Voiko näillä korteilla voittaa mitään elämässä?

Pelaat elämää extremely hard -modella ja surkea tuuri on kyllä käynyt alleelikenossa, mutta ota tämä elämä empiirisenä kokeena ja lähde vaikka Intiaan kokeilemaan shamanismia tai karibialle tutustumaan endeemisiin kasvilajien vaikutuksiin. Tai vaikka Alaskaan kalastamaan ja introspektion kautta konfiguroimaan skeemasi uudelleen. Normatiivinen elämä anno dominin tupla tiu vuonna ja eespäin ei tule koskaan tyydyttämään subjektiivisia tarpeitasi, eikä surkeuden alho tule ilman radikaalia paikan ja maailmankuvan muutosta koskaan helpottamaan. Tsemppiä. Ps. nämä ota itsestä niskasta kiinni mene salille ja ota suihku ja kyllä sinäkin onnen löydät pas.kapuheet kannattaa unohtaa, koska enemmin tai myöhemmin huomaat ne kumminkin toimimattomiksi.

Vierailija kirjoitti:

Luultavasti, koska sinulla ei ole muita kuin itse pääsi sisällä tuottamia ongelmia ja esteitä. Sinulla ei ole käytännössä mitään muuta vammaa kuin oma asenteesi.

Totta.

En vain ole koskaan saanut aloitettua asioiden hoitamista.

Vierailija kirjoitti:

Onko lääkitystä? Onko todellisuudentaju kunnossa tai vaaraa että pää sekoaa hallitsemattomasti? Mikä masentaa? Ihmissuhteet ja niiden puutee? Halien ja hymyjen puute? Ilmasto?

Oletko rohkea? Voit menestyä ainakin, jos tapaat keskimääräistä suomalaista yhteisöllisempiä ihmisiä. Oletko extrovertti, intovertti vai ambivalentti? Tunne itsesi. Joissakin ammateissa pienuudesta voi olla etua. Ota selvää missä. Voisitko muuttaa ulkomaille oppimaan esim englantia? Au pairiksi tai kausitöihin? Tai voisitko aloittaa Suomen Lapista, turisteja palvellen?

Paljon sinulla on varaa sijoittaa uuteen alkuun? Mieti, koe jännitys ja rohkeasti vain mene.

Mielialalääkitys löytyy, joka kyllä auttaakin ahdistukseen aika hyvin.

Varmasti todellisuudentajuni on jollakin tavalla häiriintynyt. Olen ollut koko elämäni tällainen erakko, en ymmärrä tavallisten ihmisten elämästä mitään.

Tämä juuri masentaa eniten.

Haaveena on aina ollut muuttaa pois suomesta, mutta mitä siitäkin tulisi tällaisena ihmisenä?

Kaikki on vielä mahdollista kun olet noin nuori. Mene mt-toimistoon äläkä tyydy siihen että lykkäävät sinulle lääkkeet kouraan ja sanovat heippa, koska sitä ne todennäköisesti ehdottaa ensimmäisenä. Vaadi että testataan kunnolla mikä sinulla on niin että sitä pystytään täsmähoitamaan. Kysy kumpi tulee kalliimmaksi selvittää asia vai kustantaa syrjäytymisesi. Etsivä nuorisotyö on toinen josta voit yrittää saada apua ja tukea. Pilko ylivoimaiselta tuntuvat tehtävät niin pieniin osiin että pystyt tekemään. Tsemppiä!

Ota yhteyttä oman kuntasi etsivään nuorisotyöhön.

Vierailija kirjoitti:

Pelaat elämää extremely hard -modella ja surkea tuuri on kyllä käynyt alleelikenossa, mutta ota tämä elämä empiirisenä kokeena ja lähde vaikka Intiaan kokeilemaan shamanismia tai karibialle tutustumaan endeemisiin kasvilajien vaikutuksiin. Tai vaikka Alaskaan kalastamaan ja introspektion kautta konfiguroimaan skeemasi uudelleen. Normatiivinen elämä anno dominin tupla tiu vuonna ja eespäin ei tule koskaan tyydyttämään subjektiivisia tarpeitasi, eikä surkeuden alho tule ilman radikaalia paikan ja maailmankuvan muutosta koskaan helpottamaan. Tsemppiä. Ps. nämä ota itsestä niskasta kiinni mene salille ja ota suihku ja kyllä sinäkin onnen löydät pas.kapuheet kannattaa unohtaa, koska enemmin tai myöhemmin huomaat ne kumminkin toimimattomiksi.

