Lue keskustelun säännöt.
Mies kertoo yksityisasioista perheelle/ystäville
16.01.2020 |
Eli otsikossa se jo tulikin. Mies kertoo yksityisasioitamme, ja myös minun omiani, perheenjäsenilleen ja ystävilleen.
Olen saanut monta kertaa hämmästyä, kun joku kysyy minulta esim. jostain terveyshuolesta, josta olen miehelle puhunut, ja olen olettanut tämän tietenkin tiedostavan kyseessä olevan yksityisasian. Samoin on käynyt esim. raha-asioiden tai työn suhteen. Olen esimerkiksi hissun kissan etsinyt uutta työpaikkaa, ja sitten miehen äiti onkin täräyttänyt kysymyksen, että mites työnhaku?
Joskus hän on puolestaan puhunut jopa kaikista riidan aiheistakin läheisilleen, ja sitten sanonut tyyliin ”Veljeni sanoi, että sinä olet väärässä, ja ihmetteli käytöstäsi”.
Minusta tämä on äärimmäisen epäreilua. Kyllä etenkin aikuisten ihmisten parisuhderiitojen pitäisi pysyä neljän seinän sisällä. Ja eihän minua arvostellut henkilö edes ollut tilanteessa läsnä ja tiennyt sen kontekstia.
Lisäksi mies kertoi esim. veljelleen ja tämän tyttöystävälle kun sain pahan paniikkikohtauksen ( monien stressaavien asioiden summa). Nyt olen sitten heidän silmissään mt-ongelmainen. Olin niin herkillä siinä tilanteessa, ja sitten sekin läväytettiin muille. :(
Olen sanonut miehelle tästä, mutta hänen mukaansa perheenjäsenille saa puhua mistä vaan, ja että hän haluaa jakaa asioita. Minä olen kuulemma vain ahdasmielinen.
Minua ahdistaa, jos pitää esim. mennä lääkäriin ja mies huomaa asian. Kyllä parisuhteessa pitäisi mielestäni pystyä jakamaan yksityisiäkin asioita, ja joskus niin on suorastaan pakko tehdä. Mutta nyt olen tullut asian suhteen huolestuneeksi, eikä niin minusta tulisi olla.
Mietin kauhulla, että
Onko muilla kokemusta tällaisesta?
Kommentit (69)
Se on tosi fiksua jos ihan sanomatta ymmärtää mitä ei sovi ottaa puheeksi isolla joukolla juhlapöydässä. Siitä minä mittaan ihmisen sivistyksen. Se on niin vaikka asian tietäisi ei kaikkea sovi laukoa Olen jo kotona lapsena oppinut mitä asioita täällä Suomessa ei kysytä. Täällä ei kysytä toisen palkkaa, asunnon neliöitä, asunnon hintaa, vanhempien ammatteja ja sitä asutteko vuokralla, uskotko jumalaan ja rukoiletko usein. Puolison koulutus ja ammatti. Paljonko on asuntolainaa ja sairaudet. Sanokaa te muut lisää !!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä joudun myös sanomaan joka kerta miehelleni erikseen, jos en halua kertomani päätyvän mieheni sukulaisten ja ystävien korviin. Vastaavasti kuulen miehen ystävien ja sukulaisten kuulumiset, jotka voivat sisältää yksityiskohtia vaikkapa vatsantoiminnasta, seksielämästä tai henkilön todellisista ajatuksista jostain toisesta henkilöstä. Muuten täydellinen mies, mutta tämä asia jaksaa aina ihmetyttää... Mies perustelee juuri sen tuolla avoimuudella ja ettei jaksa miettiä, mitä kenellekin voi sanoa. Huoh.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Missä tynnyrissä ap on elänyt ja kasvanut? Ihan normaalia on puhua läheisilleen oleellisista asioista
Minustakin olisi aika outoa jos joku työnhaku on niin suuri yksityisasia, että mies ei saisi mainita mitään vaimonsa tekemisistä omalle veljelleen tai äidilleen, jos nämä vaikkapa kysyvät mitä hänen vaimolleen kuuluu. Eikö tuo aloittaja sitten kerro mitään miehensä tekemistä omille vanhemmilleen, sisaruksilleen tai luotetuille ystävilleen? Ei kai parisuhde tarkoita mitään kahden henkilön kuplaa, jossa olla erillään muusta maailmasta.
