Osaisiko joku neuvoa minua ura- ja työasioissa? Mitä minun pitäisi tehdä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei tämä kyllä lohduta, mutta itse terveydenhuoltoalalla ja vaihtaisin alaa jos vielä mahdollista.Ei ole, kun ikää jo liikaa eikä edes paikkaa vaihtamalla parane.Keskitynkin sitten vapaa-ajanmukaviin harrastuksiin ja lomalla reissailuun.Työssä käyn ainoastaan palkan vuoksi, mitään intohimoa ei ole siihen enään.Joskus työuran alussa oli, muttei enään.Työstä on tullut jatkuvaa toiminnan tehostamista=johto määrää tekemään enemmän vähemmällä väellä.Teen vaan työt kuin robotti,mutten mitään kicksejä saa siitä.

Meilläkin johto on toiminut noin jo useamman vuoden. Koko ajan määrätään lisää töitä vähemmällä väellä ja vaaditaan tekemään ne lisätyötkin vielä paremmin. Jatkuvasti hengitetään niskaan työmäärissä ja vastuissa. Kaikki mielekkyys on kadonnut, kun työ on vain määrää kohti juoksemista eikä työtä saa tehdä enää hyvin. Ja tämä ei ole meidän työpaikan ongelma vaan sama on kaikkialla tällä alalla. Eli ei parane taloa vaihtamalla. Minulla on vain siinä sivussa tullut niin syvä inho ja vastenmielisyys kaikkia niitä aiheita kohtaa, joiden parissa työskentelen, että tuntuu että on aivan seinä vastassa ja aamuisin oksettaa mennä töihin. Ap

Tulee mieleen, että tuo kyynisyys työtä ja koko alaa kohtaan voi johtua voimakkaasta uupumuksesta. Suosittelen sairauslomaa, kun tuntuu olo noin pahalta. Kun pystyisit pysähtymään ja hengähtämään, niin sen myötä varmasti voisi tulla uusia ajatuksia asiasta. Kaikki järjestyy.

Varmaan voi johtua uupumuksesta. Mutta olen tosiaan kokeillut sitä uupumusta hoitaa jo pitkällä opintovapaalla ja pitkillä lomilla, eikä ne ole auttaneet. Tilanne on vain pahentunut koko ajan niistä huolimatta. Ja olen esimiehen kanssa jutellut, että työ ahdistaa ja uuvuttaa ja pyytänyt työnkuvan muutosta, mutta ei sellaista ole tarjota heillä. Ap

Vierailija kirjoitti:

Pätevyydelläsi voit hakea useita erilaisia paikkoja isommista firmoista tai julkisistakin organisaatioista. Ei sen sossutyötä tarvitse olla, voit hakea vaikka HR-puolelle, koulutussuunnittelijaksi, osaamisen hankinnan töihin jne. Näitä juttuja se uravalmentajakin on ehkä jo käynytkin kanssasi läpi? 

Ota vastaan ensin vaikka vähän vaatimattomampi pesti HR-puolella (rekrytoijana?). Siitä saat työkokemusta uudesta suunnasta, jonka olet valinnut. Seuraavaksi sitten haku henkilöstöpäälliköksi. Nämä ovat siis vain esimerkkejä, mutta koulutuspohjasi on ihan sopiva ko. tehtäviin. 

Yritä miettiä laajasti työssä tarvittavia valmiuksia, mitä sinulla jo on. Sossututkinto on myös yleispätevä yhteiskunnallisen alan tutkinto, vaikka tähtääkin monista muista tutkinnoista poiketen suoraan ammattiin. Et välttämättä tarvitse uusia opintoja vaihtaaksesi alaa. Tsemppiä Ap!

Juuri tätä olen tehnyt nyt muutaman vuoden, hakenut reilusti yli sataa tuollaista paikkaa. Sitä yritin juuri kuvata aloituksessani, mutta kirjoitin sen sitten ehkä epäselvästi. Olen hakenut myös lukuisia vaatimattomia pestejä tuollaisista mitä ehdotat, mutta yhteenkään en ole saanut edes haastattelukutsua. Miten silloin otan vastaan sellaisen pestin? Haluaisin heti ottaa vastaan, jos vain saisin. Ei minun tarvitse olla mikään hieno päällikkö, voisin olla vain joku assarikin jossain toimistossa vain. Mutta en saa sellaiseen kutsua edes haastatteluun. Ja siis olen hakenut suunnilleen mitä vain työtä, johon maisteritutkinto antaa yleisen kelpoisuuden, tulos pyöreä nolla haastattelua. Sossupaikkoihin saan heti haastattelukutsun kyllä. Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikä olisi sellainen ammatti, jossa viihtyisit? Paha tässä on alkaa ehdottelemaan mitään, kun ei tiedä olisiko sinulle mieleisempi papin vai palomiehen - ei kun siis palonsammuttajahenkilön - työ. 

