Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miksi paikallinen sopiminen on monille ihmisille kuin kirosana?
17.01.2020 |
Monesti kun lukee uutisia paikallisesta sopimisesta, niin ihmisillä on vain pelkkiä mollaavia kommentteja asiaan, usein suhteellisen rajuin sanoin. Keskustan Katri Kulmunikin sanoi taannoin tukevansa paikallista sopimista, niin saman tien Keskustan pienessä orastavassa nousussa ollut kannatus lässähti takaisin kaikkien aikojen matalimpaan lukemaan.
Miksi ihmisillä on niin hirvittävä vastustus paikallista sopimista kohtaan? Suomessa on aivan kamalan jäykät työmarkkinat. Se on yksi syy sille, miksi työllisyysaste on niin alhainen moniin muihin maihin verrattuna. Paikallinen sopiminen on omiaan lisäämään joustavuutta työmarkkinoilla ja siten nostamaan työllisyyttä!
Kommentit (216)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuten joku jo sanoi, niin useimmiten kyse ei ole palkasta. Meidän tesiin tuli viime vuonna viime vuonna vihdoin työaikapankki, mikä parantaa tilannetta. Mutta vieläkin joustavuutta puuttuu. Kyse on kausityöstä, jota työntekijäkin mielellään tekisi ilman rajoituksia silliin, kun sitä on. Sillä työt eivät odota seuraavaan päivään tai seuraavaan viikkoon. Joten se mikä jää työntekijältä tesin vuoksi tekemättä jää häneltä kokonaan tekemättä ja palkka siitä saamatta. Omistaja tekee päivän loput työt, sillä häntä tes ei koske
Onko teillä siis ylitöiden tekeminenkin kielletty? Vai onko vain niin, että niistä ei haluta maksaa?
Ylityö on työnantajan aloitteesta ja työntekijän suostumuksella tehtävää työtä, joka tapahtuu normaalin päivittäisen tai viikottaisen työajan päälle. Se, että tekee omasta aloitteestaan pitkän päivän ja kerää saldotunteja ei ole ylityötä.
T. Luottamusmies
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska se paikallinen sopiminen on käytännössä sitä, että pomo sanoo miten tehdään tai tuossa on ovi.
Ja joku haluaa olla tuollaisessa paikassa töissä, koska...?
Oletko todella niin naiivi että kuvittelet useimmilla olevan paljonkin vaihtoehtoja? Siis muita kuin työttömyys.
No kenellä sellaisella jota tämä keskustelu koskee ei sellaista vaihtoehtoa ole? Siis yksityisen sektorin työntekikjöistä.
Miten niin kenellä? Ei kai tässä nyt firmoja tai nimiä tarvitse lähteä luettelemaan. Kai nyt maalaisjärki riittää siihen, että jos on esimerkiksi pienemmässä kaupungissa joku vähän erityisempi toimiala, tai jos jollain toimialalla kaikissa yrityksissä on suunnilleen sama kyykyttämismeininki, ei siinä ole paljon vaihtoehtoja. Joku mainitsi pari sivua sitten siivoojan työn. Luuletko tosiaan, että joku siivousfirma maksaisi työntekijöilleen yhtään parempaa palkkaa kuin on ihan pakko. Eli se nykyinen surkea palkka ja surkeat työehdot voitaisiin paikallisella sopimisella muuttaa vielä surkeammaksi.
Miten muka? Työntekijäthän menisivät lakkoon jos ei kumpaakin osapuolta tyydyttävään sopimukseen päästä. Ja kun kaikki kilpailevat firmat missä asioista saatiin sovittua ovat toiminnassa täydellä teholla niin luulisi työnantajaa kiinnostavan sopia asioista aika saakelin hätäiseen jos haluaa firmansa pitää.
Yllätys, työnantajapuoli haluaa kieltää lakotkin. Sen ainoan todella tehokkaan työtaisteluaseen. Eli ensin tuodaan "paikallinen sopiminen" = työnantajan sanelu, sitten viedään se ase jolla työntekijät voivat taistella työntantajan mielivaltaa vastaan eli lakko-oikeus. Tätä se on kun kokoomushöttö menee nielemättä alas tavallisilla pulliaisilla.
