Miksi paikallinen sopiminen on monille ihmisille kuin kirosana?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse haluaisin tehdä yhden kalenteriviikon ylipitkää päivää ja olla seuraavan puoliksi vapaalla. Koska tämä on "tessiä huonompi ehto", en saa tätä itselleni neuvotella, vaikka työnantajalle tämä kävisi. Ennen vuodenvaihdetta ei työpäivä voinut olla kaksiosainen (tessiä huonompi ehto), vaikka itse olisin sitä halunnut ja tarvinnut. Tessi rajoittaa aivan liikaa sopimista.

Me muut emme halua tilannetta että työnantaja tulee kertomaan, tule jatkossa töihin aamuisin klo 6-10 ja iltaisin klo 18-22. Jos ei kelpaa, tuossa on ovi.

Mutta miksi tuota ei edes omasta pyynnöstä saanut ennen? Onneksi työaikalaki muuttui, niin nyt tilanne on toinen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse haluaisin tehdä yhden kalenteriviikon ylipitkää päivää ja olla seuraavan puoliksi vapaalla. Koska tämä on "tessiä huonompi ehto", en saa tätä itselleni neuvotella, vaikka työnantajalle tämä kävisi. Ennen vuodenvaihdetta ei työpäivä voinut olla kaksiosainen (tessiä huonompi ehto), vaikka itse olisin sitä halunnut ja tarvinnut. Tessi rajoittaa aivan liikaa sopimista.

Miksi et saa neuvoteltua itsellesi urakkapalkkaa? Onko se teidän tessissä kielletty? 

Asiantuntijatyö, joten urakkapalkkaa ei voi sopia.

Vierailija kirjoitti:

Itse haluaisin tehdä yhden kalenteriviikon ylipitkää päivää ja olla seuraavan puoliksi vapaalla. Koska tämä on "tessiä huonompi ehto", en saa tätä itselleni neuvotella, vaikka työnantajalle tämä kävisi. Ennen vuodenvaihdetta ei työpäivä voinut olla kaksiosainen (tessiä huonompi ehto), vaikka itse olisin sitä halunnut ja tarvinnut. Tessi rajoittaa aivan liikaa sopimista.

Taitaa olla niin, että se ei työnantajalle käynyt vaan hän käytti TES.Iä tekosyynä. Muutenhan muutkin työntekijät olisivat alkaneet ehdotella heille sopivia työaikoja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koska se joustavuus joustaa todellisuudessa vain työnantajan suuntaan.

Höpsistä. Mies sai juuri päälle 4% palkankorotuksen vuosittaisen kehityskeskustelun yhteydessä. Ja bonukset päälle. Tällaisia korotuksia tulee kun sovitaan paikallisesti. Vielä odotellaan mitä ne liitot siellä sopivat keskenään. Liittokorotukset tulee tuohon päälle.

Ihan paikallisesti sopivat siellä myös, ettei olla jouluviikolla töissä ja palataan vasta uudenvuoden jälkeen. Luetaan vähän sähköposteja kotona ja palkka juoksee.

Joskus sitten sovitaan paikallisesti, että nyt muuten siirtyy kaikkien kesälomat neljällä viikolla kun on projekti vähän vaiheessa. Kyllä sitä joustoa pyydetään välillä työntekijältäkin.

Jollen ihan väärin muista niin 1998 sain viimeksi palkankorotuksen vaihtamatta työpaikkaa. Myönnettävä on kuitenkin myös että viimeksi mulle on maksettu palkaa 2009.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Työnantaja, joka joutuu nostamaan yrityksessä aloituspalkkoja, vain siksi että voisi kilpailla työnhakijoista paremmin maksavien yritysten kanssa.

Taloon palkattujen palkkoihin ei sitten kosketakaan ollenkaan. Syntyy vääristymä, jossa kokeneiden työntekijöiden palkka on huonompi kuin uusien työntekijöiden.

