kuoliko ihmiset sata vuotta sitten jos söivät leipää
`Nykyään tuntuu vilja-allergisia olevan joka oksalla.
Kommentit (72)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nälkävuosina 1800-luvun lopulla taikinaan saatettiin lisätä pettua eli männynkaarnaa. Männyn alkaloidit sitten tuhosi maksan vähitellen ja kyllä, jotkut kuoli siihen.
Aikamoista puppua.
"Pettu tarkoittaa ravinnoksi käytettävää männyn jälsi- ja nilakerrosta. Pettumännyn on oltava vähintään viidenkymmenen vuoden ikäinen ja mieluiten ohut- ja sileäkuorinen oksaton puu. Männyn nila irtoaa parhaiten niin sanottuna nila-aikana eli toukokuun loppupuolelta heinäkuun alkuun. Ennen jauhamista pettuliinat on esikäsiteltävä, eli ne paahdetaan tai keitetään haitallisten aineiden (parkkiaineiden, hartsien, vahojen, terpeenien, ligniinien) poistamiseksi.
Petusta valmistetaan pettujauhoja, joilla voidaan leipää leivottaessa korvata osa ruisjauhoista.
Pettuleipää eli pettua eli petäjäistä on Suomessa syöty hätäravintona, kun ruoasta on ollut puutetta, erityisesti suurten kuolonvuosien aikana 1690-luvulla, suurten nälkävuosien aikana 1860-luvulla ja viimeksi vuoden 1918 sisällissodan aikana. Nykyään petun arvostus on kohonnut, sillä pettu sisältää paljon ravintokuitua ja muita terveydelle edullisia aineita, kuten flavonoideja sekä runsaasti rautaa, mangaania ja sinkkiä. Kilo pettujauhoja tyydyttää ihmisen päivittäisen B1- ja B2- sekä C-vitamiinin tarpeen." Lähde: Wikipedia
Onko sun väitteille mitään linkkiä tai muuta tietoa?
Olen miettinyt että miten se ihminen aikoinaan tiesi mistä sitä ravintoa kannattaa raapia kokoon. Tosin syötiinhän sitä nälän heikentäminä epäsopivaakin luonnosta löytyvää. Mutta tuo pettu myös sisälsi hyviä aineita.
Olisko ollut joku perimätieto, mikä kulkenut suusta suuhun. Tavattoman kekseliäshän ihminen on ollut, kun on selvinnyt esim täällä Pohjolan talvessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Heikot kuolivat ja terveimmät jatkoivat sukua. Geeniperimä pysyi hyvänä. Itsekin olisin ehkä kuollut keuhkokuumeeseen lapsena. Ihottumaan ehkä myöhemmin
Nyt monet sairaalloiset jatkavat sukua ja geeniperimä heikkenee. Siksi on yhä enemmän sairaampia.
Jos ne geeniperimältään heikot kuolivat tuolloin, miten ihmeessä meillä on nyt niitä, joilla on heikko geeniperimä?
Koska se sama geeniperimä on edelleen olemassa näissäkin ihmisissä, jotka jatkavat sukua. Mihinkäs ne geenit sieltä katoais?
Kun huonogeeniset ei jatka sukua, niin totta ihmeessä geenistö paranee.
Miten niin? Geenien periytyminen on kuin lottoa, et voi yhtään tietää mitkä periytyy ja mitkä ei. Miksi luulet, että ne huonoimmat geenit eivät yhtäkkiä enää periytyisikään?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Heikot kuolivat ja terveimmät jatkoivat sukua. Geeniperimä pysyi hyvänä. Itsekin olisin ehkä kuollut keuhkokuumeeseen lapsena. Ihottumaan ehkä myöhemmin
Nyt monet sairaalloiset jatkavat sukua ja geeniperimä heikkenee. Siksi on yhä enemmän sairaampia.
Jos ne geeniperimältään heikot kuolivat tuolloin, miten ihmeessä meillä on nyt niitä, joilla on heikko geeniperimä?
Koska se sama geeniperimä on edelleen olemassa näissäkin ihmisissä, jotka jatkavat sukua. Mihinkäs ne geenit sieltä katoais?
