Mies kertoo yksityisasioista perheelle/ystäville
Eli otsikossa se jo tulikin. Mies kertoo yksityisasioitamme, ja myös minun omiani, perheenjäsenilleen ja ystävilleen.
Olen saanut monta kertaa hämmästyä, kun joku kysyy minulta esim. jostain terveyshuolesta, josta olen miehelle puhunut, ja olen olettanut tämän tietenkin tiedostavan kyseessä olevan yksityisasian. Samoin on käynyt esim. raha-asioiden tai työn suhteen. Olen esimerkiksi hissun kissan etsinyt uutta työpaikkaa, ja sitten miehen äiti onkin täräyttänyt kysymyksen, että mites työnhaku?
Joskus hän on puolestaan puhunut jopa kaikista riidan aiheistakin läheisilleen, ja sitten sanonut tyyliin ”Veljeni sanoi, että sinä olet väärässä, ja ihmetteli käytöstäsi”.
Minusta tämä on äärimmäisen epäreilua. Kyllä etenkin aikuisten ihmisten parisuhderiitojen pitäisi pysyä neljän seinän sisällä. Ja eihän minua arvostellut henkilö edes ollut tilanteessa läsnä ja tiennyt sen kontekstia.
Lisäksi mies kertoi esim. veljelleen ja tämän tyttöystävälle kun sain pahan paniikkikohtauksen ( monien stressaavien asioiden summa). Nyt olen sitten heidän silmissään mt-ongelmainen. Olin niin herkillä siinä tilanteessa, ja sitten sekin läväytettiin muille. :(
Olen sanonut miehelle tästä, mutta hänen mukaansa perheenjäsenille saa puhua mistä vaan, ja että hän haluaa jakaa asioita. Minä olen kuulemma vain ahdasmielinen.
Minua ahdistaa, jos pitää esim. mennä lääkäriin ja mies huomaa asian. Kyllä parisuhteessa pitäisi mielestäni pystyä jakamaan yksityisiäkin asioita, ja joskus niin on suorastaan pakko tehdä. Mutta nyt olen tullut asian suhteen huolestuneeksi, eikä niin minusta tulisi olla.
Mietin kauhulla, että
Onko muilla kokemusta tällaisesta?
Kommentit (69)
En itse olisi koskaan suhteessa jossa puoliso on kuin Ulla taalasmaa ja juoruaa meidän ja minun henkilökohtaiset asiat eteenpäin. Siis miten jotkut kehtaa tuollaista edes puolustaa?
Siis ei mikään työnhaku nyt salaisuus ole mut riidat ja tuollaiset. Ei hemmetti oikeasti. Ei ihme ettei parisuhteet toimi kun omaan puolisoon ei voi luottaa 🙄
Juoruileva puoliso on painajainen.
Vierailija kirjoitti:
En itse olisi koskaan suhteessa jossa puoliso on kuin Ulla taalasmaa ja juoruaa meidän ja minun henkilökohtaiset asiat eteenpäin. Siis miten jotkut kehtaa tuollaista edes puolustaa?
Siis ei mikään työnhaku nyt salaisuus ole mut riidat ja tuollaiset. Ei hemmetti oikeasti. Ei ihme ettei parisuhteet toimi kun omaan puolisoon ei voi luottaa 🙄
Ja nyt ehkä ymmärrän sen miksi ihmiset lopettavat toisilleen puhumisen parisuhteissa kun ei tiedä kenelle muulle se tieto sitten yhtäkkiä kantautuu.
Kla itselläni on ainakin muuta puhuttavaa perheelle kuin puolisoni henkilökohtaiset asiat.
Ymmärtääköhän nämä äidilleen ihan kaiken kertovat sen, että äidit kertoo asiat edelleen muille sisaruksille. Kun samaa perhettähän sitä ollaan. Lopettiin miehen kanssa ajat sitten kertomasta yhtään mitään vanhemmille, kun kaikki päätyi kiertoon. Nuoremmat sisarukset eivät tätä ole tajunneet.
Ukko saa kertoa omat henk.kohtaiset jutut kenelle haluaa mutta minun henk.kohtaisia asioita ei saa jakaa kenellekään. Yhteiset tärkeät asiat pidetään salassa jos näin sovitaan.
Isoin ongelma tuossa on se, jos kertoo eteenpäin sellaisiakin asioita, joista olet erikseen sanonut että ei saa kertoa. Sen ymmärrän, että ei välttämättä osaa suoraan arvata, mikä asia kenenkin mielestä on salaisuus. Eri perheissä kun on niin erilaisia tapoja. Mutta jos toinen suoraan sanoo, että tätä ei sitten kerrota, niin sitä pitää kunnioittaa.
Mulla on niin vähän ystäviä ettei ole tuota ongelmaa. Äitini on yksinkertainen ihminen ja hänellä on yksinkertaiset ratkaisut. Sanoo jotain tyyliin no semmosta se on. Ei tuollaiselle voi kertoa ongelmiaan. Olen huono kertomaan omista asioistani kellekkään. Ikävää ettei voi luottaa mieheesi. Meillä tuollainen ei vetelisi.
Naiset juoruavat kavereidensa kanssa kaikesta mahdollisesta. Myös niistä yksityisasioista, joista sovittu, ettei puhuta muualla. Miksi miehelle on tässäkin eri säännöt?
Itse olen avoin, tavis työssäkäyvä perheenäiti. Minulla on hyviä ystäviä ja sukulaissuhteita. Mua ei haittaa, mitä musta puhutaan seläntakana. Tiedän itse mikä olen, se joka itse ei osaa ajatella esim. että kertojan kokemus on subjektiivinen ja riidoissa on vähintäänkin kaksi osapuolta, on typerys. Eli hieman vaikeaa ymmärtää, mitä ihmeellistä siinä on, jos läheisille kertoo puolison työnhausta tai terveysongelmista ( toki en kertoisi esim.erektio-ongelmasta)