Lähihoitajat valittaa että käteen tulee vajaa 1800 eur/kk. Musta toi on ihan sopivasti rahaa. Mihin te kaikki rahat kulutatte?

Palkka ei ole huono. Lähärillä on helppo ja lyhyt koulutus, peruskoulu + 3 vuotta. Tunnen maistereita samalla palkalla.

Vierailija kirjoitti:

Mihin rahat menee? 400e/kk asuntolainaan, 350e/kk autolainaan, dieselvero 750e, sähklaskut yht 250e. sinne meni 1750e.

Seuraava kk, 750e/kk lainoihin, mutta sitten vakuutuslaskut 800e. sinne meni 1550e.

seuraava kk, lainat 750e, sähkölaskut / siirto 270e (2kk välein.) jes, siistii nyt jäi rahaa hieman, vain 1020e meni. 

Seuraava kk, lainat 750e, kiinteistövero 400, sinne meni 1150e. 

Eli joka kk mulle jää käyttörahaa n. 200-600e. Vittumitäpaskaa. Sillä pitää ostaa ruuat, vaatteet, polttoaineet. Josku mietin miks ees käyn töissä paskalla palkalla. 

Niimpä.. älä muuta sano🙄

No jos asuu jossain landella jossa kerrostalokaksio maksaa jotain 30.000€ niin tottakai tuolla liksalla tulee toimeen. Mutta pk-seudulla missä asunnot maksaa, kaksiosta saa pulittaa vähintään 200.000€ jostai lähiöstä ja jos haluaa asua keskustan (ja työpaikan) lähellä niin mistään ei kyllä asuntoa irtoa alle tonnin.

Et ihan turha täällä ihmetellä miten tuolla liksalla ei tule toimeen jos on yksinäinen ja ei saa mitään asumistukea tai elatusmaksuja joten jos ei ole kokemusta niin ei kannata esittää asiantuntevaa. Kait elämän tarkoitus on myös nauttia elämästä ja ei pelkästään elää kädestä suuhun, niin että palkka riittää pelkästään asumisen ja muohin pakollisiin kuluihin.

Vierailija kirjoitti:

Mulla on netto 2000 aika tasan ja olen akateeminen, 42-vuotias. Ei iso ero lähärin nettoon näköjään.

Veikkaan kuitenkin ettet tekisi lähärin töitä tuolla palkalla.

Vierailija kirjoitti:

Mä ittte teksisin sellaisen kyselyn ja tukimuksen että antaisin kaavakkeet kouraan jotka käsittelisivät elämää, jaksamista ja onnelllisuuden tunnetta. Yksi kysymys siinä voiisi olla esim missä kulkee toleranssi sillle alkaa ahdistaa.

Siiitaisiin relevantimpaaa tietoa siitä suhteellistettuna realiteeetteihin ja sitä kautta ne asiat lähtiisivät siiitä loksahtelemaan uomiiinsa.

Mitäs sitten kun kukaan ei enää viitsikään ryhtyä hoitajaksi? Ei ne Espanjastakaan tuotetut täällä kauaa viihtyneet. Jäikö niistä tänne yksikään?

Lähärin työ on raskasta ja pahimmillaan siinä voi mennä oma terveys. Siksi mäkin lopetin ajoissa.

Mitenköhän työttömät elää, jos tällä ei tule toimeen? Tai eläkeläiset?

Vierailija kirjoitti:

Jos ei kyvyt riitä kuin lähihoitajaksi niin palkka on sen mukainen, kannattaa lukea lääkäriksi tai edes sairaanhoitajaksi jos haluaa enemmän.

Palkkataso on ihan julkista tietoa mihin kannattaa perehtyä ennen kuin aloittaa koulutuksen jos raha on tärkeä motivaattori.

Lähihoitaja ja lääkäri tarvitsee erilaisia kykyjä. Kovin moni lääkäri ei saisi pillastunutta muistisairasta rauhoittumaan ja suoriutumaan hänen pesusta yms. hommista kymmenessä minuutissa.

40% sairaanhoitajista on jo kuulemma lähtenyt alalta. Johan tässä ovat vuosikymmeniä parempipalkkaiset ilmoittaneet, että itse olette ammattinne valinneet ja tienneet pienipalkkaiseksi. Ei siis kannata itkeä, jos sairaanhoitajia ei yhtäkkiä enää ole; alalta on käytännössä käsketty häipymään jos nykyinen palkka ei tyydytä, ja sama alkaa pikkuhiljaa koskea lähihoitajia. Ap kun vielä haukkuu ahneeksi, niin miksi sitä paskaa hommaa huonolla palkalla ja huonolla arvostuksella pitäisi kenenkään tehdä.