Jos joku haluaa pitää työnhakunsa salassa, silloin se pidetään salassa. Vertaisin tuota ehkä raskauden salaamiseen ihan alkuvaiheessa. Kun kaikki on täysin epävarmaa, miksi sitä pitäisi kertoa ylimääräisille?
Pitääkö puheen aiheet rajoittaa sitten säätilasta ja tv-ohjelmista keskustelemiseksi että kukaan ei vaan loukkaantuisi? Saman asian voi sanoa hyvin monelle tavalla. Esimerkiksi työnhausta voi todeta hakeneensa yhtä lupaavaa hommaa mutta ei ole varmaan saako sitä koska nykyisin työmarkkinat ovat sen verran arvaamattomat. Miehenä minun on vaikea samaistaa työnhakua ja raskautta toisiinsa. Seksielämästä puhuminen on vähän eri asia kun puhua jostain työ ja opiskeluhommista.
Puheenaiheet pitää rajoittaa niin, että kenellekään ei kerrota toisen ihmisen asioita jos tämä on kieltänyt niistä kertomasta. Mikä on niin vaikeaa? Ja luulisi että ihmisellä on muutakin keskusteltavaa kuin sää. Esimerkiksi OMIA kuulumisiaan ja tekemisiään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Missä tynnyrissä ap on elänyt ja kasvanut? Ihan normaalia on puhua läheisilleen oleellisista asioista
Minustakin olisi aika outoa jos joku työnhaku on niin suuri yksityisasia, että mies ei saisi mainita mitään vaimonsa tekemisistä omalle veljelleen tai äidilleen, jos nämä vaikkapa kysyvät mitä hänen vaimolleen kuuluu. Eikö tuo aloittaja sitten kerro mitään miehensä tekemistä omille vanhemmilleen, sisaruksilleen tai luotetuille ystävilleen? Ei kai parisuhde tarkoita mitään kahden henkilön kuplaa, jossa olla erillään muusta maailmasta.
Jos joku haluaa pitää työnhakunsa salassa, silloin se pidetään salassa. Vertaisin tuota ehkä raskauden salaamiseen ihan alkuvaiheessa. Kun kaikki on täysin epävarmaa, miksi sitä pitäisi kertoa ylimääräisille?
Pitääkö puheen aiheet rajoittaa sitten säätilasta ja tv-ohjelmista keskustelemiseksi että kukaan ei vaan loukkaantuisi? Saman asian voi sanoa hyvin monelle tavalla. Esimerkiksi työnhausta voi todeta hakeneensa yhtä lupaavaa hommaa mutta ei ole varmaan saako sitä koska nykyisin työmarkkinat ovat sen verran arvaamattomat. Miehenä minun on vaikea samaistaa työnhakua ja raskautta toisiinsa. Seksielämästä puhuminen on vähän eri asia kun puhua jostain työ ja opiskeluhommista.
Jos puolison salaamispyyntöä ei kunnioita niin on turha odottaa juttelevansa puolison kanssa muusta kuin "säätilasta ja TV-ohjelmista".
Yleensä tykätään vaihtaa keskinäisiä kuulumisia tai jutustella ilmiöistä. Henkilökohtaisuuksiin käyvä juoruilu on halveksittavaa.
