kuoliko ihmiset sata vuotta sitten jos söivät leipää

Heikot kuolivat ja terveimmät jatkoivat sukua. Geeniperimä pysyi hyvänä. Itsekin olisin ehkä kuollut keuhkokuumeeseen lapsena. Ihottumaan ehkä myöhemmin

Nyt monet sairaalloiset jatkavat sukua ja geeniperimä heikkenee. Siksi on yhä enemmän sairaampia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sata vuotta sitten vilja oli aivan erilaista kuin nyt. Ei käytetty rounduppia eikä teholannoitteita.

Ihmisillä oli terveet suolet koska ravinto oli a) niukkaa ja b) kasvisvoittoista. Lisäksi mikrobialtistus oli runsaampaa kuin nyt. Liiasta hygieniasta tämä johtuu. Heti itärajan takana loppuvat allergiat ja muu outo niuhotus.

Kerropa nyt, miten ravinto 100 vuotta sitten oli kasvisvoittoista? Ravinto oli vilja- ja perunavoittoista.

Mitä ne viljat ja peruna on, jos ei kasvisruokaa?

No jos puhutaan kasviksista ruokavaliossa, niin viljatuotteita ja perunaa ei lasketa kasviksi esim. lautasmallissa, vaan ne ovat omassa ryhmässään.

Taidat olla aito vatipää.

Lihaako ne sinusta ovat.

Vierailija kirjoitti:

Heikot kuolivat ja terveimmät jatkoivat sukua. Geeniperimä pysyi hyvänä. Itsekin olisin ehkä kuollut keuhkokuumeeseen lapsena. Ihottumaan ehkä myöhemmin

Nyt monet sairaalloiset jatkavat sukua ja geeniperimä heikkenee. Siksi on yhä enemmän sairaampia.

Jos ne geeniperimältään heikot kuolivat tuolloin, miten ihmeessä meillä on nyt niitä, joilla on heikko geeniperimä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sata vuotta sitten vilja oli aivan erilaista kuin nyt. Ei käytetty rounduppia eikä teholannoitteita.

Ihmisillä oli terveet suolet koska ravinto oli a) niukkaa ja b) kasvisvoittoista. Lisäksi mikrobialtistus oli runsaampaa kuin nyt. Liiasta hygieniasta tämä johtuu. Heti itärajan takana loppuvat allergiat ja muu outo niuhotus.

Kerropa nyt, miten ravinto 100 vuotta sitten oli kasvisvoittoista? Ravinto oli vilja- ja perunavoittoista.

Mitä ne viljat ja peruna on, jos ei kasvisruokaa?

No jos puhutaan kasviksista ruokavaliossa, niin viljatuotteita ja perunaa ei lasketa kasviksi esim. lautasmallissa, vaan ne ovat omassa ryhmässään.

Taidat olla aito vatipää.

Lihaako ne sinusta ovat.

Tuossa oli nyt se vastaus. Jos keskustelusi perusteluu nimittelyyn, niin ole hyvä ja keskustele itseksesi.

Vierailija kirjoitti:

Nälkävuosina 1800-luvun lopulla taikinaan saatettiin lisätä pettua eli männynkaarnaa. Männyn alkaloidit sitten tuhosi maksan vähitellen ja kyllä, jotkut kuoli siihen.

Aikamoista puppua.

"Pettu tarkoittaa ravinnoksi käytettävää männyn jälsi- ja nilakerrosta.  Pettumännyn on oltava vähintään viidenkymmenen vuoden ikäinen ja mieluiten ohut- ja sileäkuorinen oksaton puu. Männyn nila irtoaa parhaiten niin sanottuna nila-aikana eli toukokuun loppupuolelta heinäkuun alkuun. Ennen jauhamista pettuliinat on esikäsiteltävä, eli ne paahdetaan tai keitetään haitallisten aineiden (parkkiaineiden, hartsien, vahojen, terpeenien, ligniinien) poistamiseksi.