Kun huonogeeniset ei jatka sukua, niin totta ihmeessä geenistö paranee.
Miten niin? Geenien periytyminen on kuin lottoa, et voi yhtään tietää mitkä periytyy ja mitkä ei. Miksi luulet, että ne huonoimmat geenit eivät yhtäkkiä enää periytyisikään?
Jos se huonon geenin kantaja kuolee sukupuuttoon ( ei saa jälkeläisiä ), niin ei se geenivirhe enää mene eteenpäin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei, toki silloinkin oli keliaakikkoja yms mutta kun asiaa ei tiedetty viljan aiheuttamaksi niin saattoi heille käydä huonosti.
Sinänsä alkuun viljan keksiminen johti ihmiskunnan terveyden huononemiseen, mutta syy ei ole se että vilja on myrkkyä, vaan se että maanviljelyksestä innostuneet ihmiset alkoivat syödä lähes pelkästään viljaa (tai riisiä, tai mitä milläkn alueella viljeltiin). Metsästäjä-keräilijänä ruokavalio oli ollut tosi monipuolinen, paljon eri syötyjä kasvi- ja eläinlajeja. Mutta nyt kun oli runsaasti helpolla saatavana kaloreita viljelykasvista niin sillä se maha sitten täytettiin, ehkä jotain paikallista proteiininlähdettä (kala, kotieläimen liha) mukaan. Silloin ei tiedetty vitamiineista ja kivennäisaineista joten kellekään ei tullut edes mieleen, ettei pelkällä viljalla ja lihalla voi hyvin pidempään.
Viljan keksiminen ruuanlähteeksi on itse asiassa auttanut sivilisaatioita kehittymään. Koko ylläoleva teksti on sellaista mutua ja satua, että ei taida ravitsemuksen ja historian tietämys olla vahvoja aiheita. Saati kasvibiologia tai maantieto. Otan osaa.
Pidemmän päälle, kyllä näin on käynyt. Mutta alkuun maanviljelys näyttää arkeologisen tutkimusaineiston perusteella huonontaneen yksittäisten ihmisten vointia ja oloja merkittävästi. Ihmisistä tuli lyhyempiä, enemmän merkkejä sairauksista, todella paljon enemmän väkivaltaisesti kuolleita ja väkivallan jälkiä omaavia ruumiita (koska asetuttiin asumaan paikalleen ja omaisuudesta ja sen suojeelemisesta tuli tärkeämpää kuin vaeltavina metsästäjä-keräilijöinä), keskimääräinen elinikä laski.
Alkuun näytti ettei viljasta seuraa kuin pelkkää huonoa, eli kun sitä alettiin viljellä siinä toivossa että elämä ei ole nin epävarmaa kuin metsästyksen ja keräilyn varassa, niin kävikin niin että vaikka tosiaan kalorien tuotanto kasvoi merkittävästi, alkoi kasvaa myös ruokittavien suiden määrä. Näin loppujen lopuksi aikoihin elämä ei ollut ravinnon puolesta turvatumpaa vaikka olikin viljelys keksitty. Ja siihen vielä nuo lisääntyneet vaivat yksipuolisesta ravinnosta jne. Mutta tosiaan kyllähän siitä sitten vuosituhansien kuluessa paikoilleen asettumisesta ja viljan viljelemisestä alkoi hyötyäkin olla. Ei sitä kummoista sivilisaatiota varmasti olisi kehittynyt jos metsästäjä-keräilijöinä olisi jatkettu. Ja sitten kun yhteiskunnat kehittyivät, myös viljeltävien kasvien määrä monipuolistui, samoin eläinravinto, jolloin alkuperäiset maanviljelyyn siirtymisen haitat hälvenivät. Mutta kauan se kesti päästä samaan edes terveyden ja ravintovarmuuden puolesta kuin metsästäjä-keräilijänä.
Yksinkertaistit ensimmäisessä viestissäsi liian paljon viljan viljelyä ja sait sen vaikuttamaan huonolta, vaikka tarkoitit kirjoittamallasi, että liian yksipuolinen ravinto aiheuttaa hankaluuksia. Sama pätee edelleen.
