Saako lasta kantaa väkisin päiväkodissa?

Vierailija kirjoitti:

Lähtökohtaisesti ei saa kantaa väkisin.

Kuitenkin jos kyseessä on lapsen tai lasten suojeleminen vaaralta, niin saattaa olla pakko kantaa väkisin. Tällaisissa tilanteissa väkisin kantaminen on perusteltava ns. kiinnipitelylomakkeelle, joka arkistoidaan varhaiskasvatusvirastoon 5 vuodeksi. Myös lapsen vanhempia tiedotetaan väkisin kantamisesta.

Vain lapsista vastuussa olevalla työntekijällä on oikeus kantaa väkisin tai muuten pidellä kiinni, esimerkiksi opiskelijoilla ja työkokeilijoilla sitä oikeutta ei ole.

T: varhaiskasvatuksen opettaja

Miksi tätä on alapeukutettu näin paljon?

Miksi ihmeessä kantaminen olisi väärin? Ei ihme, että lapsilla on niin paljon häiriökäytöstä, kun kantaminenkin on muuttunut pahaksi. Ei keskustelu aina auta, aikuisen pitää asettaa rajat eikä kaikesta voida neuvotella. Väkivaltaa en hyväksy, mutta kantaminen ei ole väkivaltaa. Voi hyvänen aika.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sen sijaan että piehtaroit kiukussa ja mielipahassa varhaiskasvattajia kohtaan, otapa tänään lapsesi kanssa puheeksi se miksi hän toistuvasti kieltäytyy tottelemasta aikuisten pyyntöjä ja miksi hänet on pitänyt saman päivän aikana kaksi kertaa kantaa kun ei suostu tottelemaan. Siinä se ongelman ydin piilee, ei niissä kasvattajissa. 

Olen aika varma että lastasi on ensin pyydetty ja käsketty siirtymään toimintahetkelle, useamman kerran. Varmaan on myös maaniteltu ja tarjottu kättä että mennääs yhdessä. Mutta karu totuus on se, että siellä päiväkodissa ei ole tarpeeksi henkilökuntaa siihen että yksi lapsi voi halutessaan jäädä eri tilaan värittämään kun muilla alkaa joku ohjattu toiminta. Henkilökunta tarvitaan sinne toimintaan (aamupiirin aikaan voi hyvin olla että iltavuoro ei ollut vielä edes tullut töihin) ohjaamaan ryhmää. Apta kiinnostaa tietenkin vain oma lapsi, tämän hyvinvointi ja mielihalut mutta niillä muilla lapsilla on myös oikeus siihen että toiminta toteutuu ajallaan ja sellaisena kuin se on suunniteltu. Jos lapsi on kannettu ammattimaisin ja varmoin, hellin ottein niin mitä vikaa siinä on? Jos haluaa kasvattaa lapsensa niin että kaikki erimielisyydet hoidetaan puhumalla niin sitten se lapsi pitää oikeasti _kasvattaa_ niin että hän tottelee puhetta. 

Ulkoilusta sisään tullessa lapsi on pakko kantaa ellei hän muuten tule, lasta ei voi jättää ulos yksin eikä yksinään aikuinen myöskään voi jäädä sinne hänen kanssaan. Se sisään siirtyminenkään ei mikään yllättävä tapahtuma ole, joka päivä siellä mennään sisälle ja yleensä ennen sitä siivotaan leluja yms eli jokainen lapsi pystyy kyllä ennakoimaan että kohta mennään sisään. 

Kyllä lapsi voi olla aivan hyvin värittämässä naapurihuoneessa jos toisilla on tuokio meneillään jossain toisessa huoneessa. Ei ole mikään pakko aina olla jotakuta vahtimassa lasta samassa huoneessa kuin missä lapsi on. Tosin vasun perusteiden mukaan erillisiä tuokioita (kuten aamupiirejä) ei edes tulisi juuri olla, vaan varhaiskasvatus integroidaan osaksi kaikkea mitä päivän aikana tapahtuu.

Niin, että kun Nikopetteri ei halua tulla aamupiiriin niin Nikopetteri saa jäädä tekemään muuta, vaikka muut lapset kiltisti siinä piirissä istuvat? Ei todellakaan. Säännöt on sääntöjä ja niitä pitää Nikopetterinkin totella.

Laki painaa tässä asiassa voimakkaammin kuin joku halu saada Nikopetteri aamupiiriin. Kantaminen ja muu kiinnipitely väkisin on laiton vapaudenriisto, koska varhaiskasvattajille ei ole laissa annettu mitään erioikeutta kiinnipitelyyn. Toisin kuin esimerkiksi peruskoulujen opettajille ja rehtoreille.

Nikopetteri haluaa värittää toisessa, Mikkopetteri leikkiä vedellä vessassa, Pekkapetteri haluaa roikkua eteisen naulakoissa, Mattipetteri haluaa hyppiä nukkarin sängyllä ja Jormapetteri haluaa juosta ulkona kun muu ryhmä istuu aamupiirissä. Mitäpä luulet, onnistuuko?

