Onko eroaminen normaalia ja hyväksyttävää teidän mielestä?

Ennemminkin pitäisi harkita kenen kanssa ja millä perusteilla menee naimisiin.

Vierailija kirjoitti:

Jäisit siis avioliittoon vaikka sinua hakattaisiin, petettäisiin jne. Niinkö?

Olen naimisissa hyvän miehen kanssa joka ei hakkaa tai petä. Ensitapaamisesta saakka meillä on ollut puheyhteys ja kunnioitus toisiamme kohtaan. Puolison väärin kohtelua emme hyväksy emmekä tee niin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin, se on helppo huudella, kun on onnellisesti naimisissa. Kaikki eivät ole yhtä onnekkaita ja ero on joskus kaikkien kannalta paras ratkaisu. 

Helppo huudella koska tahdoimme kunnes kuolema erottaa eikä kenenkään pitäisi mennä naimisiin ja luvata mitään jos lupausta ei pysty pitämään. Ero on luusereiden vaihtoehto.

Trollolloo. Jokainen järkevä ihminen tietää, että ero on joskus paljon suurempi rohkeuden teko kuin paskaan suhteeseen jääminen. Sitä ei toki typerä trolli voi koskaan ymmärtää, koska hän ei tiedä oikeasta elämästä yhtään mitään. Se jos mikä on luusereiden vaihtoehto. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jäisit siis avioliittoon vaikka sinua hakattaisiin, petettäisiin jne. Niinkö?

Olen naimisissa hyvän miehen kanssa joka ei hakkaa tai petä. Ensitapaamisesta saakka meillä on ollut puheyhteys ja kunnioitus toisiamme kohtaan. Puolison väärin kohtelua emme hyväksy emmekä tee niin.

Onnea sinulle! Toivottavasti saat pitää pumpulisen maailmakuvasi loppuun saakka. Voi olla nimittäin aika musertavaa, jos pilvilinnat jonain päivänä sortuvat. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On niin monen laisia tarinoita avioliiton loppumiselle. Omassa liitossani olin aina yksin viimeiset vuodet. Kun sitten kohtasin rakkauden niin en epäröinyt hetkeäkään. Ei ollut mitään syytä jäädä liittoon, jossa olin miehelle kuin ilmaa.

Miksi et tehnyt liittosi eteen töitä? Nykyään ihmiset ovat kermaperseitä ja kaiken pitää olla helppoa tai muuten luovutetaan heti.

Kyllä yritin, vaikka mitä. Yksin vain on huono pitää parisuhdetta yllä. Jos toinen muuttaa sohvalle nukkuun ja kieltäytyy puhumasta asiasta eikä suostu mihinkä yhteiseen tekemiseen ja fyysisesti torjuu lähestymiset niin kyllä tuntee itsensä niin huonoksi. Lopulta lopetin minäkin puhumisen. Ei ollut enää mitään 20 vuoden jälkeen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin, se on helppo huudella, kun on onnellisesti naimisissa. Kaikki eivät ole yhtä onnekkaita ja ero on joskus kaikkien kannalta paras ratkaisu. 

Helppo huudella koska tahdoimme kunnes kuolema erottaa eikä kenenkään pitäisi mennä naimisiin ja luvata mitään jos lupausta ei pysty pitämään. Ero on luusereiden vaihtoehto.

"Hän joka itsensä alentaa saa kirkkaimman kruunun" Vai mitenkäs se menikään?

Vierailija kirjoitti:

On hyväksyttävää. Mekin olemme exäni kanssa parempia ystävinä, kuin pariskuntana. Ei kyse ole luovuttamisesta vaan tiedostamista sellaisen asian edessä, että vaikka kuulumme toistemme elämään ja olemme tärkeitä toisillemme, niin parisuhde ei ole se meidän yhteinen polkumme.

En koe, että olemme missään nimessä luovuttaneet, vaan siirtyneet eteenpäin ymmärryksessämme.

Jos suhteessa on ollut joskus rakkautta, on hiipunut rakkaus mahdollisuus herättää henkiin uudelleen.

Jos suhteessa ei ole alun alkaen rakkautta ollutkaan, niin outoa, että sellaiseen parisuhteeseen on päädytty.

Vierailija kirjoitti:

Kenen "hyväksynnän" pariskunta siihen mielestäsi tarvitsee? Sinunko?

No tietenkin. Siksi aloittaja ketjun avasi. Mikähän estää noin rasittavan ihmisen puolisoa eroamasta? Raha?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin, se on helppo huudella, kun on onnellisesti naimisissa. Kaikki eivät ole yhtä onnekkaita ja ero on joskus kaikkien kannalta paras ratkaisu. 