Sinun sijassasi kannattaisi miettiä, millä opinnoilla saisit täydennettyä nykyisen tutkintosi sellaiseksi, että täyttäisi uuden työsi vaatimukset. Sosiaalityö pääaineena - miten olisi avoimessa yliopistossa  ... no vaikka sitä teologiaa? Ehkä pääsisit suorittamaan uuden alan maisteriopinnot sitten, kun sinulla olisi avoimessa suoritettuna perus- ja aineopinnot.

En vain keksi miten ne opinnot rahoittaisin. En saa enää mitään opintotukea enkä aikuisopintorahaa, koska olen ne jo käyttänyt. Työkkäri ei tule antamaan minun opiskella työttömyystuella, koska minulla on jo "hyvä" tutkinto alalta, jolle varmasti työllistyn ja jolla on iso työvoimapula. Meillä on asuntolainaa. Kaksi lasta elätettävänä. Mies ei saa mitään kovin isoa palkkaa. Voimme toki myydä asunnon ja muuttaa vuokralle, mutta itse asiassa vuokra täällä pk-seudulla on sama kuin asuntolainan lyhennys kuussa, ja lasten päiväkodit ja koulut on täällä ja miehen vakituinen työpaikka. Jos irtisanoudun, niin saan 3 kk karenssin ja heti uuden oman alan työpaikan, jos työkkäri osoittaa minulle, että pitää hakea. Työpaikan, jota vihaan ja työn jota vihaan yhtä paljon kuin nykyistä. Tuntuu umpikujalta. Ap

Muutto toiselle paikkakunnalle, jossa halvemmat asumiskustannukset, sairausloma tai osa-aikatyö nykyisessä?

Oikeastiko meidän kannattaisi muuttaa jonnekin halvalle paikkakunnalle niin, että sekä mies että minä irtisanoudutaan vakitöistämme, ryhdytään työttömiksi ja lasten pitää sen takia vaihtaa päiväkotia ja koulua? Mies ei saa oman alan töitä kuin suurista kaupungeista. Minä taas saisin heti sossun paikan mistä vain halvalta pikkupaikkakunnalta, mutta kun sitä juuri en halua, koska vihaan tätä työtä ja tätä alaa.

Osa-aikatyötä olen tehnyt lasten takia nyt jo pari vuotta ja yhä teen.

Ap

Kerrot, että olet uupunut nykyisiin töihisi ja olet yrittänyt aktiivisesti hakea muita töitä. Olet käynyt asiantuntijan keskustelun cv:stä ja keskustellut koulutusmahdollisuuksista. Olet käyttänyt opintovapaan, etkä halua irtisanoutua tyhjän päälle. Opinnotkin tuntuvat sinusta raskailta, etkä haluaisi käyttää vapaa-aikaasi siihen.

Kerrot, että et halua muuttaa, irtisanoutua, sopeutua nykyiseen työhösi tai opiskella. Mitä olet valmis tekemään? Muutokset eivät synny itsestään, eikä meillä ole sinulle tarjolla töitä. Mikään ei muutu, jos et itse muuta asioita.

Vierailija kirjoitti:

Kerrot, että olet uupunut nykyisiin töihisi ja olet yrittänyt aktiivisesti hakea muita töitä. Olet käynyt asiantuntijan keskustelun cv:stä ja keskustellut koulutusmahdollisuuksista. Olet käyttänyt opintovapaan, etkä halua irtisanoutua tyhjän päälle. Opinnotkin tuntuvat sinusta raskailta, etkä haluaisi käyttää vapaa-aikaasi siihen.

Kerrot, että et halua muuttaa, irtisanoutua, sopeutua nykyiseen työhösi tai opiskella. Mitä olet valmis tekemään? Muutokset eivät synny itsestään, eikä meillä ole sinulle tarjolla töitä. Mikään ei muutu, jos et itse muuta asioita.

-Vaihtamaan mihin tahansa muuhun työhön kuin oman alan paikka

-Opiskelemaan vaikka uuden ammatin, kunhan joku ratkaisu rahaan löytyy

-Olemaan vaikka työttömänä, miäkli työkkäri ei pakota oman alan työhön enää ikinä

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pätevyydelläsi voit hakea useita erilaisia paikkoja isommista firmoista tai julkisistakin organisaatioista. Ei sen sossutyötä tarvitse olla, voit hakea vaikka HR-puolelle, koulutussuunnittelijaksi, osaamisen hankinnan töihin jne. Näitä juttuja se uravalmentajakin on ehkä jo käynytkin kanssasi läpi? 

