Järkytti Kalle Palanderin ja vaimonsa suhtautuminen
Palanderin tyttäreen, jos ei ole nähnyt vuosiin, eikä ole myöskään ollut yhteydessä lapseen.
Väittää silti tietävänsä mitä tyttärelle kuuluu. Lapsen hylkääminen tuntuu todella pahalta. En arvosta, enkä ole pitänyt Palanderista, aiemminkin on tästä samaisesta asiasta kertonut julkisuudessa.
Miten voi hylätä oman lapsensa. Ehkä tämä koskettaa minua, koska lapseni isä hylkäsi hänet, eikä ole ollut häneen eikä minuun yhteydessä 10 vuoteen. Tämä hylkääminen näkyy tyttärestäni edelleen kipuna. Lapseni isä perusti uuden perheen hylkäämisen aikoina.
Onko naisten vaikea hyväksyä aiemmasta suhteesta syntynyttä lasta, kuten ymmärsin tapahtuneen myös Riina-Maijan puolelta tulleessa päätöksestä lopettaa yhteydenpito.
https://www.google.com/url?sa=t&source=web&rct=j&url=https://www.is.fi/…
Kommentit (258)
PAlanbderilla on varaa reissata lapsensa luo muutaman kerran vuodessa, yöpyä siellä hotskussa ja olla tytön kanssa päivät.
Ei epäilystäkään, kuka siinä perheessä päättää.
Nyt muutetaan sinne, kohta tänne, seuraavaksi tuonne, pitää olla hevosia, koiria ja kissoja (vaikkei toinen edes haluaisi), ja jos toisen lapsi ei saa tavata isäänsä joka kuukausi, niin ei sitten ollenkaan!
En ymmärrä. Eihän Kallen tyttären asioista Riiniksen kuulu päättää, vaan tytön vanhempien. Tosin tyttö on nyt jo parikymppinen, joten päättää jo itse. Mutta ei ihme jos ei pahemmin isän perhe enää kiinnosta, kun sitä hallitsee despootti.
Vierailija kirjoitti:
Pariskunta Pee antaa äärimmäisen epävakaan kuvan elämästään. Lapsia on hinattu Torniosta Viroon, sieltä Espanjaan, josta Ranskaan, sitten Vantaalle, josta Helsingin keskustayksiöön. Ei kai kukaan enää pysy perässä missä asuvat.
Luin joskus lastensuojeluun liittyvän tutkimuksen, jossa lastensuojelun asiakkaana olevien perheiden taustoja oli tutkittu Suomessa ja yritetty selvittää, mikä heitä yhdisti. Vanhempien mielenterveysongelmien ja elämänhallinnan ongelmien kanssa löytyi yksi yhteinen nimittäjä: jatkuva asuinpaikan muuttaminen. Tutkimuksessa tuli esiin lapsia, joilla oli ollut kymmeniä eri osoitetta. Just saying. Ja oman havaintoni mukaan perheen eläinten määrä korreloi tähän samaan asiaan aika usein: Lauma koiria ja kissoja ja hevosia kertoo usein, että perheessä on jotakin ongelmia.
Riinalla aiemmasta suhteesta lapsi. Ei oo vaimon asia tapaako lasta. Mies jolla näin käynyt nk vahinko niin hoitaa asian itsenäisesti.
En puolusta ketään, mutta osittain ymmärrän.
Kalle oli parikymppinen ja luultavasti lapsen äitikin oli nuori.
Lapsi syntyi yhdenillan suhteesta, äiti puhui norjaa ja voi olla, ettei kummallekaan jäänyt mitään tai ainakaan tarkempaa muistikuvaa toisistaan. Saattoi olla, että alkoholilla oli olutta asiaan. Kumpikin jatkoi elämäänsä, kunnes raskaus paljastui.
Tarkoitus ei ainakaan ollut, että mitään yhteyksiä pidetään.
