Narsistien "huvittavimmat" tempaukset

Miehet ilmeisesti yleisimmin hitusen häiriytyneitä. Ok. Ex-avovaimo suuttui meidän Audille(ei porhoauto), kun lähdin ajelulle typerän riidän jälkeen tuulettamaan omia fiiliksiä, että en huutaisi jotain ajattelematonta soopaa vastaan. Oli mustasukkainen ratille, kun se oli saanut kaiken kosketuksen ja huomioni. Potki autoa. Pisti hiljaiseksi silloin ja ero tuli melko nopeasti perään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Exä "sairastui" aina, kun olin lähdössä ilman häntä viihteelle. Alkuun vain vähän flunssaa tai kuumetta, lupailee kovasti että mene vaan, vaikka kamalaa se on yksin sairastaa, voi voi kun on kamalaa, mutta mene vaan. Vähitellen sitten "sairaudet" pahenivat, kun se pikku flunssa ei enää saanutkaan minua jäämään kotiin. Kaiken huipentuma oli, kun olin lähdössä kavereiden kanssa laivalle ja kotona vielä pakkasin tavaroita, mies ilmestyi kainalosauvojen kanssa linkuttaen nilkka murtuneena kotiin ja taas nähtiin se sama mene nyt, mutta törkeä olet jos jätä mut yksin kotiin sairaana -marttyyrikohtaus. Lähdin kuitenkin ja reissun jälkeen näin miehen kaverin fb-kuvia siltä samalta illalta, mies meni baarissa iloisesti ilman keppejään eikä murtuneesta nilkasta ollut tietoakaan. Edelleenkään en ymmärrä, miten äijä kuvitteli, etten saisi selville totuutta, mutta ehkä sillä ei ollut väliäkään, ehkä hän uskotteli itselleen ettei koskaan ollut mitään murtumaa teeskennellytkään.

Onhan tämä säälittävää käytöstä, ehkä joku läheisriippuvuus tms. Mutta ei ole narsisti. Jos olisi, niin sinä et olisi lähtenyt todellakaan mihinkään laivalle.

Siis miksi en olisi lähtenyt? Oli miten oli, minä tunnen hänet, sinä et.

Jos hän olisi narsisti, niin tietäisit, eikä tarvitsisi kysellä. Minä tunnen narsistin, sinä ilmeisesti et.

Voi luoja...

Ole vain onnellinen, ettet ole narsistin uhriksi joutunut, siinä ei ole mitään hohdokasta eikä kehuttavaa. Narsisti valitsee uhriksi empaattisen ja liian kiltin ihmisen, joka ei voi uskoa, että joku voisi olla täysin tunteeton ja rakkaudeton ja käyttää hyväkseen ihmistä, jota väittää rakastavansa. Sinä tunnut tekevän, mitä haluat, huolimatta miehesi yrityksestä saada sinut jäämään kotiin. Et selvästi ole sitä tyyppiä, johon narsisti iskee kiinni. Narsistin uhri joutuu miettimään, uskaltaako käydä postilaatikolla, viemässä roskia, töissä. Narsistin uhri ei käy laivaristeilyillä tyttöporukalla. Näitä kamaluuksia seuraa seesteinen kausi, jolloin narsisti on hurmaava ja huomioiva, kunnes taas räjähtää.

Oltiin leffateatterissa. Mentiin omille paikoille minä edellä. Istuuduin, ja mies siinä kompuroi lennätti popcornit lattialle. Huusi kunnolla, olihan se minun vikani, vaikka en edes hipaissut koko ihmistä ja hän tuli mun perässäni omalle paikalleen.

Lähdettiin ajamaan kaupunkiin, ehdittiin ajaa 5 minuuttia kun mies huomasi, että oli unohtanut lompakkonsa. Raivosi mulle, koska tietenkin se oli minun vika, kenen muunkaan, en vaan muista mitä olin sillä kertaa muka väärin sanonut tai tehnyt.

Ihastelin vauvan ultraäänikuvaa autossa ultran jälkeen. Suuttui, koska mullahan ei saanut olla hyvä ja onnellinen mieli. Muistaakseni suuttui siitä, että huomasi samalla unohtaneensa uimahallikamat kotiin (löytyivät takapenkiltä vähän myöhemmin kodin pihalla) ja se oli mun vikani, koska olin niin "raskauslumoissani" ja puhuin vain vauvasta.

Lapsemme oli siinä iässä että oppi istumaan. Kerran hän muksahti istualtaan (istui lattialla) lattialle niin että kuului kopsahdus, tein muistaakseni ruokaa siinä vieressä. Vauvaa ei sattunut, ei itkenyt. Mutta minä sain silti kauheat huono äiti huudot.

Kun olin viimeisilläni raskaana, en jaksanut harrastaa seksiä. Huoraksi haukkui sitten siitä syystä.

