Lihavuus geenien määräämää? Millä tavalla?
Artikkelissa tutkijat veikkaavat että geenit pitkälle määräävät sen, tuleeko yksilöstä lihava vai hoikka. https://www.newsweek.com/why-do-thin-people-not-get-fat-they-got-lucky-…
Tutkimuksessa saatiin selville, että (yllätys yllätys) lihavien sukulaisissa oli paljon lihavia, kun taas hoikkien sukulaisissa paljon hoikkia. Siten pääteltiin, että geneettinen tekijä on vahva. Toisaalta eihän tuo kerro kuin sen, että joissain perheissä on huonommat ja epäterveellisemmät syömistottumukset.
Oletin että kyseessä on aineenvaihduntaan vaikuttava geeniyhdistelmä, mutta ilmeisesti kyseessä on syömistottumuksiin vaikuttava geeniyhdistelmä (jota ei ole löydetty, vaan on tutkijoiden spekulaatiota).
Tutkijoiden kysymys ei ollut "miksi saman verran syövistä osa on hoikkia ja osa lihavia?", vaan he koettivat selvittää, miksi samalle ruokamäärälle ja -laadulle "altistuneista" ihmisistä osa oli hoikkia ja osa lihavia. "He explained that around a third of people in most countries are slender regardless of being exposed to unhealthy foods."
Mitä tuo "to be exposed" tarkoittaa käytännössä? Sitäkö, että kun menet ruokaostoksille, geenisi määräävät, mitä nakkaat kärryyn?
Kommentit (147)
Vierailija kirjoitti:
Se on jännä että ne geenit sitten mystisesti ilmeisesti vaihtuu kun ihminen alkaa urheilla ja vähän katsoa mitä syö.
Tiesitkö, että kaikki geenit eivät ole aktiivisena ja niitä todellakin voi sammuttaa ja taas toisaalta käynnistää. Siihen voi vaikuttaa osittain elintavoilla ja siksi erittäin paljon huonoja geenejä omaavan ihmisen olisi tärkeää elää erittäin terveellisesti, jos haluaa olla keskivertoterve. Reiluako, ei, mutta niin se vaan menee.
Toisaalta hyvien geenien ihmiset voisivat pikkasen tulla alas sieltä jalustaltaan ja tajuta, etteivät kaikki asiat ole kaikille yhtä helppoja. Olen mensan entinen jäsen eikä minulle tulisi mieleenkään ylenkatsoa ihmisiä, joiden on vaikeampi hoksata asioita ja syyseuraussuhteita kuin minun. Ymmärrän, ettei kaikki ole kaikille yhtä helppoa tai vaikeaa.
Vierailija kirjoitti:
Se on jännä että ne geenit sitten mystisesti ilmeisesti vaihtuu kun ihminen alkaa urheilla ja vähän katsoa mitä syö.
Herkempi taipumus lihomiseen on silti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä ne lihavat ihmiset vain syövät enemmän, mitään sen suurempaa salaisuutta siinä ei ole.
Monestihan näillä "geneettisesti" lihavilla myös lemmikit ovat järjettömän lihavia. Se vain on niin äärimmäisen helppoa huijata itseään, että "ei syö juuri mitään".
Itselle on kertynyt parin viime vuoden aikana 15 ylimääräistä kiloa ja itsekin kovin vakuuttelen itselleni, että "vaikka en syö juuri mitään" se vain, että kun aloitin kirjaamaan KAIKEN syömiseni, niin kyllä sitä vaan tulee niitä kaloreita napsittua yllättävän paljon huomaamatta. Sittenhän sitä jättää kirjaamatta osan, kun "ei se oo niin paljoa" tai sitten hävettää katsoa, kuinka paljon syö.
Nyt kun on tarkoitus pudottaa nuo läskit niin on ei ole tarvinnut nähdä nälkää, kun on tarkastellut mitä syö.
Sukulaiseni ovat todella lihavia ja kyllä sen huomaa heidän käytökseksään, koko ajan napostellaan jotakin samalla selittäen "Kun ei syö mitään"... kaupasta ostetaan leivoksia jne. ja niitä valitettavasti tuodaan myös minun kotiini. Itse en syö, mutta puolisolle ruoan pois heittäminen ei ole vaihtoehto, niin sitten noita mussuttaa puoliso ja lapset ja hekin lihovat.
Myös kauppojen karkkitarjoukset, eilen teki mieli suklaata ja mietin sitten, että onko pientä patukkaa juuri sitä suklaata, mitä halusin, ei ollut. Suklaat olivat kuitenkin tarjouksessa 5 levyä kympillä ja mietittiin siinä, et ostetaanko. Sanoin sitten, että sitä saa ostaa myös vain sen yhden levyn, vaikka siinä paljousalennus onkin...
Entäpä kun joku toinen syö yhtälailla mitä sattuu eikä liho.
