Lue keskustelun säännöt.
Olen NIIN KYLLÄSTYNYT työtä vieroksuviin ystäviini!
väsynyt ap
22.01.2020 |
Minulla on laaja kaveripiiri ja porukkaan mahtuu aika paljon 20-30 -vuotiaita naisia, jotka eivät ole ikänään tehneet palkkatyötä. Suurimmalta osalta puuttuu myös kunnollinen peruskoulun jälkeinen koulutus ja yhteistä heillä tuntuisi olevan myös ajokortittomuus, sekä puutteellinen osaaminen matematiikassa ja monilla myös englannissa. Myös mt-ongelmat ovat kaveripiirissäni hyvin yleisiä.
En minä vaadi ystäviltäni täydellisyyttä, en ole itsekään. Se, mikä tuntuu kuitenkin erottavan minut lähes kaikista ystävistäni on halu elättää itseni käymällä töissä tekemällä suurin piirtein mitä tahansa hanttihommia puhelinmyynnistä siivoukseen, kaupankassaan, varastohommiin, feissaukseen ja mitä kaikkea tässä nyt on kolmekymppiseksi mennessä ehtinyt tekemään ilman koulutusta. Tätä nykyä minulla on ihan asiallinen vakituinen työpaikka, oma auto ja perhe.
Näin tuossa eilen ikäistäni kaveria, jolla on ollut omat ongelmat elämässä ja ymmärrän, ettei hän ole niitä itselleen valinnut. Kaverini rupesi pohtimaan, josko yrittäisi mennä töihin. Ei kuulemma ole koskaan ollut kuin yhdessä työkokeilussa. Ehdottelin siinä sitten mm. kaupan kassaa ja muita tällaisia perushommia, mutta hän tuumasi, ettei pysty käymään töissä, jotka eivät hänen mielestään ole kivoja ja mistä hän ei nauti. No ei ihme, että ehtinyt kolmekymppiseksi saakka käymättä töissä. Koulujakaan ei ole saanut käytyä loppuun mitään, minkä on aloittanut.
Minulle on ihan ok, että joku on työkyvytön fyysisten tai psyykkisten ongelmiensa takia. Voin ihan mielelläni olla tällaisen ihmisen ystävä. Sen sijaan on alkanut oikeasti veetuttaa tuollaisella diipadaapa-asenteella elävät ihmiset, jotka katsovat oikeudekseen loisia toisten (esim. minun) tienaamilla verorahoilla vain siksi, ettei heille ole tarjolla jotain KIVAA työtä..!! Eli tuo asenne alkoi ärsyttää ihan sikana, että loisitaan vaikka loppuelämä, jossei päästä suoraan jonnekin unelmaduuniin. Alkoi myös ärsyttää yhteiskunta, mikä mahdollistaisi tällaisen. Mietin tapaamisen jälkeen koko illan, että tuollaisella asenteella oleville ihmisille olisi tervehdyttävää asua muutama vuosi valtiossa, jossa joko käyt töissä tai et saa rahaa.
No.. Jutun pointti oli kuitenkin se, että olen alkanut kunnolla harkitsemaan, että dumppaan tällaiset tyypit suosiolla pois kaveriporukastani. En siis heitä, joilla on asenne kohdillaan, mutta ovat terveytensä vuoksi sairaseläkkeellä, vaan ne, jotka eivtä ...tu VIITSI tehdä mitään perusduunia! Muutenkin todella uuvuttavaa yrittää olla tukena ystävälle, joka vuodesta toiseen feilaa kaiken, eikä mene elämässä eteenpäin ja on asenteella, että toisten pitäisi niinsanotusti heidän pyllynsä pyyhkiä.
Tajusin, että tunnen mm. monta 20-30 -vuotiasta ihmistä, joiden on ylivoimaisen vaikeaa liikkua julkisilla kulkuneuvoilla ilman jonkun kaverin tai vanhemman apua. Ymmärrän vielä pahat paniikki- tai hahmotushäiriöt, mutta monella kaverilla tuo on ihan silkkaa opittua avuttomuutta ja heillä yleensä asenne, ettei heidän tarvitsekaan sitä oppia.