Tätä halutaan korvata TES palkankorotuksilla paikallisesti sopien. Työnantaja haluaa itse valita kenelle antaa korotuksen eli kaikki eivät koko TES korotusta saa, vaan vain osan siitä.

Mihin ihmeeseen onkaan kadonnut työnantajan ihan itse luomat palkankorotukset.

Palkkaukseen taitaa päteä asiakassuhteeseen pätevä sääntö. Uusille tarjotaan etuja, mutta vanhoille ei.

Esimerkiksi viimeisen reilun kymmenen vuoden aikana olen vaihtanut sähkön toimittajaa 1-2 vuoden välein, koska uusi asiakas saa aina paremman tarjouksen kuin vanha.

Ymmärräthän että koko Suomessa ei vaihdeta työpaikkaa sormia napsauttamalla. Pääkaupunkiseudulla tilanne on toinen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En osoita sormella ketään yksittäistä syyllistä tilanteeseen, mutta Suomessa vuosikymmeniä jatkunut tulehtunut ilmapiiri etujärjestöjen välillä tekee paikallisesta sopimisesta käytännössä mahdotonta. Koko kulttuuri on vääristynyt verrattuna esimerkiksi Ruotsiin ja tällöin ei löydy luottamusta istua neuvottelupöydän ääreen, missä vastapuolella on monikymmenkertaiset resurssit. Ammattipoliitikot ainoastaan pahentavat asiaa sotkeentumalla soppaan.

Ruotsissa on ihan eri lähtökohta koko työelämään ja työn tekemiseen, kun siellä työnantajakin on arbetskamrat/medarbetare.

Tuota, tuota... oletko työskennellyt suomalaisessa yrityksessä, jonka ruotsalaiset ovat ostaneet...? 🙄

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse haluaisin tehdä yhden kalenteriviikon ylipitkää päivää ja olla seuraavan puoliksi vapaalla. Koska tämä on "tessiä huonompi ehto", en saa tätä itselleni neuvotella, vaikka työnantajalle tämä kävisi. Ennen vuodenvaihdetta ei työpäivä voinut olla kaksiosainen (tessiä huonompi ehto), vaikka itse olisin sitä halunnut ja tarvinnut. Tessi rajoittaa aivan liikaa sopimista.

Miksi et saa neuvoteltua itsellesi urakkapalkkaa? Onko se teidän tessissä kielletty? 

Asiantuntijatyö, joten urakkapalkkaa ei voi sopia.

Miten niin? Olen minäkin asiantuntijatyössä ja laskutan urakkapalkalla. Teen sovitun työn omien aikataulujeni mukaan. Tosin usein se urakka lasketaan arvioitujen työtuntien mukaan, mutta ei sillä ole väliä, miten minä ne työtunnit ajoitan. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koska lähtökohtaisesti paikallinen sopiminen = organisaatio vs yksilö.

Kysyn nyt sinultakin, että mikä estää yhdistäytymästä siellä työpaikan sisällä, tai edelleen ihan liittotasolla? Ei paikallinen sopiminen sitä tarkoita että jokaisen työntekijän pitää itse sopia asioistaan.

Kuka sen yhdistäytymisen järjestää ja millä ajalla? Kuka neuvottelee työnantajan kanssa? Kenellä riittää kantti neuvotella, kun työnantajalla on käytössään lakimiehet? Ja miksi pitää luoda joku rinnakkainen järjestelmä, kun sitä varten on ammattiliitot?

eri

Ne ketkä sitä nytkin tekevät. Vaikka sitten ne liitot, jos niin halutaan, tuskin sillä mitään väliä on. Jos ei työntekijä viitsi omista asioistaan sen vertaa kiinnostua että tekisi jotain omien asioidensa eteen niin se on sitten ihan oma henkilökohtainen häpeä.

Oleellista on se, että toisella puolella pöytää ei ole jokin epämääräinen koko toimialaa mukamas edustava työnantajapuoli, vaan se ketä asiaa oikeasti koskee, eli se paikallinen työnantaja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koska se paikallinen sopiminen on käytännössä sitä, että pomo sanoo miten tehdään tai tuossa on ovi.