Ei sellaista voi kieltää. Aseella uhatenko ne työntekijät sinne hommiin pakotetaan jos he yhdessä rintamassa toteavat että "ei käy"?
Lisäksi olisi uskottavuuden kannalta ihan kiva saada joku linkki väittämäsi lähteeksi, en nimittäin koskaan ole kuullut kenenkään olevan lakkojen yksipuolisen kieltämisen kannalla. Poliittisista lakoista ja muusta vastaavasta ay-perseilystä olisi ihan suotavaa päästä jo uskottavuudenkin takia eroon, mutta se on täysin eri asia.
Ohis. Ei tarvitse uhata aseella, riittää kun työnantaja ilmoittaa laskuttavansa työhön saapumattomilta tekemättömästä työn aiheuttamat taloudelliset vahingot ja hakevansa ne tarvittaessa oikeusteitse.
Olen itse ollut sen kaltaisessa tilanteessa tehdessäni jenkkifirmalle konsultointia. Ainoa syy olla tekemättä työtä projektissa sovittuja tunteja olisi ollut toimittaa työnantajan osoittaman lääkärin todistus työkyvyttömyydestä. Sanktiot sopimuksen rikkomisesta olivat olleet miljoonia dollareita, toisaalta korvaus hyvin tehdystä työssäkin oli poikkeuksellisen hyvä.
Ei kannata aliarvioida sitä, miten raa'aksi työelämä voi nopeasti kääntyä jos emme ymmärrä piileviä vaaroja. Työntekijän oikeudet ovat valtion erityisesti suojelemia, siitä on hyvä edelleen pitää kiinni mikäli haluamme säilyttää rauhan työmarkkinoille ja yhteiskunnassa laajemmin.
Miten usein paikallinen sopiminen on työntekijälle edullista? Ei varmaan juuri koskaan. Varmaan siksi se on työntekijälle kirosana. Yksittäiset työntekijät tuskin pystyvät pitämään puoliaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuten joku jo sanoi, niin useimmiten kyse ei ole palkasta. Meidän tesiin tuli viime vuonna viime vuonna vihdoin työaikapankki, mikä parantaa tilannetta. Mutta vieläkin joustavuutta puuttuu. Kyse on kausityöstä, jota työntekijäkin mielellään tekisi ilman rajoituksia silliin, kun sitä on. Sillä työt eivät odota seuraavaan päivään tai seuraavaan viikkoon. Joten se mikä jää työntekijältä tesin vuoksi tekemättä jää häneltä kokonaan tekemättä ja palkka siitä saamatta. Omistaja tekee päivän loput työt, sillä häntä tes ei koske
Onko teillä siis ylitöiden tekeminenkin kielletty? Vai onko vain niin, että niistä ei haluta maksaa?
Ylityö on työnantajan aloitteesta ja työntekijän suostumuksella tehtävää työtä, joka tapahtuu normaalin päivittäisen tai viikottaisen työajan päälle. Se, että tekee omasta aloitteestaan pitkän päivän ja kerää saldotunteja ei ole ylityötä.
T. Luottamusmies
Niin. Mutta tuossahan olikin kyse tilanteesta, jossa ne tulevan sen päivittäisen työajan päälle.
Vierailija kirjoitti:
Ohis. Ei tarvitse uhata aseella, riittää kun työnantaja ilmoittaa laskuttavansa työhön saapumattomilta tekemättömästä työn aiheuttamat taloudelliset vahingot ja hakevansa ne tarvittaessa oikeusteitse.
Miten se muka riittäisi, kun ei edes laittomaksi tuomituista lakoista saa mitään korvauksia haettua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miten usein paikallinen sopiminen on työntekijälle edullista?