Petusta valmistetaan pettujauhoja, joilla voidaan leipää leivottaessa korvata osa ruisjauhoista.

Pettuleipää eli pettua eli petäjäistä on Suomessa syöty hätäravintona, kun ruoasta on ollut puutetta, erityisesti suurten kuolonvuosien aikana 1690-luvulla, suurten nälkävuosien aikana 1860-luvulla ja viimeksi vuoden 1918 sisällissodan aikana. Nykyään petun arvostus on kohonnut, sillä pettu sisältää paljon ravintokuitua ja muita terveydelle edullisia aineita, kuten flavonoideja sekä runsaasti rautaa, mangaania ja sinkkiä. Kilo pettujauhoja tyydyttää ihmisen päivittäisen B1- ja B2- sekä C-vitamiinin tarpeen." Lähde: Wikipedia

Onko sun väitteille mitään linkkiä tai muuta tietoa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sata vuotta sitten vilja oli aivan erilaista kuin nyt. Ei käytetty rounduppia eikä teholannoitteita.

Ihmisillä oli terveet suolet koska ravinto oli a) niukkaa ja b) kasvisvoittoista. Lisäksi mikrobialtistus oli runsaampaa kuin nyt. Liiasta hygieniasta tämä johtuu. Heti itärajan takana loppuvat allergiat ja muu outo niuhotus.

Kerropa nyt, miten ravinto 100 vuotta sitten oli kasvisvoittoista? Ravinto oli vilja- ja perunavoittoista.

Eikös vilja ja peruna ole kasvikunnan tuotteita?

Vastasin jo tuossa aiemmin, että jos puhutaan ravitsemuksesta, niin ei niitä lasketa kuuluvaksi samaan lokeroon kasvisten kanssa. Jos esim. katsot lautasmallia, niin se, että puolet lautasesta täytetään kasviksilla, ei tarkoita sitä, että se täytetään perunalla ja/tai viljatuotteilla.

Ravintolautanenntai pyramidi yms MTKn suositukset ei ole yhtään sen tieteellisesti pätevämpiä määräämään mikä on hyvä syödä kuin lidlin mainoslehden eka sivu.

Suositukset edustavat vain mitä suomi tuottaa eli myy.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuolivat varmaan jo heti lapsina, mutta kuolinsyitä ei niin tutkittu. Muistan jostakin sanotun, että se kuoli vatitautiin?

Onko sukua vatipäätaudille?

Koska sait diagnoosisi?

Vasta myöhemmin sinun jälkeesi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sata vuotta sitten vilja oli aivan erilaista kuin nyt. Ei käytetty rounduppia eikä teholannoitteita.

Ihmisillä oli terveet suolet koska ravinto oli a) niukkaa ja b) kasvisvoittoista. Lisäksi mikrobialtistus oli runsaampaa kuin nyt. Liiasta hygieniasta tämä johtuu. Heti itärajan takana loppuvat allergiat ja muu outo niuhotus.

Kerropa nyt, miten ravinto 100 vuotta sitten oli kasvisvoittoista? Ravinto oli vilja- ja perunavoittoista.

Eikös vilja ja peruna ole kasvikunnan tuotteita?

Vastasin jo tuossa aiemmin, että jos puhutaan ravitsemuksesta, niin ei niitä lasketa kuuluvaksi samaan lokeroon kasvisten kanssa. Jos esim. katsot lautasmallia, niin se, että puolet lautasesta täytetään kasviksilla, ei tarkoita sitä, että se täytetään perunalla ja/tai viljatuotteilla.

Näin on ja tuoreet kasvikset puuttuivat 100 v sitten lähes täysin ihmisten ravinnosta. Omasta puutarhasta saatettiin saada talveksi kaalta, tietysti porkkanaa, lanttua ja naurista.

