Kuinka monta "kemiaa" ja oikeaa kolahdusta ootte kokeneet elämänne aikana?
Mä sanoisin, että niitä on ollu ehkä viis, maksimissaan kymmenen ja olen jo 50. Kaikista mun tapaamista ihmisistä vaan noin vähän. Osasta on tullut rakkaustarinoita ja osasta ei. Yksi oli vaan tuntematon kassahenkilö, mutta kolahdus oli kovin vahva, molemminpuolinen ja niin ilmiselvä, että jopa mukana ollut aviomieheni huomasi sen.
Tässä muutama fakta näihin liittyen: ovat kaikki olleet miehiä, ei mitään hajua ammatista tai rahoista, iällä ei ole ollut väliä ja ovat olleet ihan erinäköisiä.
Erikoista hommaa.
Kommentit (798)
Olen 33 vuotias nainen ja neljä "kolahdusta". Yhdestä tuli (huono) parisuhde, yhdestä hyvä ystävä, yhdestä yhden illan juttu ja yhdestä parit treffit. Pidän kolahduksena sitä, että tyyppi herättää erityisen paljon kiinnostusta, ihastusta, huomiota. Ei siis ikään kuin "kehity" hitaasti tunteet, vaan samantien jokin napsahtaa, että tämä. Yleensä ihastun muuten todella hitaasti ja harvoin. Näistä neljästä erityisesti yksi tapaus oli todella hämmentävä. pelkästään hänen kosketuksensa, siis halaus tai käden hipaisu, oli kuin syttyisin liekkeihin. KOko keho reagoi siihen ihan mielettömällä seksuaalisella himolla, vaikka tyyppi oli ihan tavallinen kaveri. Ihmettelin sitä silloin ja ihmettelen yhä. Edes näiden muiden kolahdusten kanssa ei ole ollut sellaista sähköisyyttä. Pakko olla jokin feromonijuttu, jokin alitajuinen, koska tapauksia ei voi valita eikä selittää.
Kolme kertaa, ehkä neljä. Kuitenkin yksi on ylitse muiden, ensirakkaus 26 vuotta sitten. 4 vuotta oltiin enemmän tai vähemmän yhdessä. Hän sairastui ja elämänsä meni raiteiltaan (huumeet jne.), se ei vain voinut jatkua. Edelleen toisinaan saan synttäri ym. viestejä häneltä, toivon hänelle kaikkea hyvää ja näen edelleen unia. Ollaan molemmat naimisissa, minulla on lapsiakin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi aletaan seurustelemaan jos ei kolahda? Ei osata olla yksin? Läheisriippuvainen?
Se äkillinen tuntemattoman kanssa koettu kemia on yleensä vain seksuaalista vetovoimaa, johon yhdistyy idealisointi ja omat toiveet ("hän on se joka voi ymmärtää minua täydellisesti" jne). Miten kukaan voi alottaa seurustelua siltä pohjalta?
Ei ollut mulla kyllä p anemiset mielessä, kun tähän henkilöön törmäsin. En osaa vieläkään kuvitella edes
Sivusta
Kolme kertaa on kolahtanut. Ensimmäinen lukioikäisenä (muutaman kuukauden seukkailu, joka päättyi kun poitsu olikin aikamoinen valehtelija, mutta välillä mietin häntä edelleen), toinen oma nykyinen aviomieheni (yhdessä 10 vuotta, lapsi ja arkipäiväistynyt suhde, ihan hyvä kylläkin) ja kolmas nykyinen työkaverini, jonka kanssa kemia on molemminpuolista ja aivan käsittämätöntä. Sähköä ja kiimaa ilmassa aina kun näemme. Eikä valitettavasti ole jäänyt muilta työkavereilta huomaamatta. Mutta koska kummatkin olemme aviossa, niin täytyy pitää näpit kurissa. Välillä mietin, kuinka kauan kestän.
N30
Laskin että kahdeksan. Ekan kanssa pelkkää flirttiä, olin vasta yläasteella tuolloin. Muiden kanssa vähintään kertakäynti vällyjen välissä ja kolmen kanssa pidempi suhde. Ai niin paitsi kasi, ei mitään flirttiä kummempaa koska naimisissa herra seiskan kanssa.
Jännä miten eri tavoin ihmiset kokee nää asiat. Mulla on kolahtanut kerran yhden poikaystävän kanssa nuorena aikuisena. Oli hyvin pian selvää, että nyt mennään. En nähnyt enkä kuullut muita, hän oli se ainoa. Karismaattinen, huomaavainen, ihana. Lopulta hankala.
