Aspergerpiirteinen lapsi pahoitti mielensä kun olin rehellinen

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

LÄHTIESSÄNI LAPSI EI VAIKUTTANUT ONNEKsi enää masentuneelta. Koska en asu siellä, se mahdollistaa hänelle paremmin ylipääsyn näistä tilanteista, koska tavallaanhan hän ilmeisesti oli siinä pahoillaan myös minun puolestani, eikä vain itsensä puolesta.

Ap

Lapsellesi olisi parasta, ettei hän tapaisi sinua enää. Se taitaisi olla parempi sinullekin, niin sinun ei tarvitsisi enää vaivautua kuuntelemaan lastasi. Näin kaikki voittavat.

Älä höpise, kuvitteletko, että hän ei tarvitse äitiään? Ei äitien tehtävä ole valehdella lapsilleen. Kyse ei ole siitä, että hän ei saisi puhua aiheesta. Hänen olisi vain sisäistettävä se, ettei kuulija käsitä siitä mitään.

Ap

Kyse ei ole nyt pelkästään tästä viimeisimmästä "minua ei kiinnosta lapseni jutut" -tapauksestasi, vaan sinusta ihmisenä ja äitinä ylipäätään. Vaikka sanotaan, että lapsella olisi hyvä olla molemmat vanhemmat, joskus se on lapselle parempi (tässä tapauksessa myös vanhemmalle eli sinulle), että lapsi ei enää tapaa huonoa isää tai äitiä. Lapselle ei tarvitse valehdella, mutta sinä et ylipäätään ole sopiva äidiksi ja vanhemmaksi, joten olisi lapsesi edun mukaista, että hän ei tapaisi sinua enää. Voisit varmaan itsekin paremmin, kun sinun ei tarvitsisi alituiseen miettiä, miten suhtautua lapseesi, koska sinulla ei vain yksinkertaisesti ole edellytyksiä vanhemmaksi.