OIkeasti, päiväkodissä on säännöt, joita kaikki tottelevat. On hyvä, että jossain niitä rajoja laitetaan, jos ei vanhemmat siihen kotona kykene. Kantaminen EI ole vapaudenriisto tai pahoinpitely.

Ei ihmisellä ole mitään oikeutta mennä väkisin kantamaan toisia sillä perusteella, että se toinen rikkoo jotain jonkun paikan sääntöä tms. Jollei se ole välttämätöntä vaaran tai rikoksen estämiseksi tai jos asiasta on säädetty erikseen laissa.

Lakipykälä vapaudenriistosta koskee aivan samalla lailla sekä aikuisia että lapsia. Ei siinä ole mitään poikkeusta lasten kohdalla.

Myöskään se, että joku on yleinen tapa ei oikeuta rikkomaan lakia. Esimerkiksi tukistaminen on myös yleinen tapa, mutta laitonta se silti on, koska lievää pahoinpitelyä koskevassa lakipykälässä ei ole mitään poikkeussäädöstä siitä, että sitä ei laskettaisi rikokseksi.

Miten sä opetat lapsen yhteiskuntakelpoiseksi ja sääntöjä noudattavaksi, jos edes päiväkodin sääntöjä ei tarvitse noudattaa? Selitä ihan omin sanoin.

Haluan myös nähdä lakipykälän, joka kieltää nimenomaan lapsen kantamisen paikasta a paikkaan b, jos lapsi ei suostu itse kävelemään.

Rikoslain 25. luku, 1 §.

"Joka sulkemalla sisään, sitomalla, kuljettamalla johonkin tai muulla tavoin oikeudettomasti riistää toiselta liikkumisvapauden tai eristää toisen tämän ympäristöstä, on tuomittava vapaudenriistosta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi."

Tämä lakipykälä koskee kaikenikäisiä eli myös lapsia.

Järkeä saa myös käyttää. Jos sä täysin kirjaimellisesti tuota noudatat, et saisi edes itse vanhempana nostaa omaa lastasi syliin, jos tämä istuu keskellä tietä, mutta ei suostu liikkumaan.

Odotan edelleen vastausta ekaan kysymykseeni.

Et sitten ymmärtänyt asiaa. Jos lapsi istuu keskellä tietä, niin se on turvallisuuteen liittyvä asia aivan samalla lailla kuin vaikkapa turvaistuimeen laitto autossa. Lapsen tai muiden itsestään kunnolla huolehtimaan kykenemättömien vapauden rajoittamisesta turvallisuuteen liittyen on säädetty laissa, eli se ei ole oikeudetonta eikä siten myöskään täytä vapaudenriiston määritelmää.

Turvallisuuteen liittyvä asia sen sijaan esimerkiksi ei ole se, että lapsi ei suostu olemaan aamupiirissä istumassa.

Se nimenomaan on turvallisuuteen liittyvä asia niiden toisten lasten kannalta. Jos aikuinen jää yhden vitkastelevan lapsen luo, ne seitsemän muuta ovat mahd. keskenään ilman valvovaa aikuista -> vaaratilanteita syntyy.

Riippuu vähän tilanteesta. Itse olin kerran päiväkodissa sijaisena ja yksi lapsi (hankalampi tapaus) alkoi heitellä kukkulan päältä muita lapsia lumipalloilla. Ei reagoinut puheeseen. Otin sitten liikaa kädestä kiinni ja talutin sisälle, muuta työntekijät katsoivat tyytyväisenä. En olisi häntä tietenkään retuuttanut enkä vetänyt maata myöten, mutta täyttäminen on ok sillä muilla lapsilla on oikeus turvalliseen ympäristöön.

Tottakai puheella pitää yrittää neuvotella ensin, mutta oletteko sitä mieltä että lapsen kanssa tehdään loputtomia neuvottelutilanteita? Pärjäätte ehkä keskiverron lapsen kanssa mutta toivottavasti ette koskaan saa voimakastahtoista tai haasteellista lasta.

Se, onko kantaminen ok riippuu täysin tilanteesta.

Vierailija kirjoitti:

Miksi ihmeessä kantaminen olisi väärin? Ei ihme, että lapsilla on niin paljon häiriökäytöstä, kun kantaminenkin on muuttunut pahaksi. Ei keskustelu aina auta, aikuisen pitää asettaa rajat eikä kaikesta voida neuvotella. Väkivaltaa en hyväksy, mutta kantaminen ei ole väkivaltaa. Voi hyvänen aika.

Tiedätkö mitä? Viestisi kuulostaa käytännössä aivan samalta kuin millä tavoin ruumiillista kuritusta perusteltiin vielä jokunen vuosikymmen sitten. Eli vaikkapa 80-luvun Aihe vapaalla tuo olisi voinut mennä näin:

"Miksi ihmeessä selkäsauna olisi väärin? Ei ihme, että lapsilla on niin paljon häiriökäytöstä, kun selkäsaunakin on muuttunut pahaksi. Ei keskustelu aina auta, aikuisen pitää laittaa lapsi kuriin eikä kaikesta voida neuvotella. Pahoinpitelyä en hyväksy, mutta selkäsauna ei ole pahoinpitelyä. Voi hyvänen aika."