Lapsen vuoksi alussa pidettiin, mutta se sitten käytännön vuoksi ja elämäntilanteeseen liittyen hiipui.
Siis tietysti olis pitänyt pitää yhteyttä, mutta ehkä osuutta on myös lapsen äidillä. Ehkä hän kuitenkin katsoi, että kun lapsen alkuunsaattaminen oli mikä oli niin on helpompaa kasvattaa ja toimia lapsen kanssa itsenäisesti.
Osuutta tapaamattomuuteen on tietysti myös Kallella ja Riinalla, mutta tilanne on monien eri asioitten summa.
Toivottavasti Kalle kuitenkin pystyy jossain vaiheessa solmimaan uudelleen yhteyden lapseensa joka nyt on jo aikuinen.
Elämä ei ole aina niin mustavalkoista. Emme tiedä asioiden taustoja kaikkia syitä tilanteeseen.
En ole kenenkään puolella, mutta en myöskään jyrkästi tuomitse.
Entä jos tyttö onkin 2012 aikaan päättänyt että ei halua enää olla isäänsä yhteydessä? Ja Kallelle helpompi sanoa että minun syytä että ei yhteyttä enää ole kuin kertoa että tyttö ei halua enää isäänsä nähdä. Ja onhan se toki Kallenkin syytä koska tytön päätökseen olisi varmasti vaikuttanut etäinen suhde isään.
Parikymppinen mies, jolla joku lyhyt hoito Norjassa. Mies urheilu-uransa alussa ja hoito tulee raskaaksi. Syntyy lapsi. On mennyt varmaan aika monta vuotta ennenkuin lapsi on osannut niin hyvin englantia, että ei ole tarvinnut äitiään tulkiksi. En tiedä, onko norjalaisella naisella ollut elämässään joku mies eli lapsella isäpuoli, joka on oikeasti ollut läsnä lapsen elämässä ja vieläpä ehkä osannut puhuakin samaa kieltä lapsen kanssa. Jos ajatellaan asiaa vain lapsen näkökulmasta, onko lapselle itselleen ollut lopulta kovinkaan tärkeää olla tekemisissä biologisen isänsä kanssa? Vai onko Kalle jäänyt alusta alkaen tyttärelleen ihan vieraaksi? Entä, jos lapsella onkin ollut ihan hyvä ja tasapainoinen elämä Norjassa ja vain tieto siitä, kuka hänen biologinen isänsä on, on riittänyt hänelle? Ehkä lapsi itse ei ole edes halunnut olla tekemisissä Kallen kanssa yhtään enempää?
Noiden elämä on aina ollut niin tempoilevaa ja levotonta että tuskin on otettu edes yhteisten lapsien asioita elämän keskiöön vaan menty minäminä- linjalla hetkestä toiseen. Ei siis ihme että muualla asuvaa lasta on vaikea ottaa kuvioon mukaan. Toivottavasti hänellä on ollut hyvä elämä isän puutteesta huolimatta.
Riina- Maija Palander on suora ja reilu ja lisäksi poikkeuksellisen kaunis nainen.
Kiinnostava ja napakka ulosanniltaan.
Suora puhe vain on vieläkin naisilta kielletty, pitää koristella se fraseerauksin, niin ettei vaan väärinymmärryksen mahdollisuutta ole alhaisemmilla ja yksinkertaisimmillakaan luonteilla väärinymmärtää tai väännellä viestiä.
Kaikkea hyvää Riina-Maija Palanderille, tykkään niin sun tyylistä olla tinkimättömästi oma itsesi!
Tekisi hyvää muillekin jotka elää muitten kautta, lähinnä kritisoiden toisen olemusta ja valintoja.
Vierailija kirjoitti:
Noiden elämä on aina ollut niin tempoilevaa ja levotonta että tuskin on otettu edes yhteisten lapsien asioita elämän keskiöön vaan menty minäminä- linjalla hetkestä toiseen. Ei siis ihme että muualla asuvaa lasta on vaikea ottaa kuvioon mukaan. Toivottavasti hänellä on ollut hyvä elämä isän puutteesta huolimatta.