Mies puhukoot omista asioistaan ja jos kertoo riidoista, niin kertoo sitten ihan koko jutun eikä vain sellaista mikä saa sinut näyttämään huonossa valossa. Ei ole tosiaankaan miehen asia kertoa kellekkään SINUN jutuistasi, ihme tyyppi jos ei tajua että puhukoot vaikka omista peräpukamistaan mutta sinun asiasi ovat sinun asioitasi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei ole ok. Meillä joskus suhteen alkuaikoina mies kertoi sisarelleen ja äidilleen jotain henkilökohtaisia asioitani (taisi olla tyyliin p*skasta työpaikasta tmv) ja Ap:n kertoman tapaan he sitten kyselivät minulta, että miten jakselen siinä p*skassa työpaikassa. Mieheni suku on lisäksi oikeaa juorukelloporukkaa; kerrot yhdelle, niin koko suku tietää VARMASTI.
Kielsin miestäni puhumasta MINUN asioistani heille. Sanoin, että omistaan voi puhua niin paljon kun haluaa, mutta lapsen, tai minun asioista ei vaan yksinkertaisesti puhuta. Perusteluna oli ensinnäkin se, että en halua että mielipiteeni tai yksityisasiani leviävät kulovalkean tavoin pahimmassa tapauksessa jopa esimieheni korviin - tai ylipäätään itselleni tuntemattomien ihmisten tietoisuuteen.
Tätä hän aluksi kunnioitti hieman vaihtelevasti, mutta muutamat palautteet kuunneltuaan on kyllä pitänyt suunsa supussa asioistani. Olen muutenkin tarkka siitä, kenelle yksityisiä asioitani kerron, minulla on vain pieni piiri luotettavia läheisiä ystäviä joiden kanssa jaamme asioita.
Mielestäni olet Ap oikeassa, miehen tulisi suhtautua luottamuksella jakamiisi asioihin sinua ja toivomuksiasi kunnioittaen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Missä tynnyrissä ap on elänyt ja kasvanut? Ihan normaalia on puhua läheisilleen oleellisista asioista
Minustakin olisi aika outoa jos joku työnhaku on niin suuri yksityisasia, että mies ei saisi mainita mitään vaimonsa tekemisistä omalle veljelleen tai äidilleen, jos nämä vaikkapa kysyvät mitä hänen vaimolleen kuuluu. Eikö tuo aloittaja sitten kerro mitään miehensä tekemistä omille vanhemmilleen, sisaruksilleen tai luotetuille ystävilleen? Ei kai parisuhde tarkoita mitään kahden henkilön kuplaa, jossa olla erillään muusta maailmasta.
Jos joku haluaa pitää työnhakunsa salassa, silloin se pidetään salassa. Vertaisin tuota ehkä raskauden salaamiseen ihan alkuvaiheessa. Kun kaikki on täysin epävarmaa, miksi sitä pitäisi kertoa ylimääräisille?
Kerrot vain omista asioistasi, miten on suolesi toiminut aamulla jne... tv ohjelmia ja säätäkin voit taivaste4lla loputtomiin.
Pitääkö puheen aiheet rajoittaa sitten säätilasta ja tv-ohjelmista keskustelemiseksi että kukaan ei vaan loukkaantuisi? Saman asian voi sanoa hyvin monelle tavalla. Esimerkiksi työnhausta voi todeta hakeneensa yhtä lupaavaa hommaa mutta ei ole varmaan saako sitä koska nykyisin työmarkkinat ovat sen verran arvaamattomat. Miehenä minun on vaikea samaistaa työnhakua ja raskautta toisiinsa. Seksielämästä puhuminen on vähän eri asia kun puhua jostain työ ja opiskeluhommista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hmmm.
Tässä stoorissa oli hauskalla tavalla sukupuoliroolit päinvastoin kuin yleensä.
Yleensä se on vaimo, joka juoruaa parisuhdeasiansa, riitansa ja miehensä asiat.
Toki, puolison asiat ovat puolison asioita, mutta raja yksityisen ja lähiomaisille kerrottavan välillä on yksilöllinen. Itse en suuttuisi miehelle työhakuni tai sairauksieni juttelemisesta omille sukulaisilleen, mutta parisuhderiitoihin EI haeta muilta tukea.