Huvittavia juttuja, mutta ihan väärällä diagnoosilla :)

Täällä tulee todistetuksi vanha sanonta että kaikkien eronneiden naisten exät on "narsisteja";

- Mun ex oli ihan narsisti, se köllotti aina sohvalla ja kaivoi nenäänsä pelkästään siks, kun tiesi että se ärsytti minua.

-Joo, mun mies oli niin narsisti, että se laittoi haarukat väärinpäin koneeseen, ihan vaan kiusatakseen minua. Kuvittele mikä Narsisti!!

-Mun mies yritti rajoittaa mun puhelimen käyttöö, sen mielestä 7 tuntia somea illassa on liikaa. Siis mikä narsisti, onneks se häipyi jossain välissä (en huomannut millon se lähti)

Miesten mielestä exät ei oo narsisteja, ne on ihan vaan hölmöjä, laiskoja, itsekkäitä, nipottajia, kontollifriikkejä, pettäjiä, juoppoja, pilalle lellittyjä, ja mitä kenelläkin.

Vierailija kirjoitti:

Narsistin työnhaku: ikää 30 ja koulutus pelkkä ylioppilas, ei työkokemusta. Silti se haki asiantuntijatöihin ja johtajan hommiin, koska katsoi olevansa niihin kyvykäs. Valehteli työkokemustaan cv:hen ja jäi tietysti kiinni haastatteluissa, kun ei tiennytkään mistään mitään. Sitten humalassa tilitti minulle kuinka kostaa kaikille, kun v*ttuilevat hänelle, kun hän hakee töitä. Koulutusta ei voinut hankkia, koska oli laiska ja liian ylpeä ottamaan opetusta vastaan - eihän kukaan tiennyt mitään kuin hän.

Tuosta ikäjutusta tulikin mieleen, että tuttavapiirissäni oli pari ihmistä, joilla on vahvasti narsistisia piirteitä. Ja molemmille kävi niin, että noin kolmenkymmenen ikävuoden jälkeen kumpikin muuttui entistäkin hullummaksi. Ovat entisiä tuttuja nyt.

Jos n-sana on kielletty, niin haluaisin uteliaisuuttani analyysiä tästä ihmisestä. Olen aivan varma viiden vuoden parisuhde kokemuksella, että joku persoonallisuushäiriö tai nepsy ongelma siellä täytyy olla. Olen saman ihmisen nyt jo naurattavista touhuista kertonut aikaisemmin keskustelussa.

Suhteen alussa hurmaava, kauhea kiire yhteen. Suhteen alussa myös käyttäytyi fiksusti ja osasi olla empaattinen.

Yhteen muutettua alkoi säädellä ja rajoittaa. Päätti, mitä syödään ja milloin, koska nukutaan, seksiä kahdesti päivässä oli mikä oli. Lopulta kielti ja lopetti yhteydenpidon kavereihin, perheeseeni pidin salaa yhteyttä. En saanut käydä yksin muualla kuin töissä. Sai tuttaviensa kautta hankittua minulle potkut, pomo uskoi kun kaksi isoa asiakasta väitti minun esiintyneen sekavana ja juovuksissa, vaikka en käyttänyt edes alkoholia. Rikkoi autoni ja omaansa lainasi korkeintaan ruokakauppaan, jos ei itse lähtenyt mukaan. Kontrolloi rahankäyttöäni. Särki autoni ja koska minulla ei ollut ilman tuloja varaa korjauttaa, olin hänen kontrollissaan. Laski autostaan kilometrit ja tarkkaili polttoaineen kulutusta.

Mitätöi, alisti ja kontrolloi aivan kaikkea perustarpeista alkaen. Kaikki muu kiellettyä paitsi kotityöt. Jos olin itse hankkinut jotain turhaa niin rikkoi, piilotti tai heitti menemään. En saanut myöskään ottaa vastaan lahjoja, rikkoi ne edessäni.

Ei ollut varsinaisesti väkivaltainen, mutta uhkaili sillä. Käytti pelottelua, haukkumista, kiristämistä, uhkailua, silmittömiä raivokohtauksia ja passiivisaggressiivista raivoa kera mykkäkoulujen.

Ihaili auktoriteetteja ja johtoasemassa olevia, samalla kadehti ja puhui tuntemistaan pahaa.

Vähän kavereita tai muuta lähipiiriä ja heitä haukkui minulle minkä ehti. En kuullut kenestäkään positiivista sanaa ikinä. Lisäksi jaksoi spekuloida muiden seksi elämää tuntikaupalla.

Halveksi kaikkia heikkouden merkkejä sairauksista suruun. Kertoi, että mielestään kaikkien, jotka eivät töihin kykene, pitäisi kuolla pois. Ei voinut sietää surua muiden kokemana.

Ihaili kovia arvoja. Lempisanontansa "hyvää ei saa hyvällä" tarkoitti sitä, että on heikkoutta yrittää hoitaa jotain tai saada jotain hyvällä käytöksellä, piti ottaa luulot pois ja muut sitten kunnioituksesta ja pelosta antavat mitä haluavat.