Mikä on työnantajalle edullista, on myös työntekijöille edullista. Mitä isompi kakku, sen enemmän jaettavaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse haluaisin tehdä yhden kalenteriviikon ylipitkää päivää ja olla seuraavan puoliksi vapaalla. Koska tämä on "tessiä huonompi ehto", en saa tätä itselleni neuvotella, vaikka työnantajalle tämä kävisi. Ennen vuodenvaihdetta ei työpäivä voinut olla kaksiosainen (tessiä huonompi ehto), vaikka itse olisin sitä halunnut ja tarvinnut. Tessi rajoittaa aivan liikaa sopimista.
Miksi et saa neuvoteltua itsellesi urakkapalkkaa? Onko se teidän tessissä kielletty?
Asiantuntijatyö, joten urakkapalkkaa ei voi sopia.
Miten niin? Olen minäkin asiantuntijatyössä ja laskutan urakkapalkalla. Teen sovitun työn omien aikataulujeni mukaan. Tosin usein se urakka lasketaan arvioitujen työtuntien mukaan, mutta ei sillä ole väliä, miten minä ne työtunnit ajoitan.
No tähän työhön urakkapalkkaa ei voi käyttää, meillä on vastuualueet, joten työtehtävien määrittäminen jää itselle.
Eikö se vastuualueen hoitaminen nimenomaan ole urakka, jonka voi sitoa kuukausipalkkaan? Kuukausipalkka on x ja työhösi sisältyy vastuualueen y hoitaminen. Mihin siihen tarvitaan työaikojen määrittelyä?
En kyllä usko, että menisi läpi. Vastuualuetta ei myös niin selkeästi voi määrittää ts. aika lailla oma valinta, miten laajasti tai millä lailla teen. Sinänsä kyllä mielenkiintoinen ajatus, täytyy kysyä, josko saisi lakia kierrettyä noin.
En nyt ymmärrä, mikä siinä on vaikeaa.
https://www.minilex.fi/a/ty%C3%B6aikaseuranta
"Työehtosopimuksissa voidaan sopia työajasta normaaleista säännöksistä poiketen, kuitenkin niin, että työaika tasoittuu keskimäärin 40 tuntiin viikoittain enintään 52 viikon ajanjakson aikana."
Eli jos teet yhdellä viikolla pidempää päivää ja seuraavalla viikolla pidät vapaata, eikö se tasoitu juuri lain mukaisesti. Vai eikö tuota tasoittumisjaksoa sitten voi käyttää kaikilla aloilla?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse haluaisin tehdä yhden kalenteriviikon ylipitkää päivää ja olla seuraavan puoliksi vapaalla. Koska tämä on "tessiä huonompi ehto", en saa tätä itselleni neuvotella, vaikka työnantajalle tämä kävisi. Ennen vuodenvaihdetta ei työpäivä voinut olla kaksiosainen (tessiä huonompi ehto), vaikka itse olisin sitä halunnut ja tarvinnut. Tessi rajoittaa aivan liikaa sopimista.
Miksi et saa neuvoteltua itsellesi urakkapalkkaa? Onko se teidän tessissä kielletty?
Asiantuntijatyö, joten urakkapalkkaa ei voi sopia.
Miten niin? Olen minäkin asiantuntijatyössä ja laskutan urakkapalkalla. Teen sovitun työn omien aikataulujeni mukaan. Tosin usein se urakka lasketaan arvioitujen työtuntien mukaan, mutta ei sillä ole väliä, miten minä ne työtunnit ajoitan.
No tähän työhön urakkapalkkaa ei voi käyttää, meillä on vastuualueet, joten työtehtävien määrittäminen jää itselle.
Eikö se vastuualueen hoitaminen nimenomaan ole urakka, jonka voi sitoa kuukausipalkkaan? Kuukausipalkka on x ja työhösi sisältyy vastuualueen y hoitaminen. Mihin siihen tarvitaan työaikojen määrittelyä?
En kyllä usko, että menisi läpi. Vastuualuetta ei myös niin selkeästi voi määrittää ts. aika lailla oma valinta, miten laajasti tai millä lailla teen. Sinänsä kyllä mielenkiintoinen ajatus, täytyy kysyä, josko saisi lakia kierrettyä noin.