Halusin jakaa tämän tänne, ettei näiden tällä asenteella olevien tarvitse ihmetellä, miksi ystävät kaikkoaa ympäriltä. Itse kaipaan aikuisia ystäviä, jotka osaavat huolehtia itsestään ja haluavat kantaa kortensa kekoon yhteiskunnasa, sekä mennä elämässä eteenpäin. Omissa lapsissa minulla on ihan tarpeeksi holhottavaa, noihin 20-30 -vuotiaisiin aikuisvauvoihin ei enää oma jaksamiseni riitä. Sori.
Kommentit (392)
väsynyt ap kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Terveisiä taas kokoomuksen puoluetoimistosta!
Milloin menee jakeluun, ettei sinne töihin noin vain mennä, etenkään esim. sinne kaupan kassalle. Ja tuollaiset, jotka eivät opi käyttämään julkisia ovat tietenkin kenelle tahansa työnantajalle haluttua työvoimaa?
Kyllä minä vaan aina olen mennyt. Katsellut, mitä on vapaana, tehnyt hyvän työhakemuksen, jossa osoitan lukeneeni, millaista ihmistä vaaditaan ja työhaastattelussa korostanut, miksi juuri minut kannattaa sinne palkata. Toki kaikki työhakemukset ei tuota osumaa, mutta työhaastatteluun päästessäni minulla on yleensä tapana se työpaikka saada.
Kuten toin aloituksessa ilmi, olen tehnyt paljon duuneja, mitä moni ei suostu tekemään, kuten puhelinmyynti ja feissaus. Jopa siivous on monille karmaisevaa. Ja kaupankassalla olo on näille asenneongelmaisille kauhistus, koska hei, siinähän pitää olla ihmisten kanssa tekemisissä! Ja eivät voi mennä esim. varastohommiin, koska hyi, fyysistä työtä, sama vika varmaan siivouksessakin, jne.
Ja kun ihminen ei osaa kirjoittaa työhakemuksia, etsiä itsenäisesti työpaikkailmoituksia netistä, mennä ajoissa työhaastatteluun ja suoriutua joka päivä säntillisesti töihin niin eihän se sinne töihin myöskään päädy.
Väitän kuitenkin, että jossei nirsoile, niin tekevä, ahkera ihminen normaaleilla kirjoitus- ja kommunikointitaidoilla pääsee kyllä Suomessa töihin, jos on vähänkään järkeä päässä. Vakkariduunit tietty meillä nuorilla naisilla vähän kiven alla. Itsekin sain vakkaripaikan vasta, kun eivät enää raskauteni takia uskaltaneet purkaa työsopimusta tekaistuin perustein koeajalla. Mutta jos tyytyy niihin 4kk työpätkiin ja on valmis tekemään nirsoilematta kaikkea, mihin oma osaaminen koulutuksen puolesta riittää niin kyllä aina pääsee vähintään puhelinmyyjäksi tai siivoojaksi. Miehillä sitten tuossa vaihtoehtona mm. raksahommat ja muu vähän fyysisempi, mihin ei aina ihan ekana olla naisia palkkaamassa.
No niin, tulihan se sieltä: taas yksi työttömienhaukkumisprovo. Hajaantukaa, ei mitään uutta auringon alla. Menen lukemaan vaikka Raisa Räisäsen vesietsinnöistä tai noista huonoimmista ja oudoimmista kotinikseistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En jaksanut lukea kuin otsikon, mutta luultavasti ap olet jonkin sortin ymmärtämätön tapaus.
Mulla on add ja en aio enää koskaan mennä töihin ja lyhyesti sanottuna vain siksi kun ei kiinnosta.
Ärsyttääkö tuo äskeinen lause sinua? Jos, niin johtuu siitä, ettet tiedä add:stä niin paljon, että ymmärtäisit.