En suhteen alun jälkeen nähnyt ikinä empatiaa. Oli yleensä raivoissaan tilanteessa, jossa normaali ihminen osoittaisi myötätuntoa. Kerran kesken hänen määräämää sä ulkohommaa puhelimeni soi ja vastasin. Sillä aikaa potki ja hakkasi lapiolla kissamme kuoliaaksi. Tai siis minun tullessa takaisin kissa sätki viimeisiään ja mies puuhasi töitään muutaman metrin päässä reagoimatta mitenkään. Myöhemmin sanoi minulle muutaman kerran, että minua varten pitäisi olla isompi leka ja enemmän voimaa kuin kissalle.

Tarve riitelyyn. Jos ei keksinyt sen päivän tai viikon asioista, saattoi ottaa jonkun tyhmän ilmeen tai kommenttini vaikka kaksi vuotta aikaisemmin. Usein kiersi taloa tutkaillen ja lopulta löysi jotain, mistä raivostua. Naamalle levisi hetkellisesti leveä virne. Veti itsensä tolkuttomille kierroksille pienistäkin asioista.

Oli kaksi eri persoonaa. Kotona kylmä ja raivohullu, ihmisten nähden lupsakka seuramies ja kohtelias puoliso.

Jos n-sana on kielletty, niin haluaisin uteliaisuuttani analyysiä tästä ihmisestä. Olen aivan varma viiden vuoden parisuhde kokemuksella, että joku persoonallisuushäiriö tai nepsy ongelma siellä täytyy olla. Olen saman ihmisen nyt jo naurattavista touhuista kertonut aikaisemmin keskustelussa.

Suhteen alussa hurmaava, kauhea kiire yhteen. Suhteen alussa myös käyttäytyi fiksusti ja osasi olla empaattinen.

Yhteen muutettua alkoi säädellä ja rajoittaa. Päätti, mitä syödään ja milloin, koska nukutaan, seksiä kahdesti päivässä oli mikä oli. Lopulta kielti ja lopetti yhteydenpidon kavereihin, perheeseeni pidin salaa yhteyttä. En saanut käydä yksin muualla kuin töissä. Sai tuttaviensa kautta hankittua minulle potkut, pomo uskoi kun kaksi isoa asiakasta väitti minun esiintyneen sekavana ja juovuksissa, vaikka en käyttänyt edes alkoholia. Rikkoi autoni ja omaansa lainasi korkeintaan ruokakauppaan, jos ei itse lähtenyt mukaan. Kontrolloi rahankäyttöäni. Särki autoni ja koska minulla ei ollut ilman tuloja varaa korjauttaa, olin hänen kontrollissaan. Laski autostaan kilometrit ja tarkkaili polttoaineen kulutusta.

Mitätöi, alisti ja kontrolloi aivan kaikkea perustarpeista alkaen. Kaikki muu kiellettyä paitsi kotityöt. Jos olin itse hankkinut jotain turhaa niin rikkoi, piilotti tai heitti menemään. En saanut myöskään ottaa vastaan lahjoja, rikkoi ne edessäni.

Ei ollut varsinaisesti väkivaltainen, mutta uhkaili sillä. Käytti pelottelua, haukkumista, kiristämistä, uhkailua, silmittömiä raivokohtauksia ja passiivisaggressiivista raivoa kera mykkäkoulujen.

Ihaili auktoriteetteja ja johtoasemassa olevia, samalla kadehti ja puhui tuntemistaan pahaa.

Vähän kavereita tai muuta lähipiiriä ja heitä haukkui minulle minkä ehti. En kuullut kenestäkään positiivista sanaa ikinä. Lisäksi jaksoi spekuloida muiden seksi elämää tuntikaupalla.

Halveksi kaikkia heikkouden merkkejä sairauksista suruun. Kertoi, että mielestään kaikkien, jotka eivät töihin kykene, pitäisi kuolla pois. Ei voinut sietää surua muiden kokemana.

Ihaili kovia arvoja. Lempisanontansa "hyvää ei saa hyvällä" tarkoitti sitä, että on heikkoutta yrittää hoitaa jotain tai saada jotain hyvällä käytöksellä, piti ottaa luulot pois ja muut sitten kunnioituksesta ja pelosta antavat mitä haluavat.

En suhteen alun jälkeen nähnyt ikinä empatiaa. Oli yleensä raivoissaan tilanteessa, jossa normaali ihminen osoittaisi myötätuntoa. Kerran kesken hänen määräämää sä ulkohommaa puhelimeni soi ja vastasin. Sillä aikaa potki ja hakkasi lapiolla kissamme kuoliaaksi. Tai siis minun tullessa takaisin kissa sätki viimeisiään ja mies puuhasi töitään muutaman metrin päässä reagoimatta mitenkään. Myöhemmin sanoi minulle muutaman kerran, että minua varten pitäisi olla isompi leka ja enemmän voimaa kuin kissalle.