Ja joku haluaa olla tuollaisessa paikassa töissä, koska...?

Oletko todella niin naiivi että kuvittelet useimmilla olevan paljonkin vaihtoehtoja? Siis muita kuin työttömyys.

No kenellä sellaisella jota tämä keskustelu koskee ei sellaista vaihtoehtoa ole? Siis yksityisen sektorin työntekikjöistä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koska lähtökohtaisesti paikallinen sopiminen = organisaatio vs yksilö.

Kysyn nyt sinultakin, että mikä estää yhdistäytymästä siellä työpaikan sisällä, tai edelleen ihan liittotasolla? Ei paikallinen sopiminen sitä tarkoita että jokaisen työntekijän pitää itse sopia asioistaan.

Kuka sen yhdistäytymisen järjestää ja millä ajalla? Kuka neuvottelee työnantajan kanssa? Kenellä riittää kantti neuvotella, kun työnantajalla on käytössään lakimiehet? Ja miksi pitää luoda joku rinnakkainen järjestelmä, kun sitä varten on ammattiliitot?

eri

Ne ketkä sitä nytkin tekevät. Vaikka sitten ne liitot, jos niin halutaan, tuskin sillä mitään väliä on. Jos ei työntekijä viitsi omista asioistaan sen vertaa kiinnostua että tekisi jotain omien asioidensa eteen niin se on sitten ihan oma henkilökohtainen häpeä.

Oleellista on se, että toisella puolella pöytää ei ole jokin epämääräinen koko toimialaa mukamas edustava työnantajapuoli, vaan se ketä asiaa oikeasti koskee, eli se paikallinen työnantaja.

Millä työnantajalla on aikaa ruveta sopimaan jokaisen työntekijän kanssa tällaisia? Mainittakoon että omalla työpaikalla on työntekijöitä satoja. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koska se paikallinen sopiminen on käytännössä sitä, että pomo sanoo miten tehdään tai tuossa on ovi.

Ja joku haluaa olla tuollaisessa paikassa töissä, koska...?

Koska 1) haluaa elättää itsensä ja käydä töissä 2) työpaikan vaihto ei ole ihan yksinkertaista 3) uudessa työpaikassa ei ole välttämättä yhtään sen kummempaa. 

Millä alalla on järjestäin vain surkeita työnantajia? Kiinnostaa, koska tuossahan olisi naurettavan helppoa kaapata koko markkina itselleen perustamalla yritys jossa toimitaan työntekijän ehdoilla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koska lähtökohtaisesti paikallinen sopiminen = organisaatio vs yksilö.

Kysyn nyt sinultakin, että mikä estää yhdistäytymästä siellä työpaikan sisällä, tai edelleen ihan liittotasolla? Ei paikallinen sopiminen sitä tarkoita että jokaisen työntekijän pitää itse sopia asioistaan.

Kuka sen yhdistäytymisen järjestää ja millä ajalla? Kuka neuvottelee työnantajan kanssa? Kenellä riittää kantti neuvotella, kun työnantajalla on käytössään lakimiehet? Ja miksi pitää luoda joku rinnakkainen järjestelmä, kun sitä varten on ammattiliitot?

eri

Ne ketkä sitä nytkin tekevät. Vaikka sitten ne liitot, jos niin halutaan, tuskin sillä mitään väliä on. Jos ei työntekijä viitsi omista asioistaan sen vertaa kiinnostua että tekisi jotain omien asioidensa eteen niin se on sitten ihan oma henkilökohtainen häpeä.

Oleellista on se, että toisella puolella pöytää ei ole jokin epämääräinen koko toimialaa mukamas edustava työnantajapuoli, vaan se ketä asiaa oikeasti koskee, eli se paikallinen työnantaja.

Millä työnantajalla on aikaa ruveta sopimaan jokaisen työntekijän kanssa tällaisia? Mainittakoon että omalla työpaikalla on työntekijöitä satoja. 