Jospa kuitenkin lukisit sen avauksen? :)
Tuon siinä mm. ilmi, ettei minua haittaa jos ihminen on terveytensä vuoksi työkyvytön ja voin ihan hyvin sellaisen ihmisen kaveri olla. Asenne on se, mikä ratkaisee ja tuollaisilta "ei kiinnosta" -tapauksilta joutaisi minun mielestäni ottaa kaikki sossutuet jne. veks niin alkaisi ehkä kiinnostamaan, kun toinen vaihtoehto olisi asua kadulla ja dyykata roskiksia.
Ystäväpiiriini kuuluu myös hyviä tyyppejä, jotka fyysisistä tai psyykkisistä syistä ovat eläkkeellä, mutta heillä juurikin asenne kohdillaan, halu tehdä asioita ja oppia pärjäämään. Eivät ole heti roikkumassa minussa, jos vaikka lähdetään jonnekin, vaan pyrkivät itsenäisesti esim. selvittämään julkisen liikenteen reitit ja aikataulut. Toki sitten autan tarpeen mukaan, jos ihminen on esim. liikuntarajoitteinen tai ahdistuu ihmisvilinästä niin ihan mielelläni olen tällaisen ihmisen tukena, kunhan YRITTÄÄ edes, eikä heittäydy täysin uusavuttomaksi myös asioissa, missä kroppa ja pääkoppa pelaa ihan normaalisti.
Eli tuo "ei viitsi" -asenne on se, mikä itselläni on alkanut vaikuttaa haluuni olla tekemisissä näiden ihmisten kanssa. Valitettavasti joudun maksamillani veroilla sellaisiakin heppuleita elättämään. Niin, että ei ainakaan kannata ihmetellä, jos on tuolla asenteella ja ihmiset kaikkoaa ympäriltä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei juuri kukaan noista ihmisistä osaa edes lukea kunnolla. Miten sellaisilla taidoilla menet töihin? Ja oikeastaan eivät edes halua/viitsi/jaksa tehdä mitään kun koskaan ei ole tarvinnut tehdä mitään. Kammottavia ihmisiä. Vanhemmat jotain uusavuttomia ja lapset tuollaisia. Niin, jäljet johtaa sylttytehtaalle?
Nyt rupeaa menemään yli nämä sun juttusi. Kaverit on viesti viestiltä muka yhä yksinkertaisempia!!
Tuo lainaamasi viesti ei ollut minun kirjoittamani.
Vierailija kirjoitti:
Keskity omaan elämääsi.
Just näin! Turha miettiä muiden ongelmia, varsinkin kun on noin ymmärtämätön ja tunnekylmä tyyppi.
Vierailija kirjoitti:
Joka iikasta ei ole puhelinmyyjäksi tai feissariksi. Ei sinne päinkään.
Se on totta, enkä itsekään ollut noissa hommissa kovin hyvä. (En jaksanut pakkotyrkyttää kellekään mitään, olin enemmän mukava ja juttelin ihmisten kanssa vaikka niitä näitä ja kuuntelin oikeasti, mitä se asiakas tarvitsee ja jos sillä oli vaikka liittymäasiat hyvin niin kiittelin kohteliaasti ajasta lähtemättä pakkomyymään mitään huonompaa paskaa tilalle, jossei parempaa ollut tarjota. Tämän johdosta myyntitulokseni ei sitten ollut kovin kummoinen, mutta hei, tuntipalkka juoksi.) Palkkakaan ei noissa duuneissa ole mikään paras mahdollinen. Minusta oli kuitenkin parempi olla niissäkin töissä kuin istua kotona työttömänä yhteiskunnan elätettävänä. Ja saihan niistäkin melkein triplasti fyffeä työttömyyskorvaukseen nähden.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
väsynyt ap kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En jaksanut lukea kuin otsikon, mutta luultavasti ap olet jonkin sortin ymmärtämätön tapaus.
Mulla on add ja en aio enää koskaan mennä töihin ja lyhyesti sanottuna vain siksi kun ei kiinnosta.
Ärsyttääkö tuo äskeinen lause sinua? Jos, niin johtuu siitä, ettet tiedä add:stä niin paljon, että ymmärtäisit.