Ota vastaan ensin vaikka vähän vaatimattomampi pesti HR-puolella (rekrytoijana?). Siitä saat työkokemusta uudesta suunnasta, jonka olet valinnut. Seuraavaksi sitten haku henkilöstöpäälliköksi. Nämä ovat siis vain esimerkkejä, mutta koulutuspohjasi on ihan sopiva ko. tehtäviin. 

Yritä miettiä laajasti työssä tarvittavia valmiuksia, mitä sinulla jo on. Sossututkinto on myös yleispätevä yhteiskunnallisen alan tutkinto, vaikka tähtääkin monista muista tutkinnoista poiketen suoraan ammattiin. Et välttämättä tarvitse uusia opintoja vaihtaaksesi alaa. Tsemppiä Ap!

Juuri tätä olen tehnyt nyt muutaman vuoden, hakenut reilusti yli sataa tuollaista paikkaa. Sitä yritin juuri kuvata aloituksessani, mutta kirjoitin sen sitten ehkä epäselvästi. Olen hakenut myös lukuisia vaatimattomia pestejä tuollaisista mitä ehdotat, mutta yhteenkään en ole saanut edes haastattelukutsua. Miten silloin otan vastaan sellaisen pestin? Haluaisin heti ottaa vastaan, jos vain saisin. Ei minun tarvitse olla mikään hieno päällikkö, voisin olla vain joku assarikin jossain toimistossa vain. Mutta en saa sellaiseen kutsua edes haastatteluun. Ja siis olen hakenut suunnilleen mitä vain työtä, johon maisteritutkinto antaa yleisen kelpoisuuden, tulos pyöreä nolla haastattelua. Sossupaikkoihin saan heti haastattelukutsun kyllä. Ap

Työharjoitteluun esim. HR-puolelle? Keskustelu lääkärin ja TE:n urapsykologin kanssa, ettet sovellu nykyiseen työhösi. Tätä päätelmää vauhdittaisi pitempi sairausloma..

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pätevyydelläsi voit hakea useita erilaisia paikkoja isommista firmoista tai julkisistakin organisaatioista. Ei sen sossutyötä tarvitse olla, voit hakea vaikka HR-puolelle, koulutussuunnittelijaksi, osaamisen hankinnan töihin jne. Näitä juttuja se uravalmentajakin on ehkä jo käynytkin kanssasi läpi? 

Ota vastaan ensin vaikka vähän vaatimattomampi pesti HR-puolella (rekrytoijana?). Siitä saat työkokemusta uudesta suunnasta, jonka olet valinnut. Seuraavaksi sitten haku henkilöstöpäälliköksi. Nämä ovat siis vain esimerkkejä, mutta koulutuspohjasi on ihan sopiva ko. tehtäviin. 

Yritä miettiä laajasti työssä tarvittavia valmiuksia, mitä sinulla jo on. Sossututkinto on myös yleispätevä yhteiskunnallisen alan tutkinto, vaikka tähtääkin monista muista tutkinnoista poiketen suoraan ammattiin. Et välttämättä tarvitse uusia opintoja vaihtaaksesi alaa. Tsemppiä Ap!

Juuri tätä olen tehnyt nyt muutaman vuoden, hakenut reilusti yli sataa tuollaista paikkaa. Sitä yritin juuri kuvata aloituksessani, mutta kirjoitin sen sitten ehkä epäselvästi. Olen hakenut myös lukuisia vaatimattomia pestejä tuollaisista mitä ehdotat, mutta yhteenkään en ole saanut edes haastattelukutsua. Miten silloin otan vastaan sellaisen pestin? Haluaisin heti ottaa vastaan, jos vain saisin. Ei minun tarvitse olla mikään hieno päällikkö, voisin olla vain joku assarikin jossain toimistossa vain. Mutta en saa sellaiseen kutsua edes haastatteluun. Ja siis olen hakenut suunnilleen mitä vain työtä, johon maisteritutkinto antaa yleisen kelpoisuuden, tulos pyöreä nolla haastattelua. Sossupaikkoihin saan heti haastattelukutsun kyllä. Ap

Vaikutat aika stressaantuneelta. Kilpailu työpaikoista on järjettömän kova. On totta, että hauissa edellesi menee todennäköisesti ne henkilöt, joilla on relevantimpaa työkokemusta tai alan työkokemusta suoraan. Vaikka olet täällä perustellut, miksi et voi tehdä sitä tai tätä, niin realistisesti tuloksekkaimat uranvaihdos - toimenpiteet ovat 1.) Paikkakunnan vaihto lähemmäs sellaista perähikiää, jossa kilpailu akateemisista työpaikosta on pienempää (voit päästä jopa kunnanjohtajaksi jossain napapiirillä) 2.) Uudelleen kouluttautuminen, mutta vain työvoimapula-alalle. 