Luetun ymmärtämisessä ongelmaa?

"Ei paikallinen sopiminen sitä tarkoita että jokaisen työntekijän pitää itse sopia asioistaan."

Työntekijät valitsevat edustajan/edustajat jotka neuvottelevat, aivan kuin nytkin. Liitot henkitoreissaan tarttunevat tähänkin kuin hukkuva pelastusrenkaaseen joten varmasti sieltäkin niitä neuvottelukumppaneita löytyy.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koska se paikallinen sopiminen on käytännössä sitä, että pomo sanoo miten tehdään tai tuossa on ovi.

Ja joku haluaa olla tuollaisessa paikassa töissä, koska...?

Oletko todella niin naiivi että kuvittelet useimmilla olevan paljonkin vaihtoehtoja? Siis muita kuin työttömyys.

No kenellä sellaisella jota tämä keskustelu koskee ei sellaista vaihtoehtoa ole? Siis yksityisen sektorin työntekikjöistä.

Miten niin kenellä? Ei kai tässä nyt firmoja tai nimiä tarvitse lähteä luettelemaan. Kai nyt maalaisjärki riittää siihen, että jos on esimerkiksi pienemmässä kaupungissa joku vähän erityisempi toimiala, tai jos jollain toimialalla kaikissa yrityksissä on suunnilleen sama kyykyttämismeininki, ei siinä ole paljon vaihtoehtoja. Joku mainitsi pari sivua sitten siivoojan työn. Luuletko tosiaan, että joku siivousfirma maksaisi työntekijöilleen yhtään parempaa palkkaa kuin on ihan pakko. Eli se nykyinen surkea palkka ja surkeat työehdot voitaisiin paikallisella sopimisella muuttaa vielä surkeammaksi. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koska se paikallinen sopiminen on käytännössä sitä, että pomo sanoo miten tehdään tai tuossa on ovi.

Ja joku haluaa olla tuollaisessa paikassa töissä, koska...?

Koska 1) haluaa elättää itsensä ja käydä töissä 2) työpaikan vaihto ei ole ihan yksinkertaista 3) uudessa työpaikassa ei ole välttämättä yhtään sen kummempaa. 

Millä alalla on järjestäin vain surkeita työnantajia? Kiinnostaa, koska tuossahan olisi naurettavan helppoa kaapata koko markkina itselleen perustamalla yritys jossa toimitaan työntekijän ehdoilla.

Millä alalla, kysytkö tosissasi? Siivousala, kaupan ala, ravintola-ala nyt tulevat ainakin ensimmäisenä mieleen. Näissä harvoin kenellekään maksetaan yhtään tessin yli eli firman vaihtaminen ei todellakaan hyödytä yhtään mitään. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koska lähtökohtaisesti paikallinen sopiminen = organisaatio vs yksilö.

Kysyn nyt sinultakin, että mikä estää yhdistäytymästä siellä työpaikan sisällä, tai edelleen ihan liittotasolla? Ei paikallinen sopiminen sitä tarkoita että jokaisen työntekijän pitää itse sopia asioistaan.

Kuka sen yhdistäytymisen järjestää ja millä ajalla? Kuka neuvottelee työnantajan kanssa? Kenellä riittää kantti neuvotella, kun työnantajalla on käytössään lakimiehet? Ja miksi pitää luoda joku rinnakkainen järjestelmä, kun sitä varten on ammattiliitot?

eri

Ne ketkä sitä nytkin tekevät. Vaikka sitten ne liitot, jos niin halutaan, tuskin sillä mitään väliä on. Jos ei työntekijä viitsi omista asioistaan sen vertaa kiinnostua että tekisi jotain omien asioidensa eteen niin se on sitten ihan oma henkilökohtainen häpeä.

Oleellista on se, että toisella puolella pöytää ei ole jokin epämääräinen koko toimialaa mukamas edustava työnantajapuoli, vaan se ketä asiaa oikeasti koskee, eli se paikallinen työnantaja.