Tarve riitelyyn. Jos ei keksinyt sen päivän tai viikon asioista, saattoi ottaa jonkun tyhmän ilmeen tai kommenttini vaikka kaksi vuotta aikaisemmin. Usein kiersi taloa tutkaillen ja lopulta löysi jotain, mistä raivostua. Naamalle levisi hetkellisesti leveä virne. Veti itsensä tolkuttomille kierroksille pienistäkin asioista.

No nuo kaksi kommenttia tuli väärässä järjestyksessä, kun teksti oli liian pitkä. Koittakaa ottaa selvää.

Vierailija kirjoitti:

Te jotka ihmettelette, miksi joku roikkuu niin pitkään suhteessa narsistin kanssa, miettikää nyt vähän. Se muutos hurmurista sekopääksi tapahtuu niin vähitellen, ettei sitä tajua siinä tilanteessa. On ihan eri asia elää päivä kerrallaan kuin kelata jopa vuosia muutamassa lauseessa. Syytökset ja syyllistämiset ovat alkuun niin hienovaraisia, että uhri uskoo hyvin helposti olevansa itse syyllinen, kun juttua pyöritetään riittävästi ees taas. Ei narsisti ensimmäisessä riidassa heitä pesukonetta pihalle, se tulee vasta monen vähäpätöisemmän tilanteen jälkeen. Narsisti ikään kuin ottaa kierroksia, totuttaa uhrin tietynlaiseen käytökseen ennen kuin siirtyy seuraavalle tasolle.

Olen toisinaan ajatellut, että mikä on sitten se viimeinen taso? (Mikäli uhri on liian voimaton lähteäkseen karkuun.)

Onko tarkoituksena se, että uhri menettää mielenterveytensä tai tekee itsemurhan?

Ex reilun kymmenen vuoden takaa raivostui kerran automatkalla, koska en halunnut lähteä shoppailemaan minulle kalliita monoja, joita ehdotti. Uhkasi ajaa auton satasen vauhdissa jäiseen penkkaan. Sanoin että aja vaan niin sittenhän meitä ei enää ole. Tajus tuon että itsekin saattais kärsiä, joten rauhottu aikeestaan. En tosiaankaan halunnut ostella ehdottelemiaan asioita, koska se ei tuntunut omalta ollenkaan, vaan hänen kummalliselta mielenjuoksulta, että pitäisi olla viimesen päälle varusteet. Ihmettelin samalla miten saattoi kiilto silmissä ehdotella kalliita juttuja vaikka laskut oli ulosotossa.

Stein kirjoitti:

Huvittavia juttuja, mutta ihan väärällä diagnoosilla :)

Täällä tulee todistetuksi vanha sanonta että kaikkien eronneiden naisten exät on "narsisteja";

- Mun ex oli ihan narsisti, se köllotti aina sohvalla ja kaivoi nenäänsä pelkästään siks, kun tiesi että se ärsytti minua.

-Joo, mun mies oli niin narsisti, että se laittoi haarukat väärinpäin koneeseen, ihan vaan kiusatakseen minua. Kuvittele mikä Narsisti!!

-Mun mies yritti rajoittaa mun puhelimen käyttöö, sen mielestä 7 tuntia somea illassa on liikaa. Siis mikä narsisti, onneks se häipyi jossain välissä (en huomannut millon se lähti)

Miesten mielestä exät ei oo narsisteja, ne on ihan vaan hölmöjä, laiskoja, itsekkäitä, nipottajia, kontollifriikkejä, pettäjiä, juoppoja, pilalle lellittyjä, ja mitä kenelläkin.

No, mun ensimmäisen, pikaisesti solmitun (kuinka romanttista!) ja Luojan kiitos viiteen vuoteen jääneen liittoni jälkiä korjattiin vuosia terapiassa. Sellaista se on, kun toinen "täyttää tiskikoneen väärin". Pakenin ihme kyllä ehjin nahoin. Huvittavaa kerrottavaa ei ole, enkä vieläkään juuri välitä ihmisistä.

Toinen aviomies on ollut kanssani lempeä ja kärsivällinen, kiitos hänelle siitä.

Vinkki: vaikka et ole kokenut jotakin, se ei taekoita, etteikö joku toinen olisi.