Ulkomaille haluaisin, mutta en ole koskaan ennen poistunut suomen rajojen ulkopuolelle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pelaat elämää extremely hard -modella ja surkea tuuri on kyllä käynyt alleelikenossa, mutta ota tämä elämä empiirisenä kokeena ja lähde vaikka Intiaan kokeilemaan shamanismia tai karibialle tutustumaan endeemisiin kasvilajien vaikutuksiin. Tai vaikka Alaskaan kalastamaan ja introspektion kautta konfiguroimaan skeemasi uudelleen. Normatiivinen elämä anno dominin tupla tiu vuonna ja eespäin ei tule koskaan tyydyttämään subjektiivisia tarpeitasi, eikä surkeuden alho tule ilman radikaalia paikan ja maailmankuvan muutosta koskaan helpottamaan. Tsemppiä. Ps. nämä ota itsestä niskasta kiinni mene salille ja ota suihku ja kyllä sinäkin onnen löydät pas.kapuheet kannattaa unohtaa, koska enemmin tai myöhemmin huomaat ne kumminkin toimimattomiksi.

Ulkomaille haluaisin, mutta en ole koskaan ennen poistunut suomen rajojen ulkopuolelle.

Mistä haaveilet ulkomailla, mikä siellä on erilaista kuin Suomessa?

Vierailija kirjoitti:

Kaikki on vielä mahdollista kun olet noin nuori. Mene mt-toimistoon äläkä tyydy siihen että lykkäävät sinulle lääkkeet kouraan ja sanovat heippa, koska sitä ne todennäköisesti ehdottaa ensimmäisenä. Vaadi että testataan kunnolla mikä sinulla on niin että sitä pystytään täsmähoitamaan. Kysy kumpi tulee kalliimmaksi selvittää asia vai kustantaa syrjäytymisesi. Etsivä nuorisotyö on toinen josta voit yrittää saada apua ja tukea. Pilko ylivoimaiselta tuntuvat tehtävät niin pieniin osiin että pystyt tekemään. Tsemppiä!

Pakko kai se vaan on jotenkin yrittää sinne mennä.

Tällä hetkelläkin vaan jostain syystä tuntuu niin ylivoimaisen vaikealta soittaa sinne mt toimistolle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä haluat elämältä?

Haluaisin vain jotakuinkin normaalin elämän

Mitä on normaali elämä ja mitä olet tehnyt saadaksesi sen?

Eilämä ei ole peliä eikä nuo ole mitään kortteja. Ne ovat asioita, joille voisit tehdä jotain. Toki se vaatisi pitkäjänteistä vaivannäköä - mutta kaikkien muiden kohtien kuin pituuden kohdalla todennäköisesti vaivan arvoista vaivannäköä.

Sun kysymys on siis väärin aseteltu. Et voi voittaa etkä hävitä, koska ei ole mitään voitettavaa tai hävittävää. Sen sijaan voit kyllä parantaa elämääsi.

Ensin sun ehkä kannattaa ottaa selvää, mitä se "normaali elämä" oikeasti on. Se nimittäin on useimpien kohdalla päivittäistä vaivannäköä, työntekoa, yrittämistä, epäonnistumisen sietämistä ja uudelleen yrittämistä, suunnitelman mutosta ja epämukavuuden sietoa - ja välillä sen lisäksi iloa, hyvää mieltä ja hyvän mielen tuottamista muille. Muttei se pelkkää auvoa ja helppoutta ole, vaikka ap todennäköisesti kuvittelee niin.

Älä vertaile itseäsi muihin. Aina joku on sinua isompi, rikkaampi tai komeampi. Keskity vain omaan elämääsi.

Voipi, jos hiffaat että asiat voisi olla huonomminki! Ite en ehkä oo saanu huonoimpia mahdollisia kortteja mutta matkassa ollu todella huonoa tuuria. Annas kun selitän:

Minulla todettiin 7 vuotiaana sydänvika, ja jouduin leikkaukseen.

15 vuotiaana olin mukana kolarissa, jossa mun lonkka, leuka,ja 4 kylkiluuta murtui - - > perna repesi. Kallossani oli myös murtuma ja aivoissani verenvuoto. Olin pitkääään sairaalassa, mutta lopulta toivuin melkein entiselleni.