älä viitsi jauhaa kakkaa, marjat ja sienet esim.ovat aina kuuluneet itäsuomalaisten ruokavalioon. kuten myös moni muu kasvis.

sen uskon ettei Pohjanmaalla ole syöty kuin siansylttyä...

Kuolivat ja siitäkin huolimatta, että työskentelivät navetassa tai pelloilla toimistotöiden teeskentelemisen sijaan. Turhista hiilihydraattilisistä on helpointa vähentää energiakuormaa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Heikot kuolivat ja terveimmät jatkoivat sukua. Geeniperimä pysyi hyvänä. Itsekin olisin ehkä kuollut keuhkokuumeeseen lapsena. Ihottumaan ehkä myöhemmin

Nyt monet sairaalloiset jatkavat sukua ja geeniperimä heikkenee. Siksi on yhä enemmän sairaampia.

Jos ne geeniperimältään heikot kuolivat tuolloin, miten ihmeessä meillä on nyt niitä, joilla on heikko geeniperimä?

Koska se sama geeniperimä on edelleen olemassa näissäkin ihmisissä, jotka jatkavat sukua. Mihinkäs ne geenit sieltä katoais?

Vierailija kirjoitti:

Ei, toki silloinkin oli keliaakikkoja yms mutta kun asiaa ei tiedetty viljan aiheuttamaksi niin saattoi heille käydä huonosti. 

Sinänsä alkuun viljan keksiminen johti ihmiskunnan terveyden huononemiseen, mutta syy ei ole se että vilja on myrkkyä, vaan se että maanviljelyksestä innostuneet ihmiset alkoivat syödä lähes pelkästään viljaa (tai riisiä, tai mitä milläkn alueella viljeltiin). Metsästäjä-keräilijänä ruokavalio oli ollut tosi monipuolinen, paljon eri syötyjä kasvi- ja eläinlajeja. Mutta nyt kun oli runsaasti helpolla saatavana kaloreita viljelykasvista niin sillä se maha sitten täytettiin, ehkä jotain paikallista proteiininlähdettä (kala, kotieläimen liha) mukaan. Silloin ei tiedetty vitamiineista ja kivennäisaineista joten kellekään ei tullut edes mieleen, ettei pelkällä viljalla ja lihalla voi hyvin pidempään.

Viljan keksiminen ruuanlähteeksi on itse asiassa auttanut sivilisaatioita kehittymään. Koko ylläoleva teksti on sellaista mutua ja satua, että ei taida ravitsemuksen ja historian tietämys olla vahvoja aiheita.   Saati kasvibiologia tai maantieto. Otan osaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Heikot kuolivat ja terveimmät jatkoivat sukua. Geeniperimä pysyi hyvänä. Itsekin olisin ehkä kuollut keuhkokuumeeseen lapsena. Ihottumaan ehkä myöhemmin

Nyt monet sairaalloiset jatkavat sukua ja geeniperimä heikkenee. Siksi on yhä enemmän sairaampia.

Jos ne geeniperimältään heikot kuolivat tuolloin, miten ihmeessä meillä on nyt niitä, joilla on heikko geeniperimä?

Koska se sama geeniperimä on edelleen olemassa näissäkin ihmisissä, jotka jatkavat sukua. Mihinkäs ne geenit sieltä katoais?

Joo, totta kai, mutta tuossa lainaamassani viestissä tuo kuulemma johti siihen, että geeniperimä pysyi hyvänä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nälkävuosina 1800-luvun lopulla taikinaan saatettiin lisätä pettua eli männynkaarnaa. Männyn alkaloidit sitten tuhosi maksan vähitellen ja kyllä, jotkut kuoli siihen.

Aikamoista puppua.

"Pettu tarkoittaa ravinnoksi käytettävää männyn jälsi- ja nilakerrosta.  Pettumännyn on oltava vähintään viidenkymmenen vuoden ikäinen ja mieluiten ohut- ja sileäkuorinen oksaton puu. Männyn nila irtoaa parhaiten niin sanottuna nila-aikana eli toukokuun loppupuolelta heinäkuun alkuun. Ennen jauhamista pettuliinat on esikäsiteltävä, eli ne paahdetaan tai keitetään haitallisten aineiden (parkkiaineiden, hartsien, vahojen, terpeenien, ligniinien) poistamiseksi.