Koitin joskus käydä kuntosalilla. Kävin ohjatuissa jumpissa jonkun aikaa. Sen tunnin aikana saattoi puhelimeen tulla 20 soittoa ja viestejä. Hän kyllä tiesi, että puhelin oli lukitussa kaapissa jumpan ajan. Muutenkin oli tätä kontrollointia, vaatteiden valintaa ja lopulta työssäkäynti aiheutti ongelmia. Olisi halunnut, että vain lopetan työt ja jään työttömäksi kotiin. Olihan työpaikalla myös miehiä, jotka yrittävät varmasti iskeä. Kotityöt oli jaettu niin että kaikki kuului minulle. Tein kaiken sisällä ja ulkona. Kuuntelin etten osaa enkä tee mitään. Eksän vastuulla oli oma autonsa, josta jäi mm poliisille kiinni, ettei ollut katsastanut ajoissa jne. Sain myös erotessa selville, että kaikki vuodet kun oli sairaalloisen mustasukkainen oli itse pitänyt erinäisiä viritelmiä.

Kun erosimme kävi lapsia tuodessa mm pyykkikopasta vaatteet läpi, katsoen millaisia alusvaatteita käytän. Otti kerran eteisestä salaa puhelimen ja alkoi lukea viestejä. Lasten varjolla yritti päästä aina sisälle, ja lopulta aloin vain lyödä ovea kiinni ettei pääse. Joskus kun haki lapsia tuli kaapeille penkomaan, kun etsi muka jotain lapselta unohtunutta tavaraa. Kyttäsi ja jäi kiinni siitä, kun tiesi millaisia autoja on ollut pihassa ja mihin aikaan (pihaan piti todella kytätä, jotta sinne näki). Olin kerran kaverilla kylässä, jota ei tuntenut. Soitti perään ja yritti kysellä missä olen. Vihjaili itsemurhalla, kun erosimme jne

Vierailija kirjoitti:

Jos n-sana on kielletty, niin haluaisin uteliaisuuttani analyysiä tästä ihmisestä. Olen aivan varma viiden vuoden parisuhde kokemuksella, että joku persoonallisuushäiriö tai nepsy ongelma siellä täytyy olla. Olen saman ihmisen nyt jo naurattavista touhuista kertonut aikaisemmin keskustelussa.

Suhteen alussa hurmaava, kauhea kiire yhteen. Suhteen alussa myös käyttäytyi fiksusti ja osasi olla empaattinen.

Yhteen muutettua alkoi säädellä ja rajoittaa. Päätti, mitä syödään ja milloin, koska nukutaan, seksiä kahdesti päivässä oli mikä oli. Lopulta kielti ja lopetti yhteydenpidon kavereihin, perheeseeni pidin salaa yhteyttä. En saanut käydä yksin muualla kuin töissä. Sai tuttaviensa kautta hankittua minulle potkut, pomo uskoi kun kaksi isoa asiakasta väitti minun esiintyneen sekavana ja juovuksissa, vaikka en käyttänyt edes alkoholia. Rikkoi autoni ja omaansa lainasi korkeintaan ruokakauppaan, jos ei itse lähtenyt mukaan. Kontrolloi rahankäyttöäni. Särki autoni ja koska minulla ei ollut ilman tuloja varaa korjauttaa, olin hänen kontrollissaan. Laski autostaan kilometrit ja tarkkaili polttoaineen kulutusta.

Mitätöi, alisti ja kontrolloi aivan kaikkea perustarpeista alkaen. Kaikki muu kiellettyä paitsi kotityöt. Jos olin itse hankkinut jotain turhaa niin rikkoi, piilotti tai heitti menemään. En saanut myöskään ottaa vastaan lahjoja, rikkoi ne edessäni.

Ei ollut varsinaisesti väkivaltainen, mutta uhkaili sillä. Käytti pelottelua, haukkumista, kiristämistä, uhkailua, silmittömiä raivokohtauksia ja passiivisaggressiivista raivoa kera mykkäkoulujen.

Ihaili auktoriteetteja ja johtoasemassa olevia, samalla kadehti ja puhui tuntemistaan pahaa.

Vähän kavereita tai muuta lähipiiriä ja heitä haukkui minulle minkä ehti. En kuullut kenestäkään positiivista sanaa ikinä. Lisäksi jaksoi spekuloida muiden seksi elämää tuntikaupalla.

Halveksi kaikkia heikkouden merkkejä sairauksista suruun. Kertoi, että mielestään kaikkien, jotka eivät töihin kykene, pitäisi kuolla pois. Ei voinut sietää surua muiden kokemana.

Ihaili kovia arvoja. Lempisanontansa "hyvää ei saa hyvällä" tarkoitti sitä, että on heikkoutta yrittää hoitaa jotain tai saada jotain hyvällä käytöksellä, piti ottaa luulot pois ja muut sitten kunnioituksesta ja pelosta antavat mitä haluavat.

En suhteen alun jälkeen nähnyt ikinä empatiaa. Oli yleensä raivoissaan tilanteessa, jossa normaali ihminen osoittaisi myötätuntoa. Kerran kesken hänen määräämää sä ulkohommaa puhelimeni soi ja vastasin. Sillä aikaa potki ja hakkasi lapiolla kissamme kuoliaaksi. Tai siis minun tullessa takaisin kissa sätki viimeisiään ja mies puuhasi töitään muutaman metrin päässä reagoimatta mitenkään. Myöhemmin sanoi minulle muutaman kerran, että minua varten pitäisi olla isompi leka ja enemmän voimaa kuin kissalle.