Sitten on tämä 3.) Haet sinnikkäästi työssä ollessasi niitä paikkoja, mihin voisit itsesi kuvitella. 

Jos mikään näistä ei käy, irtisanot itsesi ja herran huomaan.

Näkisin, että tilanteessasi ratkaisuun sisältyy väkisinkin epämiellyttäviä elementtejä, koska tilanteessa on niin monta hankalaa muuttujaa. Pääkaupunkiseutu on todella kallis asua. Jos ette pärjää siellä pelkästään miehen palkalla, kun sinä järjestelet työkuvioitasi uusiksi (sairausloma, opiskelu, työttömyys), niin muutto toiselle paikkakunnalle olisi minusta fiksua pitkällä tähtäimellä. Saathan kuitenkin parisen vuotta ansiosidonnaista sen karenssin jälkeen, eihän se on kuin 3 kk. Jos et kestä työssäsi enää ollenkaan, niin saikkua tai irtisanoutuminen.

Otat lainan ja opiskelet sen avulla. Veljeni opiskeli sen avulla ulkomailla rahoitusta.

Jos olisin tuossa tilanteessa, niin yrittäisin ehkä kuitenkin vain jatkaa työnhakua kiinnostavammilta aloilta ja sinnitellä nykyisessä työssä (hieman rennommalla otteella) siihen saakka, että tärppää.

Vierailija kirjoitti:

Näkisin, että tilanteessasi ratkaisuun sisältyy väkisinkin epämiellyttäviä elementtejä, koska tilanteessa on niin monta hankalaa muuttujaa. Pääkaupunkiseutu on todella kallis asua. Jos ette pärjää siellä pelkästään miehen palkalla, kun sinä järjestelet työkuvioitasi uusiksi (sairausloma, opiskelu, työttömyys), niin muutto toiselle paikkakunnalle olisi minusta fiksua pitkällä tähtäimellä. Saathan kuitenkin parisen vuotta ansiosidonnaista sen karenssin jälkeen, eihän se on kuin 3 kk. Jos et kestä työssäsi enää ollenkaan, niin saikkua tai irtisanoutuminen.

Saan minä ihan ok ansiosidonnaista. Mutta sossuista on kova pula kaikkialla Suomessa, etenkin muualla kuin pk-seudulla, niin käytännössä työkkäri pakottaa minut heti oman alan työhön eikä anna olla ansiosidonnaisella. Voikohan jostain saada lausunnon, että ei enää saa tehdä oman alan työtä. Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pätevyydelläsi voit hakea useita erilaisia paikkoja isommista firmoista tai julkisistakin organisaatioista. Ei sen sossutyötä tarvitse olla, voit hakea vaikka HR-puolelle, koulutussuunnittelijaksi, osaamisen hankinnan töihin jne. Näitä juttuja se uravalmentajakin on ehkä jo käynytkin kanssasi läpi? 

Ota vastaan ensin vaikka vähän vaatimattomampi pesti HR-puolella (rekrytoijana?). Siitä saat työkokemusta uudesta suunnasta, jonka olet valinnut. Seuraavaksi sitten haku henkilöstöpäälliköksi. Nämä ovat siis vain esimerkkejä, mutta koulutuspohjasi on ihan sopiva ko. tehtäviin. 

Yritä miettiä laajasti työssä tarvittavia valmiuksia, mitä sinulla jo on. Sossututkinto on myös yleispätevä yhteiskunnallisen alan tutkinto, vaikka tähtääkin monista muista tutkinnoista poiketen suoraan ammattiin. Et välttämättä tarvitse uusia opintoja vaihtaaksesi alaa. Tsemppiä Ap!

Juuri tätä olen tehnyt nyt muutaman vuoden, hakenut reilusti yli sataa tuollaista paikkaa. Sitä yritin juuri kuvata aloituksessani, mutta kirjoitin sen sitten ehkä epäselvästi. Olen hakenut myös lukuisia vaatimattomia pestejä tuollaisista mitä ehdotat, mutta yhteenkään en ole saanut edes haastattelukutsua. Miten silloin otan vastaan sellaisen pestin? Haluaisin heti ottaa vastaan, jos vain saisin. Ei minun tarvitse olla mikään hieno päällikkö, voisin olla vain joku assarikin jossain toimistossa vain. Mutta en saa sellaiseen kutsua edes haastatteluun. Ja siis olen hakenut suunnilleen mitä vain työtä, johon maisteritutkinto antaa yleisen kelpoisuuden, tulos pyöreä nolla haastattelua. Sossupaikkoihin saan heti haastattelukutsun kyllä. Ap

Työharjoitteluun esim. HR-puolelle? Keskustelu lääkärin ja TE:n urapsykologin kanssa, ettet sovellu nykyiseen työhösi. Tätä päätelmää vauhdittaisi pitempi sairausloma..