Tuossa ihan hyvin sanottiin, että liikalihavuuteen yleensä liittyy epäterveet elintavat ja ylensyönti, mutta rajanveto ylipainon ja normaalipainon ja hoikkuuden välillä onkin sitten epäselvempi.
Oikeasti ns. Läpipaskoja on todella vähän. Usein kun mitataan koko päivän syömiset, se hoikka yllättäen syökin kokonaisuudessaan paljon vähemmän ja liikkuu enemmän. Hän saattaa itse sanoa että ”voi syödä mitä vaan” mutta oikeasti syö paljon vähemmän.
Tuon ketjussa mainitun tutkimuksen mukaan "40 prosenttia hoikista osallistujista kertoi rakastavansa ruokaa ja syövänsä mielitekojensa mukaan ilman lihomista."
Ja englanninkielisessä versiossa sanottiin, että olisi aika pikkuhiljaa luopua siitä ajatuksesta, että hoikat ihmiset olisivat jotenkin enemmän itsensä hallitsevia ja tahdonvoimaisempia kuin ylipainoiset.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Seli seli.
Jos syö enemmän kuin kuluttaa, lihoo. Jostain muusta rikkoutuvat fysiikan lait ja Nobel odottaa.
Eli se on 99% tapauksista itse hankittua läskiā jota peilissänne näette, muutamat nestettä elimistöön keräävät lääkitykset/sairaudet poislukien.Siksi syönkin mitä mieli tekee sen enempää miettimättä.
On se hieman väärin, että Mirja voi syödä saman määrän lihomatta kuin minä. Siksi olen lakannut välittämästä. Tämän huomaa saman perheen ja ruokatottumusten äärellä parhaiten.
Onneksi kuitenkin lääketiede kehittyy ja lihavuuteen löytyy kohta ratkaisu.
Siihen on jo ratkaisu: liiku enemmän, syö vähemmän.
Miksi? Nautin elämästä enemmän näin ja juuri oli tutkimus, että pitkän iän salaisuus on elämästä nauttiminen. Siksi on paljon lihavia mummoja, jotka elää vanhaksi. Vastoin AV-lakeja.
Sinä kirjoitit ”siihen löytyy kohta ratkaisu.” Vastasin että siihen on jo ratkaisu. Minulle on ihan sama miten lihava olet ja koska kuolet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se on jännä että ne geenit sitten mystisesti ilmeisesti vaihtuu kun ihminen alkaa urheilla ja vähän katsoa mitä syö.
Tiesitkö, että kaikki geenit eivät ole aktiivisena ja niitä todellakin voi sammuttaa ja taas toisaalta käynnistää. Siihen voi vaikuttaa osittain elintavoilla ja siksi erittäin paljon huonoja geenejä omaavan ihmisen olisi tärkeää elää erittäin terveellisesti, jos haluaa olla keskivertoterve. Reiluako, ei, mutta niin se vaan menee.
Toisaalta hyvien geenien ihmiset voisivat pikkasen tulla alas sieltä jalustaltaan ja tajuta, etteivät kaikki asiat ole kaikille yhtä helppoja. Olen mensan entinen jäsen eikä minulle tulisi mieleenkään ylenkatsoa ihmisiä, joiden on vaikeampi hoksata asioita ja syyseuraussuhteita kuin minun. Ymmärrän, ettei kaikki ole kaikille yhtä helppoa tai vaikeaa.
Onko sinusta sitten reilua että Pirkko joka on laihduttanut ja joutuu joka päivä kamppailemaan itsensä kanssa ettei osta sitä suklaalevyä, saa kuulla miten ”helppo sinun on... ne on ne geenit jotka sinut hoikkana pitää.. tulepa alas jalustalta et sinä joudu mitään tekemään kun geenit sinulla on semmoiset...” ?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä ne lihavat ihmiset vain syövät enemmän, mitään sen suurempaa salaisuutta siinä ei ole.
Monestihan näillä "geneettisesti" lihavilla myös lemmikit ovat järjettömän lihavia. Se vain on niin äärimmäisen helppoa huijata itseään, että "ei syö juuri mitään".
Itselle on kertynyt parin viime vuoden aikana 15 ylimääräistä kiloa ja itsekin kovin vakuuttelen itselleni, että "vaikka en syö juuri mitään" se vain, että kun aloitin kirjaamaan KAIKEN syömiseni, niin kyllä sitä vaan tulee niitä kaloreita napsittua yllättävän paljon huomaamatta. Sittenhän sitä jättää kirjaamatta osan, kun "ei se oo niin paljoa" tai sitten hävettää katsoa, kuinka paljon syö.
Nyt kun on tarkoitus pudottaa nuo läskit niin on ei ole tarvinnut nähdä nälkää, kun on tarkastellut mitä syö.
Sukulaiseni ovat todella lihavia ja kyllä sen huomaa heidän käytökseksään, koko ajan napostellaan jotakin samalla selittäen "Kun ei syö mitään"... kaupasta ostetaan leivoksia jne. ja niitä valitettavasti tuodaan myös minun kotiini. Itse en syö, mutta puolisolle ruoan pois heittäminen ei ole vaihtoehto, niin sitten noita mussuttaa puoliso ja lapset ja hekin lihovat.