Tarve riitelyyn. Jos ei keksinyt sen päivän tai viikon asioista, saattoi ottaa jonkun tyhmän ilmeen tai kommenttini vaikka kaksi vuotta aikaisemmin. Usein kiersi taloa tutkaillen ja lopulta löysi jotain, mistä raivostua. Naamalle levisi hetkellisesti leveä virne. Veti itsensä tolkuttomille kierroksille pienistäkin asioista.

Hui kamalaa, tuli tosi paha mieli tästä. Pääsit lopulta pois?

Ei nyt vaan onnistunut, liian pitkän tekstin loppu jäi jonnekin. Näköjään menee yhä sen verran tunteisiin kirjoittaa näistä, ettei pää pelaa.

Ero tosiaan tuli miehen vaihtaessa uuteen, koska olin käytökselläni ärsyttänyt häntä kaksi kuukautta. Ilmoitti, että pakkaa tavarasi ja poistu, uusi muuttaa tänne. Oli löytänyt netistä reilusti nuoremman naisen toiselta puolen maata, jolla ei ollut sisaruksia tai perhettä. Uusi nainen tuli raskaaksi heti ja alle vuosi eron jälkeen ex soitti, kun uusi nainen oli joutunut teholle hätäsektiossa tulleiden komplikaatioiden vuoksi. Ex sanoi, että jos se nyt kuolee, niin voisi ottaa minut takaisin, jos lupaan olla ahkerampi ja tunnollisempi.

Perheestään ja lapsuudestaan tiedän sen, että helppoa ei varmasti ole ollut lapsena. Vanhemmat ihan okei, mutta kyvyttömiä empatiaan. Kehuskelivat sillä, miten pienestä vauvasta alkaen lapset jätettiin yksin lukkojen taakse lypsyjen ajaksi, eikä niille kuinkaan käynyt, eikä itse tarvinnut hukata työaikaa mokomiin. Tiedän myös, että lapset ovat saaneet remmistä kunnolla poikkeavasta käytöksestä. Lisäksi hämmentävää oli se, että ex ei aikuisenakaan osannut peseytyä. Saunaan likaisena ja sieltä tullessa töpötteli kuivaa saippuaa kainaloihinsa, seisoi hetken suihkun alla ja käveli pois. Ei osannut myöskään esimerkiksi kietoa pyyhettä vyötärölleen, ei vain osannut. Tai solmia kengän nauhoja, käytti siksi joko tarralenkkareita tai kumppareita. Myöskin änkytys ja pakkoliikkeitä aina hermostuessaan. Ja sitähän riitti. Lukihäiriö, ei osannut sanaakaan englantia. Siis sanaakaan. Sen vuoksi kuunteli vain suomalaista musiikkia ja katsoi vain suomalaisia elokuvia, koska ei pystynyt lukemaan tekstejä vauhdissa. Kielsi myös minulta lukemisen ja ulkomaisen musiikin ja viihteen, koska ei ymmärtänyt mitä niissä kerrottiin, eikä voinut tietää oliko se jotain p4skaa.

Vierailija kirjoitti:

No nuo kaksi kommenttia tuli väärässä järjestyksessä, kun teksti oli liian pitkä. Koittakaa ottaa selvää.

Et tainnu käydä tyttöjen kanssa laivaristeilyllä? No jos ei ole narsisti, niin ei paljon puutukaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos n-sana on kielletty, niin haluaisin uteliaisuuttani analyysiä tästä ihmisestä. Olen aivan varma viiden vuoden parisuhde kokemuksella, että joku persoonallisuushäiriö tai nepsy ongelma siellä täytyy olla. Olen saman ihmisen nyt jo naurattavista touhuista kertonut aikaisemmin keskustelussa.

Suhteen alussa hurmaava, kauhea kiire yhteen. Suhteen alussa myös käyttäytyi fiksusti ja osasi olla empaattinen.

Yhteen muutettua alkoi säädellä ja rajoittaa. Päätti, mitä syödään ja milloin, koska nukutaan, seksiä kahdesti päivässä oli mikä oli. Lopulta kielti ja lopetti yhteydenpidon kavereihin, perheeseeni pidin salaa yhteyttä. En saanut käydä yksin muualla kuin töissä. Sai tuttaviensa kautta hankittua minulle potkut, pomo uskoi kun kaksi isoa asiakasta väitti minun esiintyneen sekavana ja juovuksissa, vaikka en käyttänyt edes alkoholia. Rikkoi autoni ja omaansa lainasi korkeintaan ruokakauppaan, jos ei itse lähtenyt mukaan. Kontrolloi rahankäyttöäni. Särki autoni ja koska minulla ei ollut ilman tuloja varaa korjauttaa, olin hänen kontrollissaan. Laski autostaan kilometrit ja tarkkaili polttoaineen kulutusta.