Voin yrittää. Työterveyslääkärille ja -hoitajalle olen jo sanonut, että en pysty enää omaan alaan hetkeäkään vaan olen todella ahdistunut, mutta ne sanoo että kyllä pystyt, takaisin töihin vain. Ap

Vierailija kirjoitti:

Otat lainan ja opiskelet sen avulla. Veljeni opiskeli sen avulla ulkomailla rahoitusta.

Kävin itse kysymässä lainaa toista tutkintoa varten (luottotiedot ok, ei muita lainoja) ja kuulemma ei tällaista lainaa voi saada. Ainoastaan poikkeustapauksessa, kuten opinnot ovat lähes valmiit ja ala on todella hyvin työllistävä, esim. lääkäri. Mutta kyllä tätäkin kannattaa silti kokeilla. En ole ap.

Sairausloman kautta alan vaihto. Jos hyvin käy, voit saada alan vaihdon ammatillisena kuntoutuksena. Jää sairauslomalle ennenkuin palat "liian" loppuun ja/tai masennut vakavasti. Sieltä on jo huomattavasti vaikeampaa ponnistaa jaloilleen, toiset ei pysty enää siihen. Kuulostaa pahalta, että sua ihan oksettaa ennen töihinmenoa. Älä uhraa terveyttäsi työn takia. Itse sinnittelin liiankin kauan, mutta en onneksi toimintakyvyttömyyteen asti. Minäkin sosiaalipuolen työntekijä. Kovasti voimia sulle, yritä saada tunne, että vaihtoehtoja on. Niitä nimenomaan todella on, vaikkei nyt välttämättä siltä tunnukaan.

Ei siihen asuntoon kannata hulluna tarrautua - koteja tulee ja menee - tärkeämpää on säilyttää nuppi kunnossa kuin kulissit pystyssä.

Me teimme perheenä sen ratkaisun, että myimme talon pois ja muutimme muualle kun työurani yhdellä alalla tuli tiensä päähän. Miehellä oli vakityö, mutta haki etukäteen töitä uudelta paikkakunnalta ja sai. Itse kouluttauduin uudelleen siten, että valitsin opintokokonaisuuteen sellaisia ainekokonaisuuksia, jotka mahdollistivat monta eri urasuuntaa. Opintopisteitä tein jonkin verran yli pakollisen tämän takia. Opintojen ajan asuimme vaatimattomammin muutaman vuoden, mutta työllistyin jo ennen uusien opintojen loppua, joten tämäkin korjautui nopeammin kuin ajattelinkaan.

Vanhaa taloamme tai silloista elämäämme en kaipaa hetkeäkään. Nykyinen työni on sitä mitä haluan tehdä ja palkkani kaksinkertainen aiempaan verrattuna. Vaati isoja siirtoja - kyllä - mutta oli todella sen arvoista. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pätevyydelläsi voit hakea useita erilaisia paikkoja isommista firmoista tai julkisistakin organisaatioista. Ei sen sossutyötä tarvitse olla, voit hakea vaikka HR-puolelle, koulutussuunnittelijaksi, osaamisen hankinnan töihin jne. Näitä juttuja se uravalmentajakin on ehkä jo käynytkin kanssasi läpi? 

Ota vastaan ensin vaikka vähän vaatimattomampi pesti HR-puolella (rekrytoijana?). Siitä saat työkokemusta uudesta suunnasta, jonka olet valinnut. Seuraavaksi sitten haku henkilöstöpäälliköksi. Nämä ovat siis vain esimerkkejä, mutta koulutuspohjasi on ihan sopiva ko. tehtäviin. 

Yritä miettiä laajasti työssä tarvittavia valmiuksia, mitä sinulla jo on. Sossututkinto on myös yleispätevä yhteiskunnallisen alan tutkinto, vaikka tähtääkin monista muista tutkinnoista poiketen suoraan ammattiin. Et välttämättä tarvitse uusia opintoja vaihtaaksesi alaa. Tsemppiä Ap!