Petusta valmistetaan pettujauhoja, joilla voidaan leipää leivottaessa korvata osa ruisjauhoista.

Pettuleipää eli pettua eli petäjäistä on Suomessa syöty hätäravintona, kun ruoasta on ollut puutetta, erityisesti suurten kuolonvuosien aikana 1690-luvulla, suurten nälkävuosien aikana 1860-luvulla ja viimeksi vuoden 1918 sisällissodan aikana. Nykyään petun arvostus on kohonnut, sillä pettu sisältää paljon ravintokuitua ja muita terveydelle edullisia aineita, kuten flavonoideja sekä runsaasti rautaa, mangaania ja sinkkiä. Kilo pettujauhoja tyydyttää ihmisen päivittäisen B1- ja B2- sekä C-vitamiinin tarpeen." Lähde: Wikipedia

Onko sun väitteille mitään linkkiä tai muuta tietoa?

Olen miettinyt että miten se ihminen aikoinaan tiesi mistä sitä ravintoa kannattaa raapia kokoon. Tosin syötiinhän sitä nälän heikentäminä epäsopivaakin luonnosta löytyvää. Mutta tuo pettu myös sisälsi hyviä aineita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sata vuotta sitten vilja oli aivan erilaista kuin nyt. Ei käytetty rounduppia eikä teholannoitteita.

Ihmisillä oli terveet suolet koska ravinto oli a) niukkaa ja b) kasvisvoittoista. Lisäksi mikrobialtistus oli runsaampaa kuin nyt. Liiasta hygieniasta tämä johtuu. Heti itärajan takana loppuvat allergiat ja muu outo niuhotus.

Kerropa nyt, miten ravinto 100 vuotta sitten oli kasvisvoittoista? Ravinto oli vilja- ja perunavoittoista.

Eikös vilja ja peruna ole kasvikunnan tuotteita?

Vastasin jo tuossa aiemmin, että jos puhutaan ravitsemuksesta, niin ei niitä lasketa kuuluvaksi samaan lokeroon kasvisten kanssa. Jos esim. katsot lautasmallia, niin se, että puolet lautasesta täytetään kasviksilla, ei tarkoita sitä, että se täytetään perunalla ja/tai viljatuotteilla.

Näin on ja tuoreet kasvikset puuttuivat 100 v sitten lähes täysin ihmisten ravinnosta. Omasta puutarhasta saatettiin saada talveksi kaalta, tietysti porkkanaa, lanttua ja naurista.

älä viitsi jauhaa kakkaa, marjat ja sienet esim.ovat aina kuuluneet itäsuomalaisten ruokavalioon. kuten myös moni muu kasvis.

sen uskon ettei Pohjanmaalla ole syöty kuin siansylttyä...

"Aina" on epätarkka ajanmääre. Ensiksikin, marjoja ja sieniä saadaan pääsääntöisesti syksyllä. Niiden saatavuuteen vaikuttaa kuivuus/märkyys, pölytyksen onnistuminen/epäonnistuminen, säilömiskeinot yms.  Vaikka joku hehkuttaa sieniä laadukkaana ravintona (mitä ne suurimmassa määrin nykyään ovatkin), niin ei suolasieniäkään (onneksi) joka päivä syöty

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei, toki silloinkin oli keliaakikkoja yms mutta kun asiaa ei tiedetty viljan aiheuttamaksi niin saattoi heille käydä huonosti. 