Ihmettelen, miten huonosti moni syö-pizzoja, sipsiä, limuja. Ja silti syytetään.... viljoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei, toki silloinkin oli keliaakikkoja yms mutta kun asiaa ei tiedetty viljan aiheuttamaksi niin saattoi heille käydä huonosti.
Sinänsä alkuun viljan keksiminen johti ihmiskunnan terveyden huononemiseen, mutta syy ei ole se että vilja on myrkkyä, vaan se että maanviljelyksestä innostuneet ihmiset alkoivat syödä lähes pelkästään viljaa (tai riisiä, tai mitä milläkn alueella viljeltiin). Metsästäjä-keräilijänä ruokavalio oli ollut tosi monipuolinen, paljon eri syötyjä kasvi- ja eläinlajeja. Mutta nyt kun oli runsaasti helpolla saatavana kaloreita viljelykasvista niin sillä se maha sitten täytettiin, ehkä jotain paikallista proteiininlähdettä (kala, kotieläimen liha) mukaan. Silloin ei tiedetty vitamiineista ja kivennäisaineista joten kellekään ei tullut edes mieleen, ettei pelkällä viljalla ja lihalla voi hyvin pidempään.
Viljan keksiminen ruuanlähteeksi on itse asiassa auttanut sivilisaatioita kehittymään. Koko ylläoleva teksti on sellaista mutua ja satua, että ei taida ravitsemuksen ja historian tietämys olla vahvoja aiheita. Saati kasvibiologia tai maantieto. Otan osaa.
Pidemmän päälle, kyllä näin on käynyt. Mutta alkuun maanviljelys näyttää arkeologisen tutkimusaineiston perusteella huonontaneen yksittäisten ihmisten vointia ja oloja merkittävästi. Ihmisistä tuli lyhyempiä, enemmän merkkejä sairauksista, todella paljon enemmän väkivaltaisesti kuolleita ja väkivallan jälkiä omaavia ruumiita (koska asetuttiin asumaan paikalleen ja omaisuudesta ja sen suojeelemisesta tuli tärkeämpää kuin vaeltavina metsästäjä-keräilijöinä), keskimääräinen elinikä laski.
Alkuun näytti ettei viljasta seuraa kuin pelkkää huonoa, eli kun sitä alettiin viljellä siinä toivossa että elämä ei ole nin epävarmaa kuin metsästyksen ja keräilyn varassa, niin kävikin niin että vaikka tosiaan kalorien tuotanto kasvoi merkittävästi, alkoi kasvaa myös ruokittavien suiden määrä. Näin loppujen lopuksi aikoihin elämä ei ollut ravinnon puolesta turvatumpaa vaikka olikin viljelys keksitty. Ja siihen vielä nuo lisääntyneet vaivat yksipuolisesta ravinnosta jne. Mutta tosiaan kyllähän siitä sitten vuosituhansien kuluessa paikoilleen asettumisesta ja viljan viljelemisestä alkoi hyötyäkin olla. Ei sitä kummoista sivilisaatiota varmasti olisi kehittynyt jos metsästäjä-keräilijöinä olisi jatkettu. Ja sitten kun yhteiskunnat kehittyivät, myös viljeltävien kasvien määrä monipuolistui, samoin eläinravinto, jolloin alkuperäiset maanviljelyyn siirtymisen haitat hälvenivät. Mutta kauan se kesti päästä samaan edes terveyden ja ravintovarmuuden puolesta kuin metsästäjä-keräilijänä.
Yksinkertaistit ensimmäisessä viestissäsi liian paljon viljan viljelyä ja sait sen vaikuttamaan huonolta, vaikka tarkoitit kirjoittamallasi, että liian yksipuolinen ravinto aiheuttaa hankaluuksia. Sama pätee edelleen.
Ihmettelen, miten huonosti moni syö-pizzoja, sipsiä, limuja. Ja silti syytetään.... viljoja.
Ihmettele rauhassa. Minä vältän edelleen viljoja. Lempileipäni oli ennen Uotilan hiivaton ruisvuokaleipä.
Nykyään voin syödä gluteenitonta pizzaa silloin tällöin, ilman kärsimystä. Sipseistä en välitä, mutta eipä niistä tule oireitakaan, vaikka se sinua kuinka harmittaisi.
