuu, tämä tilastoidaan perheen sisäiseksi tartunnaksi, ei jatkotartunnaksi koulusta, vaikka (oireeton) lapsi olisi käytännössä ainoa vaihtoehto tartunnan lähteeksi.
Eli ei ihmekään, että koulujen luvut vaikuttavat näennäisesti hyviltä. Kuitenkin data viittaa useissa maissa vahvasti siihen, että koulujen ollessa esim lomilla, tartunnat vähenevät väestötasolla. Käytännössä lapset ja koulut siis ovat epidemiaa ylläpitävä moottori.
Se on hämmentävää, kun tällaiset yhteydet tilastoista tajuaa ihan ilmankin lääketieteen osaamista, että miten nuo asiantuntijat ovat niin kuutamolla perustason tilastojen tulkinnasta ja datan käytöstä. Ei se ole sitä, että tuijottaa yhtä lukua "kouluista testatut jatkotartunnat" vaan pitää verrata monenlaista dataa keskenään, jotta voi tehdä johtopäätöksiä.
Jäätelön syöminen ei lisää hukkumiskuolemia, vaikka se sopivasti dataa tuijottamalla siltä vaikuttaisikin.
Niin. Sattumalta lomat on juuri silloin, kun virustauteja ei muutenkaan ole eli kesällä.
Lomia on erilaisina aikoina, se ei ole yksiselitteisesti niin että lomat ovat kesällä. Lisäksi korona ei vaikuttaisi noudattavan samalla tavalla kausivaihtelua kuin esim influenssa.
Suomessakin nähtiin pieni notkahdus viikon-parin viiveellä isojen kaupunkien syyslomista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
https://www.verkkouutiset.fi/thln-mika-salminen-koulu-ei-ole-erityisen-…
THL:n Mika Salminen: Koulu ei ole erityisen altis paikka tartunnalle
Suvi Hautanen | 13.11.2020 | 12:54- päivitetty 13.11.2020 | 16:19THL:n johtajan mukaan vain yksi prosentti saa oppilaiden kesken jatkotartunnan.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) johtajan Mika Salmisen mukaan tartuntaluvut Helsingin peruskouluissa ovat edelleen vähäisiä.
Helsingin peruskouluissa koronatartuntojen määrä on viikossa yli 2,5-kertaistunut aiempaan viikkoon nähden. Helsingin peruskouluissa todettiin 37 koronatartuntaa ja 961 altistumista viime viikolla (2.-8.11.).
– Kiinnittäisin huomiota pikemminkin lukuihin kuin prosenttilukuihin. Pieniä määriähän ne ovat, THL:n johtaja Mika Salminen vastasi Verkkouutisille pääkaupunkiseudun koronakoordinaatioryhmän tiedotustilaisuudessa tänään perjantaina.
Salminen kertoi, että THL seuraa aika tarkasti koulujen tilannetta yhdessä opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa.
– Kouluissa tapahtuvissa altistumisissa, joita toki on sekä lasten että opiskelijoiden että henkilökunnan puolella, niin varsin vähän tapahtuu jatkotartuntoja.
Oppilaitoksissa matalalla kynnyksellä karanteeniinSalminen sanoi, että oppilaitoksissa on matala kynnys asettaa ihmisiä karanteeniin, jolloin altistumismäärä kasvavat suuriksi. Lisäksi tartunnan saaneen kanssa samoissa tiloissa, esimerkiksi samalla luokalla olevat, on helppo tunnistaa.
– Mutta valtaosassa (kouluja) on vain yksi henkilö, joka on ollut se tartunnan saanut ja sitten jatkotartuntoja ei tule. Toki siellä on sitten poikkeuksia, joissa on vähän useampi tullut, Salminen kertoi.
Viime viikolla Malmin peruskoulussa todettiin kuusi tartuntaa. Arabian ja Puistopolun peruskoulussa sekä Vallilan ala-asteella tartuntoja oli kussakin koulussa kolme. Muissa kouluissa tartuntoja oli yksi tai kaksi. Kaiken kaikkiaan altistumisia oli 19 peruskoulussa.
– Keskimäärin oppilaitoksissa tapahtuvissa altistumisissa oppilaiden kesken tartuntajatkoprosentti on noin yksi. Siis yksi prosentti saa jatkotartunnan. Muissa olosuhteissa se vaihtelee 5-10 prosentista jopa useampaan kymmeneen prosenttiin. Tämä (koulu)ympäristö ei näytä olevan erityisen altis tartuntojen syntymiselle, Salminen totesi.