Jospa kuitenkin lukisit sen avauksen? :)
Tuon siinä mm. ilmi, ettei minua haittaa jos ihminen on terveytensä vuoksi työkyvytön ja voin ihan hyvin sellaisen ihmisen kaveri olla. Asenne on se, mikä ratkaisee ja tuollaisilta "ei kiinnosta" -tapauksilta joutaisi minun mielestäni ottaa kaikki sossutuet jne. veks niin alkaisi ehkä kiinnostamaan, kun toinen vaihtoehto olisi asua kadulla ja dyykata roskiksia.
Ystäväpiiriini kuuluu myös hyviä tyyppejä, jotka fyysisistä tai psyykkisistä syistä ovat eläkkeellä, mutta heillä juurikin asenne kohdillaan, halu tehdä asioita ja oppia pärjäämään. Eivät ole heti roikkumassa minussa, jos vaikka lähdetään jonnekin, vaan pyrkivät itsenäisesti esim. selvittämään julkisen liikenteen reitit ja aikataulut. Toki sitten autan tarpeen mukaan, jos ihminen on esim. liikuntarajoitteinen tai ahdistuu ihmisvilinästä niin ihan mielelläni olen tällaisen ihmisen tukena, kunhan YRITTÄÄ edes, eikä heittäydy täysin uusavuttomaksi myös asioissa, missä kroppa ja pääkoppa pelaa ihan normaalisti.
Eli tuo "ei viitsi" -asenne on se, mikä itselläni on alkanut vaikuttaa haluuni olla tekemisissä näiden ihmisten kanssa. Valitettavasti joudun maksamillani veroilla sellaisiakin heppuleita elättämään. Niin, että ei ainakaan kannata ihmetellä, jos on tuolla asenteella ja ihmiset kaikkoaa ympäriltä.
Ei kannattaisi päteä add-tyypille, jos ei ole ymmärrystä add:stä, jonka VUOKSI minua ei kiinnosta kuin harvat ja valitut asiat, eikä työmarkkinoilta löydy sellaista asiaa. Saan monenlaisia oireita ja oireiden oireita, jos joudun puuhastelemaan epäkiinnostavien asioiden parissa.
Toin siksi itseni esiin, että työnvieroksujia vieroksuvat heräisivät ajattelemaan, että muunkinlaisia ihmisiä kuin he itse.
Vierailija kirjoitti:
Miten ihmeessä työkkäri ei ole pakottanut heitä töihin vai ottavatko karenssin?
Osa joutuu varmaan välillä ottaa karenssin ja osan annetan vaan olla. Aika usein noiden elämäntapatyöttömien kohdalla viranomaiset on jo antaneet periksi, kun ei mikään toimenpide ole saanut niitä oikeille raiteille. Sama kuin esim. juoppojen kohdalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuntea sympatiaa ei ole sama kuin synpaattinen.
T. Autisti
Oletpa tosi hyvä ystävä kun jätät ystävyyden sen takia, että toinen on työtön, oli se sitten omasta halusta. Siis oikeesti jonkun työttömyyden takia jätetään ystävä...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
väsynyt ap kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joka iikasta ei ole puhelinmyyjäksi tai feissariksi. Ei sinne päinkään.
Se on totta, enkä itsekään ollut noissa hommissa kovin hyvä. (En jaksanut pakkotyrkyttää kellekään mitään, olin enemmän mukava ja juttelin ihmisten kanssa vaikka niitä näitä ja kuuntelin oikeasti, mitä se asiakas tarvitsee ja jos sillä oli vaikka liittymäasiat hyvin niin kiittelin kohteliaasti ajasta lähtemättä pakkomyymään mitään huonompaa paskaa tilalle, jossei parempaa ollut tarjota. Tämän johdosta myyntitulokseni ei sitten ollut kovin kummoinen, mutta hei, tuntipalkka juoksi.) Palkkakaan ei noissa duuneissa ole mikään paras mahdollinen. Minusta oli kuitenkin parempi olla niissäkin töissä kuin istua kotona työttömänä yhteiskunnan elätettävänä. Ja saihan niistäkin melkein triplasti fyffeä työttömyyskorvaukseen nähden.