Myös kauppojen karkkitarjoukset, eilen teki mieli suklaata ja mietin sitten, että onko pientä patukkaa juuri sitä suklaata, mitä halusin, ei ollut. Suklaat olivat kuitenkin tarjouksessa 5 levyä kympillä ja mietittiin siinä, et ostetaanko. Sanoin sitten, että sitä saa ostaa myös vain sen yhden levyn, vaikka siinä paljousalennus onkin...
Entäpä kun joku toinen syö yhtälailla mitä sattuu eikä liho.
Tuossa ihan hyvin sanottiin, että liikalihavuuteen yleensä liittyy epäterveet elintavat ja ylensyönti, mutta rajanveto ylipainon ja normaalipainon ja hoikkuuden välillä onkin sitten epäselvempi.
Oikeasti ns. Läpipaskoja on todella vähän. Usein kun mitataan koko päivän syömiset, se hoikka yllättäen syökin kokonaisuudessaan paljon vähemmän ja liikkuu enemmän. Hän saattaa itse sanoa että ”voi syödä mitä vaan” mutta oikeasti syö paljon vähemmän.
No, voisin käyttää esimerkkinä itseäni ja kämppistäni, kun oltiin parikymppisiä opiskelijoita. Molemmat elettiin ihan samalla tavalla tyyliin joka viikonloppu alkoholia, syötiin reippaasti herkkuja, nuudeleita ja pizzaa ja eineksiä, liikuntaa sen verran, että käveltiin 500 metrin päähän kauppaan... Minä en lihonut yhtään, vaikkakin tuollainen "rankka" elämäntyyli tuntui kehossa ja mielessä ja oli pakko muuttaa elämäntapoja. Kämppis taas lihosi ihan yhtäkkiä sen 15 kg. Ja oikeasti oltiin, kuin paita ja perse eli tiedettiin miten kumpikin elää... Mistä tämä mielestäsi johtuu? Olen ollut aina hoikkarakenteinen ja tämä kämppikseni oli myös todella hoikka ja saikin yllättäen lisäkiloja ja minä en.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä ne lihavat ihmiset vain syövät enemmän, mitään sen suurempaa salaisuutta siinä ei ole.
Monestihan näillä "geneettisesti" lihavilla myös lemmikit ovat järjettömän lihavia. Se vain on niin äärimmäisen helppoa huijata itseään, että "ei syö juuri mitään".
Itselle on kertynyt parin viime vuoden aikana 15 ylimääräistä kiloa ja itsekin kovin vakuuttelen itselleni, että "vaikka en syö juuri mitään" se vain, että kun aloitin kirjaamaan KAIKEN syömiseni, niin kyllä sitä vaan tulee niitä kaloreita napsittua yllättävän paljon huomaamatta. Sittenhän sitä jättää kirjaamatta osan, kun "ei se oo niin paljoa" tai sitten hävettää katsoa, kuinka paljon syö.
Nyt kun on tarkoitus pudottaa nuo läskit niin on ei ole tarvinnut nähdä nälkää, kun on tarkastellut mitä syö.
Sukulaiseni ovat todella lihavia ja kyllä sen huomaa heidän käytökseksään, koko ajan napostellaan jotakin samalla selittäen "Kun ei syö mitään"... kaupasta ostetaan leivoksia jne. ja niitä valitettavasti tuodaan myös minun kotiini. Itse en syö, mutta puolisolle ruoan pois heittäminen ei ole vaihtoehto, niin sitten noita mussuttaa puoliso ja lapset ja hekin lihovat.
Myös kauppojen karkkitarjoukset, eilen teki mieli suklaata ja mietin sitten, että onko pientä patukkaa juuri sitä suklaata, mitä halusin, ei ollut. Suklaat olivat kuitenkin tarjouksessa 5 levyä kympillä ja mietittiin siinä, et ostetaanko. Sanoin sitten, että sitä saa ostaa myös vain sen yhden levyn, vaikka siinä paljousalennus onkin...
Entäpä kun joku toinen syö yhtälailla mitä sattuu eikä liho.
Tuossa ihan hyvin sanottiin, että liikalihavuuteen yleensä liittyy epäterveet elintavat ja ylensyönti, mutta rajanveto ylipainon ja normaalipainon ja hoikkuuden välillä onkin sitten epäselvempi.
Oikeasti ns. Läpipaskoja on todella vähän. Usein kun mitataan koko päivän syömiset, se hoikka yllättäen syökin kokonaisuudessaan paljon vähemmän ja liikkuu enemmän. Hän saattaa itse sanoa että ”voi syödä mitä vaan” mutta oikeasti syö paljon vähemmän.