En nyt ymmärrä, mikä siinä on vaikeaa.
https://www.minilex.fi/a/ty%C3%B6aikaseuranta
"Työehtosopimuksissa voidaan sopia työajasta normaaleista säännöksistä poiketen, kuitenkin niin, että työaika tasoittuu keskimäärin 40 tuntiin viikoittain enintään 52 viikon ajanjakson aikana."
Eli jos teet yhdellä viikolla pidempää päivää ja seuraavalla viikolla pidät vapaata, eikö se tasoitu juuri lain mukaisesti. Vai eikö tuota tasoittumisjaksoa sitten voi käyttää kaikilla aloilla?
Ja tässä vielä ertonkin linkki, jossa sanotaan ihan sama asia.
https://www.erto.fi/tietoa-ertosta/10-sis%C3%A4lt%C3%B6/1285-saannollin…;
Ja samalla sivulla on vielä eri kohdassa paikallinen sopiminen. Eli tämäkään työajan tasoittuminen ei vaadi paikallista sopimista vaan tes mahdollistaa sen itsessään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse haluaisin tehdä yhden kalenteriviikon ylipitkää päivää ja olla seuraavan puoliksi vapaalla. Koska tämä on "tessiä huonompi ehto", en saa tätä itselleni neuvotella, vaikka työnantajalle tämä kävisi. Ennen vuodenvaihdetta ei työpäivä voinut olla kaksiosainen (tessiä huonompi ehto), vaikka itse olisin sitä halunnut ja tarvinnut. Tessi rajoittaa aivan liikaa sopimista.
Miksi et saa neuvoteltua itsellesi urakkapalkkaa? Onko se teidän tessissä kielletty?
Asiantuntijatyö, joten urakkapalkkaa ei voi sopia.
Miten niin? Olen minäkin asiantuntijatyössä ja laskutan urakkapalkalla. Teen sovitun työn omien aikataulujeni mukaan. Tosin usein se urakka lasketaan arvioitujen työtuntien mukaan, mutta ei sillä ole väliä, miten minä ne työtunnit ajoitan.
No tähän työhön urakkapalkkaa ei voi käyttää, meillä on vastuualueet, joten työtehtävien määrittäminen jää itselle.
Eikö se vastuualueen hoitaminen nimenomaan ole urakka, jonka voi sitoa kuukausipalkkaan? Kuukausipalkka on x ja työhösi sisältyy vastuualueen y hoitaminen. Mihin siihen tarvitaan työaikojen määrittelyä?
En kyllä usko, että menisi läpi. Vastuualuetta ei myös niin selkeästi voi määrittää ts. aika lailla oma valinta, miten laajasti tai millä lailla teen. Sinänsä kyllä mielenkiintoinen ajatus, täytyy kysyä, josko saisi lakia kierrettyä noin.
En nyt ymmärrä, mikä siinä on vaikeaa.
https://www.minilex.fi/a/ty%C3%B6aikaseuranta
"Työehtosopimuksissa voidaan sopia työajasta normaaleista säännöksistä poiketen, kuitenkin niin, että työaika tasoittuu keskimäärin 40 tuntiin viikoittain enintään 52 viikon ajanjakson aikana."
Eli jos teet yhdellä viikolla pidempää päivää ja seuraavalla viikolla pidät vapaata, eikö se tasoitu juuri lain mukaisesti. Vai eikö tuota tasoittumisjaksoa sitten voi käyttää kaikilla aloilla?
Voidaan sopia = kumpikin osapuoli suostuu. Jos jommalle kummalle ei käy niin sitten ei sovita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Koska puolet ihmisistä ovat keskimääräistä tyhmempiä.