Juuri tätä olen tehnyt nyt muutaman vuoden, hakenut reilusti yli sataa tuollaista paikkaa. Sitä yritin juuri kuvata aloituksessani, mutta kirjoitin sen sitten ehkä epäselvästi. Olen hakenut myös lukuisia vaatimattomia pestejä tuollaisista mitä ehdotat, mutta yhteenkään en ole saanut edes haastattelukutsua. Miten silloin otan vastaan sellaisen pestin? Haluaisin heti ottaa vastaan, jos vain saisin. Ei minun tarvitse olla mikään hieno päällikkö, voisin olla vain joku assarikin jossain toimistossa vain. Mutta en saa sellaiseen kutsua edes haastatteluun. Ja siis olen hakenut suunnilleen mitä vain työtä, johon maisteritutkinto antaa yleisen kelpoisuuden, tulos pyöreä nolla haastattelua. Sossupaikkoihin saan heti haastattelukutsun kyllä. Ap

Työharjoitteluun esim. HR-puolelle? Keskustelu lääkärin ja TE:n urapsykologin kanssa, ettet sovellu nykyiseen työhösi. Tätä päätelmää vauhdittaisi pitempi sairausloma..

Voin yrittää. Työterveyslääkärille ja -hoitajalle olen jo sanonut, että en pysty enää omaan alaan hetkeäkään vaan olen todella ahdistunut, mutta ne sanoo että kyllä pystyt, takaisin töihin vain. Ap

Valitettavasti eivät taida uskoa ilman sairauslomaa. Kuullostaa siltä, että sinun kannattaisi todella miettiä sairauslomaa ennen kuin tulee totaalinen romahdus, josta toipuminen kestää jopa vuosia..

Olen itse lähtenyt vastaavasta syystä vakityöstä sairausloman kautta pois, jäänyt työttömäksi ja vaihtanut paikkakuntaa. Elämäni paras ratkaisu! (Nyt taas vakityössä, palaset loksahtivat kohdalleen)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pätevyydelläsi voit hakea useita erilaisia paikkoja isommista firmoista tai julkisistakin organisaatioista. Ei sen sossutyötä tarvitse olla, voit hakea vaikka HR-puolelle, koulutussuunnittelijaksi, osaamisen hankinnan töihin jne. Näitä juttuja se uravalmentajakin on ehkä jo käynytkin kanssasi läpi? 

Ota vastaan ensin vaikka vähän vaatimattomampi pesti HR-puolella (rekrytoijana?). Siitä saat työkokemusta uudesta suunnasta, jonka olet valinnut. Seuraavaksi sitten haku henkilöstöpäälliköksi. Nämä ovat siis vain esimerkkejä, mutta koulutuspohjasi on ihan sopiva ko. tehtäviin. 

Yritä miettiä laajasti työssä tarvittavia valmiuksia, mitä sinulla jo on. Sossututkinto on myös yleispätevä yhteiskunnallisen alan tutkinto, vaikka tähtääkin monista muista tutkinnoista poiketen suoraan ammattiin. Et välttämättä tarvitse uusia opintoja vaihtaaksesi alaa. Tsemppiä Ap!

Juuri tätä olen tehnyt nyt muutaman vuoden, hakenut reilusti yli sataa tuollaista paikkaa. Sitä yritin juuri kuvata aloituksessani, mutta kirjoitin sen sitten ehkä epäselvästi. Olen hakenut myös lukuisia vaatimattomia pestejä tuollaisista mitä ehdotat, mutta yhteenkään en ole saanut edes haastattelukutsua. Miten silloin otan vastaan sellaisen pestin? Haluaisin heti ottaa vastaan, jos vain saisin. Ei minun tarvitse olla mikään hieno päällikkö, voisin olla vain joku assarikin jossain toimistossa vain. Mutta en saa sellaiseen kutsua edes haastatteluun. Ja siis olen hakenut suunnilleen mitä vain työtä, johon maisteritutkinto antaa yleisen kelpoisuuden, tulos pyöreä nolla haastattelua. Sossupaikkoihin saan heti haastattelukutsun kyllä. Ap

Vaikutat aika stressaantuneelta. Kilpailu työpaikoista on järjettömän kova. On totta, että hauissa edellesi menee todennäköisesti ne henkilöt, joilla on relevantimpaa työkokemusta tai alan työkokemusta suoraan. Vaikka olet täällä perustellut, miksi et voi tehdä sitä tai tätä, niin realistisesti tuloksekkaimat uranvaihdos - toimenpiteet ovat 1.) Paikkakunnan vaihto lähemmäs sellaista perähikiää, jossa kilpailu akateemisista työpaikosta on pienempää (voit päästä jopa kunnanjohtajaksi jossain napapiirillä) 2.) Uudelleen kouluttautuminen, mutta vain työvoimapula-alalle. 

Sitten on tämä 3.) Haet sinnikkäästi työssä ollessasi niitä paikkoja, mihin voisit itsesi kuvitella. 

Jos mikään näistä ei käy, irtisanot itsesi ja herran huomaan.

