Lue keskustelun säännöt.
Työkyvyttömyyseläkeläiset - vertaistukea kaivataan
19.01.2020 |
Kiinnostaisi kuulla kuinka olette sopeutuneet sairaseläkeläisen elämään, työelämästä poisjäämiseen ja pienillä tuloilla elämiseen. Mitä olette keksineet työn tilalle, mistä asioista saatte sisältöä elämään? Häpeättekö eläkkeelläoloa? Tuo häpeä taitaa liittyä enemmän psyykkisistä syistä eläkkeellä oloon, psyykkiset sairaudet ovat yhä tänä päivänä tietynlainen tabu. Helpompi sanoa sairastavansa reumaa kuin masennusta tai kaksisuuntaista mielialahäiriötä.
Itse en ole sopeutunut tähän tilanteeseen vaikka olen ollut eläkkeellä jo vuosia.
Kommentit (95)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koittakaapa työkyvyttömyyseläkkeellä olevat miehet saada nainen. Ei onnistu. Eläkeläisnaisilla on aina ottajia.
Entä eläkkeellä oleva nainen? Olisi ainakin kumppani joka ymmärtää mitä on olla eläkeläinen. On totta että mieheltä usein odotetaan taloudellista vetovastuuta, naisen on helpompi jäädä kotiin. Uskon että poikkeuksiakin on ja löytyy naisia joita ei miehen eläkkeelläolo haittaa vaikka itse ovatkin työelämässä.
Eläkeläisnaisilla on jo mies.
Ei ainakaan minulla ole ikinä ollutkaan miestä. T: työkyvytön 32v
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koittakaapa työkyvyttömyyseläkkeellä olevat miehet saada nainen. Ei onnistu. Eläkeläisnaisilla on aina ottajia.
Se on totta, että miehiä ei haittaa millään tavalla naisen eläkkeellä olo. Onpahan joku kotona siivoamassa, pesemässä pyykkiä sekä tekemässä ruokaa ja on aina aikaa. Sitten kun on vielä ihan urheilullinen ja nättikin eikä kroppa ole mikään plösö, niin tuollahan niitä on jonossa kymmeniä tai vaikka satoja kun ottaisi. Vielä kun hoitaa oman taloutensa ja ei ole persaukinen niin avot. Sitä ollaan yksisarvisten luokassa.
No yksisarvinen tosiaan, mutta mistä syystä tällainen on eläkkeellä? Urheilullinen, siivoaa, pesee pyykkiä ja laittaa ruokaa jajaja...
Vierailija kirjoitti:
Vaihtaisin mielelläni osia kanssasi... T: 15v vakavasti sairastanut, tusina B-lausuntoja ja eläkehakemuksia... Leikatulla tt-tuella elelen.
Ja mä vaihtaisin osia sun kanssa. 10 v. niin vakavasti sairas että arkielämän askareet ei onnistu ja pelkkä suihkussa käynti hyydyttää sängynpohjalle. Aina leikatuimmat sos. ja työkkärituet, viimeiset 2 v. ilman pennin hyrrää koska aktiivimalli. Julkisen puolen puoskarit ei tee tilanteelle mitään, vaikka labrakokeissa useita kertoja vakavia muutoksia, joihin lain mukaan olisi pitänyt saada nopeasti apua ja lähete erikoislääkärille. AVI:kin pesi törkeästi kädet tapauksesta ja on sitä mieltä, että kaikessa toimittu oikein. Hoitovirheet ja heitteillejätöt pyyhitty maton alle, näillä mennään jatkossakin kunnes kuolema korjaa. Tällaista menoa P-Suomessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koittakaapa työkyvyttömyyseläkkeellä olevat miehet saada nainen. Ei onnistu. Eläkeläisnaisilla on aina ottajia.
Se on totta, että miehiä ei haittaa millään tavalla naisen eläkkeellä olo. Onpahan joku kotona siivoamassa, pesemässä pyykkiä sekä tekemässä ruokaa ja on aina aikaa. Sitten kun on vielä ihan urheilullinen ja nättikin eikä kroppa ole mikään plösö, niin tuollahan niitä on jonossa kymmeniä tai vaikka satoja kun ottaisi. Vielä kun hoitaa oman taloutensa ja ei ole persaukinen niin avot. Sitä ollaan yksisarvisten luokassa.
No yksisarvinen tosiaan, mutta mistä syystä tällainen on eläkkeellä? Urheilullinen, siivoaa, pesee pyykkiä ja laittaa ruokaa jajaja...
Elinsiirron läpikäyneet pääsevät eläkkeelle.