Helppo huudella koska tahdoimme kunnes kuolema erottaa eikä kenenkään pitäisi mennä naimisiin ja luvata mitään jos lupausta ei pysty pitämään. Ero on luusereiden vaihtoehto.

No sinä voit olla naimisissa, antaa puolisosi pettää ja hakata sinua. Annat lastesi katsoa sitä kun äidin päätä hakataan seinään ja vierasta naista nussitaan aviovuoteessa kun tulette mummolasta kotiin, mutta me muut pidetään luusereina ihmisiä jotka jää tuollaisiin suhteisiin. Jää sinä, martyrisoi ja tuhlaa ainoa elämäsi, mutta älä vaadi muita.

Itse olet miehesi valinnut. Mieheni ei petä eikä hakkaa vaan kohtelee rakastaen ja arvostaa minua ja minä miestä. Emme olisi menneet naimisiin ja sanoneet tahdon jos emme olisi olleet alusta saakka tosissamme. Olemme tehneet liiton eteen töitä ja senkin takia olemme onnellisia, kiitollisia kaikesta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin, se on helppo huudella, kun on onnellisesti naimisissa. Kaikki eivät ole yhtä onnekkaita ja ero on joskus kaikkien kannalta paras ratkaisu. 

Helppo huudella koska tahdoimme kunnes kuolema erottaa eikä kenenkään pitäisi mennä naimisiin ja luvata mitään jos lupausta ei pysty pitämään. Ero on luusereiden vaihtoehto.

Trollolloo. Jokainen järkevä ihminen tietää, että ero on joskus paljon suurempi rohkeuden teko kuin paskaan suhteeseen jääminen. Sitä ei toki typerä trolli voi koskaan ymmärtää, koska hän ei tiedä oikeasta elämästä yhtään mitään. Se jos mikä on luusereiden vaihtoehto. 

Et kestä kuulla totuutta. Olet hukassa itsesi kanssa jos et erota oikeaa väärästä. Ero ei ole vaihtoehto ja miksi olla suhteessa jos se alunpitäen on huono.

Liian helposti erotaan etenkin vauvavuosina.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin, se on helppo huudella, kun on onnellisesti naimisissa. Kaikki eivät ole yhtä onnekkaita ja ero on joskus kaikkien kannalta paras ratkaisu. 

Helppo huudella koska tahdoimme kunnes kuolema erottaa eikä kenenkään pitäisi mennä naimisiin ja luvata mitään jos lupausta ei pysty pitämään. Ero on luusereiden vaihtoehto.

No sinä voit olla naimisissa, antaa puolisosi pettää ja hakata sinua. Annat lastesi katsoa sitä kun äidin päätä hakataan seinään ja vierasta naista nussitaan aviovuoteessa kun tulette mummolasta kotiin, mutta me muut pidetään luusereina ihmisiä jotka jää tuollaisiin suhteisiin. Jää sinä, martyrisoi ja tuhlaa ainoa elämäsi, mutta älä vaadi muita.

Itse olet miehesi valinnut. Mieheni ei petä eikä hakkaa vaan kohtelee rakastaen ja arvostaa minua ja minä miestä. Emme olisi menneet naimisiin ja sanoneet tahdon jos emme olisi olleet alusta saakka tosissamme. Olemme tehneet liiton eteen töitä ja senkin takia olemme onnellisia, kiitollisia kaikesta.

Kunnes eräänä päivänä kaikki ei enää olekaan niin ruusuista ja se tahto ei riitäkään. En tietenkään toivo, että teille kävisi niin, mutta mahdollista se on. Ette te ole millään tapaa parempia ihmisiä kuin muutkaan, vaikka kovasti yritätkin omaa kruunuasi kiillottaa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin, se on helppo huudella, kun on onnellisesti naimisissa. Kaikki eivät ole yhtä onnekkaita ja ero on joskus kaikkien kannalta paras ratkaisu. 

Helppo huudella koska tahdoimme kunnes kuolema erottaa eikä kenenkään pitäisi mennä naimisiin ja luvata mitään jos lupausta ei pysty pitämään. Ero on luusereiden vaihtoehto.

No sinä voit olla naimisissa, antaa puolisosi pettää ja hakata sinua. Annat lastesi katsoa sitä kun äidin päätä hakataan seinään ja vierasta naista nussitaan aviovuoteessa kun tulette mummolasta kotiin, mutta me muut pidetään luusereina ihmisiä jotka jää tuollaisiin suhteisiin. Jää sinä, martyrisoi ja tuhlaa ainoa elämäsi, mutta älä vaadi muita.