Vierailija kirjoitti:

No jos asuu jossain landella jossa kerrostalokaksio maksaa jotain 30.000€ niin tottakai tuolla liksalla tulee toimeen. Mutta pk-seudulla missä asunnot maksaa, kaksiosta saa pulittaa vähintään 200.000€ jostai lähiöstä ja jos haluaa asua keskustan (ja työpaikan) lähellä niin mistään ei kyllä asuntoa irtoa alle tonnin.

Et ihan turha täällä ihmetellä miten tuolla liksalla ei tule toimeen jos on yksinäinen ja ei saa mitään asumistukea tai elatusmaksuja joten jos ei ole kokemusta niin ei kannata esittää asiantuntevaa. Kait elämän tarkoitus on myös nauttia elämästä ja ei pelkästään elää kädestä suuhun, niin että palkka riittää pelkästään asumisen ja muohin pakollisiin kuluihin.

Kannattaisiko meidän sitten keskustella ihan yleisesti ottaen huonoista palkoista. Ei lähihoitaja ole mikään poikkeus.

Itse vaihdoin alaa jo kauan sitten, mutta jäi paljon ystäviä hoitoalalta. Kauhulla olen seurannut tuon rasittavuuden kasvua. Se alkaa olla epäinhimillistä, vaikka minunkin aikaan oli työvoimapulaa niin se ei ollu kroonista. Ja kauhulla myös katson kuinka yksi toisensa jälkeen vaihtaa alaa. Moni tykkää työstä, mutta ei siitä mitä se nykyään on. Ja väitän ettei sitä korjata palkalla vaan lisähenkilöillä.

Vierailija kirjoitti:

Olen koulutukseltani insinööri (ei mikään kaikkein rahakkain suuntautuminen, myönnän), ja olen saanut käteen tekniikan alan koordinaattori / työnjohtotöistä 2048 €. Että ei mielestäni hirveän suuri ero.

Insinööri tekee siistiä sisätyötä vailla pelkoa ammattisairauksista, kropan uuvuttamisesta ja väkivallasta.

Vierailija kirjoitti:

Raskasta ja paskaa työtä tekee moni muukin. Ja työstä saa sitten palkan. Jos työ ei miellytä, niin aina voi vaihtaa alaa.

Niinhän me ollaan vaihdettukkin. Siellä onkin jo mukava aikapommi tikittämässä kun lapsiaines on nykyään hyvin haastavaa (arvaatte ehkä miksi) ja opet ja hoitajat ei ole koulutettuja tai puolipakolla alalle ajettu. Ne ongelmat lähtee jo varhaislapsuudesta.

Ja se netto ainakin minulla on 1500e/kk suunnilleen, brutto lähihoitajalla kunnan hommissa on (ei pk-seutu!) aika tasan 2050e/kk, ilman mitään ikälisiä. Yhden ikälisän saa 10 vuoden jälkeen. Ja innolla on päiväkoteja yksityistetty jolloin palkka on pari sataa tuosta vielä pienempi.

Suomessa on paskat liksat kautta linjan suorittavan työn tekijöillä. Siihen päälle vielä himoverotus ensin palkasta ja sitten vielä moninkertaisesti alv:ina, energiaverona jne sekä sähkönsiirtona. Ei tässä maassa duunari koskaan pääse rikastumaan, elämä on yhtä selviytymiskamppailua. Ja älä vain sairastu tai vammaudu, silloin lähtee se pienikin pohja elämältä pois.

No, minä olen takuueläkkeellä ja osa-aikainen puhelinmyyjä ja saan käytännössä yhtä paljon. Ymmärrän lähihoitajia, jossa työ rankkaa ja työyhteisökin kuuleman mukaan siinä ja siinä.

Vierailija kirjoitti:

"Sopivasti rahaa" on hyvin suhteellinen käsite. Itselleni jää käteen 1400 e/kuussa, isäni sanoi ettei liikauttaisi eväänsäkään siihen hintaan ja epäili palkan olevan laittoman pieni. Menot kasvavat myös usein samassa suhteessa kuin tulot, joten jollekin esim. neljän tonnin tulot eivät yhtäkkiä tunnukaan riittävän, vaikka ennen olisi pärjännyt vähemmällä.