Olen ja en ole sopeutunut. Jouduin eläkkeelle parikymppisenä saatuani aivoinfarktin ja aivoverenvuotoja. Vaikka tiedän, ettei sairastuminen ole minun vikani enkä millään muotoa ole sitä mieltä, että eläkkeellä olevat ihmiset olisivat jotenkin huonompia kuin työssäkäyvät, häpeän eläkettäni, yritän pitää sen mahdollisimman hyvin salassa jne. Koen kehoni pettäneen minun, etten jaksanut tarpeeksi kuntouttaa itseni, tehneeni jotain väärin, kun en parantunut. Kuntoutusta saan edelleen ja siitä on ollut hyötyä. Välillä olen pystynyt tekemään osapäiväisiä sovellettuja työjaksoja, mutta erittäin kuormittavia ja rankkoja ne ovat olleet. Yritän opiskella, käyn kuntoutuksissa, minulla on muutama harrastus, vertaistukiryhmistä ja vertaistoiminnasta on paljon apua. Suren myös sitä, että emme pysty mieheni kanssa todennäköisesti hankkimaan lasta tai omaa kotia, sillä niihin ei ole varaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Aikaa on ja rahaakin, mutta psyykkinen vointi on niin huono että koko oleminen on tuskaista. Kelan terapiat on vain työkykyisille. Hyväksikäyttö traumat taustalla. Liikkuminen lievittää hiukan, toisaalta on syömishäiriö. Aivot puutuneet tuskan takia. Haluaisin lukea mutta ei pysty keskittymään.
Lääkkeitä on kokeiltu, mutta läskizombiena olo oli vielä kauheampi kun itsetuhoinen en ole kuitenkaan vaan haluan elää.
Olisi voinut vaan olla hiukan keveämpää edes hetken.
Eivät ole vaan mm. vaikeavammaiset saavat terapioita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koittakaapa työkyvyttömyyseläkkeellä olevat miehet saada nainen. Ei onnistu. Eläkeläisnaisilla on aina ottajia.
Ei muuten ole. Kukaan mies ei huoli reumapotilasta puolisokseen.
Mulla on reuma, sjögrenin syndrooma ja mies t. Ammattivalittaja
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ensin olin kuntoutustuella vuosia, nyt kohta vuoden ollut toistaiseksi eläke. Työuraa ehti jonkun verran kertyä, niin ei onneksi minimieläke ole ja ilmeisesti saan vielä kertakorotuksenkin ensi vuoden alkuun, kun tänä vuonna tulee kuluneeksi 5 vuotta siitä kun kuntoutustuki alkoi. Tämä oli positiivinen tieto.
Häpeää koen minäkin eläkkeellä olosta. Tässähän saisi tienatakin vähän lisää ja olen paljon miettinyt, pitäisikö yrittää ihan pienimuotoisesti jotain osa-aika työtä lisäksi. Toisaalta, taas iskee häpeä kun pitäisi työnantajalle kertoa olevansa eläkkeellä. Käykö kukaan töissä eläkkeen päälle, kertokaa kokemuksia?Tämä minuakin kiinnostaa millaisia kokemuksia ihmisillä on työnteosta eläkkeellä. Ja erityisesti paljonko veroprosentti on? Minulla ei ole varmaa tietoa mutta kuulemma 40-50. Se on paljon mutta jäähän siitä edes jotain käteen.
Olen ymmärtänyt, että saat tienata eläkkeesi verran rahaa, ilman että se vaikuttaa etuuksiisi.
ohis
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aikaa on ja rahaakin, mutta psyykkinen vointi on niin huono että koko oleminen on tuskaista. Kelan terapiat on vain työkykyisille. Hyväksikäyttö traumat taustalla. Liikkuminen lievittää hiukan, toisaalta on syömishäiriö. Aivot puutuneet tuskan takia. Haluaisin lukea mutta ei pysty keskittymään.
Lääkkeitä on kokeiltu, mutta läskizombiena olo oli vielä kauheampi kun itsetuhoinen en ole kuitenkaan vaan haluan elää.
Olisi voinut vaan olla hiukan keveämpää edes hetken.Sellainen kuulemma on kuin "vaativa lääkinnällinen kuntoutus" joka on tarkoitettu myös eläkeläisille ja josta ei tarvitse maksaa edes omavastuuosuutta. Eli käytännössä ilmaista psykoterapiaa. Tiedä sitten kuinka vaikea sitä olisi saada mutta hakea kannattaa. Kelan muut terapiat on työkykyisille, teoriassa niitä voi saada myös eläkeläinen mutta oma kokemus opettanut että käytännössä ei.