Isän tai äidin puutteesta puhuen : se on kyllä ihan kaksisuuntainen tie aina näissä huoltajuus- ja tapaamisasioissa. Kuviot ovat monesti haastavia kun on monen aikuisen ja lapsen olosuhteet ja elämäntilanteet ja mielipiteet huomioitava, että mikä kaikille olisi se paras ratkaisu.
Suotta ketään syyllistetään kun ei kenekään perheen sisäisiä asioita voi tietää.
Vastenmielistä se että automaattisesti nainen on aina se joka päätyy syyllistettäväksi, siitä voitaisiin jo v 2020 luopua.
Vierailija kirjoitti:
Kovin kylmää suhtautumista tältä vaimolta. Ihan kuin olisi kosto miehelleen.
Kyllähän sitä ihmisiä voi tavata harvakseltaankin. Varsinkin jos asuu eri maassa, niin se on ihan ymmärrettävää. En minäkään kaikia sukulaisiani ja kavereitani ole aina niin usein tavannut mutta hyvissä väleissä ollaan silti.
Nyt on kuitenkin kyseessä miehen lapsi.
Tämä. En mä ole isovanhempiani koskaan tavannut useammin kuin pari kertaa vuodessa, koska välimatkaa oli useampi sata kilometriä. Monet vuodet menivät niin, etten tavannut kuin kesälomalla heitä. Silti mulla oli aina ollut hyvin läheiset suhteet heihin.
Kannattaa opetella mediakieli: mahdollisimman ympäripyöreitä vastauksia poliitikko-tyyliin, ei missään nimessä tunnepitoisia mielipiteen ilmauksia tai suoria avautumisia .
Sellaista helposti nieltävää diipadaapa joka ei herätä liikaa ajatuksia tai tunteita ihmisisä jotka kääntävät mielellään kaiken negatiiviseksi koska tarvitsevat kanavan projisoidakseen oman elämänsä turhautumia tuntemattomaan ihmiseen jonka tuntevat vain välähduksenä ruudulta.
Uskon Riina-Maijan tiedostavan tämän, ja siitä huolimatta vastaavan suoraan kun kysytään. Laittaa itsensä alttiiksi , eikä tingi. Sitä ihailen nykyaikana esimerkiksi Lenita Airistossa.
Riina-Maija on tinimättömällä suorapuheisuudellaan ja näyttävyydellään uuden sukupolven Lenita Airisto.
Go Riina-Maija GO!
Jokin ei oo kohdallaan. Rouvan piti päästä töihin ja sitten kun vihdoin sai "TASOISENSA" homman jaksettiin duunia painaa ilmeisesti vain 6 kk kun työnteko hänen mukaansa vanheni niin kovasti. Mä täällä painan duunia, mutta joidenkin se on vaan veroeuroja kerättävä valtion kassaan.
Eikö ketään huolestuta tuo jatkuva muuttelu paikasta ja maasta toiseen? Riina-maija sanoi myös että sitten muutetaan Keski-Eurooppaan kun Kalle saa sieltä valmentajahommia.
Onkohan viimeisen 10 vuoden aikana ollut yhtään uutista, jossa
ei olisi kerrottu perheen muutoista? Todelliset kärsijät ovat lapset.
Rouva Palander vaikuttaa täysin todellisuudesta vieraantuneelta.
Ensin vinguttiin työpaikaa joka haastattelussa, mutta edelleenkin
työt aina vääränlaisia tälle multimegaosaajalle.
Riina-Maijassa ei ole mitään kaunista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kovin kylmää suhtautumista tältä vaimolta. Ihan kuin olisi kosto miehelleen.