Onneksi kehitys kuitenkin menee menneen haikailijoista huolimatta eteenpäin. Harva enää nykyisin pahoinpitelee lastaan ja vastaavasti jatkossa yhä harvempi riistää lapsensa fyysistä vapautta.

Vierailija kirjoitti:

Riippuu vähän tilanteesta. Itse olin kerran päiväkodissa sijaisena ja yksi lapsi (hankalampi tapaus) alkoi heitellä kukkulan päältä muita lapsia lumipalloilla. Ei reagoinut puheeseen. Otin sitten liikaa kädestä kiinni ja talutin sisälle, muuta työntekijät katsoivat tyytyväisenä. En olisi häntä tietenkään retuuttanut enkä vetänyt maata myöten, mutta täyttäminen on ok sillä muilla lapsilla on oikeus turvalliseen ympäristöön.

Tottakai puheella pitää yrittää neuvotella ensin, mutta oletteko sitä mieltä että lapsen kanssa tehdään loputtomia neuvottelutilanteita? Pärjäätte ehkä keskiverron lapsen kanssa mutta toivottavasti ette koskaan saa voimakastahtoista tai haasteellista lasta.

Se, onko kantaminen ok riippuu täysin tilanteesta.

Liikaa=poikaa*

Täyttäminen=taluttaminen*

En hyväksy täyttämistä kasvatusmetodina:D

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi ihmeessä kantaminen olisi väärin? Ei ihme, että lapsilla on niin paljon häiriökäytöstä, kun kantaminenkin on muuttunut pahaksi. Ei keskustelu aina auta, aikuisen pitää asettaa rajat eikä kaikesta voida neuvotella. Väkivaltaa en hyväksy, mutta kantaminen ei ole väkivaltaa. Voi hyvänen aika.

Tiedätkö mitä? Viestisi kuulostaa käytännössä aivan samalta kuin millä tavoin ruumiillista kuritusta perusteltiin vielä jokunen vuosikymmen sitten. Eli vaikkapa 80-luvun Aihe vapaalla tuo olisi voinut mennä näin:

"Miksi ihmeessä selkäsauna olisi väärin? Ei ihme, että lapsilla on niin paljon häiriökäytöstä, kun selkäsaunakin on muuttunut pahaksi. Ei keskustelu aina auta, aikuisen pitää laittaa lapsi kuriin eikä kaikesta voida neuvotella. Pahoinpitelyä en hyväksy, mutta selkäsauna ei ole pahoinpitelyä. Voi hyvänen aika."

Onneksi kehitys kuitenkin menee menneen haikailijoista huolimatta eteenpäin. Harva enää nykyisin pahoinpitelee lastaan ja vastaavasti jatkossa yhä harvempi riistää lapsensa fyysistä vapautta.

Rinnastat tosissaan ruumiillisen kurituksen ja vaaratilanteiden ehkäisyn. Ymmärtääkö näiden tarkoituseroa?

Olisi viheliäistä hoitaa ja yrittää kasvattaa kauhuperheiden lapsia.

Ihan ok. Puhuminen on ensimmäinen vaihtoehto mutta lapsi ei voi olla auktoriteetti päiväkodissa.

Joo. Mikä on tämä kultti että kaikki ihmisten kanssa nykyään hoituu 'puhumalla'. Ap sinä heton aasi. Tule oikeaan maailmaan. Haista sen todellisuus.

Juuri tuollaisten vanhempien jälkikasvun kanssa sitä sitten koulussa väännetään,  että nyt ei Niko-Kerttu saa koko ajan tehdä sitä, mitä itse haluaa vaan välillä täytyy ottaa huomioon muutkin ihmiset ja yhteisö. 

Kun ap:n tavalla kasvatetulle lapselle sanoo ´ei´, niin johan siinä lapsi taas kokee vääryyttä. Kun lapsi kertoo asiasta kotona äidilleen, niin äiti tietenkin "tulee lankoja pitkin"  sättimään opettajaa, että minun lapselleni ei sanota ´ei´ tai ´lopeta´´ ja että kaikki on aina opettajan vika, vastuu ei koskaan ole huoltajassa itsessään. 

Nykyaikana on liikaa tuolla tavoin kasvatettuja lapsia. Lapsen psyykkiselle kehitykselle on kaikkein parasta, että tietyissä tilanteissa lapsen kanssa ei neuvotella: Nyt on nukkumaanmenoaika, piste.  Nyt on ruoka-aika, piste. jne. Monissa tilanteissa lapselle on hyväksi antaa hänen  itsesä valita, mieluiten kuitenkin vain parista tai muutamasta vaihtoehdosta, mutta kaikissa tilanteissa ei.

Itsekästä kasvatusajattelua, ap. Myös yhteisö eli muut ihmiset pitää monissa tilanteissa huomioida, ei vain sinun lapsesi.

