Miksi omat rahat on tärkeää parisuhteessa?

Miksi omat rahat on tärkeitä sinkulle? Samasta syystä ne ovat tärkeitä myös parisuhteessa. Ja monenvälisessä suhteessa. Ja kaikille ihmisille.

En tiedä. Minulla on se ikävä tilanne, että me rakastetaan toisiamme. Eli olemme tiimi ja molempi osapuoli aina tekee sen mitä tilanteessa tarvitaan. Ei olla tukkanuottaisilla kuiteista tai yhtään mistään, koska on niin kivaa olla yhdessä. Takana 8 vuotta, jos joku ilkeä haluaa tästä huomauttaa.

Vierailija kirjoitti:

Miksi omat rahat on tärkeitä sinkulle? Samasta syystä ne ovat tärkeitä myös parisuhteessa. Ja monenvälisessä suhteessa. Ja kaikille ihmisille.

Jos parisuhteessa talouttaan hoitaa samoin kun ollessaan sinkku, miksi olla parisuhteessa? Kuvitellaanko jo suhteen alkaessa, ettei se kestä ts. tunnetaan oma itsemme ettei pysty pysyvään suhteeseen.

Miksi rahojen pitäisi olla yhteisiä, jos niitä ei ole hankittu yhdessä?

Ukko37 kirjoitti:

Miksi rahojen pitäisi olla yhteisiä, jos niitä ei ole hankittu yhdessä?

Eihän naisen piip kään ole yhdessä hankittu, miksi sen pitäisi olla ukon kin oma?

Sitä minäkin ihmettelen. Jos ollaan yhdessä niin ollaan sitten kunnolla. Pidän rahoja myös omien vanhempieni kanssa yhteisinä.

Ukko37 kirjoitti:

Miksi rahojen pitäisi olla yhteisiä, jos niitä ei ole hankittu yhdessä?

Tiedän mitä tarkoitat, mutta on muutakin pääomaa kuin raha. Tiedän silti mitä tarkoitat. Kukaan ei halua riesakseen kullankaivajaa.

Mut jos haluat esimerkin: mieheni on aika hyvä hankkimaan rahaa mutta ei kovin hyvä hallinnoimaan sitä hyvällä tavalla (= eivät lopu saman tien). Mieheni on minua hyväuskoisempi kiltti tyyppi, joka saattaisi heittää rahaa kaikenlaisille huijareille, ellen olisi kuviossa tasapainottamassa asioita. Ei ole omaa keksintöäni vaan hänen sanomaansa. Hänen kommentti asiaan on se, että onneksi olen hoitamassa meidän omaisuutta. En ole hänen kanssaan saadakseni rahaa, koska olen tuntenut hänet kauan ennen kuin meillä kummallakaan oli sitä. Aiemmin minä olen ollut se, jolla on ollut jotain tuloja. Me siis olemme tiimi ja molemmilla on omat vahvuudet.

Ehkä jos parisuhde ois pakollisesti ikuinen ja yhdessä ollaan kirjaimellisesti kunnes hauta erottaa.

Koska erot on mahdollisia, jopa laillisia, avioliitto ei ole mahdollista. Samoin seurustelusuhteessa rahojen sekoittaminen on sulaa hulluutta.

Vierailija kirjoitti:

Ukko37 kirjoitti:

Miksi rahojen pitäisi olla yhteisiä, jos niitä ei ole hankittu yhdessä?

Eihän naisen piip kään ole yhdessä hankittu, miksi sen pitäisi olla ukon kin oma?

Sama koskee myös miesten vastaavaa välinettä.

Omat rahat koska silloin ei ole kiistaa, rahat voi silti olla yhteisiä näin, se maksaa jolla on.

Perheen kanssa ei paljoa jäänyt, mutta oma tili piti olla jo siksi, kun sinne palkka maksettiin.

Vierailija kirjoitti:

Ukko37 kirjoitti:

Miksi rahojen pitäisi olla yhteisiä, jos niitä ei ole hankittu yhdessä?