/8
Kyllä, ap, ne kuolivat. Jotkut nopeammin ja jotkut hitaammin. Keliaakikkojen suolisto tuhoutui jo lapsena ja ne kuolivat pois. Toiset saattoivat elää pidempään, mitä nyt vatsa oli ruikulla jatkuvasti ja tauti oli Jumalan rangaistus omista ja vanhempain synneistä. Ja toiset taas saattoivat sydä leipää ilman mitään sen ihmeempää oireilua. Kuolivat sitten vanhoina johonkin muuhun.
Maailma nyt oli muutenkin erilainen ja turha sitä on tähän päivään verrata.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei, toki silloinkin oli keliaakikkoja yms mutta kun asiaa ei tiedetty viljan aiheuttamaksi niin saattoi heille käydä huonosti.
Sinänsä alkuun viljan keksiminen johti ihmiskunnan terveyden huononemiseen, mutta syy ei ole se että vilja on myrkkyä, vaan se että maanviljelyksestä innostuneet ihmiset alkoivat syödä lähes pelkästään viljaa (tai riisiä, tai mitä milläkn alueella viljeltiin). Metsästäjä-keräilijänä ruokavalio oli ollut tosi monipuolinen, paljon eri syötyjä kasvi- ja eläinlajeja. Mutta nyt kun oli runsaasti helpolla saatavana kaloreita viljelykasvista niin sillä se maha sitten täytettiin, ehkä jotain paikallista proteiininlähdettä (kala, kotieläimen liha) mukaan. Silloin ei tiedetty vitamiineista ja kivennäisaineista joten kellekään ei tullut edes mieleen, ettei pelkällä viljalla ja lihalla voi hyvin pidempään.
Viljan keksiminen ruuanlähteeksi on itse asiassa auttanut sivilisaatioita kehittymään. Koko ylläoleva teksti on sellaista mutua ja satua, että ei taida ravitsemuksen ja historian tietämys olla vahvoja aiheita. Saati kasvibiologia tai maantieto. Otan osaa.
Pidemmän päälle, kyllä näin on käynyt. Mutta alkuun maanviljelys näyttää arkeologisen tutkimusaineiston perusteella huonontaneen yksittäisten ihmisten vointia ja oloja merkittävästi. Ihmisistä tuli lyhyempiä, enemmän merkkejä sairauksista, todella paljon enemmän väkivaltaisesti kuolleita ja väkivallan jälkiä omaavia ruumiita (koska asetuttiin asumaan paikalleen ja omaisuudesta ja sen suojeelemisesta tuli tärkeämpää kuin vaeltavina metsästäjä-keräilijöinä), keskimääräinen elinikä laski.
Alkuun näytti ettei viljasta seuraa kuin pelkkää huonoa, eli kun sitä alettiin viljellä siinä toivossa että elämä ei ole nin epävarmaa kuin metsästyksen ja keräilyn varassa, niin kävikin niin että vaikka tosiaan kalorien tuotanto kasvoi merkittävästi, alkoi kasvaa myös ruokittavien suiden määrä. Näin loppujen lopuksi aikoihin elämä ei ollut ravinnon puolesta turvatumpaa vaikka olikin viljelys keksitty. Ja siihen vielä nuo lisääntyneet vaivat yksipuolisesta ravinnosta jne. Mutta tosiaan kyllähän siitä sitten vuosituhansien kuluessa paikoilleen asettumisesta ja viljan viljelemisestä alkoi hyötyäkin olla. Ei sitä kummoista sivilisaatiota varmasti olisi kehittynyt jos metsästäjä-keräilijöinä olisi jatkettu. Ja sitten kun yhteiskunnat kehittyivät, myös viljeltävien kasvien määrä monipuolistui, samoin eläinravinto, jolloin alkuperäiset maanviljelyyn siirtymisen haitat hälvenivät. Mutta kauan se kesti päästä samaan edes terveyden ja ravintovarmuuden puolesta kuin metsästäjä-keräilijänä.
Yksinkertaistit ensimmäisessä viestissäsi liian paljon viljan viljelyä ja sait sen vaikuttamaan huonolta, vaikka tarkoitit kirjoittamallasi, että liian yksipuolinen ravinto aiheuttaa hankaluuksia. Sama pätee edelleen.