Itse olet miehesi valinnut. Mieheni ei petä eikä hakkaa vaan kohtelee rakastaen ja arvostaa minua ja minä miestä. Emme olisi menneet naimisiin ja sanoneet tahdon jos emme olisi olleet alusta saakka tosissamme. Olemme tehneet liiton eteen töitä ja senkin takia olemme onnellisia, kiitollisia kaikesta.

Niin että naisen oma vika, kun häntä hakataan ja yhdessä pitää pysyä väkivallasta huolimatta? Trolololoo! :D

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jäisit siis avioliittoon vaikka sinua hakattaisiin, petettäisiin jne. Niinkö?

Olen naimisissa hyvän miehen kanssa joka ei hakkaa tai petä. Ensitapaamisesta saakka meillä on ollut puheyhteys ja kunnioitus toisiamme kohtaan. Puolison väärin kohtelua emme hyväksy emmekä tee niin.

Onnea sinulle! Toivottavasti saat pitää pumpulisen maailmakuvasi loppuun saakka. Voi olla nimittäin aika musertavaa, jos pilvilinnat jonain päivänä sortuvat. 

Eivät sorru, en muserru mistään ja edelleen tahdomme ja tulemme aina tahtomaaan kunnes kuolema meidät erottaa. Liittomme on täynnä rakkautta ja onnea. Toivottavasti rakastat itseäsi kun vaikutat olevan niin pahantahtoinen muille.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin, se on helppo huudella, kun on onnellisesti naimisissa. Kaikki eivät ole yhtä onnekkaita ja ero on joskus kaikkien kannalta paras ratkaisu. 

Helppo huudella koska tahdoimme kunnes kuolema erottaa eikä kenenkään pitäisi mennä naimisiin ja luvata mitään jos lupausta ei pysty pitämään. Ero on luusereiden vaihtoehto.

No sinä voit olla naimisissa, antaa puolisosi pettää ja hakata sinua. Annat lastesi katsoa sitä kun äidin päätä hakataan seinään ja vierasta naista nussitaan aviovuoteessa kun tulette mummolasta kotiin, mutta me muut pidetään luusereina ihmisiä jotka jää tuollaisiin suhteisiin. Jää sinä, martyrisoi ja tuhlaa ainoa elämäsi, mutta älä vaadi muita.

Itse olet miehesi valinnut. Mieheni ei petä eikä hakkaa vaan kohtelee rakastaen ja arvostaa minua ja minä miestä. Emme olisi menneet naimisiin ja sanoneet tahdon jos emme olisi olleet alusta saakka tosissamme. Olemme tehneet liiton eteen töitä ja senkin takia olemme onnellisia, kiitollisia kaikesta.

Kunnes eräänä päivänä kaikki ei enää olekaan niin ruusuista ja se tahto ei riitäkään. En tietenkään toivo, että teille kävisi niin, mutta mahdollista se on. Ette te ole millään tapaa parempia ihmisiä kuin muutkaan, vaikka kovasti yritätkin omaa kruunuasi kiillottaa. 

Ei elämä aina ruusuista olekaan, mutta täyspäinen ihminen ei ala väkivaltaiseksi, ei edes eräänä päivänä - mikä on hyvä syy erolle.

Eri

Tähän on kaksi (ainakin) vastakkaista mutta täysin ymmärrettävää suhtautumistapaa:

1) Jos et ole onnellinen suhteessasi, niin lähde pois siitä. Jokainen elää täällä vain yhden elämän (sanovat eri uskontokunnat mitä tahansa), eikä sitä kannata tärvätä onnettomassa suhteessa.

2) Jos kerran olet luvannut elää kumppanisi kanssa kunnes kuolema teidät erottaa, myötä- ja vastamäessä, niin pidä myös lupauksesi. Kaikki suhteet ovat joskus vaikeita, mutta niiden eteen täytyy tehdä töitä. Jos ensimmäisen vastoinkäymisen sattuessa lähdet lätkimään, niin koskaan et tule onnistumaan missään.

Itse kallistun enemmänkin tuon jälkimmäisen kannalle. Meillä meinasi siinä 20 avioliittovuoden jälkeen tulla ero, juuri tästä 'kasvettu erilleen' -syystä. Mutta vuoden päivät kun asiaa pähkimme, niin päätimme lopulta jatkaa ja kummankin taholta panostaa suhteeseen enemmän. Nyt, viisi vuotta myöhemmin, uskomme molemmat että päätös oli oikea, ja olemme onnellisempia kuin vuosiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin, se on helppo huudella, kun on onnellisesti naimisissa. Kaikki eivät ole yhtä onnekkaita ja ero on joskus kaikkien kannalta paras ratkaisu. 