Mitätöi, alisti ja kontrolloi aivan kaikkea perustarpeista alkaen. Kaikki muu kiellettyä paitsi kotityöt. Jos olin itse hankkinut jotain turhaa niin rikkoi, piilotti tai heitti menemään. En saanut myöskään ottaa vastaan lahjoja, rikkoi ne edessäni.

Ei ollut varsinaisesti väkivaltainen, mutta uhkaili sillä. Käytti pelottelua, haukkumista, kiristämistä, uhkailua, silmittömiä raivokohtauksia ja passiivisaggressiivista raivoa kera mykkäkoulujen.

Ihaili auktoriteetteja ja johtoasemassa olevia, samalla kadehti ja puhui tuntemistaan pahaa.

Vähän kavereita tai muuta lähipiiriä ja heitä haukkui minulle minkä ehti. En kuullut kenestäkään positiivista sanaa ikinä. Lisäksi jaksoi spekuloida muiden seksi elämää tuntikaupalla.

Halveksi kaikkia heikkouden merkkejä sairauksista suruun. Kertoi, että mielestään kaikkien, jotka eivät töihin kykene, pitäisi kuolla pois. Ei voinut sietää surua muiden kokemana.

Ihaili kovia arvoja. Lempisanontansa "hyvää ei saa hyvällä" tarkoitti sitä, että on heikkoutta yrittää hoitaa jotain tai saada jotain hyvällä käytöksellä, piti ottaa luulot pois ja muut sitten kunnioituksesta ja pelosta antavat mitä haluavat.

En suhteen alun jälkeen nähnyt ikinä empatiaa. Oli yleensä raivoissaan tilanteessa, jossa normaali ihminen osoittaisi myötätuntoa. Kerran kesken hänen määräämää sä ulkohommaa puhelimeni soi ja vastasin. Sillä aikaa potki ja hakkasi lapiolla kissamme kuoliaaksi. Tai siis minun tullessa takaisin kissa sätki viimeisiään ja mies puuhasi töitään muutaman metrin päässä reagoimatta mitenkään. Myöhemmin sanoi minulle muutaman kerran, että minua varten pitäisi olla isompi leka ja enemmän voimaa kuin kissalle.

Tarve riitelyyn. Jos ei keksinyt sen päivän tai viikon asioista, saattoi ottaa jonkun tyhmän ilmeen tai kommenttini vaikka kaksi vuotta aikaisemmin. Usein kiersi taloa tutkaillen ja lopulta löysi jotain, mistä raivostua. Naamalle levisi hetkellisesti leveä virne. Veti itsensä tolkuttomille kierroksille pienistäkin asioista.

Hui kamalaa, tuli tosi paha mieli tästä. Pääsit lopulta pois?

Pääsin lopulta, mutta en uskaltanut jättää itse. Aluksi pelkäsin läheisteni vuoksi, sitten omankin henkeni. Ja olin sen verran romuna henkisesti, että vasta tuo kissan tap paminen sai kupin nurin ja tajusin, että en voi vain yrittää selviytyä, vaan pitää päästä hel vettiin sieltä tavalla tai toisella. Vähän aikaa arvoin itsa rin ja eron välillä, sitten sain tehtyä suunnitelman.

Eron jälkeen olin aivan pakka sekaisin pitkään. Laihduin välillä sikana, koska oireilin syömishäiriötä, aloin käyttää alkoholia aivan liikaa, bilettää hulluna huonossa seurassa, harrastin kaikkea vahingollista. Sain pään kuntoon, kun pääsin työterveyden kautta terapiaan ja kävin vuoden. Muutaman vuoden päästä aloin seurustella aviomieheni kanssa. Luulin olevani jo sinut menneiden kanssa, mutta tulinkin yhtä äkkiä järjettömän vihaiseksi, kun vasta hyvässä suhteessa tajusin, mitä olin oikeasti elänyt. Nyt aikaa on kulunut jo niin paljon, että no hätä. Olen silti tosi herkällä korvalla, jos joku kertoo parisuhteessaan tapahtuvan jotain, joka mietityttää. Yritän kertoa parhaani mukaan kaikille, että jos joku pikkujuttu jää vaivaamaan, niin oikeasti usko vaistoasi ja lähde menemään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No nuo kaksi kommenttia tuli väärässä järjestyksessä, kun teksti oli liian pitkä. Koittakaa ottaa selvää.

Et tainnu käydä tyttöjen kanssa laivaristeilyllä? No jos ei ole narsisti, niin ei paljon puutukaan.