Eihän naisen piip kään ole yhdessä hankittu, miksi sen pitäisi olla ukon kin oma?

Kenenkään keho ei ole kenenkään toisen oma. Jos sinun suhteessasi on näin, niin kyse on orjuudesta. Kannattaa hankkia apua.

Vierailija kirjoitti:

Ukko37 kirjoitti:

Miksi rahojen pitäisi olla yhteisiä, jos niitä ei ole hankittu yhdessä?

Eihän naisen piip kään ole yhdessä hankittu, miksi sen pitäisi olla ukon kin oma?

Eihän se olekaan, mitä ihmettä?? Minä ihan itse ja yksin omistan vartaloni ja päätän mitä Sillä teen tai en tee!!!

Vierailija kirjoitti:

Ukko37 kirjoitti:

Miksi rahojen pitäisi olla yhteisiä, jos niitä ei ole hankittu yhdessä?

Eihän naisen piip kään ole yhdessä hankittu, miksi sen pitäisi olla ukon kin oma?

Samoin aivot.

Monilla pariskunnilla on erilainen suhtautumien rahaan, vaikka olisivatkin onnellisia yhdessä. Jos meillä olisi vaimon kanssa täysi yhteistalous, vaimo varmaan nalkuttaisi minun alkoholi- ja elektroniikkaostoksistani ja minä vaimon matkoista ja hyväntekeväisyyteen lahjoittamisesta.

Harmi miten kateellinen palsta. Heti dissataan kun on jokin toimiva systeemi ja dissajaalla ei.

Omat rahat kirjoitti:

Monilla pariskunnilla on erilainen suhtautumien rahaan, vaikka olisivatkin onnellisia yhdessä. Jos meillä olisi vaimon kanssa täysi yhteistalous, vaimo varmaan nalkuttaisi minun alkoholi- ja elektroniikkaostoksistani ja minä vaimon matkoista ja hyväntekeväisyyteen lahjoittamisesta.

Mä koen myös näin. Meillä on siinä mielessä yhteistalous, että maksetaan asioita ristiin rastiin. Kummallakin on kuitenkin omat tilit ja oma omaisuus (sen muuten vaatii jo verottajakin, omaisuus on aina jonkun, se ”yhteinen” voi olla 50+50%), ja minusta se on oikein hyvä siinä mielessä, että en koskaan koe huonoa omaatuntoa esim. lahjoittaessani rahaa sukulaislapsille. Jos meillä olisi täydellinen yhteistalous, kokisin, että se raha olisi pois puolisoltani ja minun pitäisi vähintään kysyä hänen mielipidettään. Nyt ei tarvitse.

Minulle on tärkeää, että voin halutessani hankkia itselleni jotain "turhaa" tai laittaa säästöön sellaisia summia kuin tuntuu hyvältä. Miehellä tietysti sama. Ei se sulje yhteistä taloutta pois millään lailla.

Kyllä ne kympin kahden kahvirahatkin vaikuttaa, jos se on yksipuolista vuosikaudet.

Olen köyhä mutta tulen vähällä toimeen. Ex ei saanut mitään riittämään. Koukutti minua sillä että maksaa ja palauttaa "lainaamansa" mutta ei sitten koskaan tullut mitään takaisin. Tietysti molempien pitää saada omansa riittämään. Rahasta keskustelu ei ole tyylikästä.

Rahaan voi suhtautua kuin hygieniaan, että se on tavallaan itsestäänselvyys.

Siis että saa ne vähätkin riittämään.

Kyseinen ex piti samoja sukkia viikon, jo siitä olisi pitänyt tajuta sen huonous.

Yhteinen taloustili riittää, muuten haluan käyttää rahani ihan miten haluan.

Meillä on omat rahat, koska meillä on myös erilaiset tavat käyttää rahaa. Toinen pitää enemmän rahan kuluttamisesta ja toinen taas rahan säästämisestä ja sijoittamisesta. Kummankin henkilökohtainen omaisuus on omaa eikä yhteistä.