No, voisin käyttää esimerkkinä itseäni ja kämppistäni, kun oltiin parikymppisiä opiskelijoita. Molemmat elettiin ihan samalla tavalla tyyliin joka viikonloppu alkoholia, syötiin reippaasti herkkuja, nuudeleita ja pizzaa ja eineksiä, liikuntaa sen verran, että käveltiin 500 metrin päähän kauppaan... Minä en lihonut yhtään, vaikkakin tuollainen "rankka" elämäntyyli tuntui kehossa ja mielessä ja oli pakko muuttaa elämäntapoja. Kämppis taas lihosi ihan yhtäkkiä sen 15 kg. Ja oikeasti oltiin, kuin paita ja perse eli tiedettiin miten kumpikin elää... Mistä tämä mielestäsi johtuu? Olen ollut aina hoikkarakenteinen ja tämä kämppikseni oli myös todella hoikka ja saikin yllättäen lisäkiloja ja minä en.
Näitten denialistien selitys on tietysti se, että kämppis söi salaa :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Seli seli.
Jos syö enemmän kuin kuluttaa, lihoo. Jostain muusta rikkoutuvat fysiikan lait ja Nobel odottaa.
Eli se on 99% tapauksista itse hankittua läskiā jota peilissänne näette, muutamat nestettä elimistöön keräävät lääkitykset/sairaudet poislukien.Siksi syönkin mitä mieli tekee sen enempää miettimättä.
On se hieman väärin, että Mirja voi syödä saman määrän lihomatta kuin minä. Siksi olen lakannut välittämästä. Tämän huomaa saman perheen ja ruokatottumusten äärellä parhaiten.
Onneksi kuitenkin lääketiede kehittyy ja lihavuuteen löytyy kohta ratkaisu.
Siihen on jo ratkaisu: liiku enemmän, syö vähemmän.
Miksi? Nautin elämästä enemmän näin ja juuri oli tutkimus, että pitkän iän salaisuus on elämästä nauttiminen. Siksi on paljon lihavia mummoja, jotka elää vanhaksi. Vastoin AV-lakeja.
Sinä kirjoitit ”siihen löytyy kohta ratkaisu.” Vastasin että siihen on jo ratkaisu. Minulle on ihan sama miten lihava olet ja koska kuolet.
Ei 500 kcal per päivä ole mikään ratkaisu. Kiitos kuitenkin yrittämisestä!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se on jännä että ne geenit sitten mystisesti ilmeisesti vaihtuu kun ihminen alkaa urheilla ja vähän katsoa mitä syö.
Tiesitkö, että kaikki geenit eivät ole aktiivisena ja niitä todellakin voi sammuttaa ja taas toisaalta käynnistää. Siihen voi vaikuttaa osittain elintavoilla ja siksi erittäin paljon huonoja geenejä omaavan ihmisen olisi tärkeää elää erittäin terveellisesti, jos haluaa olla keskivertoterve. Reiluako, ei, mutta niin se vaan menee.
Toisaalta hyvien geenien ihmiset voisivat pikkasen tulla alas sieltä jalustaltaan ja tajuta, etteivät kaikki asiat ole kaikille yhtä helppoja. Olen mensan entinen jäsen eikä minulle tulisi mieleenkään ylenkatsoa ihmisiä, joiden on vaikeampi hoksata asioita ja syyseuraussuhteita kuin minun. Ymmärrän, ettei kaikki ole kaikille yhtä helppoa tai vaikeaa.
Onko sinusta sitten reilua että Pirkko joka on laihduttanut ja joutuu joka päivä kamppailemaan itsensä kanssa ettei osta sitä suklaalevyä, saa kuulla miten ”helppo sinun on... ne on ne geenit jotka sinut hoikkana pitää.. tulepa alas jalustalta et sinä joudu mitään tekemään kun geenit sinulla on semmoiset...” ?
Eiköhän Pirkko voi näyttää itsestään "ennen" kuvan tai ihan vaan kertoa itsestään ja sen jälkeen saa suitsutusta tekemästään elämänmuutoksesta.
Tuossa tarkoitettiin luontaisesti hoikkia muutenkin, ei niitä, jotka ovat hoikkia pakottamalla kehonsa siihen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä ne lihavat ihmiset vain syövät enemmän, mitään sen suurempaa salaisuutta siinä ei ole.
Monestihan näillä "geneettisesti" lihavilla myös lemmikit ovat järjettömän lihavia. Se vain on niin äärimmäisen helppoa huijata itseään, että "ei syö juuri mitään".
Itselle on kertynyt parin viime vuoden aikana 15 ylimääräistä kiloa ja itsekin kovin vakuuttelen itselleni, että "vaikka en syö juuri mitään" se vain, että kun aloitin kirjaamaan KAIKEN syömiseni, niin kyllä sitä vaan tulee niitä kaloreita napsittua yllättävän paljon huomaamatta. Sittenhän sitä jättää kirjaamatta osan, kun "ei se oo niin paljoa" tai sitten hävettää katsoa, kuinka paljon syö.
Nyt kun on tarkoitus pudottaa nuo läskit niin on ei ole tarvinnut nähdä nälkää, kun on tarkastellut mitä syö.