Sellaiset terveiset täältä "perähikiältä" ap:lle, että älä ainakaan sen varaan laske, että täältä löytyisi akateemisille työpaikkoja. Kilpailu on aivan yhtä kovaa, jos ei kovempaakin, kuin pääkaupunkiseudulla, sillä täällä perähikiällä ei niitä paikkoja ole kuin muutamia edes tarjolla. Sossuksi kyllä varmastikin pääsisit, mutta sellaiseksi et halunnut.

Ymmärrän kyllä tilannettasi täysin, itsekin olen hakenyt töitä nyt jo yli vuoden käytännössä samanlaisessa tilanteessa kuin ap:lla, erona vain se, että minä asun täällä "perähikiällä" enkä ole sossu. Olen yrittänyt pääkaupunkiseudultakin hakea, mutta niihin paikkoihin en pääse edes haastatteluun. Muutenkin, jos hakee paikkaa edes hiukan oman alan ulkopuolelta, ei haastattelukutsua kuulu, tarjolla on varmastikin niin paljon niitä, joilla on alan kokemusta ja muutenkin täysin hakukriteerit täyttävä cv.

Eli en osaa ap:ta auttaa, kun itsekin olen jumissa vastaavassa tilanteessa, itse en ole keksinyt tehdä muuta, kuin jatkaa loputonta työnhakua, tosin siihenkin alkaa jo väsähtää, kun tulosta ei tule.

Irtisanoudu vakityöstä ja ala tehdä lyhyitä sijaisuuksia. Niitä varmasti riittää myös. Saat keskittyä tekemään työtäsi ja kun vastuu ja liika työmäärä alkaa kaatua niskaan niin sä kaasutat jo seuraavaan paikkaan. Et ehdi tutustua esimiehiin niin hyvin, että he alkaisivat sälyttää sulle lisää ja lisää duunia ihan vaan siksi kun olet niin hyvä ja osaava vaan voit levitellä käsiä että ”emmää tiiä, mää oon vaan töissä täällä”. Pystyt ottamaan etäisyyttä työhön niin että se säilyy elämässäsi toissijaisena asiana, jolla rahoitat niitä ensisijaisia asioita. Samalla pääset kokeilemaan työnkuvaa hyvin erilaisissa yksiköissä. Esim. sairaalassa kuntoutustyöryhmän jäsenenä on varmasti hyvin erilaista kun vaikka lastensuojelussa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pätevyydelläsi voit hakea useita erilaisia paikkoja isommista firmoista tai julkisistakin organisaatioista. Ei sen sossutyötä tarvitse olla, voit hakea vaikka HR-puolelle, koulutussuunnittelijaksi, osaamisen hankinnan töihin jne. Näitä juttuja se uravalmentajakin on ehkä jo käynytkin kanssasi läpi? 

Ota vastaan ensin vaikka vähän vaatimattomampi pesti HR-puolella (rekrytoijana?). Siitä saat työkokemusta uudesta suunnasta, jonka olet valinnut. Seuraavaksi sitten haku henkilöstöpäälliköksi. Nämä ovat siis vain esimerkkejä, mutta koulutuspohjasi on ihan sopiva ko. tehtäviin. 

Yritä miettiä laajasti työssä tarvittavia valmiuksia, mitä sinulla jo on. Sossututkinto on myös yleispätevä yhteiskunnallisen alan tutkinto, vaikka tähtääkin monista muista tutkinnoista poiketen suoraan ammattiin. Et välttämättä tarvitse uusia opintoja vaihtaaksesi alaa. Tsemppiä Ap!

Juuri tätä olen tehnyt nyt muutaman vuoden, hakenut reilusti yli sataa tuollaista paikkaa. Sitä yritin juuri kuvata aloituksessani, mutta kirjoitin sen sitten ehkä epäselvästi. Olen hakenut myös lukuisia vaatimattomia pestejä tuollaisista mitä ehdotat, mutta yhteenkään en ole saanut edes haastattelukutsua. Miten silloin otan vastaan sellaisen pestin? Haluaisin heti ottaa vastaan, jos vain saisin. Ei minun tarvitse olla mikään hieno päällikkö, voisin olla vain joku assarikin jossain toimistossa vain. Mutta en saa sellaiseen kutsua edes haastatteluun. Ja siis olen hakenut suunnilleen mitä vain työtä, johon maisteritutkinto antaa yleisen kelpoisuuden, tulos pyöreä nolla haastattelua. Sossupaikkoihin saan heti haastattelukutsun kyllä. Ap

Työharjoitteluun esim. HR-puolelle? Keskustelu lääkärin ja TE:n urapsykologin kanssa, ettet sovellu nykyiseen työhösi. Tätä päätelmää vauhdittaisi pitempi sairausloma..