Ja sinä kävelet rinta rottingilla giljotiinille. Kävele perkele, älä muita yllytä samaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse haluaisin tehdä yhden kalenteriviikon ylipitkää päivää ja olla seuraavan puoliksi vapaalla. Koska tämä on "tessiä huonompi ehto", en saa tätä itselleni neuvotella, vaikka työnantajalle tämä kävisi. Ennen vuodenvaihdetta ei työpäivä voinut olla kaksiosainen (tessiä huonompi ehto), vaikka itse olisin sitä halunnut ja tarvinnut. Tessi rajoittaa aivan liikaa sopimista.
Miksi et saa neuvoteltua itsellesi urakkapalkkaa? Onko se teidän tessissä kielletty?
Asiantuntijatyö, joten urakkapalkkaa ei voi sopia.
Miten niin? Olen minäkin asiantuntijatyössä ja laskutan urakkapalkalla. Teen sovitun työn omien aikataulujeni mukaan. Tosin usein se urakka lasketaan arvioitujen työtuntien mukaan, mutta ei sillä ole väliä, miten minä ne työtunnit ajoitan.
No tähän työhön urakkapalkkaa ei voi käyttää, meillä on vastuualueet, joten työtehtävien määrittäminen jää itselle.
Eikö se vastuualueen hoitaminen nimenomaan ole urakka, jonka voi sitoa kuukausipalkkaan? Kuukausipalkka on x ja työhösi sisältyy vastuualueen y hoitaminen. Mihin siihen tarvitaan työaikojen määrittelyä?
En kyllä usko, että menisi läpi. Vastuualuetta ei myös niin selkeästi voi määrittää ts. aika lailla oma valinta, miten laajasti tai millä lailla teen. Sinänsä kyllä mielenkiintoinen ajatus, täytyy kysyä, josko saisi lakia kierrettyä noin.
En nyt ymmärrä, mikä siinä on vaikeaa.
https://www.minilex.fi/a/ty%C3%B6aikaseuranta
"Työehtosopimuksissa voidaan sopia työajasta normaaleista säännöksistä poiketen, kuitenkin niin, että työaika tasoittuu keskimäärin 40 tuntiin viikoittain enintään 52 viikon ajanjakson aikana."
Eli jos teet yhdellä viikolla pidempää päivää ja seuraavalla viikolla pidät vapaata, eikö se tasoitu juuri lain mukaisesti. Vai eikö tuota tasoittumisjaksoa sitten voi käyttää kaikilla aloilla?
Voidaan sopia = kumpikin osapuoli suostuu. Jos jommalle kummalle ei käy niin sitten ei sovita.
Niin. Tässähän eräs keskustelija väitti, että työnantajalle sopisi kyllä, mutta tes muka kieltää näin sopimasta. Eli todellisuus taitaakin olla, että työnantaja ei suostu ja vetosi tessiin ja nyt tämä kommentoija kuvittelee, että pitäisi saada se paikallinen sopiminen voimaan, että voisivat näin tehdä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse haluaisin tehdä yhden kalenteriviikon ylipitkää päivää ja olla seuraavan puoliksi vapaalla. Koska tämä on "tessiä huonompi ehto", en saa tätä itselleni neuvotella, vaikka työnantajalle tämä kävisi. Ennen vuodenvaihdetta ei työpäivä voinut olla kaksiosainen (tessiä huonompi ehto), vaikka itse olisin sitä halunnut ja tarvinnut. Tessi rajoittaa aivan liikaa sopimista.
Miksi et saa neuvoteltua itsellesi urakkapalkkaa? Onko se teidän tessissä kielletty?
Asiantuntijatyö, joten urakkapalkkaa ei voi sopia.
Miten niin? Olen minäkin asiantuntijatyössä ja laskutan urakkapalkalla. Teen sovitun työn omien aikataulujeni mukaan. Tosin usein se urakka lasketaan arvioitujen työtuntien mukaan, mutta ei sillä ole väliä, miten minä ne työtunnit ajoitan.
No tähän työhön urakkapalkkaa ei voi käyttää, meillä on vastuualueet, joten työtehtävien määrittäminen jää itselle.