Millä työnantajalla on aikaa ruveta sopimaan jokaisen työntekijän kanssa tällaisia? Mainittakoon että omalla työpaikalla on työntekijöitä satoja. 

Luetun ymmärtämisessä ongelmaa?

"Ei paikallinen sopiminen sitä tarkoita että jokaisen työntekijän pitää itse sopia asioistaan."

Työntekijät valitsevat edustajan/edustajat jotka neuvottelevat, aivan kuin nytkin. Liitot henkitoreissaan tarttunevat tähänkin kuin hukkuva pelastusrenkaaseen joten varmasti sieltäkin niitä neuvottelukumppaneita löytyy.

Voi hyvänen aika. Sinulla ei taida paljoa olla kokemusta työelämästä? Noita valitsemisia ei tehdä työaikana ja työnantaja voi sanoa, että ei edes työajan jälkeen työpaikalla. Kenellä riittää osaamista ja tarmoa hoitaa kaikki ilman korvausta vapaa-ajallaan? Nyt kaiken tuon saa maksamalla ay-liiton jäsenmaksun.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koska lähtökohtaisesti paikallinen sopiminen = organisaatio vs yksilö.

Kysyn nyt sinultakin, että mikä estää yhdistäytymästä siellä työpaikan sisällä, tai edelleen ihan liittotasolla? Ei paikallinen sopiminen sitä tarkoita että jokaisen työntekijän pitää itse sopia asioistaan.

Sinänsä totta, että kyllähän paikallinen sopiminen laajentuessaan pakottaa nekin henkilöt jotka ennen olivat hiljaa ja hoitivat hommansa mukaan aktiiviseen järjestötoimintaan. En olisi uskonut että työnantajat toivovat tätä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koska lähtökohtaisesti paikallinen sopiminen = organisaatio vs yksilö.

Kysyn nyt sinultakin, että mikä estää yhdistäytymästä siellä työpaikan sisällä, tai edelleen ihan liittotasolla? Ei paikallinen sopiminen sitä tarkoita että jokaisen työntekijän pitää itse sopia asioistaan.

Kuka sen yhdistäytymisen järjestää ja millä ajalla? Kuka neuvottelee työnantajan kanssa? Kenellä riittää kantti neuvotella, kun työnantajalla on käytössään lakimiehet? Ja miksi pitää luoda joku rinnakkainen järjestelmä, kun sitä varten on ammattiliitot?

eri

Ne ketkä sitä nytkin tekevät. Vaikka sitten ne liitot, jos niin halutaan, tuskin sillä mitään väliä on. Jos ei työntekijä viitsi omista asioistaan sen vertaa kiinnostua että tekisi jotain omien asioidensa eteen niin se on sitten ihan oma henkilökohtainen häpeä.

Oleellista on se, että toisella puolella pöytää ei ole jokin epämääräinen koko toimialaa mukamas edustava työnantajapuoli, vaan se ketä asiaa oikeasti koskee, eli se paikallinen työnantaja.

Millä työnantajalla on aikaa ruveta sopimaan jokaisen työntekijän kanssa tällaisia? Mainittakoon että omalla työpaikalla on työntekijöitä satoja. 

Luetun ymmärtämisessä ongelmaa?

"Ei paikallinen sopiminen sitä tarkoita että jokaisen työntekijän pitää itse sopia asioistaan."

Työntekijät valitsevat edustajan/edustajat jotka neuvottelevat, aivan kuin nytkin. Liitot henkitoreissaan tarttunevat tähänkin kuin hukkuva pelastusrenkaaseen joten varmasti sieltäkin niitä neuvottelukumppaneita löytyy.

Voi hyvänen aika. Sinulla ei taida paljoa olla kokemusta työelämästä? Noita valitsemisia ei tehdä työaikana ja työnantaja voi sanoa, että ei edes työajan jälkeen työpaikalla. Kenellä riittää osaamista ja tarmoa hoitaa kaikki ilman korvausta vapaa-ajallaan? Nyt kaiken tuon saa maksamalla ay-liiton jäsenmaksun.