Suurin osa koronatartunnoista on peräisin samasta kotitaloudessa asuvalta tai lähipiiristä. Muita tartunnanlähteitä ovat työ ja harrastus
Koulusta saatavien tartuntojen määrä on saatavissa selville vain testaamalla kaikki altistuneet eli koko koululuokka, ei vain lähimpänä istuneet, sillä kyse on aerosolivälitteisestä taudista. Lapsilla tartunta on usein oireeton tai vähäoireinen ja saattaa olla melko epämääräinenkin oireiltaan. Siitä huolimatta he voivat koronapositiivisina tartuttaa tautia eteenpäin kotona ja muissa kontakteissaan. Vantaalla Rekolanmäen koulussa testattiiin kaikki 58 oireetonta altistunutta, joista löytyi 6 COVID-10-positiivista henkilöä eli 10 % testatuista. Onko yhdessäkään Helsingin koulussa tehty vielä vastaavanlaista testausta?
Lisäksi on huomattava, että jos lapsi päätyy karanteeniin ja myöhemmin esim. hänen perheenjäsenensä sairastuu, tämä tilastoidaan perheen sisäiseksi tartunnaksi, ei jatkotartunnaksi koulusta, vaikka (oireeton) lapsi olisi käytännössä ainoa vaihtoehto tartunnan lähteeksi.
Eli ei ihmekään, että koulujen luvut vaikuttavat näennäisesti hyviltä. Kuitenkin data viittaa useissa maissa vahvasti siihen, että koulujen ollessa esim lomilla, tartunnat vähenevät väestötasolla. Käytännössä lapset ja koulut siis ovat epidemiaa ylläpitävä moottori.
Se on hämmentävää, kun tällaiset yhteydet tilastoista tajuaa ihan ilmankin lääketieteen osaamista, että miten nuo asiantuntijat ovat niin kuutamolla perustason tilastojen tulkinnasta ja datan käytöstä. Ei se ole sitä, että tuijottaa yhtä lukua "kouluista testatut jatkotartunnat" vaan pitää verrata monenlaista dataa keskenään, jotta voi tehdä johtopäätöksiä.
Jäätelön syöminen ei lisää hukkumiskuolemia, vaikka se sopivasti dataa tuijottamalla siltä vaikuttaisikin.
Niin. Sattumalta lomat on juuri silloin, kun virustauteja ei muutenkaan ole eli kesällä.
Lomia on erilaisina aikoina, se ei ole yksiselitteisesti niin että lomat ovat kesällä. Lisäksi korona ei vaikuttaisi noudattavan samalla tavalla kausivaihtelua kuin esim influenssa.
Suomessakin nähtiin pieni notkahdus viikon-parin viiveellä isojen kaupunkien syyslomista.
Aivan selkeä kausivaihtelu on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
https://www.verkkouutiset.fi/thln-mika-salminen-koulu-ei-ole-erityisen-…
THL:n Mika Salminen: Koulu ei ole erityisen altis paikka tartunnalle
Suvi Hautanen | 13.11.2020 | 12:54- päivitetty 13.11.2020 | 16:19THL:n johtajan mukaan vain yksi prosentti saa oppilaiden kesken jatkotartunnan.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) johtajan Mika Salmisen mukaan tartuntaluvut Helsingin peruskouluissa ovat edelleen vähäisiä.
Helsingin peruskouluissa koronatartuntojen määrä on viikossa yli 2,5-kertaistunut aiempaan viikkoon nähden. Helsingin peruskouluissa todettiin 37 koronatartuntaa ja 961 altistumista viime viikolla (2.-8.11.).
– Kiinnittäisin huomiota pikemminkin lukuihin kuin prosenttilukuihin. Pieniä määriähän ne ovat, THL:n johtaja Mika Salminen vastasi Verkkouutisille pääkaupunkiseudun koronakoordinaatioryhmän tiedotustilaisuudessa tänään perjantaina.
Salminen kertoi, että THL seuraa aika tarkasti koulujen tilannetta yhdessä opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa.
– Kouluissa tapahtuvissa altistumisissa, joita toki on sekä lasten että opiskelijoiden että henkilökunnan puolella, niin varsin vähän tapahtuu jatkotartuntoja.