Joka tapauksessa JOS puoliso niin toivoo, suu ppidetään kiinni noista muistakin jutuista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Missä tynnyrissä ap on elänyt ja kasvanut? Ihan normaalia on puhua läheisilleen oleellisista asioista
Minustakin olisi aika outoa jos joku työnhaku on niin suuri yksityisasia, että mies ei saisi mainita mitään vaimonsa tekemisistä omalle veljelleen tai äidilleen, jos nämä vaikkapa kysyvät mitä hänen vaimolleen kuuluu. Eikö tuo aloittaja sitten kerro mitään miehensä tekemistä omille vanhemmilleen, sisaruksilleen tai luotetuille ystävilleen? Ei kai parisuhde tarkoita mitään kahden henkilön kuplaa, jossa olla erillään muusta maailmasta.
Jos joku haluaa pitää työnhakunsa salassa, silloin se pidetään salassa. Vertaisin tuota ehkä raskauden salaamiseen ihan alkuvaiheessa. Kun kaikki on täysin epävarmaa, miksi sitä pitäisi kertoa ylimääräisille?
Pitääkö puheen aiheet rajoittaa sitten säätilasta ja tv-ohjelmista keskustelemiseksi että kukaan ei vaan loukkaantuisi? Saman asian voi sanoa hyvin monelle tavalla. Esimerkiksi työnhausta voi todeta hakeneensa yhtä lupaavaa hommaa mutta ei ole varmaan saako sitä koska nykyisin työmarkkinat ovat sen verran arvaamattomat. Miehenä minun on vaikea samaistaa työnhakua ja raskautta toisiinsa. Seksielämästä puhuminen on vähän eri asia kun puhua jostain työ ja opiskeluhommista.
Tarkoitatko siis, että raskaudesta kertominen on seksielämästä puhumista? Tässä ei ollut puhe raskauden yrittämisen kertomisesta vaan nimenomaan raskauden kertomisesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ymmärrän. Myös omissa suhteissa on tullut väännettyä tästä aiheesta. Etenkin eräs exä oli sellainen, että kertoi tyyliin kaikki pienimmätkin epäselvyydet ja kinat muille, tietysti aina minua syyttäen ja omaa osuuttaan kaunistellen. Harmitti, kun osasta hänen kavereitaan oli tullut myös minulle kavereita, tuntui kiusalliselta kun tiesi, että he tietävät minusta vaikka ja mitä, myös sellaista mikä ei ole totta. Mies myös käytti tuota aseena minua vastaan samaan tyyliin kuin AP sinunkin tilanteessasi; väitti että kaverinsa olivat sanoneet minun milloin liioitelleen, milloin olleen väärässä jne. Tietysti minun puoltani asiasta kuulematta lainkaan.
Nykyisessä suhteessa olen tehnyt alusta asti selväksi miehelle, että minun yksityisasioitani ei kerrota muille, ei edes parhaalle kaverille. On minun oma asiani kertoa henkilökohtaisista asioistani sitten jos/kun olen siihen valmis. Tein myös selväksi, että jos paha riita tulee, siitä saa avautua kaverille, mutta jokaista yksityiskohtaa ei tarvitse levitellä eteenpäin ainakaan sellaisille ihmisille, joiden kanssa myös itse olen tekemisissä. Ihmisillä on tapana suutuspäissään vääristellä asioita, liioitella ja syyttää toista osapuolta riidasta. En tahdo, että minut mustamaalataan (mahdollisesti tahtomatta) yhteisten tuttujen silmissä.
Mitä mt-ongelmia ap:lla ja ketjun osallistujilla on diiagnosoitu?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mitä mt-ongelmia ap:lla ja ketjun osallistujilla on diiagnosoitu?
Ei mitään :D Nettiin vain pesiytyy sisäänpäinkääntyneempi ja yksityisempi ihmisaines.