Joo en käynyt. Edes nähnyt tyttöjä kolmeen vuoteen. Omaa perhettänikin lopulta vain salaa kauppareissun yhteydessä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Te jotka ihmettelette, miksi joku roikkuu niin pitkään suhteessa narsistin kanssa, miettikää nyt vähän. Se muutos hurmurista sekopääksi tapahtuu niin vähitellen, ettei sitä tajua siinä tilanteessa. On ihan eri asia elää päivä kerrallaan kuin kelata jopa vuosia muutamassa lauseessa. Syytökset ja syyllistämiset ovat alkuun niin hienovaraisia, että uhri uskoo hyvin helposti olevansa itse syyllinen, kun juttua pyöritetään riittävästi ees taas. Ei narsisti ensimmäisessä riidassa heitä pesukonetta pihalle, se tulee vasta monen vähäpätöisemmän tilanteen jälkeen. Narsisti ikään kuin ottaa kierroksia, totuttaa uhrin tietynlaiseen käytökseen ennen kuin siirtyy seuraavalle tasolle.

Olen toisinaan ajatellut, että mikä on sitten se viimeinen taso? (Mikäli uhri on liian voimaton lähteäkseen karkuun.)

Onko tarkoituksena se, että uhri menettää mielenterveytensä tai tekee itsemurhan?

Kai sitä vaan hiipuu pois. Masentuneena, hämmentyneenä ja hyvin, hyvin yksin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hauska muistoni on, kun huonomuistinen manipuloija yritti gaslightata. Keskustelimme jostain, keskustelussa oli minua syyttävä vire. Perustelin oman näkemykseni, ja viittasin aiemmin käytyyn wappikeskusteluun. Mies älähti, että valehtelin ja yritin manipuloida häntä. Pyysin miestä tarkistamaan wappikeskustelun.

Olin viitannut täsmällisesti aiempaan viestiini. Miehen ilme oli sanoinkuvaamattoman ällistynyt :D

Mies itse unohti usein wappikeskusteluissa aiemmin sanomansa ja oli ilmeisesti pahoittanut mielensä tarkkaavaisuudestani, ja yritti tietysti projisoida minut suhteen gaslightaajaksi. Olisi kannattanut pelata pari erää muistipeliä ennen sitä? :D

Miehellä oli siis tapana unohtaa omat haukkumisensa ja toisaalta kaikki minun henkilökihtaiseen ajankäyttööni liittyvät asiat. Mies yritti syyttää minua, yllätys yllätys, tuplabuukkaamisista jotka sabotoivat hänen lomiaan :D

Mä tallennan kaikki whatsapp-keskustelut, koska olen huonomuistinen ja joskus sinne jää tallennettavia, tärkeitä juttuja. Etäexä alkoi vaikuttaa jossain vaiheessa manipuloivalta ja syytti mua ihan ihme jutuista, esim. että olen jauhanut koko ajan exästäni. R

aivosi miten heti ekoissa viesteissä aloin jankata exästä. Ja mä olin siis ollut 10v naimisissa, joten eipä olis ihmekään ollut jos oisin puhunut. Mutta kun mun mielikuva oli, että nimenomaan mies jauhoi omasta lyhytaikaisesta exästään. Ja mielestäni en erityisemmin puhunut exästäni, jonka kanssa sinällään ihan ok välit. Mies taas selitti, miten hänen exänsä ei päässyt hänestä yli ennen kuin blokkasi. :D

Palasin aika ajoin tarkistamaan miehen syytöksiä ja otin sitten tallenteet näistä keskusteluista ja muistin ihan oikein, mies syytti mua asioista, joita teki ite.

Narsistiksi aloin epäillä, kun nolostumisen sijaan väitti mustaa valkoiseksi ja aloitti lopulta haukkumisen, kun totesin että hän yrittää leimata mut omista sekoiluistaan. Lisäisi itse Instassa seuraajiinsa Tinder-matcheja ja samaan aikaan kävi läpi mun seuraajat ja tivasi, kuka kukakin oli. Tunnusti riidan aikana katsoneensa mun puhelimesta privaviestit, koska oli vakuuttunut, että kirjoittelen muille. Sai kohtauksen kun olin lähettänyt puolitutulle miehelle meemejä kuukausi tapaamisemme jälkeen.

Eron jälkeen ymmärsin, miksi exänsä oli blokannut hänet. Epäilemättä kertoilee nyt minusta satuja seuraavalle, että en ole toipunut erosta ja siksi olen estänyt hänet kaikkialla.

Vierailija kirjoitti:

Jännä tosiaan miten av-mamma saa aina kaikkien niiden normaalien miesten joukosta itselleen valittua just sen harvinaisemman narsistimiehen tai jos ei sitä niin sitten vielä uniikimman psykopaatin. Menkää terapiaan koko narskuttajapoppoo. Jos jotkut keskustelunavaukset pitäis täältä kieltää niin just nää, joka päivä 5 uutta avausta aiheesta, ei voi käsittää.

Taisi jutut mennä liian lähelle sun tekemisiin. Itsekin tiedän muutaman "huippujätkän" joiden tekemiset parisuhteessa on helvetin outoa. T:m51