Kiitos tästä tiedosta. Googlasin, kun en ole koskaan tuosta kuullutkaan. Onko kellään täällä kokemusta tuosta? Onkohan vaikea saada?
Jos täytät tietyt kriteerit saat. Katso Kelan sivuilta.
ohis
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen ja en ole sopeutunut. Jouduin eläkkeelle parikymppisenä saatuani aivoinfarktin ja aivoverenvuotoja. Vaikka tiedän, ettei sairastuminen ole minun vikani enkä millään muotoa ole sitä mieltä, että eläkkeellä olevat ihmiset olisivat jotenkin huonompia kuin työssäkäyvät, häpeän eläkettäni, yritän pitää sen mahdollisimman hyvin salassa jne. Koen kehoni pettäneen minun, etten jaksanut tarpeeksi kuntouttaa itseni, tehneeni jotain väärin, kun en parantunut. Kuntoutusta saan edelleen ja siitä on ollut hyötyä. Välillä olen pystynyt tekemään osapäiväisiä sovellettuja työjaksoja, mutta erittäin kuormittavia ja rankkoja ne ovat olleet. Yritän opiskella, käyn kuntoutuksissa, minulla on muutama harrastus, vertaistukiryhmistä ja vertaistoiminnasta on paljon apua. Suren myös sitä, että emme pysty mieheni kanssa todennäköisesti hankkimaan lasta tai omaa kotia, sillä niihin ei ole varaa.
Mistä 20-vuotias saa aivoinfarktin= Huonot elämäntavat?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen ja en ole sopeutunut. Jouduin eläkkeelle parikymppisenä saatuani aivoinfarktin ja aivoverenvuotoja. Vaikka tiedän, ettei sairastuminen ole minun vikani enkä millään muotoa ole sitä mieltä, että eläkkeellä olevat ihmiset olisivat jotenkin huonompia kuin työssäkäyvät, häpeän eläkettäni, yritän pitää sen mahdollisimman hyvin salassa jne. Koen kehoni pettäneen minun, etten jaksanut tarpeeksi kuntouttaa itseni, tehneeni jotain väärin, kun en parantunut. Kuntoutusta saan edelleen ja siitä on ollut hyötyä. Välillä olen pystynyt tekemään osapäiväisiä sovellettuja työjaksoja, mutta erittäin kuormittavia ja rankkoja ne ovat olleet. Yritän opiskella, käyn kuntoutuksissa, minulla on muutama harrastus, vertaistukiryhmistä ja vertaistoiminnasta on paljon apua. Suren myös sitä, että emme pysty mieheni kanssa todennäköisesti hankkimaan lasta tai omaa kotia, sillä niihin ei ole varaa.
Mistä 20-vuotias saa aivoinfarktin= Huonot elämäntavat?
Tyhmä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen ja en ole sopeutunut. Jouduin eläkkeelle parikymppisenä saatuani aivoinfarktin ja aivoverenvuotoja. Vaikka tiedän, ettei sairastuminen ole minun vikani enkä millään muotoa ole sitä mieltä, että eläkkeellä olevat ihmiset olisivat jotenkin huonompia kuin työssäkäyvät, häpeän eläkettäni, yritän pitää sen mahdollisimman hyvin salassa jne. Koen kehoni pettäneen minun, etten jaksanut tarpeeksi kuntouttaa itseni, tehneeni jotain väärin, kun en parantunut. Kuntoutusta saan edelleen ja siitä on ollut hyötyä. Välillä olen pystynyt tekemään osapäiväisiä sovellettuja työjaksoja, mutta erittäin kuormittavia ja rankkoja ne ovat olleet. Yritän opiskella, käyn kuntoutuksissa, minulla on muutama harrastus, vertaistukiryhmistä ja vertaistoiminnasta on paljon apua. Suren myös sitä, että emme pysty mieheni kanssa todennäköisesti hankkimaan lasta tai omaa kotia, sillä niihin ei ole varaa.
Mistä 20-vuotias saa aivoinfarktin= Huonot elämäntavat?
Samasta syystä kuin sinä tulet saamaan vielä tämän vuoden puolella. Lähetän suuntaasi sellaista energiaa, että muutos terveydentilassa tapahtuu hyvin äkillisesti ja dramaattisesti.