Suhteita ja ihastumisia on ollut.
Täydellistä kemiaa taas löytyi tyypin kanssa, jonka kanssa tunsimme vuosia. Tunteet kasvoi pikkuhiljaa ja monet asiat hämmästytti. Ei tarvittu sanoja. Keskustellessa ei tarvinnut selittää asioita vaan oltiin asian ytimessä. Siinä oli toisen edessä riisuttuna noin kuvainnollisesti. Muiden läsnäollessa vaan näet ja koet sen toisen, vaikka olisitte eri puolella tilaa. Muut myös hävisivät ympäriltä, kun oltiin yhdessä. Kanssakäyminen oli intensiivistä. Keskusteluissa, joissa oli muitakin läsnä vastattiin samaan aikaan samoin. Koettiin asioita samalla tavalla. Hän sai parhaat puolet esiin musta ja nauroin aidosti hänen jutuilleen, koska ne tuntui parhailta. Mulla oli aina tunne meidän yhteydestä. Samoin tunne, ettei meistä kuitenkaan tule paria. Elämäntilanteet oli erilaiset ja varmaan muitakin syitä löytyi. Näin myös itseäni hänessä. Yritin selvittää päässäni vuosia mikä meitä yhdistää. Jonkinlainen samankaltaisuus perusluonteessa ja älyttömän hyvä kemia. Toivon vaan edelleen kaikkea hyvää hänelle.
T. Viiskymppinen
4 rakastumista.
Kymmeniä ihastumisia
50 täyskaatoa...
Ja ennen olin hiljainen, ujo poika.
Kiltti hissukka.
Päätin muuttua ja iskin naisia.
Nahkatakkikoviksena lohkesi paremmin. Cool.
Tyyli siis vaikuttaa ja oma asenne.
Oon noin 50v ja eipä ole kuin pari kertaa itselle osunut. Nyt kun olen Tinderissä niin sitä vaan miettii että melkoisen pieni todennäköisyys on siellä löytää joku kolahdus.
Muutamia, ehkä noin viisi.... kaikki ne ovat tuntuneet erilaisilta ja silti samanlaisilta. jännä ihana kutkuttava tunne joka valtaa sydämen ja mielen ja tuntuu myös seksuaalisena haluna.
Ensin sanoisin, että yhden kerran. Tämä nykyinen parisuhde. Minulle kolahtaminen on sekä fyysistä että henkistä ja emotionaalista samasss paketissa. Minulle kolahtaminen ei ole vain sitä, että tulee fiilis, että haluan panna jotain. Se on vaa seksuaalista vetoa ja sitä voi olla vaikka henkilö ei muuten niin persoonana edes kolahtaisi. Toki olen joitain kertoja elämäni aikana kokenut sen fiiliksen, että olen vain katsonut jotain tuntematonta/puolituttua silmiin ja heti siinä on ollut jokin yhteys. Se on jännä tunne, koska siinä aistii myös sen, että tuolla toisellakin henkilöllä kolahti jotain minun kanssani. Sen vain "tietää" ilman sanojakin.
Jos puhutaan romanttisessa mielessä ja siten että molemmilla osapuolilla on ns. kolahtanut, niin 0 kertaa.
Ne ihmiset joihin tunnen romanttista kemiaa, eivät tunne minua kohtaan samoin. Ja ne jotka tuntevat minuun tuollaista vetoa, heitä minä taas en ole koskaan halunnut.
2 naista ovat oikeasti kolahtaneet. Valitettavasti kumpikaan ei ole enää elämässäni, vaikka parisuhteessa olenkin. Rakastuminen on raskasta ja eroista toipuminen on kestänyt vuosia.
M49
Eipä sillä ole juuri merkitystä kun juuri ne naiset ei tykkää ikinä takaisin.
Ikää kohta 60-v ja yksi seksuaalinen täyspommi. Silloin ikää oli noin 25 ja naimisissa oleva nainen jonka kanssa seksiä koko päivän. Ilman taukoja ja kahdeksan kertaa peräkkäin aivan käsittämätöntä himoa. Sen jälkeen ei mitään lähellekään samanveroista.
Kaksi kertaa, ensimmäinen lyhyempi romanssi, mutta unohtumaton , toinen vei jalat alta ja kipinät sinkoilivat 54 v hänen poismenoonsa asti. Nyt vain muistot......Mutta mutta hän on aina sydämessäni
7 tyyppiä tulee ainakin mieleen, mutta parista en voi varmasti sanoa oliko kemia molemminpuolista.
N30