Eikö se vastuualueen hoitaminen nimenomaan ole urakka, jonka voi sitoa kuukausipalkkaan? Kuukausipalkka on x ja työhösi sisältyy vastuualueen y hoitaminen. Mihin siihen tarvitaan työaikojen määrittelyä?
En kyllä usko, että menisi läpi. Vastuualuetta ei myös niin selkeästi voi määrittää ts. aika lailla oma valinta, miten laajasti tai millä lailla teen. Sinänsä kyllä mielenkiintoinen ajatus, täytyy kysyä, josko saisi lakia kierrettyä noin.
En nyt ymmärrä, mikä siinä on vaikeaa.
https://www.minilex.fi/a/ty%C3%B6aikaseuranta
"Työehtosopimuksissa voidaan sopia työajasta normaaleista säännöksistä poiketen, kuitenkin niin, että työaika tasoittuu keskimäärin 40 tuntiin viikoittain enintään 52 viikon ajanjakson aikana."
Eli jos teet yhdellä viikolla pidempää päivää ja seuraavalla viikolla pidät vapaata, eikö se tasoitu juuri lain mukaisesti. Vai eikö tuota tasoittumisjaksoa sitten voi käyttää kaikilla aloilla?
Voidaan sopia = kumpikin osapuoli suostuu. Jos jommalle kummalle ei käy niin sitten ei sovita.
Niin. Tässähän eräs keskustelija väitti, että työnantajalle sopisi kyllä, mutta tes muka kieltää näin sopimasta. Eli todellisuus taitaakin olla, että työnantaja ei suostu ja vetosi tessiin ja nyt tämä kommentoija kuvittelee, että pitäisi saada se paikallinen sopiminen voimaan, että voisivat näin tehdä.
Tai sitten ovat molemmat yhtä pihalla lainsäädännöstä, asiantuntija ja hänen työnantajansa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse haluaisin tehdä yhden kalenteriviikon ylipitkää päivää ja olla seuraavan puoliksi vapaalla. Koska tämä on "tessiä huonompi ehto", en saa tätä itselleni neuvotella, vaikka työnantajalle tämä kävisi. Ennen vuodenvaihdetta ei työpäivä voinut olla kaksiosainen (tessiä huonompi ehto), vaikka itse olisin sitä halunnut ja tarvinnut. Tessi rajoittaa aivan liikaa sopimista.
Miksi et saa neuvoteltua itsellesi urakkapalkkaa? Onko se teidän tessissä kielletty?
Asiantuntijatyö, joten urakkapalkkaa ei voi sopia.
Miten niin? Olen minäkin asiantuntijatyössä ja laskutan urakkapalkalla. Teen sovitun työn omien aikataulujeni mukaan. Tosin usein se urakka lasketaan arvioitujen työtuntien mukaan, mutta ei sillä ole väliä, miten minä ne työtunnit ajoitan.
No tähän työhön urakkapalkkaa ei voi käyttää, meillä on vastuualueet, joten työtehtävien määrittäminen jää itselle.
Eikö se vastuualueen hoitaminen nimenomaan ole urakka, jonka voi sitoa kuukausipalkkaan? Kuukausipalkka on x ja työhösi sisältyy vastuualueen y hoitaminen. Mihin siihen tarvitaan työaikojen määrittelyä?
En kyllä usko, että menisi läpi. Vastuualuetta ei myös niin selkeästi voi määrittää ts. aika lailla oma valinta, miten laajasti tai millä lailla teen. Sinänsä kyllä mielenkiintoinen ajatus, täytyy kysyä, josko saisi lakia kierrettyä noin.
En nyt ymmärrä, mikä siinä on vaikeaa.
https://www.minilex.fi/a/ty%C3%B6aikaseuranta
"Työehtosopimuksissa voidaan sopia työajasta normaaleista säännöksistä poiketen, kuitenkin niin, että työaika tasoittuu keskimäärin 40 tuntiin viikoittain enintään 52 viikon ajanjakson aikana."