Sukulaiseni ovat todella lihavia ja kyllä sen huomaa heidän käytökseksään, koko ajan napostellaan jotakin samalla selittäen "Kun ei syö mitään"... kaupasta ostetaan leivoksia jne. ja niitä valitettavasti tuodaan myös minun kotiini. Itse en syö, mutta puolisolle ruoan pois heittäminen ei ole vaihtoehto, niin sitten noita mussuttaa puoliso ja lapset ja hekin lihovat.
Myös kauppojen karkkitarjoukset, eilen teki mieli suklaata ja mietin sitten, että onko pientä patukkaa juuri sitä suklaata, mitä halusin, ei ollut. Suklaat olivat kuitenkin tarjouksessa 5 levyä kympillä ja mietittiin siinä, et ostetaanko. Sanoin sitten, että sitä saa ostaa myös vain sen yhden levyn, vaikka siinä paljousalennus onkin...
Entäpä kun joku toinen syö yhtälailla mitä sattuu eikä liho.
Tuossa ihan hyvin sanottiin, että liikalihavuuteen yleensä liittyy epäterveet elintavat ja ylensyönti, mutta rajanveto ylipainon ja normaalipainon ja hoikkuuden välillä onkin sitten epäselvempi.
Oikeasti ns. Läpipaskoja on todella vähän. Usein kun mitataan koko päivän syömiset, se hoikka yllättäen syökin kokonaisuudessaan paljon vähemmän ja liikkuu enemmän. Hän saattaa itse sanoa että ”voi syödä mitä vaan” mutta oikeasti syö paljon vähemmän.
No, voisin käyttää esimerkkinä itseäni ja kämppistäni, kun oltiin parikymppisiä opiskelijoita. Molemmat elettiin ihan samalla tavalla tyyliin joka viikonloppu alkoholia, syötiin reippaasti herkkuja, nuudeleita ja pizzaa ja eineksiä, liikuntaa sen verran, että käveltiin 500 metrin päähän kauppaan... Minä en lihonut yhtään, vaikkakin tuollainen "rankka" elämäntyyli tuntui kehossa ja mielessä ja oli pakko muuttaa elämäntapoja. Kämppis taas lihosi ihan yhtäkkiä sen 15 kg. Ja oikeasti oltiin, kuin paita ja perse eli tiedettiin miten kumpikin elää... Mistä tämä mielestäsi johtuu? Olen ollut aina hoikkarakenteinen ja tämä kämppikseni oli myös todella hoikka ja saikin yllättäen lisäkiloja ja minä en.
Näitten denialistien selitys on tietysti se, että kämppis söi salaa :)
Ei syönyt ja mielestäni on ihan selvääkin, että tuollaisella elämäntyylillä lihoo, mutta minä en lihonut. En kuitenkaan kovin hyvin voinut ja hengästyin helposti, kun joutui kävelemään kolmanteen kerrokseen. Ihoni oli myös rasvainen ja näppyinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä ne lihavat ihmiset vain syövät enemmän, mitään sen suurempaa salaisuutta siinä ei ole.
Monestihan näillä "geneettisesti" lihavilla myös lemmikit ovat järjettömän lihavia. Se vain on niin äärimmäisen helppoa huijata itseään, että "ei syö juuri mitään".
Itselle on kertynyt parin viime vuoden aikana 15 ylimääräistä kiloa ja itsekin kovin vakuuttelen itselleni, että "vaikka en syö juuri mitään" se vain, että kun aloitin kirjaamaan KAIKEN syömiseni, niin kyllä sitä vaan tulee niitä kaloreita napsittua yllättävän paljon huomaamatta. Sittenhän sitä jättää kirjaamatta osan, kun "ei se oo niin paljoa" tai sitten hävettää katsoa, kuinka paljon syö.
Nyt kun on tarkoitus pudottaa nuo läskit niin on ei ole tarvinnut nähdä nälkää, kun on tarkastellut mitä syö.
Sukulaiseni ovat todella lihavia ja kyllä sen huomaa heidän käytökseksään, koko ajan napostellaan jotakin samalla selittäen "Kun ei syö mitään"... kaupasta ostetaan leivoksia jne. ja niitä valitettavasti tuodaan myös minun kotiini. Itse en syö, mutta puolisolle ruoan pois heittäminen ei ole vaihtoehto, niin sitten noita mussuttaa puoliso ja lapset ja hekin lihovat.
Myös kauppojen karkkitarjoukset, eilen teki mieli suklaata ja mietin sitten, että onko pientä patukkaa juuri sitä suklaata, mitä halusin, ei ollut. Suklaat olivat kuitenkin tarjouksessa 5 levyä kympillä ja mietittiin siinä, et ostetaanko. Sanoin sitten, että sitä saa ostaa myös vain sen yhden levyn, vaikka siinä paljousalennus onkin...
Entäpä kun joku toinen syö yhtälailla mitä sattuu eikä liho.