Ei ole parempi jos työ käy niin psyyken päälle että jaksaminen loppuu lyhyeen, palautumisaika ei riitä mihinkään ja itsari rupeaa tuntumaan viisaimmalta ratkaisulta. Ja itsarissahan ei ole tällaisessa tilanteessa ratkaisuna ongelmaa sen väsyneen näkökulmasta, mieluimmin hän sen valitsisi, mutta kaikki muut vain pitää sitä pahana asiana. Muiden takia on jatkettava halveksittuna olemista eikä siitä saa edes mitään kiitosta. Että kiitos kun et tehnyt itsaria ja oot taas työttömänä sylkykuppina jonka mollaamisesta me muut saadan mielihyvää.
Vierailija kirjoitti:
Näin 50 v ajattelen, että oma auto on turhaa kulutusta. En tekisi sen eteen töitä. En myöskään omakotitalon, joka vaatii paljon lämmitystä, vetojen maksua ja kalliita huonekaluja ja jossa on vaatehuone, joka vaatii paljon vaatteita. En tahtoisi isoa keittiötä, jossa kestitä vieraita näyttävästi ja siirtyminen vesipisteeltä hellalle on useita metrejä. Samalla tulee joku sotkeneeksi koko keittiön, jonka olen ehtinyt siivota. Huono asia on, kun kaikkea on melkein rajattomasti tarjolla, veitsiäkin kokonainen tukillinen, kun yksi hyvä riittäisi. Jälkien siivoaminen ei innosta, kun on iso talo, siinä sekoaa päänuppi! En tahdo useampaa merkkiastiastoa en en ja vielä kerran en!
Tahdon vain olla, matkustaa, laittaa itselleni ruokaa, liikkua ja nyrkkipyykätä tarvittaessa vaikka varusteeni. Jos hankit nyt paljon omaisuutta, sinulla voi mennä aivan liian kauan aikaa alkaa keventää sitä!
10 kg on joskus enemmän kuin tarpeeksi omaisuutta! Jos on elänyt ylen, joutuu myös laihduttamaan, jotta keho kantaa 10 kg rinkan!
Ei minullakaan olisi mitään sitä vastaan, jos ei olisi perhettä elätettävänä. Yksin asuessahan on mukavampaa, jos on vähän simplistisempää ja vapaampaa. Muistan opiskeluaikoina nauttineeni tästä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Väsyt toisten ihmisten asioista. Hoida vaan omasi.
He ovat sellaisia kun ovat ja jos ei sulle riitä niin sitten et ole heidän kanssa.
Vierailija kirjoitti:
väsynyt ap kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joka iikasta ei ole puhelinmyyjäksi tai feissariksi. Ei sinne päinkään.
Se on totta, enkä itsekään ollut noissa hommissa kovin hyvä. (En jaksanut pakkotyrkyttää kellekään mitään, olin enemmän mukava ja juttelin ihmisten kanssa vaikka niitä näitä ja kuuntelin oikeasti, mitä se asiakas tarvitsee ja jos sillä oli vaikka liittymäasiat hyvin niin kiittelin kohteliaasti ajasta lähtemättä pakkomyymään mitään huonompaa paskaa tilalle, jossei parempaa ollut tarjota. Tämän johdosta myyntitulokseni ei sitten ollut kovin kummoinen, mutta hei, tuntipalkka juoksi.) Palkkakaan ei noissa duuneissa ole mikään paras mahdollinen. Minusta oli kuitenkin parempi olla niissäkin töissä kuin istua kotona työttömänä yhteiskunnan elätettävänä. Ja saihan niistäkin melkein triplasti fyffeä työttömyyskorvaukseen nähden.