Oppilaitoksissa matalalla kynnyksellä karanteeniinSalminen sanoi, että oppilaitoksissa on matala kynnys asettaa ihmisiä karanteeniin, jolloin altistumismäärä kasvavat suuriksi. Lisäksi tartunnan saaneen kanssa samoissa tiloissa, esimerkiksi samalla luokalla olevat, on helppo tunnistaa.
– Mutta valtaosassa (kouluja) on vain yksi henkilö, joka on ollut se tartunnan saanut ja sitten jatkotartuntoja ei tule. Toki siellä on sitten poikkeuksia, joissa on vähän useampi tullut, Salminen kertoi.
Viime viikolla Malmin peruskoulussa todettiin kuusi tartuntaa. Arabian ja Puistopolun peruskoulussa sekä Vallilan ala-asteella tartuntoja oli kussakin koulussa kolme. Muissa kouluissa tartuntoja oli yksi tai kaksi. Kaiken kaikkiaan altistumisia oli 19 peruskoulussa.
– Keskimäärin oppilaitoksissa tapahtuvissa altistumisissa oppilaiden kesken tartuntajatkoprosentti on noin yksi. Siis yksi prosentti saa jatkotartunnan. Muissa olosuhteissa se vaihtelee 5-10 prosentista jopa useampaan kymmeneen prosenttiin. Tämä (koulu)ympäristö ei näytä olevan erityisen altis tartuntojen syntymiselle, Salminen totesi.
Suurin osa koronatartunnoista on peräisin samasta kotitaloudessa asuvalta tai lähipiiristä. Muita tartunnanlähteitä ovat työ ja harrastus
Koulusta saatavien tartuntojen määrä on saatavissa selville vain testaamalla kaikki altistuneet eli koko koululuokka, ei vain lähimpänä istuneet, sillä kyse on aerosolivälitteisestä taudista. Lapsilla tartunta on usein oireeton tai vähäoireinen ja saattaa olla melko epämääräinenkin oireiltaan. Siitä huolimatta he voivat koronapositiivisina tartuttaa tautia eteenpäin kotona ja muissa kontakteissaan. Vantaalla Rekolanmäen koulussa testattiiin kaikki 58 oireetonta altistunutta, joista löytyi 6 COVID-10-positiivista henkilöä eli 10 % testatuista. Onko yhdessäkään Helsingin koulussa tehty vielä vastaavanlaista testausta?
Lisäksi on huomattava, että jos lapsi päätyy karanteeniin ja myöhemmin esim. hänen perheenjäsenensä sairastuu, tämä tilastoidaan perheen sisäiseksi tartunnaksi, ei jatkotartunnaksi koulusta, vaikka (oireeton) lapsi olisi käytännössä ainoa vaihtoehto tartunnan lähteeksi.
Eli ei ihmekään, että koulujen luvut vaikuttavat näennäisesti hyviltä. Kuitenkin data viittaa useissa maissa vahvasti siihen, että koulujen ollessa esim lomilla, tartunnat vähenevät väestötasolla. Käytännössä lapset ja koulut siis ovat epidemiaa ylläpitävä moottori.
Se on hämmentävää, kun tällaiset yhteydet tilastoista tajuaa ihan ilmankin lääketieteen osaamista, että miten nuo asiantuntijat ovat niin kuutamolla perustason tilastojen tulkinnasta ja datan käytöstä. Ei se ole sitä, että tuijottaa yhtä lukua "kouluista testatut jatkotartunnat" vaan pitää verrata monenlaista dataa keskenään, jotta voi tehdä johtopäätöksiä.
Jäätelön syöminen ei lisää hukkumiskuolemia, vaikka se sopivasti dataa tuijottamalla siltä vaikuttaisikin.
Eivät ole pihalla, vaan valehtelevat päin naamaa. Yrittävät kaunistella tilastoja.
No niin tai näin, jokainen joka ymmärtää tilastomatematiikan alkeet, tajuaa että dataa ei voi tulkita vain yhden käppyrän perusteella. Tai voi, mutta pieleen menee.
Se että onko kyse tyhmyydestä vai viestintätavasta on mielenkiintoinen kysymys sekin, enkä tiedä kumpi on huolestuttavampaa: se että asioista päättävät täysin taukit vai se että asioista tietoisesti valehdellaan.
Ketju on lukittu.
Mulla on kanssa ffp3 venttiilillä ja päälle vedän kirurgin maskin. Hyvä kombinaatio on. Lisäksi visiiri ja kumihanskat. Leviämisvaiheessa oleva ksupunginosa pk seudulla!