Ihmettelen, miten huonosti moni syö-pizzoja, sipsiä, limuja. Ja silti syytetään.... viljoja.
Ihmettele rauhassa. Minä vältän edelleen viljoja. Lempileipäni oli ennen Uotilan hiivaton ruisvuokaleipä.
Nykyään voin syödä gluteenitonta pizzaa silloin tällöin, ilman kärsimystä. Sipseistä en välitä, mutta eipä niistä tule oireitakaan, vaikka se sinua kuinka harmittaisi.
/8
Lukisitko viestini ensin ajatuksella? En puhunut mitään keliaakikoista ym. vaan ihmisistä, jotka syövät yksipuolisesti vaikka onkin paljon valinnanvaraa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sata vuotta sitten vilja oli aivan erilaista kuin nyt. Ei käytetty rounduppia eikä teholannoitteita.
Ihmisillä oli terveet suolet koska ravinto oli a) niukkaa ja b) kasvisvoittoista. Lisäksi mikrobialtistus oli runsaampaa kuin nyt. Liiasta hygieniasta tämä johtuu. Heti itärajan takana loppuvat allergiat ja muu outo niuhotus.
Kerropa nyt, miten ravinto 100 vuotta sitten oli kasvisvoittoista? Ravinto oli vilja- ja perunavoittoista.
Ymmärtääkseni viljat ja peruna ovat kasveja.
Onko minua opetettu yliopistossa väärin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sata vuotta sitten vilja oli aivan erilaista kuin nyt. Ei käytetty rounduppia eikä teholannoitteita.
Ihmisillä oli terveet suolet koska ravinto oli a) niukkaa ja b) kasvisvoittoista. Lisäksi mikrobialtistus oli runsaampaa kuin nyt. Liiasta hygieniasta tämä johtuu. Heti itärajan takana loppuvat allergiat ja muu outo niuhotus.
Kerropa nyt, miten ravinto 100 vuotta sitten oli kasvisvoittoista? Ravinto oli vilja- ja perunavoittoista.
Ymmärtääkseni viljat ja peruna ovat kasveja.
Onko minua opetettu yliopistossa väärin?
Totta, mutta eivät kuulu ravintoympyrään samalla lailla niin kuin tonnikalapurkissa oleva tonnikala ei ole sitä ravitsevinta kalaakaan.
Isoisän sisko kuoli 12-vuotiaana kirkonkirjojen mukaan hivutukseen. Olemme pohdiskelleet, että kyseessä saattoi hyvinkin olla keliakia, jota ei siihen aikaan vielä 1900-luvun alussa tunnettu. Suvussa on myöhemmin tavattu jokunen keliakia-tapaus, joten olemme päätelleet, että nuori Miinakin ehkä kuoli siihen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sata vuotta sitten vilja oli aivan erilaista kuin nyt. Ei käytetty rounduppia eikä teholannoitteita.
Ihmisillä oli terveet suolet koska ravinto oli a) niukkaa ja b) kasvisvoittoista. Lisäksi mikrobialtistus oli runsaampaa kuin nyt. Liiasta hygieniasta tämä johtuu. Heti itärajan takana loppuvat allergiat ja muu outo niuhotus.
Kerropa nyt, miten ravinto 100 vuotta sitten oli kasvisvoittoista? Ravinto oli vilja- ja perunavoittoista.
Ymmärtääkseni viljat ja peruna ovat kasveja.
Onko minua opetettu yliopistossa väärin?Totta, mutta eivät kuulu ravintoympyrään samalla lailla niin kuin tonnikalapurkissa oleva tonnikala ei ole sitä ravitsevinta kalaakaan.
Miksi ihmeessä jankutat jostain ympyrästä ja pyramidista kokoajan, kun ei liity asiaan.
Näinhän se oli ennen, ihmiset tekivät lapsensa siinä 20 v kieppeillä, ensimmäinen mieluummin alle kuin yli. Lapset ehtivät aikuisikään ja sillon vanhempi polvi jouti jo kuolla. Eivät ehtineet edes vanhuuden tauteihin sairastua.