Helppo huudella koska tahdoimme kunnes kuolema erottaa eikä kenenkään pitäisi mennä naimisiin ja luvata mitään jos lupausta ei pysty pitämään. Ero on luusereiden vaihtoehto.

Trollolloo. Jokainen järkevä ihminen tietää, että ero on joskus paljon suurempi rohkeuden teko kuin paskaan suhteeseen jääminen. Sitä ei toki typerä trolli voi koskaan ymmärtää, koska hän ei tiedä oikeasta elämästä yhtään mitään. Se jos mikä on luusereiden vaihtoehto. 

Et kestä kuulla totuutta. Olet hukassa itsesi kanssa jos et erota oikeaa väärästä. Ero ei ole vaihtoehto ja miksi olla suhteessa jos se alunpitäen on huono.

Miten voin olla olematta huonossa suhteessa, jos ero ei ole vaihtoehto? Tämän haluaisin ihan oikeasti kuulla. Olen niin hukassa itseni kanssa, että en itse ymmärrä, miten muuten huonosta suhteesta pääsee pois kuin eroamalla. Ja nyt on ihan turha jaaritella mitään tekopyhää "olisit alun perin valinnut paremman miehen". Paitsi jos selität yksityiskohtaisesti, miten olisin voinut tietää, että kiltti, huomaavainen, rakastava, hellä ja kunnioittava mies onkin narsisti, joka manipuloi ihmisiä minkä kerkiää ja kohtelee heitä kaltoin kun totuus paljastuu.  

Aloittaja on selkeästi onnellinen ratkaisustaan. Hänen viesteissään oikein huokuu kuinka hyvä ja tasapainoinen olo hänellä on ;D

"Kasvoimme erilleen" on myös helppo tapa selittää ero jollekin uteliaalle ulkopuoliselle, jolla ei kuitenkaan halua avata toisaalta omia asioitaan, mutta ei myöskään juoruilla entisen kumppanin asioista.

Kyllä erolle aina joku syy on. Eri asia sitten, kerrotaanko sitä sulle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin, se on helppo huudella, kun on onnellisesti naimisissa. Kaikki eivät ole yhtä onnekkaita ja ero on joskus kaikkien kannalta paras ratkaisu. 

Helppo huudella koska tahdoimme kunnes kuolema erottaa eikä kenenkään pitäisi mennä naimisiin ja luvata mitään jos lupausta ei pysty pitämään. Ero on luusereiden vaihtoehto.

No sinä voit olla naimisissa, antaa puolisosi pettää ja hakata sinua. Annat lastesi katsoa sitä kun äidin päätä hakataan seinään ja vierasta naista nussitaan aviovuoteessa kun tulette mummolasta kotiin, mutta me muut pidetään luusereina ihmisiä jotka jää tuollaisiin suhteisiin. Jää sinä, martyrisoi ja tuhlaa ainoa elämäsi, mutta älä vaadi muita.

Itse olet miehesi valinnut. Mieheni ei petä eikä hakkaa vaan kohtelee rakastaen ja arvostaa minua ja minä miestä. Emme olisi menneet naimisiin ja sanoneet tahdon jos emme olisi olleet alusta saakka tosissamme. Olemme tehneet liiton eteen töitä ja senkin takia olemme onnellisia, kiitollisia kaikesta.

Kunnes eräänä päivänä kaikki ei enää olekaan niin ruusuista ja se tahto ei riitäkään. En tietenkään toivo, että teille kävisi niin, mutta mahdollista se on. Ette te ole millään tapaa parempia ihmisiä kuin muutkaan, vaikka kovasti yritätkin omaa kruunuasi kiillottaa. 

Ei elämä aina ruusuista olekaan, mutta täyspäinen ihminen ei ala väkivaltaiseksi, ei edes eräänä päivänä - mikä on hyvä syy erolle.

Eri

Jännästi silti ihan täysipäisistäkin ihmisistä joskus kuoriutuu syystä tai toisesta väkivaltiaisia. "Ei kukaan olisi uskonut, että niin kiltti ihminen voi tehdä jotain tuollaista" Kuultu hieman liian monta kertaa, jotta enää eläisin siinä harhassa, että ihminen ei voi muuttua tai tehdä yllättäviäkin asioita.