Kantaminen on psyykkisesti turvallisempaa kuin kädestä raahaaminen. Ota selvää asioista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi ihmeessä kantaminen olisi väärin? Ei ihme, että lapsilla on niin paljon häiriökäytöstä, kun kantaminenkin on muuttunut pahaksi. Ei keskustelu aina auta, aikuisen pitää asettaa rajat eikä kaikesta voida neuvotella. Väkivaltaa en hyväksy, mutta kantaminen ei ole väkivaltaa. Voi hyvänen aika.

Tiedätkö mitä? Viestisi kuulostaa käytännössä aivan samalta kuin millä tavoin ruumiillista kuritusta perusteltiin vielä jokunen vuosikymmen sitten. Eli vaikkapa 80-luvun Aihe vapaalla tuo olisi voinut mennä näin:

"Miksi ihmeessä selkäsauna olisi väärin? Ei ihme, että lapsilla on niin paljon häiriökäytöstä, kun selkäsaunakin on muuttunut pahaksi. Ei keskustelu aina auta, aikuisen pitää laittaa lapsi kuriin eikä kaikesta voida neuvotella. Pahoinpitelyä en hyväksy, mutta selkäsauna ei ole pahoinpitelyä. Voi hyvänen aika."

Onneksi kehitys kuitenkin menee menneen haikailijoista huolimatta eteenpäin. Harva enää nykyisin pahoinpitelee lastaan ja vastaavasti jatkossa yhä harvempi riistää lapsensa fyysistä vapautta.

Rinnastat tosissaan ruumiillisen kurituksen ja vaaratilanteiden ehkäisyn. Ymmärtääkö näiden tarkoituseroa?

Vaaratilanteita saa estää vaikka se tuottaisi lapselle kipua tai veisi lapselta vapauden, mikäli on pakko.

Sen sijaan pelkästään se, että lapsi ei tottele (malliesimerkki: aikuinen sanoo, että "istu tuohon" tai "ole hiljaa" mutta lapsi ei halua) ei ole oikeutus kumpaankaan.

Vierailija kirjoitti:

Juuri tuollaisten vanhempien jälkikasvun kanssa sitä sitten koulussa väännetään,  että nyt ei Niko-Kerttu saa koko ajan tehdä sitä, mitä itse haluaa vaan välillä täytyy ottaa huomioon muutkin ihmiset ja yhteisö. 

Kun ap:n tavalla kasvatetulle lapselle sanoo ´ei´, niin johan siinä lapsi taas kokee vääryyttä. Kun lapsi kertoo asiasta kotona äidilleen, niin äiti tietenkin "tulee lankoja pitkin"  sättimään opettajaa, että minun lapselleni ei sanota ´ei´ tai ´lopeta´´ ja että kaikki on aina opettajan vika, vastuu ei koskaan ole huoltajassa itsessään. 

Nykyaikana on liikaa tuolla tavoin kasvatettuja lapsia. Lapsen psyykkiselle kehitykselle on kaikkein parasta, että tietyissä tilanteissa lapsen kanssa ei neuvotella: Nyt on nukkumaanmenoaika, piste.  Nyt on ruoka-aika, piste. jne. Monissa tilanteissa lapselle on hyväksi antaa hänen  itsesä valita, mieluiten kuitenkin vain parista tai muutamasta vaihtoehdosta, mutta kaikissa tilanteissa ei.

Itsekästä kasvatusajattelua, ap. Myös yhteisö eli muut ihmiset pitää monissa tilanteissa huomioida, ei vain sinun lapsesi.

Kantaminen on psyykkisesti turvallisempaa kuin kädestä raahaaminen. Ota selvää asioista.

Jep. Kasvatuksen tarkoitushan on valmistaa lapsi toimimaan muiden ihmisten kanssa. Muut ihmiset eivät todellakaan haluaa keskuuteensa ihmistä, joka olettaa olevansa kaiken keskus koko ajan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sen sijaan että piehtaroit kiukussa ja mielipahassa varhaiskasvattajia kohtaan, otapa tänään lapsesi kanssa puheeksi se miksi hän toistuvasti kieltäytyy tottelemasta aikuisten pyyntöjä ja miksi hänet on pitänyt saman päivän aikana kaksi kertaa kantaa kun ei suostu tottelemaan. Siinä se ongelman ydin piilee, ei niissä kasvattajissa. 

Olen aika varma että lastasi on ensin pyydetty ja käsketty siirtymään toimintahetkelle, useamman kerran. Varmaan on myös maaniteltu ja tarjottu kättä että mennääs yhdessä. Mutta karu totuus on se, että siellä päiväkodissa ei ole tarpeeksi henkilökuntaa siihen että yksi lapsi voi halutessaan jäädä eri tilaan värittämään kun muilla alkaa joku ohjattu toiminta. Henkilökunta tarvitaan sinne toimintaan (aamupiirin aikaan voi hyvin olla että iltavuoro ei ollut vielä edes tullut töihin) ohjaamaan ryhmää. Apta kiinnostaa tietenkin vain oma lapsi, tämän hyvinvointi ja mielihalut mutta niillä muilla lapsilla on myös oikeus siihen että toiminta toteutuu ajallaan ja sellaisena kuin se on suunniteltu. Jos lapsi on kannettu ammattimaisin ja varmoin, hellin ottein niin mitä vikaa siinä on? Jos haluaa kasvattaa lapsensa niin että kaikki erimielisyydet hoidetaan puhumalla niin sitten se lapsi pitää oikeasti _kasvattaa_ niin että hän tottelee puhetta. 