Eli jos teet yhdellä viikolla pidempää päivää ja seuraavalla viikolla pidät vapaata, eikö se tasoitu juuri lain mukaisesti. Vai eikö tuota tasoittumisjaksoa sitten voi käyttää kaikilla aloilla?
Voidaan sopia = kumpikin osapuoli suostuu. Jos jommalle kummalle ei käy niin sitten ei sovita.
Niin. Tässähän eräs keskustelija väitti, että työnantajalle sopisi kyllä, mutta tes muka kieltää näin sopimasta. Eli todellisuus taitaakin olla, että työnantaja ei suostu ja vetosi tessiin ja nyt tämä kommentoija kuvittelee, että pitäisi saada se paikallinen sopiminen voimaan, että voisivat näin tehdä.
Ennen työaikapankkia ei voinut tehdä, jos luottamusmiestä ei ollut. Edelleenkään kalenteriviikossa ei saa tehdä seitsemää päivää töitä ja päivittäinen työaika on rajattu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ohis. Ei tarvitse uhata aseella, riittää kun työnantaja ilmoittaa laskuttavansa työhön saapumattomilta tekemättömästä työn aiheuttamat taloudelliset vahingot ja hakevansa ne tarvittaessa oikeusteitse.
Miten se muka riittäisi, kun ei edes laittomaksi tuomituista lakoista saa mitään korvauksia haettua.
No ei niitä rahoja tietysti persaukisilta saa, mutta jos on jotain omaisuutta niin kyllä ne vouti perii kun oikeus korvaukset määrää. Korvausten hakeminen laittomasta lakosta on yksityisoikeudellinen prosessi, eli työantajapuolen sopijan on lähdettävä itse sitä omalla riskillä ajamaan jos haluaa hakea korvauksia. Tähän mennessä varsin harvoin on niin tehty, mutta kyllä työntekijäliitot on joutuneet aiemmin maksamaan laittomista lakoista sakkoja kun työtuomioistuin on ne määrännyt.
Mieti nyt hieman, miten alisteisessa asemassa olevia enin osa tavallisista työntekijöistä on ilman liittoja. Työnantajat sanelee työn ehdot, joko allekirjoitat sopimuksen tai et saa työtä. Jos valtio ei tasoita tuota epäsuhtaa lainsäädännöllä, niin ahneus ajaa työnantajat pyyhkimään työntekijöillä pöytää varsin pian. Toki on olemassa työnantajia, jotka eivät ole ahneita, mutta ne ovat harvinainen poikkeus.
Työnantajat ovat ahneita joko omasta halusta tai viimeistään vieraan pääoman ja kilpailutilanteen ajamina. Niiden on vuosi vuodelta pyrittävä parantamaan tulosta tai jäävät vähitellen muiden jalkoihin, lainan saanti toimintaan sekä pääoman houkuttelu toiminnan laajentamiseen vaikeampaa kun niillä jotka on tehokkaita (lue ahneita).
_Rajoittamaton_markkinatalous_ (ts. kapitalismi) on hyvä renki, mutta huono isäntä.
Kannattaa katsoa mihin hyvin vapaa markkinatalous, lähes sääntelemätön, on johtanut jenkeissä. Video on jo lähes 8v vanha, mutta tilanne ei ole siitä parantunut vaan päinvastoin Trumpin myötä pahentunut.
Videolla on pituutta hieman alle 7 minuuttia, asia esitetään hyvin selkeästi ja rauhallisesti sitä on helppo seurata.
ps. Olen markkinatalouden vakaa kannattaja, mutta en missään nimessä kannata ns. pientä valtiota ja kylmää sääntelemätöntä kapitalismia -- se johtaa juuri siihen, mihin Jenkeissä jossa 1% omistaa yli 50% kaikesta varallisuudesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten usein paikallinen sopiminen on työntekijälle edullista?
Mikä on työnantajalle edullista, on myös työntekijöille edullista. Mitä isompi kakku, sen enemmän jaettavaa.
Teoriassa on, käytännössä voitoista hyötyy lähinnä omistajat ei työntekijät.