Ei ole parempi jos työ käy niin psyyken päälle että jaksaminen loppuu lyhyeen, palautumisaika ei riitä mihinkään ja itsari rupeaa tuntumaan viisaimmalta ratkaisulta. Ja itsarissahan ei ole tällaisessa tilanteessa ratkaisuna ongelmaa sen väsyneen näkökulmasta, mieluimmin hän sen valitsisi, mutta kaikki muut vain pitää sitä pahana asiana. Muiden takia on jatkettava halveksittuna olemista eikä siitä saa edes mitään kiitosta. Että kiitos kun et tehnyt itsaria ja oot taas työttömänä sylkykuppina jonka mollaamisesta me muut saadan mielihyvää.
Vaikean masennuksen läpikäyneenä ja nuorempana itsemurhaa useampaan kertaan suunnitelleena pakko todeta, että siihen masennukseen auttoi kummasti, kun sain hyvän duunin ja raha-asiani kohenemaan. Elämäni miellekkyyttä haittasi paljon mm. opiskeluaikojen köyhyys, joten Kela-tuella himaan jääminen ei todellakaan ole vaihtoehto, jos haluan pitää kiinni saavutetusta mielenterveyden tasosta.
Ja työ kuin työ toki kuormittaa. Siinäkin asenne ratkaisee paljon, miten paljon sen antaa mennä oman ihonsa alle. Jossain kohtaa tulee itselleni sitten näitä, että jos työ on ihan persuksista niin etsin sitten vaan toisen duunin ja vaihdan sinne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Väsyt toisten ihmisten asioista. Hoida vaan omasi.
He ovat sellaisia kun ovat ja jos ei sulle riitä niin sitten et ole heidän kanssa.
Se olisi tarkoitus.
Kuten sanoin, tein tämän avauksen, ettei näiden ihmisten tarvitse ihmetellä, miksi kaverit kaikkoaa ympäriltä. Täällä AV:llakin näkee välillä sen oloisia aloituksia, että saattavat olla jonkun tuollaisen uusavuttoman ihmisiinripustautujan kirjoituksia, joissa juuri ihmettelevät, mikä heissä on vikana.
Apn kaverit toimivat oikein. Jos kaikki kieltäytyisivät noista alipalkatuista hommista, niiden palkkojen olisi pakko nousta. Mutta kyllähän te lampaat teette ne vaikka ilmaiseksi!
Vierailija kirjoitti:
Oletpa tosi hyvä ystävä kun jätät ystävyyden sen takia, että toinen on työtön, oli se sitten omasta halusta. Siis oikeesti jonkun työttömyyden takia jätetään ystävä...
Jos luet avauksen uudestaan huolellisesti niin huomaat, ettei asia ole näin.
"Minulle on ihan ok, että joku on työkyvytön fyysisten tai psyykkisten ongelmiensa takia. Voin ihan mielelläni olla tällaisen ihmisen ystävä. Sen sijaan on alkanut oikeasti veetuttaa tuollaisella diipadaapa-asenteella elävät ihmiset, jotka katsovat oikeudekseen loisia toisten (esim. minun) tienaamilla verorahoilla vain siksi, ettei heille ole tarjolla jotain KIVAA työtä..!! Eli tuo asenne alkoi ärsyttää ihan sikana, että loisitaan vaikka loppuelämä, jossei päästä suoraan jonnekin unelmaduuniin."
Vierailija kirjoitti:
väsynyt ap kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Terveisiä taas kokoomuksen puoluetoimistosta!
Milloin menee jakeluun, ettei sinne töihin noin vain mennä, etenkään esim. sinne kaupan kassalle. Ja tuollaiset, jotka eivät opi käyttämään julkisia ovat tietenkin kenelle tahansa työnantajalle haluttua työvoimaa?
Kyllä minä vaan aina olen mennyt. Katsellut, mitä on vapaana, tehnyt hyvän työhakemuksen, jossa osoitan lukeneeni, millaista ihmistä vaaditaan ja työhaastattelussa korostanut, miksi juuri minut kannattaa sinne palkata. Toki kaikki työhakemukset ei tuota osumaa, mutta työhaastatteluun päästessäni minulla on yleensä tapana se työpaikka saada.