Tuossa ihan hyvin sanottiin, että liikalihavuuteen yleensä liittyy epäterveet elintavat ja ylensyönti, mutta rajanveto ylipainon ja normaalipainon ja hoikkuuden välillä onkin sitten epäselvempi.
Oikeasti ns. Läpipaskoja on todella vähän. Usein kun mitataan koko päivän syömiset, se hoikka yllättäen syökin kokonaisuudessaan paljon vähemmän ja liikkuu enemmän. Hän saattaa itse sanoa että ”voi syödä mitä vaan” mutta oikeasti syö paljon vähemmän.
No, voisin käyttää esimerkkinä itseäni ja kämppistäni, kun oltiin parikymppisiä opiskelijoita. Molemmat elettiin ihan samalla tavalla tyyliin joka viikonloppu alkoholia, syötiin reippaasti herkkuja, nuudeleita ja pizzaa ja eineksiä, liikuntaa sen verran, että käveltiin 500 metrin päähän kauppaan... Minä en lihonut yhtään, vaikkakin tuollainen "rankka" elämäntyyli tuntui kehossa ja mielessä ja oli pakko muuttaa elämäntapoja. Kämppis taas lihosi ihan yhtäkkiä sen 15 kg. Ja oikeasti oltiin, kuin paita ja perse eli tiedettiin miten kumpikin elää... Mistä tämä mielestäsi johtuu? Olen ollut aina hoikkarakenteinen ja tämä kämppikseni oli myös todella hoikka ja saikin yllättäen lisäkiloja ja minä en.
Näitten denialistien selitys on tietysti se, että kämppis söi salaa :)
Oletko oikeasti sitä mieltä että lihavat syövät todella terveellisesti ja liikkuvat paljon mutta silti vaan ovat lihavia? Kuka niitä herkkuja kaupasta sitten ostaa? Pelkästään ne luonnostaan hoikat?
Ai tämmöinen tekosyy nyt ylipainoisilla, heh.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se on jännä että ne geenit sitten mystisesti ilmeisesti vaihtuu kun ihminen alkaa urheilla ja vähän katsoa mitä syö.
Tiesitkö, että kaikki geenit eivät ole aktiivisena ja niitä todellakin voi sammuttaa ja taas toisaalta käynnistää. Siihen voi vaikuttaa osittain elintavoilla ja siksi erittäin paljon huonoja geenejä omaavan ihmisen olisi tärkeää elää erittäin terveellisesti, jos haluaa olla keskivertoterve. Reiluako, ei, mutta niin se vaan menee.
Toisaalta hyvien geenien ihmiset voisivat pikkasen tulla alas sieltä jalustaltaan ja tajuta, etteivät kaikki asiat ole kaikille yhtä helppoja. Olen mensan entinen jäsen eikä minulle tulisi mieleenkään ylenkatsoa ihmisiä, joiden on vaikeampi hoksata asioita ja syyseuraussuhteita kuin minun. Ymmärrän, ettei kaikki ole kaikille yhtä helppoa tai vaikeaa.
Onko sinusta sitten reilua että Pirkko joka on laihduttanut ja joutuu joka päivä kamppailemaan itsensä kanssa ettei osta sitä suklaalevyä, saa kuulla miten ”helppo sinun on... ne on ne geenit jotka sinut hoikkana pitää.. tulepa alas jalustalta et sinä joudu mitään tekemään kun geenit sinulla on semmoiset...” ?
Eiköhän Pirkko voi näyttää itsestään "ennen" kuvan tai ihan vaan kertoa itsestään ja sen jälkeen saa suitsutusta tekemästään elämänmuutoksesta.
Tuossa tarkoitettiin luontaisesti hoikkia muutenkin, ei niitä, jotka ovat hoikkia pakottamalla kehonsa siihen.
Ei ole olemassa luontaisesti hoikkia tai heillä on joku sairaus joka estää painon nousun.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Seli seli.
Jos syö enemmän kuin kuluttaa, lihoo. Jostain muusta rikkoutuvat fysiikan lait ja Nobel odottaa.
Eli se on 99% tapauksista itse hankittua läskiā jota peilissänne näette, muutamat nestettä elimistöön keräävät lääkitykset/sairaudet poislukien.Siksi syönkin mitä mieli tekee sen enempää miettimättä.
On se hieman väärin, että Mirja voi syödä saman määrän lihomatta kuin minä. Siksi olen lakannut välittämästä. Tämän huomaa saman perheen ja ruokatottumusten äärellä parhaiten.
Onneksi kuitenkin lääketiede kehittyy ja lihavuuteen löytyy kohta ratkaisu.
Siihen on jo ratkaisu: liiku enemmän, syö vähemmän.
Miksi? Nautin elämästä enemmän näin ja juuri oli tutkimus, että pitkän iän salaisuus on elämästä nauttiminen. Siksi on paljon lihavia mummoja, jotka elää vanhaksi. Vastoin AV-lakeja.