Kyllähän sitä ihmisiä voi tavata harvakseltaankin. Varsinkin jos asuu eri maassa, niin se on ihan ymmärrettävää. En minäkään kaikia sukulaisiani ja kavereitani ole aina niin usein tavannut mutta hyvissä väleissä ollaan silti.
Nyt on kuitenkin kyseessä miehen lapsi.
Tämä. En mä ole isovanhempiani koskaan tavannut useammin kuin pari kertaa vuodessa, koska välimatkaa oli useampi sata kilometriä. Monet vuodet menivät niin, etten tavannut kuin kesälomalla heitä. Silti mulla oli aina ollut hyvin läheiset suhteet heihin.
Aivan eri asia kuin tämän lapsen tilanne. Tällä lapsella ei ole koskaan ollut normaalia isäsuhdetta, ei yhteistä kieltä isänsä kanssa, ei ole syntynyt isänsä toivomana vaan isä on vastentahtoisesti joutunut isäksi. Vanhemmat tuskin tunsivat toisiaan.
Vierailija kirjoitti:
Luenko oikein kirjoitti:
Ihan mielenkiintoisesti käännetty asia ap:llä, tuosta jutun tekstistä minä sain sen kuvan että sen tyttären olisi pitänyt saada olla enemmän mukana:
– Olin ehdoton, että joko lapsi kuuluu elämäämme tai sitten ei. Lapsella oli mielestäni oikeus siihen, että hänellä on toinen perhe täällä ja että hän on esimerkiksi meidän luonamme kerran kuussa yhden viikonlopun. Että lapsella on aina oma paikka tulla tänne ja hän kuuluu perheeseemme. Ja että meidän lapset tuntevat hänet ja hän on meidän lapsille myös sisko tai ei ollenkaan, Riina-Maija sanoo jaksossa ja jatkaa:
– Ajattelin, että jompikumpi vaihtoehto, koska ei ole lapsen etu, että häntä kerran vuodessa raahataan ulkomaille perheeseen, jonka kieltä hän ei edes puhu ja että lapsella ei ole mitään tuttua siellä. Ei se ole lapselle oikein mielestäni.
Aika selvästi Riinis tuossa ilmaisee, että jollei tytär voi käydä kuukausittain Suomessa niin sitten välit poikki kokonaan koko lapseen. Tämä on mielestäni hyvin itsekäs vaatimus ja mieleen tulee kyllä, että hän asetti tapaamisille noin tiukat ehdot juuri siksi, ettei oikeasti halunnut Kallen olevan yhteydessä lapseensa. Kyllä hänen on täytynyt tajuta, ettei ulkomaille tuosta vaan mennä joka ikinen kuukausi viikonlopuksi. Varsinkin jos kyseessä on lapsi, jota ei tuosta vaan yksin voi laittaa matkaan.
Minun isäni on britti ja asuu siis Englannissa. Olen pienestä pitäen käynyt hänen luonaan pari kertaa vuodessa ja hän on käynyt Suomessa pari kertaa vuodessa. Ei tietenkään ihanteellinen tilanne, mutta ehdottomasti parempi kuin ei mitään! En koe että isä olisi minulle vieraaksi jäänyt.
Niinpä. Eihän ulkomaalaisen etävanhemman vierailujen määrää voi verrata suomalaisten kesken tapahtuviin vierailuihin. Enkä tiedä jaksaisiko lapsikaan esim. koulun ohessa lähteä kerran kuussa ulkomaille. Vierailu jäisi aika lyhyeksikin, jos perjantain koulun jälkeen lähtee ja sunnuntaina palattava kuitenkin järkevään aikaan. Myös lentoliput maksavat.
Mitäs jos Kalle olis ollut yhtä ehdoton Riiniksen oman lapsen kohdalla? Kalle on kuitenkin hänet hyväksynyt perheeseen.
Riina-Maija on muuten itsekin asunut Norjassa, ilmeisesti sen oman lapsensa kanssa. Oisko perheen todella ollut mahdotonta pitää norjalaiseen lapseen yhteyttä?