Kuten toin aloituksessa ilmi, olen tehnyt paljon duuneja, mitä moni ei suostu tekemään, kuten puhelinmyynti ja feissaus. Jopa siivous on monille karmaisevaa. Ja kaupankassalla olo on näille asenneongelmaisille kauhistus, koska hei, siinähän pitää olla ihmisten kanssa tekemisissä! Ja eivät voi mennä esim. varastohommiin, koska hyi, fyysistä työtä, sama vika varmaan siivouksessakin, jne.
Ja kun ihminen ei osaa kirjoittaa työhakemuksia, etsiä itsenäisesti työpaikkailmoituksia netistä, mennä ajoissa työhaastatteluun ja suoriutua joka päivä säntillisesti töihin niin eihän se sinne töihin myöskään päädy.
Väitän kuitenkin, että jossei nirsoile, niin tekevä, ahkera ihminen normaaleilla kirjoitus- ja kommunikointitaidoilla pääsee kyllä Suomessa töihin, jos on vähänkään järkeä päässä. Vakkariduunit tietty meillä nuorilla naisilla vähän kiven alla. Itsekin sain vakkaripaikan vasta, kun eivät enää raskauteni takia uskaltaneet purkaa työsopimusta tekaistuin perustein koeajalla. Mutta jos tyytyy niihin 4kk työpätkiin ja on valmis tekemään nirsoilematta kaikkea, mihin oma osaaminen koulutuksen puolesta riittää niin kyllä aina pääsee vähintään puhelinmyyjäksi tai siivoojaksi. Miehillä sitten tuossa vaihtoehtona mm. raksahommat ja muu vähän fyysisempi, mihin ei aina ihan ekana olla naisia palkkaamassa.
No niin, tulihan se sieltä: taas yksi työttömienhaukkumisprovo. Hajaantukaa, ei mitään uutta auringon alla. Menen lukemaan vaikka Raisa Räisäsen vesietsinnöistä tai noista huonoimmista ja oudoimmista kotinikseistä.
Voit ihan vapaasti mennä lukemaan, mikä ikinä sinua kiinnostaakaan. :)
Siteeraan kuitenkin tähän taas tuota aloitusviestin kohtaa:
"Minulle on ihan ok, että joku on työkyvytön fyysisten tai psyykkisten ongelmiensa takia. Voin ihan mielelläni olla tällaisen ihmisen ystävä. Sen sijaan on alkanut oikeasti veetuttaa tuollaisella diipadaapa-asenteella elävät ihmiset, jotka katsovat oikeudekseen loisia toisten (esim. minun) tienaamilla verorahoilla vain siksi, ettei heille ole tarjolla jotain KIVAA työtä..!! Eli tuo asenne alkoi ärsyttää ihan sikana, että loisitaan vaikka loppuelämä, jossei päästä suoraan jonnekin unelmaduuniin."
Mutta ehkä tää sisälukutaidon puute edesauttaa sitä työttömänäkin pysymistä, jos kyky sisältää työpaikkailmoitusten sisältö on samaa tasoa.
Kiitos, ap, kun kerroit totuuden.
.
Kaikki kasvatus ja mielikuvat lähtevät kotoa.
Jos vanhemmat tai vanhempi vain makaa rahallisten tai muunlaisten tukien varassa sohvalla, hyvä, jos saa einesmaksalaatikon lämmitettyä, mitä lapsi tekee? Aika oletettavasti saman.
Hän näkee pienestä pitäen kuinka paistettu kana lentää pureskeltuna suuhun, kun vain makaa.
Ei lapsi ymmärrä, jos ei häntä opasteta muuhun.
.
ADD/ADHD eivät ole välttämättömia eläkesyitä.
Minulla oli adhd-työkaveri, joka teki ihan täysillä töitä siinä missä minäkin ilman adhd:ta.
Vierailija kirjoitti:
Joka iikasta ei ole puhelinmyyjäksi tai feissariksi. Ei sinne päinkään.
Ei varmaan olekaan.
Mutta sitäkään ei oikein voi kokeilematta tietää.
Nyt rupeaa menemään yli nämä sun juttusi. Kaverit on viesti viestiltä muka yhä yksinkertaisempia!!