Sinänsä alkuun viljan keksiminen johti ihmiskunnan terveyden huononemiseen, mutta syy ei ole se että vilja on myrkkyä, vaan se että maanviljelyksestä innostuneet ihmiset alkoivat syödä lähes pelkästään viljaa (tai riisiä, tai mitä milläkn alueella viljeltiin). Metsästäjä-keräilijänä ruokavalio oli ollut tosi monipuolinen, paljon eri syötyjä kasvi- ja eläinlajeja. Mutta nyt kun oli runsaasti helpolla saatavana kaloreita viljelykasvista niin sillä se maha sitten täytettiin, ehkä jotain paikallista proteiininlähdettä (kala, kotieläimen liha) mukaan. Silloin ei tiedetty vitamiineista ja kivennäisaineista joten kellekään ei tullut edes mieleen, ettei pelkällä viljalla ja lihalla voi hyvin pidempään.

Viljan keksiminen ruuanlähteeksi on itse asiassa auttanut sivilisaatioita kehittymään. Koko ylläoleva teksti on sellaista mutua ja satua, että ei taida ravitsemuksen ja historian tietämys olla vahvoja aiheita.   Saati kasvibiologia tai maantieto. Otan osaa.

Pidemmän päälle, kyllä näin on käynyt. Mutta alkuun maanviljelys näyttää arkeologisen tutkimusaineiston perusteella huonontaneen yksittäisten ihmisten vointia ja oloja merkittävästi. Ihmisistä tuli lyhyempiä, enemmän merkkejä sairauksista, todella paljon enemmän väkivaltaisesti kuolleita ja väkivallan jälkiä omaavia ruumiita (koska asetuttiin asumaan paikalleen ja omaisuudesta ja sen suojeelemisesta tuli tärkeämpää kuin vaeltavina metsästäjä-keräilijöinä), keskimääräinen elinikä laski.

Alkuun näytti ettei viljasta seuraa kuin pelkkää huonoa, eli kun sitä alettiin viljellä siinä toivossa että elämä ei ole nin epävarmaa kuin metsästyksen ja keräilyn varassa, niin kävikin niin että vaikka tosiaan kalorien tuotanto kasvoi merkittävästi, alkoi kasvaa myös ruokittavien suiden määrä. Näin loppujen lopuksi aikoihin elämä ei ollut ravinnon puolesta turvatumpaa vaikka olikin viljelys keksitty. Ja siihen vielä nuo lisääntyneet vaivat yksipuolisesta ravinnosta jne. Mutta tosiaan kyllähän siitä sitten vuosituhansien kuluessa paikoilleen asettumisesta ja viljan viljelemisestä alkoi hyötyäkin olla. Ei sitä kummoista sivilisaatiota varmasti olisi kehittynyt jos metsästäjä-keräilijöinä olisi jatkettu. Ja sitten kun yhteiskunnat kehittyivät, myös viljeltävien kasvien määrä monipuolistui, samoin eläinravinto, jolloin alkuperäiset maanviljelyyn siirtymisen haitat hälvenivät. Mutta kauan se kesti päästä samaan edes terveyden ja ravintovarmuuden puolesta kuin metsästäjä-keräilijänä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Heikot kuolivat ja terveimmät jatkoivat sukua. Geeniperimä pysyi hyvänä. Itsekin olisin ehkä kuollut keuhkokuumeeseen lapsena. Ihottumaan ehkä myöhemmin

Nyt monet sairaalloiset jatkavat sukua ja geeniperimä heikkenee. Siksi on yhä enemmän sairaampia.

Jos ne geeniperimältään heikot kuolivat tuolloin, miten ihmeessä meillä on nyt niitä, joilla on heikko geeniperimä?

Koska se sama geeniperimä on edelleen olemassa näissäkin ihmisissä, jotka jatkavat sukua. Mihinkäs ne geenit sieltä katoais?

Kun huonogeeniset ei jatka sukua, niin totta ihmeessä geenistö paranee.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sata vuotta sitten vilja oli aivan erilaista kuin nyt. Ei käytetty rounduppia eikä teholannoitteita.