Sinä kirjoitit ”siihen löytyy kohta ratkaisu.” Vastasin että siihen on jo ratkaisu. Minulle on ihan sama miten lihava olet ja koska kuolet.
Ei 500 kcal per päivä ole mikään ratkaisu. Kiitos kuitenkin yrittämisestä!
En tiedä mistä mielikuvituksestasi revit jonkun 500 kilokaloria, minä en sellaista kirjoittanut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä ne lihavat ihmiset vain syövät enemmän, mitään sen suurempaa salaisuutta siinä ei ole.
Monestihan näillä "geneettisesti" lihavilla myös lemmikit ovat järjettömän lihavia. Se vain on niin äärimmäisen helppoa huijata itseään, että "ei syö juuri mitään".
Itselle on kertynyt parin viime vuoden aikana 15 ylimääräistä kiloa ja itsekin kovin vakuuttelen itselleni, että "vaikka en syö juuri mitään" se vain, että kun aloitin kirjaamaan KAIKEN syömiseni, niin kyllä sitä vaan tulee niitä kaloreita napsittua yllättävän paljon huomaamatta. Sittenhän sitä jättää kirjaamatta osan, kun "ei se oo niin paljoa" tai sitten hävettää katsoa, kuinka paljon syö.
Nyt kun on tarkoitus pudottaa nuo läskit niin on ei ole tarvinnut nähdä nälkää, kun on tarkastellut mitä syö.
Sukulaiseni ovat todella lihavia ja kyllä sen huomaa heidän käytökseksään, koko ajan napostellaan jotakin samalla selittäen "Kun ei syö mitään"... kaupasta ostetaan leivoksia jne. ja niitä valitettavasti tuodaan myös minun kotiini. Itse en syö, mutta puolisolle ruoan pois heittäminen ei ole vaihtoehto, niin sitten noita mussuttaa puoliso ja lapset ja hekin lihovat.
Myös kauppojen karkkitarjoukset, eilen teki mieli suklaata ja mietin sitten, että onko pientä patukkaa juuri sitä suklaata, mitä halusin, ei ollut. Suklaat olivat kuitenkin tarjouksessa 5 levyä kympillä ja mietittiin siinä, et ostetaanko. Sanoin sitten, että sitä saa ostaa myös vain sen yhden levyn, vaikka siinä paljousalennus onkin...
Entäpä kun joku toinen syö yhtälailla mitä sattuu eikä liho.
Tuossa ihan hyvin sanottiin, että liikalihavuuteen yleensä liittyy epäterveet elintavat ja ylensyönti, mutta rajanveto ylipainon ja normaalipainon ja hoikkuuden välillä onkin sitten epäselvempi.
Oikeasti ns. Läpipaskoja on todella vähän. Usein kun mitataan koko päivän syömiset, se hoikka yllättäen syökin kokonaisuudessaan paljon vähemmän ja liikkuu enemmän. Hän saattaa itse sanoa että ”voi syödä mitä vaan” mutta oikeasti syö paljon vähemmän.
No, voisin käyttää esimerkkinä itseäni ja kämppistäni, kun oltiin parikymppisiä opiskelijoita. Molemmat elettiin ihan samalla tavalla tyyliin joka viikonloppu alkoholia, syötiin reippaasti herkkuja, nuudeleita ja pizzaa ja eineksiä, liikuntaa sen verran, että käveltiin 500 metrin päähän kauppaan... Minä en lihonut yhtään, vaikkakin tuollainen "rankka" elämäntyyli tuntui kehossa ja mielessä ja oli pakko muuttaa elämäntapoja. Kämppis taas lihosi ihan yhtäkkiä sen 15 kg. Ja oikeasti oltiin, kuin paita ja perse eli tiedettiin miten kumpikin elää... Mistä tämä mielestäsi johtuu? Olen ollut aina hoikkarakenteinen ja tämä kämppikseni oli myös todella hoikka ja saikin yllättäen lisäkiloja ja minä en.
Näitten denialistien selitys on tietysti se, että kämppis söi salaa :)
Oletko oikeasti sitä mieltä että lihavat syövät todella terveellisesti ja liikkuvat paljon mutta silti vaan ovat lihavia? Kuka niitä herkkuja kaupasta sitten ostaa? Pelkästään ne luonnostaan hoikat?
Tuon tutkimuksen kärki oli siinä, että slarvailu syömisissä ja elintavoissa kosahtaa toisiin ja toisiin ei (ainakaan lihavuutena, toki vaikapa korkeana kolesterolina hyvinkin). Ei siinä, että lihava eläisi huipputerveellisesti.
Mutta kaikilta ei voi edellyttää kykyä prosessoida lukemaansa...
Vierailija kirjoitti:
Ai tämmöinen tekosyy nyt ylipainoisilla, heh.
Näetkö siis jostain noiden tutkijoiden painoindeksit?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se on jännä että ne geenit sitten mystisesti ilmeisesti vaihtuu kun ihminen alkaa urheilla ja vähän katsoa mitä syö.
Herkempi taipumus lihomiseen on silti.