No ihan tasan tarkkaan tehdään työajalla kaikki luottamusmiehen tehtävät.

Minun puolestani on myös aivan se ja sama että edustaako liitto jatkossakin työntekijöitä, se olisi varmaan kaikkein luonnollisin asia mutta sillä ei olekaan tässä kohtaa mitään merkitystä. Oleellista on se, että se toinen sopijaosapuoli on työnantaja, eikä mikään kasvoton toimialakohtainen järjestö.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koska se paikallinen sopiminen on käytännössä sitä, että pomo sanoo miten tehdään tai tuossa on ovi.

Ja joku haluaa olla tuollaisessa paikassa töissä, koska...?

Koska 1) haluaa elättää itsensä ja käydä töissä 2) työpaikan vaihto ei ole ihan yksinkertaista 3) uudessa työpaikassa ei ole välttämättä yhtään sen kummempaa. 

Millä alalla on järjestäin vain surkeita työnantajia? Kiinnostaa, koska tuossahan olisi naurettavan helppoa kaapata koko markkina itselleen perustamalla yritys jossa toimitaan työntekijän ehdoilla.

Millä alalla, kysytkö tosissasi? Siivousala, kaupan ala, ravintola-ala nyt tulevat ainakin ensimmäisenä mieleen. Näissä harvoin kenellekään maksetaan yhtään tessin yli eli firman vaihtaminen ei todellakaan hyödytä yhtään mitään. 

Kuka tässä keskustelussa on palkasta puhunut mitään? Palkat sovitaan ja on aina sovittu paikallisesti, se ei kiinnosta ketään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koska lähtökohtaisesti paikallinen sopiminen = organisaatio vs yksilö.

Kysyn nyt sinultakin, että mikä estää yhdistäytymästä siellä työpaikan sisällä, tai edelleen ihan liittotasolla? Ei paikallinen sopiminen sitä tarkoita että jokaisen työntekijän pitää itse sopia asioistaan.

Sinänsä totta, että kyllähän paikallinen sopiminen laajentuessaan pakottaa nekin henkilöt jotka ennen olivat hiljaa ja hoitivat hommansa mukaan aktiiviseen järjestötoimintaan. En olisi uskonut että työnantajat toivovat tätä.

Et olisi uskonut että työnantaja haluaisi mielummin itse neuvotella itseään ja työntekijöitään koskevista asioista kuin ottaa ylhäältä annettuna jonkin valmiiksi pureskeltun mallin? No usko pois!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koska se paikallinen sopiminen on käytännössä sitä, että pomo sanoo miten tehdään tai tuossa on ovi.

Ja joku haluaa olla tuollaisessa paikassa töissä, koska...?

Koska 1) haluaa elättää itsensä ja käydä töissä 2) työpaikan vaihto ei ole ihan yksinkertaista 3) uudessa työpaikassa ei ole välttämättä yhtään sen kummempaa. 

Millä alalla on järjestäin vain surkeita työnantajia? Kiinnostaa, koska tuossahan olisi naurettavan helppoa kaapata koko markkina itselleen perustamalla yritys jossa toimitaan työntekijän ehdoilla.

Millä alalla, kysytkö tosissasi? Siivousala, kaupan ala, ravintola-ala nyt tulevat ainakin ensimmäisenä mieleen. Näissä harvoin kenellekään maksetaan yhtään tessin yli eli firman vaihtaminen ei todellakaan hyödytä yhtään mitään. 

Kuka tässä keskustelussa on palkasta puhunut mitään? Palkat sovitaan ja on aina sovittu paikallisesti, se ei kiinnosta ketään.

Tes määrittelee muun muassa palkan alarajan. Sen päälle saa nytkin maksaa vaikka kuinka paljon, ei tarvita erityislupia. Jos työnantaja haluaa maksaa tessiä vähemmän, tarvitaan paikallista sopimista, kuten muihinkin tessiä huonompiin työehtoihin.