17 vuotiaana selvisi että äitini on pettänyt isääni 4 eri miehen kanssa, äiti ja isi erosivat, äiti ampui itsensä haulikolla.

18 vuotiaana sydän alkoi jälleen reistailla, sain sydänkohtauksen.

20 vuotiaana 23 vuotias siskoni joutui pakkohoitoon mielenterveysongelmien vuoksi. Vuorokauden jälkeen pääsi pois, hyppäsi sillalta ja kuoli.

21 vuotiaana poikaystävä pimahti koska jätin paistinpannun likoomaan pesualtaaseen, pahoinpiteli minut. Nenä ja kylkiluu murtui.

Nyt 23 vuotiaana, kaksi perheenjäsentä köyhempänä, ihmettelen että miten ihmeessä minä olen yhä hengissä. Silti joka aamu kun kuulen lintujen laulun, joka ilta kun käyn isän luona iltakahvilla, olen kiitollinen elämästäni. Ei tää helpoimmasta päästä ole, mutta elämää on tämäkin.

Minä muutin ja sain sillä masennukseni pois. Minulla ei tosin ollut lääkitystä masennukseen.  Minua masensi olosuhteet, kylmät ihmiset, joten siksi tahdoin nähdä maailmaa muuallakin kuin pikkukylässäni. Jotenkin se piristi, kun ulkomailla tuli tuntematon antamaan pusun poskelle ja toinen halaamaan, kun näytin surkealta. Sitä ennen olin kuitenkin jo tiennyt, että en sekoa lopullisesti kulttuurishokista, vaan palaan tarvittaessa ainakin lentokentälle ja Suomeen. Ostin meno-paluu lipun ja nostin kaikki säästöni mukaan. Viivyin puoli vuotta. Opin englannin kielen. Kävin kielikurssilla (jonka varasin vasta perillä) ja sain asunnon, ruuan, riittävän taskurahan (nämä sovin työvoimatoimistosta neuvoa haettuani valmiiksi saapumistani odottamaan), kun tein samalla töitä au-parina. Kaikki au-pair-paikat eivät vain ole hyviä, joten on mahdollista, että joutuu vaihtamaan paikkaa ja riski, että ei jaksa ja luovuttaa. Minulla kävi tuuri ja pystyin olemaan ensimmäisessä paikassa koko ajan. Suomessa muutin heti kaupunkiin, en palannut aumaan pikkupaikkakunnalle. Suomeen paluuta suunnitellessa voi kysyä vaikka työvoimatoimiston kautta ja kysyä, että mitä olisi tehtävä, jotta saisi asunnon joltain tietyltä paikkakunnalta. Suosittelivat minulle opintoja, jotta pääsin opiskelijaasuntoon.

Vierailija kirjoitti:

Eilämä ei ole peliä eikä nuo ole mitään kortteja. Ne ovat asioita, joille voisit tehdä jotain. Toki se vaatisi pitkäjänteistä vaivannäköä - mutta kaikkien muiden kohtien kuin pituuden kohdalla todennäköisesti vaivan arvoista vaivannäköä.

Sun kysymys on siis väärin aseteltu. Et voi voittaa etkä hävitä, koska ei ole mitään voitettavaa tai hävittävää. Sen sijaan voit kyllä parantaa elämääsi.

Ensin sun ehkä kannattaa ottaa selvää, mitä se "normaali elämä" oikeasti on. Se nimittäin on useimpien kohdalla päivittäistä vaivannäköä, työntekoa, yrittämistä, epäonnistumisen sietämistä ja uudelleen yrittämistä, suunnitelman mutosta ja epämukavuuden sietoa - ja välillä sen lisäksi iloa, hyvää mieltä ja hyvän mielen tuottamista muille. Muttei se pelkkää auvoa ja helppoutta ole, vaikka ap todennäköisesti kuvittelee niin.

Eipä se tietenkään kenellekkään ole aina helppoa.

Kaipaan vain edes jotain sisältöä elämääni.

Olen ehkä saamattomin ihminen koko maailmassa. En saa koskaan aloitettua mitään.

Bad luck kirjoitti:

Voipi, jos hiffaat että asiat voisi olla huonomminki! Ite en ehkä oo saanu huonoimpia mahdollisia kortteja mutta matkassa ollu todella huonoa tuuria. Annas kun selitän:

Minulla todettiin 7 vuotiaana sydänvika, ja jouduin leikkaukseen.