Ulkoilusta sisään tullessa lapsi on pakko kantaa ellei hän muuten tule, lasta ei voi jättää ulos yksin eikä yksinään aikuinen myöskään voi jäädä sinne hänen kanssaan. Se sisään siirtyminenkään ei mikään yllättävä tapahtuma ole, joka päivä siellä mennään sisälle ja yleensä ennen sitä siivotaan leluja yms eli jokainen lapsi pystyy kyllä ennakoimaan että kohta mennään sisään. 

Kyllä lapsi voi olla aivan hyvin värittämässä naapurihuoneessa jos toisilla on tuokio meneillään jossain toisessa huoneessa. Ei ole mikään pakko aina olla jotakuta vahtimassa lasta samassa huoneessa kuin missä lapsi on. Tosin vasun perusteiden mukaan erillisiä tuokioita (kuten aamupiirejä) ei edes tulisi juuri olla, vaan varhaiskasvatus integroidaan osaksi kaikkea mitä päivän aikana tapahtuu.

Niin, että kun Nikopetteri ei halua tulla aamupiiriin niin Nikopetteri saa jäädä tekemään muuta, vaikka muut lapset kiltisti siinä piirissä istuvat? Ei todellakaan. Säännöt on sääntöjä ja niitä pitää Nikopetterinkin totella.

Laki painaa tässä asiassa voimakkaammin kuin joku halu saada Nikopetteri aamupiiriin. Kantaminen ja muu kiinnipitely väkisin on laiton vapaudenriisto, koska varhaiskasvattajille ei ole laissa annettu mitään erioikeutta kiinnipitelyyn. Toisin kuin esimerkiksi peruskoulujen opettajille ja rehtoreille.

Nikopetteri haluaa värittää toisessa, Mikkopetteri leikkiä vedellä vessassa, Pekkapetteri haluaa roikkua eteisen naulakoissa, Mattipetteri haluaa hyppiä nukkarin sängyllä ja Jormapetteri haluaa juosta ulkona kun muu ryhmä istuu aamupiirissä. Mitäpä luulet, onnistuuko?

OIkeasti, päiväkodissä on säännöt, joita kaikki tottelevat. On hyvä, että jossain niitä rajoja laitetaan, jos ei vanhemmat siihen kotona kykene. Kantaminen EI ole vapaudenriisto tai pahoinpitely.

Ei ihmisellä ole mitään oikeutta mennä väkisin kantamaan toisia sillä perusteella, että se toinen rikkoo jotain jonkun paikan sääntöä tms. Jollei se ole välttämätöntä vaaran tai rikoksen estämiseksi tai jos asiasta on säädetty erikseen laissa.

Lakipykälä vapaudenriistosta koskee aivan samalla lailla sekä aikuisia että lapsia. Ei siinä ole mitään poikkeusta lasten kohdalla.

Myöskään se, että joku on yleinen tapa ei oikeuta rikkomaan lakia. Esimerkiksi tukistaminen on myös yleinen tapa, mutta laitonta se silti on, koska lievää pahoinpitelyä koskevassa lakipykälässä ei ole mitään poikkeussäädöstä siitä, että sitä ei laskettaisi rikokseksi.

Miten sä opetat lapsen yhteiskuntakelpoiseksi ja sääntöjä noudattavaksi, jos edes päiväkodin sääntöjä ei tarvitse noudattaa? Selitä ihan omin sanoin.

Haluan myös nähdä lakipykälän, joka kieltää nimenomaan lapsen kantamisen paikasta a paikkaan b, jos lapsi ei suostu itse kävelemään.

Rikoslain 25. luku, 1 §.

"Joka sulkemalla sisään, sitomalla, kuljettamalla johonkin tai muulla tavoin oikeudettomasti riistää toiselta liikkumisvapauden tai eristää toisen tämän ympäristöstä, on tuomittava vapaudenriistosta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi."

Tämä lakipykälä koskee kaikenikäisiä eli myös lapsia.

Järkeä saa myös käyttää. Jos sä täysin kirjaimellisesti tuota noudatat, et saisi edes itse vanhempana nostaa omaa lastasi syliin, jos tämä istuu keskellä tietä, mutta ei suostu liikkumaan.

Odotan edelleen vastausta ekaan kysymykseeni.

Et sitten ymmärtänyt asiaa. Jos lapsi istuu keskellä tietä, niin se on turvallisuuteen liittyvä asia aivan samalla lailla kuin vaikkapa turvaistuimeen laitto autossa. Lapsen tai muiden itsestään kunnolla huolehtimaan kykenemättömien vapauden rajoittamisesta turvallisuuteen liittyen on säädetty laissa, eli se ei ole oikeudetonta eikä siten myöskään täytä vapaudenriiston määritelmää.