Katso viestin 175 linkittämä video, niin ymmärrät paremmin mihin voitot päätyvät.
Vierailija kirjoitti:
Mieti nyt hieman, miten alisteisessa asemassa olevia enin osa tavallisista työntekijöistä on ilman liittoja. Työnantajat sanelee työn ehdot, joko allekirjoitat sopimuksen tai et saa työtä. Jos valtio ei tasoita tuota epäsuhtaa lainsäädännöllä, niin ahneus ajaa työnantajat pyyhkimään työntekijöillä pöytää varsin pian. Toki on olemassa työnantajia, jotka eivät ole ahneita, mutta ne ovat harvinainen poikkeus.
Ihan kiva, mutta kukaan ei ole ehdottanut että liitoista tai työlainsäädännöstä pitäisi luopua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten usein paikallinen sopiminen on työntekijälle edullista?
Mikä on työnantajalle edullista, on myös työntekijöille edullista. Mitä isompi kakku, sen enemmän jaettavaa.
Teoriassa on, käytännössä voitoista hyötyy lähinnä omistajat ei työntekijät.
Katso viestin 175 linkittämä video, niin ymmärrät paremmin mihin voitot päätyvät.
Paikallista sopimista tarvitaan lähinnä PK-yrityksissä, joissa omistaja on pääsääntöisesti myös yksi työntekijöistä. Mikään Megacorp Inc. ei juuri siitä hyödy.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mieti nyt hieman, miten alisteisessa asemassa olevia enin osa tavallisista työntekijöistä on ilman liittoja. Työnantajat sanelee työn ehdot, joko allekirjoitat sopimuksen tai et saa työtä. Jos valtio ei tasoita tuota epäsuhtaa lainsäädännöllä, niin ahneus ajaa työnantajat pyyhkimään työntekijöillä pöytää varsin pian. Toki on olemassa työnantajia, jotka eivät ole ahneita, mutta ne ovat harvinainen poikkeus.
Ihan kiva, mutta kukaan ei ole ehdottanut että liitoista tai työlainsäädännöstä pitäisi luopua.
Ihan kiva kysymys, mutta lakko-oikeus on osa työlainsäädäntöä. Eikö se ole ainakin osittaista luopumista, jos siitä oikeudesta pitäisi luopua tai sitä pitäisi olennaisesti rajoittaa kuten EK on ehdottanut?
Mitä tehokkaista käytännön työtaistelukeinoja ehdotat työntekijäpuolen käyttöön lakko-oikeuden tilalle käytettäväksi jos sitä ei enää ole tai sen käyttö on olennaisesti rajoitettu?
Tämä on nyt sinulle testi, osaatko aidosti asettua toisen asemaan ja miettiä asiaa siitä näkökulmasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten usein paikallinen sopiminen on työntekijälle edullista?
Mikä on työnantajalle edullista, on myös työntekijöille edullista. Mitä isompi kakku, sen enemmän jaettavaa.
Teoriassa on, käytännössä voitoista hyötyy lähinnä omistajat ei työntekijät.
Katso viestin 175 linkittämä video, niin ymmärrät paremmin mihin voitot päätyvät.
Paikallista sopimista tarvitaan lähinnä PK-yrityksissä, joissa omistaja on pääsääntöisesti myös yksi työntekijöistä. Mikään Megacorp Inc. ei juuri siitä hyödy.
Ymmärränkö oikein, että ehdotat työntekijöiden ja työnantajien eriarvoistamista riippuen yrityksen koosta?
Ymmärrätkö, että ne isot yritykset voi teetättää hommat pienillä alihankkijoilla ja kiertää lakia jos näin tehdään. Lopputulos on sama sen työntekijän näkökulmasta, hänellä pyyhitään pöytää.
Alue: Aihe vapaa
Kannattaa perustaa toiminimi ja tehdä ne loput tunnit laskulla. Alv alaraja ja myös vakuuttamisen raja on aika korkea, jolloin tulosta menee vain vero ja toi mitä kaikkea keksii vähentää yrittäjänä.