15 vuotiaana olin mukana kolarissa, jossa mun lonkka, leuka,ja 4 kylkiluuta murtui - - > perna repesi. Kallossani oli myös murtuma ja aivoissani verenvuoto. Olin pitkääään sairaalassa, mutta lopulta toivuin melkein entiselleni.

17 vuotiaana selvisi että äitini on pettänyt isääni 4 eri miehen kanssa, äiti ja isi erosivat, äiti ampui itsensä haulikolla.

18 vuotiaana sydän alkoi jälleen reistailla, sain sydänkohtauksen.

20 vuotiaana 23 vuotias siskoni joutui pakkohoitoon mielenterveysongelmien vuoksi. Vuorokauden jälkeen pääsi pois, hyppäsi sillalta ja kuoli.

21 vuotiaana poikaystävä pimahti koska jätin paistinpannun likoomaan pesualtaaseen, pahoinpiteli minut. Nenä ja kylkiluu murtui.

Nyt 23 vuotiaana, kaksi perheenjäsentä köyhempänä, ihmettelen että miten ihmeessä minä olen yhä hengissä. Silti joka aamu kun kuulen lintujen laulun, joka ilta kun käyn isän luona iltakahvilla, olen kiitollinen elämästäni. Ei tää helpoimmasta päästä ole, mutta elämää on tämäkin.

Mitä ihmeellistä tuossa on. On tässä hengenlähtö muillakin lähellä ollut. Älä ratsasta äitisi ja siskosi pahalla ololla. Mieti miltä heistä on tuntunut

Vierailija kirjoitti:

Bad luck kirjoitti:

Voipi, jos hiffaat että asiat voisi olla huonomminki! Ite en ehkä oo saanu huonoimpia mahdollisia kortteja mutta matkassa ollu todella huonoa tuuria. Annas kun selitän:

Minulla todettiin 7 vuotiaana sydänvika, ja jouduin leikkaukseen.

15 vuotiaana olin mukana kolarissa, jossa mun lonkka, leuka,ja 4 kylkiluuta murtui - - > perna repesi. Kallossani oli myös murtuma ja aivoissani verenvuoto. Olin pitkääään sairaalassa, mutta lopulta toivuin melkein entiselleni.

17 vuotiaana selvisi että äitini on pettänyt isääni 4 eri miehen kanssa, äiti ja isi erosivat, äiti ampui itsensä haulikolla.

18 vuotiaana sydän alkoi jälleen reistailla, sain sydänkohtauksen.

20 vuotiaana 23 vuotias siskoni joutui pakkohoitoon mielenterveysongelmien vuoksi. Vuorokauden jälkeen pääsi pois, hyppäsi sillalta ja kuoli.

21 vuotiaana poikaystävä pimahti koska jätin paistinpannun likoomaan pesualtaaseen, pahoinpiteli minut. Nenä ja kylkiluu murtui.

Nyt 23 vuotiaana, kaksi perheenjäsentä köyhempänä, ihmettelen että miten ihmeessä minä olen yhä hengissä. Silti joka aamu kun kuulen lintujen laulun, joka ilta kun käyn isän luona iltakahvilla, olen kiitollinen elämästäni. Ei tää helpoimmasta päästä ole, mutta elämää on tämäkin.

Mitä ihmeellistä tuossa on. On tässä hengenlähtö muillakin lähellä ollut. Älä ratsasta äitisi ja siskosi pahalla ololla. Mieti miltä heistä on tuntunut

Se että oma äiti riistää henkensä lapsen ollessa 17 vuotias on myös sille lapselle hitto vie kamalaa! Kyllä se itsemurha on hirveä asia myös läheisille. Millä tapaa hän ratsasti äitinsä ja siskonsa pahalla ololla? Hän mainitsi kokeneensa kovia asioita mutta ei oleta kokeneensa sen pahempia asioita kuin muutkaan. Luuletko tosiaan ettei tämän kirjoittaja varmaan ole miettinyt aika helvetin pitkään miltä hänen äidistään ja siskostaan on tuntunut? Ihan vatipää kommentti sinulta.

Sun iässä ulkomaille on helppoa lähteä ja vaihtoehtoja on monia.Ympäristön vaihdos on hyvä idea!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minkä ikäinen olet?

Parikymppinen vasta

Erittäin hyvä hetki lähteä tekemään muutosta. Tämän ikäisenä voin sanoa, että olisinpa aloittanut 15 vuotta sitten, enkä vasta viime vuonna.

M38