Turvallisuuteen liittyvä asia sen sijaan esimerkiksi ei ole se, että lapsi ei suostu olemaan aamupiirissä istumassa.

Se nimenomaan on turvallisuuteen liittyvä asia niiden toisten lasten kannalta. Jos aikuinen jää yhden vitkastelevan lapsen luo, ne seitsemän muuta ovat mahd. keskenään ilman valvovaa aikuista -> vaaratilanteita syntyy.

Jos lapsi ei halua olla aamupiirissä vaan leikkii tai istuu sivumpana, niin ei se ole mikään vaaratilanne. Eikä aikuisen siksi tarvitse jäädä sen lapsen luo.

Sitä paitsi aikuisia puuttuu muutenkin usein jos vaikka heiltä on jo työaika loppu (tai ei vielä alkanut), jos sijaista ei ole saatu tai jos ovat tekemässä paperitöitä tai palaveeraamassa.

Pakkokeinot (kiinnipito, siirtäminen väkisin jne.) on sallittu vain jos turvallisuus vaarantuu ja niistä tulee tehdä ilmoitus (päikyllä pitäisi olla oma systeemi tähän).

Lain mukaan ei ole lupa kantaa lasta väkisin aamupiiriin.

Miksi piirustuksia ja muita leikkejä ei otettu lapsen ulottuvilta pois? Aika heikoilla kantimilla on ammattitaito jos vaihtoehdot on sanallinen ohjaus ja pakkokeinot.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sen sijaan että piehtaroit kiukussa ja mielipahassa varhaiskasvattajia kohtaan, otapa tänään lapsesi kanssa puheeksi se miksi hän toistuvasti kieltäytyy tottelemasta aikuisten pyyntöjä ja miksi hänet on pitänyt saman päivän aikana kaksi kertaa kantaa kun ei suostu tottelemaan. Siinä se ongelman ydin piilee, ei niissä kasvattajissa. 

Olen aika varma että lastasi on ensin pyydetty ja käsketty siirtymään toimintahetkelle, useamman kerran. Varmaan on myös maaniteltu ja tarjottu kättä että mennääs yhdessä. Mutta karu totuus on se, että siellä päiväkodissa ei ole tarpeeksi henkilökuntaa siihen että yksi lapsi voi halutessaan jäädä eri tilaan värittämään kun muilla alkaa joku ohjattu toiminta. Henkilökunta tarvitaan sinne toimintaan (aamupiirin aikaan voi hyvin olla että iltavuoro ei ollut vielä edes tullut töihin) ohjaamaan ryhmää. Apta kiinnostaa tietenkin vain oma lapsi, tämän hyvinvointi ja mielihalut mutta niillä muilla lapsilla on myös oikeus siihen että toiminta toteutuu ajallaan ja sellaisena kuin se on suunniteltu. Jos lapsi on kannettu ammattimaisin ja varmoin, hellin ottein niin mitä vikaa siinä on? Jos haluaa kasvattaa lapsensa niin että kaikki erimielisyydet hoidetaan puhumalla niin sitten se lapsi pitää oikeasti _kasvattaa_ niin että hän tottelee puhetta. 

Ulkoilusta sisään tullessa lapsi on pakko kantaa ellei hän muuten tule, lasta ei voi jättää ulos yksin eikä yksinään aikuinen myöskään voi jäädä sinne hänen kanssaan. Se sisään siirtyminenkään ei mikään yllättävä tapahtuma ole, joka päivä siellä mennään sisälle ja yleensä ennen sitä siivotaan leluja yms eli jokainen lapsi pystyy kyllä ennakoimaan että kohta mennään sisään. 

Kyllä lapsi voi olla aivan hyvin värittämässä naapurihuoneessa jos toisilla on tuokio meneillään jossain toisessa huoneessa. Ei ole mikään pakko aina olla jotakuta vahtimassa lasta samassa huoneessa kuin missä lapsi on. Tosin vasun perusteiden mukaan erillisiä tuokioita (kuten aamupiirejä) ei edes tulisi juuri olla, vaan varhaiskasvatus integroidaan osaksi kaikkea mitä päivän aikana tapahtuu.

Niin, että kun Nikopetteri ei halua tulla aamupiiriin niin Nikopetteri saa jäädä tekemään muuta, vaikka muut lapset kiltisti siinä piirissä istuvat? Ei todellakaan. Säännöt on sääntöjä ja niitä pitää Nikopetterinkin totella.

Laki painaa tässä asiassa voimakkaammin kuin joku halu saada Nikopetteri aamupiiriin. Kantaminen ja muu kiinnipitely väkisin on laiton vapaudenriisto, koska varhaiskasvattajille ei ole laissa annettu mitään erioikeutta kiinnipitelyyn. Toisin kuin esimerkiksi peruskoulujen opettajille ja rehtoreille.

Nikopetteri haluaa värittää toisessa, Mikkopetteri leikkiä vedellä vessassa, Pekkapetteri haluaa roikkua eteisen naulakoissa, Mattipetteri haluaa hyppiä nukkarin sängyllä ja Jormapetteri haluaa juosta ulkona kun muu ryhmä istuu aamupiirissä. Mitäpä luulet, onnistuuko?