Epävarmalla juoruilijaeksälläni oli kyllä paniikkihäiriö, kuten hänen äidilläänkin. Rajattomuus varmaan kumpusi siitä kaiken nielevästä epävarmuudesta.
En ymmärrä miksei mies voi ottaa vaimonsa toiveita huomioon. Vaikka ei itse olisikaan niin salaileva omien asioidensa suhteen, niin miksi pitää puhua toisen asioista muille, jos kerran tietää ettei toinen tykkää siitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ohis, mutta hassua miten paniikkikohtaukset ovat joillekin arka asia. Itse voin ihan hyvin mainita, että heräsin yöllä paniikkikohtaukseen, aivan niin kuin voisin sanoa heränneeni suonenvetoon.
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä miksei mies voi ottaa vaimonsa toiveita huomioon. Vaikka ei itse olisikaan niin salaileva omien asioidensa suhteen, niin miksi pitää puhua toisen asioista muille, jos kerran tietää ettei toinen tykkää siitä.
Koska ei arvosta ap:tä. Mikä muu syy tuohon voisi olla?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä miksei mies voi ottaa vaimonsa toiveita huomioon. Vaikka ei itse olisikaan niin salaileva omien asioidensa suhteen, niin miksi pitää puhua toisen asioista muille, jos kerran tietää ettei toinen tykkää siitä.
Koska ei arvosta ap:tä. Mikä muu syy tuohon voisi olla?
Joidenkin ihmisten on vaikea pitää asioita omana tietonaan.
Mies kertoi yhteiselle ystävälle minun muutama vuosi sitten tapahtuneesta burn outista ja masennus oireistani (traumaperäiset oireet). Pääsin eroon masennuslääkkeistä ja toivuin tahdonvoimalla joten tuntui kun mies olisi vääntänyt veistä haavassa. Miksi edes ottaa puheeksi jotain vuosia sitten tapahtuneesta ajankohdasta? Tämä ns. yhteinen ystävä ei tästä mInulle maininnut vaan asia tuli julki toisen asian yhteydessä. Joten tämä ystäväkin toimi selkäni takana, olisi voinut kysyä minulta asiaa mutta jäikin pohtimaan. Inun nykyistä terbeydentilaa. Sanomattakin selvää että mies halusi maalata minusta hullun. Miksi muuten olisi kertonut minun terveysasioista ystävälle joka ei ole edes minulle kovin läheinen? Olivat vielä yhdessä miettineet että minun pitäisi aloittaa vaihdevuosilääkitys..joka ei liity tähän seikkaan mitenkään.
Tämän lisäksi mies kertoi kaverilleen tyttäreni avioeron syystä joka ei todellakaan kuulu kenellekään. Ei tulisi mieleenikään kertoa perheen asioita ulkopuolisille!
Minun yksityisasiat ovat yksityisiä ja en todellakaan olen huudellut miehen asioita omille ystävilleni. Ne ovat yksityisiä. Enää en siis kerro miehelleni mitään. Oman puolison/perheen yksityisasioita ei huudella muille. Kyllä jokaisen tulisi tietää missä raja menee. Luottamus on mennyt.
Surullista jos omaan kumppaniin ei voi luottaa. Avioliitossa molempien tulisi kunnioittaa toisiansa sen verran ettei yksityisiä asioita kerrota kolmannelle ilman toisen lupaa. Tosi loukkaavaa toimintaa.
Kirjoitat että miehesi kertoo perheelleen. Sinun ja nähtävästi myös miehesi mielestä te ette ole perhe, vaan hänen syntymäperheensä on hänen perheensä. Siinä se ero. Minä en kerro mieheni luottamuksellisesta asioista äidilleni eikä hän kerro minun luottamuksellista asioistaan äidilleen tai sisaruksilleen, koska meidän perheen asiat pysyvät meidän perheessä.
Yh, en voisi mitenkään olla tuollaisen ihmisen kanssa. Nuohan on ihqäan perusasioita, todella kummallista että siitä joutuu edes keskustelemaan 😲