Lähärien kohdalla pointti on se, että työ on raskasta pas.kaa ja siitä jää käteen muutama satanen enemmän kuin mitä on laillinen minimi. Se kertoo työn arvostuksesta. Vastuuta ja työtä piisaa, rahaa ei vain tule.

Minä teen melkein samalla palkalla työtä, jossa ei ole vastuuta eikä oikein mitään tekemistäkään. En ikinä suostuisi tuollaisella palkalla hoitajaksi.

Kuka tahansa kyllä pärjää tuolla summalla, mutta onko se sen arvoista on eri kysymys.

Lähihoitaja ei kyllä ole vastuussa yhtään mistään. Lisäksi koulutus on vain toisen asteen tutkinto. Vaatimukset ammattiin ei ole kovin kummoiset. Ihmisten pitäisi ymmärtää että jos resurssit ei riitä tuon kummempaan koulutukseen, ei ole oikeutta parempaan palkkaankaan. Ihmisille yleensä maksetaan siitä lisäarvosta mitä ne tuottaa työnantajalleen.

Itse olen puutarhuri. Palkka samaa luokkaa. Pitäisikö minunkin ruikuttaa että raskasta ja likaista työtä eikä edes arvosteta, buhuu? Ei, koska ihan itse valitsin tämän ammatin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä ittte teksisin sellaisen kyselyn ja tukimuksen että antaisin kaavakkeet kouraan jotka käsittelisivät elämää, jaksamista ja onnelllisuuden tunnetta. Yksi kysymys siinä voiisi olla esim missä kulkee toleranssi sillle alkaa ahdistaa.

Siiitaisiin relevantimpaaa tietoa siitä suhteellistettuna realiteeetteihin ja sitä kautta ne asiat lähtiisivät siiitä loksahtelemaan uomiiinsa.

On see, sillä tässä ei nyt esim hoitajien suhteen oikeein tahdo ottaa selvää että mikä mättäää. Onko se huono johtajuuuus, väen vähyyys, äitien taakka työrintamalla ja kotona, työöajat, liika vastuuu suhteessa koulutuksen laatuuun, rahojen riiittävyys jos on 3 mukulaa hoidetttavana jne...

Vierailija kirjoitti:

Palkka ei ole huono. Lähärillä on helppo ja lyhyt koulutus, peruskoulu + 3 vuotta. Tunnen maistereita samalla palkalla.

Itse olen sitä mieltä, että.ttöoloihin pitäisi puuttua ensin. Lisätä hoitaja mitoitusta ja aikaa hoitaa potilaita. Mahdollisuus tehdä työ hyvin tai vähintään inhimillisesti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen koulutukseltani insinööri (ei mikään kaikkein rahakkain suuntautuminen, myönnän), ja olen saanut käteen tekniikan alan koordinaattori / työnjohtotöistä 2048 €. Että ei mielestäni hirveän suuri ero.

Insinööri tekee siistiä sisätyötä vailla pelkoa ammattisairauksista, kropan uuvuttamisesta ja väkivallasta.

Insinöörillä on hieman pidempi koulutus ja vieläpä sellainen mitä ihan jokainen lääkelaskutonvaikeita -aivoilla varustettu ei pysty hankkimaan. Kuka hyvänsä pystyy oppimaan ne asiat mitä lähihoitaja osaa. Insinöörimatikkaa ei.

Palomiehillä ja poliiseilla on paljon, paljon vaarallisempi työ ja palomiehillä myös merkittävästi raskaampi fyysisesti. Silti kumpikaan ryhmä ei valita huonoa palkkaansa.

Vierailija kirjoitti:

Mitenköhän työttömät elää, jos tällä ei tule toimeen? Tai eläkeläiset?

Mä lyön vetoa, että Suomesta löytyy ihmisiä, jotka pystyvät elämään vaikka 300€/kk (pikku mökki jossain maalla maksettuna, ei sairauksia, metsästää, kalastaa ja viljelee, ei sähköä, vesi omasta kaivosta, puut omasta metsästä jne). Laitetaanko siis kaikille toi työstä saatavaksi palkaksi pysyvästi?

Ei ole kyse siitä että pysyykö jollain summalla hengissä, vaan siitä voiko sillä elää työssä käydessään sellaista elämää, että työnteko omasta mielestään kannattaa. Ja asuinpaikkakunnallakin on eroa.