Voin yrittää. Työterveyslääkärille ja -hoitajalle olen jo sanonut, että en pysty enää omaan alaan hetkeäkään vaan olen todella ahdistunut, mutta ne sanoo että kyllä pystyt, takaisin töihin vain. Ap

Valitettavasti eivät taida uskoa ilman sairauslomaa. Kuullostaa siltä, että sinun kannattaisi todella miettiä sairauslomaa ennen kuin tulee totaalinen romahdus, josta toipuminen kestää jopa vuosia..

Olen itse lähtenyt vastaavasta syystä vakityöstä sairausloman kautta pois, jäänyt työttömäksi ja vaihtanut paikkakuntaa. Elämäni paras ratkaisu! (Nyt taas vakityössä, palaset loksahtivat kohdalleen)

Miten sitä sairauslomaa saa? Minulle työnnettiin työterveydestä lääkkeitä kouraan ja ilman sairauslomaa takaisin töihin, kun kävin siellä stressiperäisistä fyysisistä (sydän)oireista johtuen ja mainitsin työahdistuksesta. Ei ap.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pätevyydelläsi voit hakea useita erilaisia paikkoja isommista firmoista tai julkisistakin organisaatioista. Ei sen sossutyötä tarvitse olla, voit hakea vaikka HR-puolelle, koulutussuunnittelijaksi, osaamisen hankinnan töihin jne. Näitä juttuja se uravalmentajakin on ehkä jo käynytkin kanssasi läpi? 

Ota vastaan ensin vaikka vähän vaatimattomampi pesti HR-puolella (rekrytoijana?). Siitä saat työkokemusta uudesta suunnasta, jonka olet valinnut. Seuraavaksi sitten haku henkilöstöpäälliköksi. Nämä ovat siis vain esimerkkejä, mutta koulutuspohjasi on ihan sopiva ko. tehtäviin. 

Yritä miettiä laajasti työssä tarvittavia valmiuksia, mitä sinulla jo on. Sossututkinto on myös yleispätevä yhteiskunnallisen alan tutkinto, vaikka tähtääkin monista muista tutkinnoista poiketen suoraan ammattiin. Et välttämättä tarvitse uusia opintoja vaihtaaksesi alaa. Tsemppiä Ap!

Juuri tätä olen tehnyt nyt muutaman vuoden, hakenut reilusti yli sataa tuollaista paikkaa. Sitä yritin juuri kuvata aloituksessani, mutta kirjoitin sen sitten ehkä epäselvästi. Olen hakenut myös lukuisia vaatimattomia pestejä tuollaisista mitä ehdotat, mutta yhteenkään en ole saanut edes haastattelukutsua. Miten silloin otan vastaan sellaisen pestin? Haluaisin heti ottaa vastaan, jos vain saisin. Ei minun tarvitse olla mikään hieno päällikkö, voisin olla vain joku assarikin jossain toimistossa vain. Mutta en saa sellaiseen kutsua edes haastatteluun. Ja siis olen hakenut suunnilleen mitä vain työtä, johon maisteritutkinto antaa yleisen kelpoisuuden, tulos pyöreä nolla haastattelua. Sossupaikkoihin saan heti haastattelukutsun kyllä. Ap

Työharjoitteluun esim. HR-puolelle? Keskustelu lääkärin ja TE:n urapsykologin kanssa, ettet sovellu nykyiseen työhösi. Tätä päätelmää vauhdittaisi pitempi sairausloma..

Voin yrittää. Työterveyslääkärille ja -hoitajalle olen jo sanonut, että en pysty enää omaan alaan hetkeäkään vaan olen todella ahdistunut, mutta ne sanoo että kyllä pystyt, takaisin töihin vain. Ap

Valitettavasti eivät taida uskoa ilman sairauslomaa. Kuullostaa siltä, että sinun kannattaisi todella miettiä sairauslomaa ennen kuin tulee totaalinen romahdus, josta toipuminen kestää jopa vuosia..

Olen itse lähtenyt vastaavasta syystä vakityöstä sairausloman kautta pois, jäänyt työttömäksi ja vaihtanut paikkakuntaa. Elämäni paras ratkaisu! (Nyt taas vakityössä, palaset loksahtivat kohdalleen)

Miten sitä sairauslomaa saa? Minulle työnnettiin työterveydestä lääkkeitä kouraan ja ilman sairauslomaa takaisin töihin, kun kävin siellä stressiperäisistä fyysisistä (sydän)oireista johtuen ja mainitsin työahdistuksesta. Ei ap.

En tiedä en minäkään ole saanut saikkua vaikka olen näin uupunut että työ oksettaa joka päivä. Ap