OIkeasti, päiväkodissä on säännöt, joita kaikki tottelevat. On hyvä, että jossain niitä rajoja laitetaan, jos ei vanhemmat siihen kotona kykene. Kantaminen EI ole vapaudenriisto tai pahoinpitely.

Ei ihmisellä ole mitään oikeutta mennä väkisin kantamaan toisia sillä perusteella, että se toinen rikkoo jotain jonkun paikan sääntöä tms. Jollei se ole välttämätöntä vaaran tai rikoksen estämiseksi tai jos asiasta on säädetty erikseen laissa.

Lakipykälä vapaudenriistosta koskee aivan samalla lailla sekä aikuisia että lapsia. Ei siinä ole mitään poikkeusta lasten kohdalla.

Myöskään se, että joku on yleinen tapa ei oikeuta rikkomaan lakia. Esimerkiksi tukistaminen on myös yleinen tapa, mutta laitonta se silti on, koska lievää pahoinpitelyä koskevassa lakipykälässä ei ole mitään poikkeussäädöstä siitä, että sitä ei laskettaisi rikokseksi.

Miten sä opetat lapsen yhteiskuntakelpoiseksi ja sääntöjä noudattavaksi, jos edes päiväkodin sääntöjä ei tarvitse noudattaa? Selitä ihan omin sanoin.

Haluan myös nähdä lakipykälän, joka kieltää nimenomaan lapsen kantamisen paikasta a paikkaan b, jos lapsi ei suostu itse kävelemään.

Rikoslain 25. luku, 1 §.

"Joka sulkemalla sisään, sitomalla, kuljettamalla johonkin tai muulla tavoin oikeudettomasti riistää toiselta liikkumisvapauden tai eristää toisen tämän ympäristöstä, on tuomittava vapaudenriistosta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi."

Tämä lakipykälä koskee kaikenikäisiä eli myös lapsia.

Järkeä saa myös käyttää. Jos sä täysin kirjaimellisesti tuota noudatat, et saisi edes itse vanhempana nostaa omaa lastasi syliin, jos tämä istuu keskellä tietä, mutta ei suostu liikkumaan.

Odotan edelleen vastausta ekaan kysymykseeni.

Et sitten ymmärtänyt asiaa. Jos lapsi istuu keskellä tietä, niin se on turvallisuuteen liittyvä asia aivan samalla lailla kuin vaikkapa turvaistuimeen laitto autossa. Lapsen tai muiden itsestään kunnolla huolehtimaan kykenemättömien vapauden rajoittamisesta turvallisuuteen liittyen on säädetty laissa, eli se ei ole oikeudetonta eikä siten myöskään täytä vapaudenriiston määritelmää.

Turvallisuuteen liittyvä asia sen sijaan esimerkiksi ei ole se, että lapsi ei suostu olemaan aamupiirissä istumassa.

Se nimenomaan on turvallisuuteen liittyvä asia niiden toisten lasten kannalta. Jos aikuinen jää yhden vitkastelevan lapsen luo, ne seitsemän muuta ovat mahd. keskenään ilman valvovaa aikuista -> vaaratilanteita syntyy.

Jos lapsi ei halua olla aamupiirissä vaan leikkii tai istuu sivumpana, niin ei se ole mikään vaaratilanne. Eikä aikuisen siksi tarvitse jäädä sen lapsen luo.

Sitä paitsi aikuisia puuttuu muutenkin usein jos vaikka heiltä on jo työaika loppu (tai ei vielä alkanut), jos sijaista ei ole saatu tai jos ovat tekemässä paperitöitä tai palaveeraamassa.

Joopa joo. Ei ole vaaratilanne paitsi kaikkien työtä valvovien tahojen näkökulmasta. Hain joskus lastenohjaajaksi, ja haastattelussa pommitettiin kysymyksillä siitä että mitä teen jos yksi lapsi tekee sitä ja toinen tätä. Sillä on tosi paljon väliä mikä oma filosofia on näissä. Ei voi päättää omaa näkemystä itse vaan sen pitää olla sovitettavissa työnantajan kanssa. Että allekirjoitan ihan täysin sen ettei jonkun Ritu-Petteri voi panna koko hoitopaikan pakkaa sekaisin vaan täytyy noudattaa yhteisiä pelisääntöjä. Niin se kuitenkin menee muutenkin yhteiskunnassa. Kukaan ei halua mitään herranterttuja vaivakseen, kun aikuisiästä puhutaan, ja varhaiskasvattajien tehtävä nyt kuitenkin on integroida lapsi ryhmään eikä niin että opettaa lapsen sanelemaan kaikkien muiden rytmin. Parhaat tuntemani lastenohjaajat ovat saaneet tosi hyviä tuloksia sillä että ovat asettaneet terveet rajat lapsille. Lapset on jälkeenpäin antaneet heille kiitoksen ja luottamuksen, mikä on tarkoituskin.

Vierailija kirjoitti:

Pakkokeinot (kiinnipito, siirtäminen väkisin jne.) on sallittu vain jos turvallisuus vaarantuu ja niistä tulee tehdä ilmoitus (päikyllä pitäisi olla oma systeemi tähän).