Ihmisillä oli terveet suolet koska ravinto oli a) niukkaa ja b) kasvisvoittoista. Lisäksi mikrobialtistus oli runsaampaa kuin nyt. Liiasta hygieniasta tämä johtuu. Heti itärajan takana loppuvat allergiat ja muu outo niuhotus.

Leipää, velliä, perunaa, lihaa. Tosi kasvisvoittoista.

Ihmisen on tarkoitettu kuolla alle 40 kymppisenä. Nykyajan fossiilisilla toimiva maailma on luonnoton sykli.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sata vuotta sitten vilja oli aivan erilaista kuin nyt. Ei käytetty rounduppia eikä teholannoitteita.

Ihmisillä oli terveet suolet koska ravinto oli a) niukkaa ja b) kasvisvoittoista. Lisäksi mikrobialtistus oli runsaampaa kuin nyt. Liiasta hygieniasta tämä johtuu. Heti itärajan takana loppuvat allergiat ja muu outo niuhotus.

Kerropa nyt, miten ravinto 100 vuotta sitten oli kasvisvoittoista? Ravinto oli vilja- ja perunavoittoista.

Eikös vilja ja peruna ole kasvikunnan tuotteita?

Vastasin jo tuossa aiemmin, että jos puhutaan ravitsemuksesta, niin ei niitä lasketa kuuluvaksi samaan lokeroon kasvisten kanssa. Jos esim. katsot lautasmallia, niin se, että puolet lautasesta täytetään kasviksilla, ei tarkoita sitä, että se täytetään perunalla ja/tai viljatuotteilla.

Näin on ja tuoreet kasvikset puuttuivat 100 v sitten lähes täysin ihmisten ravinnosta. Omasta puutarhasta saatettiin saada talveksi kaalta, tietysti porkkanaa, lanttua ja naurista.

älä viitsi jauhaa kakkaa, marjat ja sienet esim.ovat aina kuuluneet itäsuomalaisten ruokavalioon. kuten myös moni muu kasvis.

sen uskon ettei Pohjanmaalla ole syöty kuin siansylttyä...

Tuoreita kasviksia ei ollut, kun ne eivät säily pitkään! Ei niitä " tuoreita marjoja ja sieniäkään " ollut tuoreena!

Ja kyllä Pohjanmaalla tietääkseni on käytetty myös marjoja ja sieniä. Mistä tuollainen purkaus?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sata vuotta sitten vilja oli aivan erilaista kuin nyt. Ei käytetty rounduppia eikä teholannoitteita.

Ihmisillä oli terveet suolet koska ravinto oli a) niukkaa ja b) kasvisvoittoista. Lisäksi mikrobialtistus oli runsaampaa kuin nyt. Liiasta hygieniasta tämä johtuu. Heti itärajan takana loppuvat allergiat ja muu outo niuhotus.

Kerropa nyt, miten ravinto 100 vuotta sitten oli kasvisvoittoista? Ravinto oli vilja- ja perunavoittoista.

Eikös vilja ja peruna ole kasvikunnan tuotteita?

Vastasin jo tuossa aiemmin, että jos puhutaan ravitsemuksesta, niin ei niitä lasketa kuuluvaksi samaan lokeroon kasvisten kanssa. Jos esim. katsot lautasmallia, niin se, että puolet lautasesta täytetään kasviksilla, ei tarkoita sitä, että se täytetään perunalla ja/tai viljatuotteilla.

Näin on ja tuoreet kasvikset puuttuivat 100 v sitten lähes täysin ihmisten ravinnosta. Omasta puutarhasta saatettiin saada talveksi kaalta, tietysti porkkanaa, lanttua ja naurista.

älä viitsi jauhaa kakkaa, marjat ja sienet esim.ovat aina kuuluneet itäsuomalaisten ruokavalioon. kuten myös moni muu kasvis.

sen uskon ettei Pohjanmaalla ole syöty kuin siansylttyä...

Ei sienet ole enää tuoreita, jos ne säilötään suolaan.