Olen ollut monta vuotta eläkkeellä. Vain lähimmät ihmiset tietävät sen. Muille olen joko työtön tai keikkatöissä. Tekemistä riittää, siinä suhteessa miten pystyy mitään tekemään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei tässä mitään sopeutumista edes ole, eläkkeellä olo on minulle se normaalein elämänmuoto. En ole koskaan ollut työelämässä, jäin eläkkeelle kesken opiskelun. En häpeä eläkkeellä oloa. Se kyllä harmittaa että ihmiset mahdollisesti luulevat minun olevan eläkkeellä masennuksen tms. takia. On välillä tullut ihmisten puheista sellainen käsitys. Olen eläkkeellä autismin takia. Rahaongelmia ei ole. Kuten jo edellä kerroin, en ole koskaan ollut töissä, joten minulla ei ole kokemusta mistään suurista rahamääristä.
Välillä on haikeaa ajatella terapiaa johon en koskaan päässyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koittakaapa työkyvyttömyyseläkkeellä olevat miehet saada nainen. Ei onnistu. Eläkeläisnaisilla on aina ottajia.
Se on totta, että miehiä ei haittaa millään tavalla naisen eläkkeellä olo. Onpahan joku kotona siivoamassa, pesemässä pyykkiä sekä tekemässä ruokaa ja on aina aikaa. Sitten kun on vielä ihan urheilullinen ja nättikin eikä kroppa ole mikään plösö, niin tuollahan niitä on jonossa kymmeniä tai vaikka satoja kun ottaisi. Vielä kun hoitaa oman taloutensa ja ei ole persaukinen niin avot. Sitä ollaan yksisarvisten luokassa.
No yksisarvinen tosiaan, mutta mistä syystä tällainen on eläkkeellä? Urheilullinen, siivoaa, pesee pyykkiä ja laittaa ruokaa jajaja...
Elinsiirron läpikäyneet pääsevät eläkkeelle.
No tietysti on poikkeuksia, myös psyykkisissä sairauksissa, mutta mietitkö että kirjoittaja kirjoitti yleistäen ettei miehiä naisen eläkeläisyys haittaa kun nainen voi blaa blaa blaa ja on urheilullinen ja blaa blaa...
Olen ymmärtänyt että myös fyysisen vakavan sairauden kohdanneet usein masentuvat, eikä se jaksaminen välttämättä ole ihan tuota kuin tuossa kuvaillaan,
Minut muuten se ainoakin terveenä huolinut jätti sairastuttuani.
Vierailija kirjoitti:
Koittakaapa työkyvyttömyyseläkkeellä olevat miehet saada nainen. Ei onnistu. Eläkeläisnaisilla on aina ottajia.
Mulle kelpais kaltaiseni tk-eläkkeellä oleva mies. Sehän ois ihanne, jos hän olisi sen kuntoinen, että voitaisiin matkustaa vaikkapa talvehtimaan etelän lämpöön. Ei ikäisilläni työssä käyvillä miehillä ole sellaiseen mahdollisuutta.
Itse olen aktiivisesti oman potilasjärjestön toiminnassa mukana. Välillä osanottajana ja välillä järjestelypuolella.
Vierailija kirjoitti:
Millä sairauksilla te olette eläkkeelle päässeet? Mä en pääse millään. T. Ammattivalittaja
No, koska sä et ole ollut sairauslomilla! Suthan katsotaan yrittäjäksi, ei siitä voi suoraan päästä työkyvyttömyyseläkkeelle. Ensin sairauslomia, ainakin vuosi kuntoutustuella ja sitten vasta lääkäri harkitsee voisiko eläkehakemuksen laittaa vetämään.
En ole soputunut, vaikka en edes muista, monta vuotta olen eläkkeellä tarkalleen ottaen ollut. Jonkinlaisen hoidon piiriin jouduin 2006, ja siitä sitten kuntoutustuen kautta eläkkeelle. Ehkä 2012? 2014? En muista. Olin pätkiä ollut työelämässä, joten eläke ei ole pienin mahdollinen, vaikka ei myöskään suuri: 1200€/kk.
Olen naimisissa ja perheellinen. En ole koskaan hyväksynyt tätä, että minä olen tällainen. Taustani on traumaattinen, ja vaikka olen säästynyt esim päihteiden väärinkäytöltä ja syömishäiriöitä, en voi jotenkin uskoa että minusta ei tullutkaan mitään. Minulla oli unelmia. Oli niin paljon kaikkea mitä halusin, ja sitten olenkin neuroottinen ja masentunut ja ahdistushäiriöinen estynyt persoona. Ilmeisesti olen myös ihan ok, koska olen naimisissa ja tunnen ihmisiä jotka tuntevat minut. Ja koska kukaan ei ole koskaan tehnyt lasua minusta.
En ole hoidon piirissä, ja vain harva tietää tilanteeni. Olen mieluummin kotiäiti tai työtön, kuin hullu ja eläkkeellä.
Eläkeläisnaisilla on jo mies.