Loppu onkin itsekurista kiinni.
Lapsille pitäisi pienestä asti opettaa ettei nälkään kuole heti tunnissa tai parissa, että ei heti kun on nälkä tarvitse hankkia jotain välipalapatukkaa. Kun sitä näläntunnetta sietää n. 10 min alkaa elimistö käyttää varastojaan ja akuutti nälkä menee pois. Ruokaa vain ruoka-aikoina ja monipuolista ruokaa ettei elimistö huudaa nälkää esim. proteiinivajeen vuoksi ja ihminen mättää vaan hiilareita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä ne lihavat ihmiset vain syövät enemmän, mitään sen suurempaa salaisuutta siinä ei ole.
Monestihan näillä "geneettisesti" lihavilla myös lemmikit ovat järjettömän lihavia. Se vain on niin äärimmäisen helppoa huijata itseään, että "ei syö juuri mitään".
Itselle on kertynyt parin viime vuoden aikana 15 ylimääräistä kiloa ja itsekin kovin vakuuttelen itselleni, että "vaikka en syö juuri mitään" se vain, että kun aloitin kirjaamaan KAIKEN syömiseni, niin kyllä sitä vaan tulee niitä kaloreita napsittua yllättävän paljon huomaamatta. Sittenhän sitä jättää kirjaamatta osan, kun "ei se oo niin paljoa" tai sitten hävettää katsoa, kuinka paljon syö.
Nyt kun on tarkoitus pudottaa nuo läskit niin on ei ole tarvinnut nähdä nälkää, kun on tarkastellut mitä syö.
Sukulaiseni ovat todella lihavia ja kyllä sen huomaa heidän käytökseksään, koko ajan napostellaan jotakin samalla selittäen "Kun ei syö mitään"... kaupasta ostetaan leivoksia jne. ja niitä valitettavasti tuodaan myös minun kotiini. Itse en syö, mutta puolisolle ruoan pois heittäminen ei ole vaihtoehto, niin sitten noita mussuttaa puoliso ja lapset ja hekin lihovat.
Myös kauppojen karkkitarjoukset, eilen teki mieli suklaata ja mietin sitten, että onko pientä patukkaa juuri sitä suklaata, mitä halusin, ei ollut. Suklaat olivat kuitenkin tarjouksessa 5 levyä kympillä ja mietittiin siinä, et ostetaanko. Sanoin sitten, että sitä saa ostaa myös vain sen yhden levyn, vaikka siinä paljousalennus onkin...
Entäpä kun joku toinen syö yhtälailla mitä sattuu eikä liho.
Tuossa ihan hyvin sanottiin, että liikalihavuuteen yleensä liittyy epäterveet elintavat ja ylensyönti, mutta rajanveto ylipainon ja normaalipainon ja hoikkuuden välillä onkin sitten epäselvempi.
Oikeasti ns. Läpipaskoja on todella vähän. Usein kun mitataan koko päivän syömiset, se hoikka yllättäen syökin kokonaisuudessaan paljon vähemmän ja liikkuu enemmän. Hän saattaa itse sanoa että ”voi syödä mitä vaan” mutta oikeasti syö paljon vähemmän.
No, voisin käyttää esimerkkinä itseäni ja kämppistäni, kun oltiin parikymppisiä opiskelijoita. Molemmat elettiin ihan samalla tavalla tyyliin joka viikonloppu alkoholia, syötiin reippaasti herkkuja, nuudeleita ja pizzaa ja eineksiä, liikuntaa sen verran, että käveltiin 500 metrin päähän kauppaan... Minä en lihonut yhtään, vaikkakin tuollainen "rankka" elämäntyyli tuntui kehossa ja mielessä ja oli pakko muuttaa elämäntapoja. Kämppis taas lihosi ihan yhtäkkiä sen 15 kg. Ja oikeasti oltiin, kuin paita ja perse eli tiedettiin miten kumpikin elää... Mistä tämä mielestäsi johtuu? Olen ollut aina hoikkarakenteinen ja tämä kämppikseni oli myös todella hoikka ja saikin yllättäen lisäkiloja ja minä en.
Näitten denialistien selitys on tietysti se, että kämppis söi salaa :)
Oletko oikeasti sitä mieltä että lihavat syövät todella terveellisesti ja liikkuvat paljon mutta silti vaan ovat lihavia? Kuka niitä herkkuja kaupasta sitten ostaa? Pelkästään ne luonnostaan hoikat?
Tuossa ei ollut kyse siitä miten lihavat elää, vaan siitä miten 2 samalla tavalla elävää hoikkaa ihmistä kokee epäterveellisen elämäntyylin... Toinen lihoo yhtäkkiä 15 kg ja toisen paino ei liikahda yhtään.
Miksi? Nautin elämästä enemmän näin ja juuri oli tutkimus, että pitkän iän salaisuus on elämästä nauttiminen. Siksi on paljon lihavia mummoja, jotka elää vanhaksi. Vastoin AV-lakeja.