Lain mukaan ei ole lupa kantaa lasta väkisin aamupiiriin.

Miksi piirustuksia ja muita leikkejä ei otettu lapsen ulottuvilta pois? Aika heikoilla kantimilla on ammattitaito jos vaihtoehdot on sanallinen ohjaus ja pakkokeinot.

Siis jos vaikka pk-ryhmä kävelee kadun vartta ja joudutaan pitämään jostain lapsesta väkisin kädestä kiinni jotta ei juokse autojen alle, niin siitä pitää tehdä ilmoitus?

Vierailija kirjoitti:

Juurikin on huomioitava esim ulkoilusta sisälle siirtyessä montako aikuista on suhteessa lapsiin. Nyt saa olla 8 3-5 v lasta yhtä työntekijää kohden. Jos ollaan aamu-ulkoilussa kahdestaan 15-16 lapsen kanssa niin siinä siirtymät sisälle riisumaan vaatii aikaa ilman maanittelujakin. Lapsille ennakoidaan ulkoilussa ja sisätekemisissä siirtymät hyvissä ajoin kertomalla että alamme pian raivaamaan leluja ja lähdemme sisälle, riisuumaan ja syömään.

Monesti huomannut etenkin hakutilanteissa monelta vanhemmilta puuttuvan täysin otteen lapsiinsa. Annetaan lapsen pelleillä ja juosta piiloon ja karkuun yms vaikka pitäisi lähteä kotiin. Sitten lässytetään että voi voi etkös sinä nyt haluaisikaan lähteä no leiki vielä hetki ja sitten lähdetään. Kun se hetki on mennyt ei ole edelleenkään mitään otetta vaan lapsi vetää vanhempaa 100-0. Pelätään lapsen pahaa mieltä ja annetaan tuin lähtösäntäilyn jatkua loputtomiin kunnes meidän työntekijöiden on puututtava jo tilanteeseen ja ohjeistettava aivan kädestä pitäen niin aikuista kuin lastakin.

Teillä on puolellanne se ennakointi. Vanhempi pylähtää pihalle kesken parhaan leikin, tietää päiväkodin henkilökunnan haluavan heidät ulos pihalta noin 30 sekunnissa ja tarkkailevan miten vanhempi suoriutuu. Se vanhempi, jolle koko päivän päiväkodin ehdoilla elänyt väsynyt lapsi uskaltaa laittaa hanttiin. Vähemmästäkin tulee suorituspaineita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Juurikin on huomioitava esim ulkoilusta sisälle siirtyessä montako aikuista on suhteessa lapsiin. Nyt saa olla 8 3-5 v lasta yhtä työntekijää kohden. Jos ollaan aamu-ulkoilussa kahdestaan 15-16 lapsen kanssa niin siinä siirtymät sisälle riisumaan vaatii aikaa ilman maanittelujakin. Lapsille ennakoidaan ulkoilussa ja sisätekemisissä siirtymät hyvissä ajoin kertomalla että alamme pian raivaamaan leluja ja lähdemme sisälle, riisuumaan ja syömään.

Monesti huomannut etenkin hakutilanteissa monelta vanhemmilta puuttuvan täysin otteen lapsiinsa. Annetaan lapsen pelleillä ja juosta piiloon ja karkuun yms vaikka pitäisi lähteä kotiin. Sitten lässytetään että voi voi etkös sinä nyt haluaisikaan lähteä no leiki vielä hetki ja sitten lähdetään. Kun se hetki on mennyt ei ole edelleenkään mitään otetta vaan lapsi vetää vanhempaa 100-0. Pelätään lapsen pahaa mieltä ja annetaan tuin lähtösäntäilyn jatkua loputtomiin kunnes meidän työntekijöiden on puututtava jo tilanteeseen ja ohjeistettava aivan kädestä pitäen niin aikuista kuin lastakin.

Teillä on puolellanne se ennakointi. Vanhempi pylähtää pihalle kesken parhaan leikin, tietää päiväkodin henkilökunnan haluavan heidät ulos pihalta noin 30 sekunnissa ja tarkkailevan miten vanhempi suoriutuu. Se vanhempi, jolle koko päivän päiväkodin ehdoilla elänyt väsynyt lapsi uskaltaa laittaa hanttiin. Vähemmästäkin tulee suorituspaineita.

Mistä ihmeestä oikein puhut? Kaikki tuntemani lastenohjaajat sanovat samaa: vanhempien pompotukset tuovat lisästressiä heidän työhönsä jonka yrittävät parhaan mukaan hoitaa. Kaikki ovat siellä palveluasenteella. Kukaan ei ole sanonut minulle että esittävät vanhemmille mitään vaatimuksia!!

Viekää muksunne jonnekin muualle, jos haluatte oman lapsen olevan koko päiväkodin toiminnan keskus...

Kannetaanhan aikuisetkin väkisin, jos vaikka ei poistuisi kauppakeskuksesta sulkemisaikaan, eikä suostuisi kävelemään omin jaloin.