Lue keskustelun säännöt.
Onko perillinen kutsuttava perunkirjoitukseen ja oikeudellinen perintöön, mikäli tämä ei ole ollut perittävän kanssa missään tekemisissä?
Jonsukka
11.01.2020 |
Kyse on nyt hiljattain kuolleesta isoäidistäni, jolla oli neljä lasta ja yhtä lukuunottamatta lapset ovat elossa, eli he lain mukaan perivät Isoäitini.
Tällä kuolleella lapsella on poika, jota sukumme ei varmaankaan ole edes nähnyt, koska isoäitini teki heti selväksi, ettei halunnut tätä lasta elämäänsä eikä aio olla ikinä mummo tällä lapselle, koska isoäiti ei pitänyt tyttärensä elämäntavoista, saatika siitä miehestä, jonka kanssa tämä vahinkolapsi syntyi.
Tytär, eli tätini kuoli aika pian ja tämä lapsi kasvoi sijaisperheessä, eikä hänestä juuri sen kummemmin ole tiedetty, kuin että on olemassa jossain.
Asia nousi nyt isoäidin kuoleman jälkeen esiin, että pitääkö tälle henkilölle ilmoittaa asiasta mitenkään, koska ei ole perheeseen ja sukuun kuulunut, vai voiko asian antaa olla ja unohtaa.
Isoäiti oli suhteellisen varakas, joten epäreilua olisi, jos meille tuntematon henkilö veisi yhtäkkiä 25% perinnöstä, koska ei ole vauvavuoden jälkeen nähty eikä isoäiti hänelle mikään oikea isoäiti koskaan ollutkaan.
Kommentit (192)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis anteeksi tyhmyyteni.
Jos lapsia on neljä, joista yksi on kuollut, eivätkö nuo kolme elossa olevaa jaa perintöä keskenään, jos testamentti ei muuta määrää?Onko siis joku kuolleen lapsen osuus myös, joka tässä tapauksessa menee eteenpäin hänen lapsilleen?
Ihan vilpittömästi kysyn, olen aina ollut käsityksessä että vain elävät perivät.
Lapsi perii vanhempansa, vaikka vanhempi olisikin jo kuollut. Eli kyllä, perintö jaetaan kaikille lapsille, elossa tai ei, ja kuolleen lapsen osuuden saavat hänen lapsensa. Ainoastaan jos kuolleella lapsella ei ole omia lapsia, hänen sisaruksensa perivät hänenkin osuutensa.
Ok, aina sitä viisastuu. Kiitos tiedosta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Siis anteeksi tyhmyyteni.
Jos lapsia on neljä, joista yksi on kuollut, eivätkö nuo kolme elossa olevaa jaa perintöä keskenään, jos testamentti ei muuta määrää?Onko siis joku kuolleen lapsen osuus myös, joka tässä tapauksessa menee eteenpäin hänen lapsilleen?
Ihan vilpittömästi kysyn, olen aina ollut käsityksessä että vain elävät perivät.
Ei peri ja tietenkin menee eteen päin.
Perintöasiat ovat ikäviä.
Lähipiirissä seuraan niin kummallista tilannetta, jossa vainajalla on useita lapsia, useampi avioero joista ositukset tekemättä, sekä testamentti joka suosii yhtä lasta muiden kustannuksella, sekä huomattavia lahjoja tälle suositulle lapselle. Mielenkiintoista nähdä mikä on lopputulema.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis anteeksi tyhmyyteni.
Jos lapsia on neljä, joista yksi on kuollut, eivätkö nuo kolme elossa olevaa jaa perintöä keskenään, jos testamentti ei muuta määrää?Onko siis joku kuolleen lapsen osuus myös, joka tässä tapauksessa menee eteenpäin hänen lapsilleen?
Ihan vilpittömästi kysyn, olen aina ollut käsityksessä että vain elävät perivät.
Lapsi perii vanhempansa, vaikka vanhempi olisikin jo kuollut. Eli kyllä, perintö jaetaan kaikille lapsille, elossa tai ei, ja kuolleen lapsen osuuden saavat hänen lapsensa. Ainoastaan jos kuolleella lapsella ei ole omia lapsia, hänen sisaruksensa perivät hänenkin osuutensa.
Juuri näin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehen mummo kuoli jokunen vuosi sitten. Lapsenlapset eivät saaneet kutsua perunkirjoitukseen, eivätkä saaneet edes tietoa siitä. Ei ennen, ei jälkeen. Näiden isä oli kuollut jo kauan sitten ja heille olisi perintönä tullut ainakin maata.
Perunkirjoituksessa ei jaeta perintöä. Siinä vasta tehdään lista vainajan (ja hänen mahdollisen leskensä) omaisuudesta ja veloista.
Joka tapauksessa nuo on täysin sivuutettu kaikista. Tiedetään, että maat ja omaisuus on jaettu. Kukaan tämän kuolen lapsen lapsista ei ole saanut mitään. Asiasta on jo aikaa.
Siinä tapauksessa hän on maksanut perintöveron tyhjästä ja vapaaehtoisesti.
Perunkirjoitus perustuu virallisiin asiakirjoihin eli perunkirjoitukseen vaaditaan vainajan katkeamattomat virkatodistukset kaikilta paikkakunnilta missä vainaja on asunut, josta ilmenee puolisot ja perilliset. Jonka pohjalta perunkirja tehdään ja lähetetään verohallinnon/maistraatin hyväksyttäväksi, jonka jälkeen verohallinto määrää perintöveron.
Pesänjako suoritetaan myöhemmin, perunkirjan mukaan, jolloin perijän saa omistusoikeuden omaisuuteen esim. osakekirjoihin siirtomerkintä tai kiinteästä omaisuudesta vahvistuksen, jotka tekevät viranomaiset ja niille saadaan lainvoima.
Ja ennen pesänjakoa kaikki omaisuus on jäädytetty ja vain esim. pankkitiltä voidaan maksaa vainajan kuluja ja sekin pankin valvonnassa.
Sinun kommentin tapaus ei voi olla lainvoimainen ja se voidaan avata milloin tahansa ja todennäköisesti virallista pesänjakoa ei ole edes ollut.
Itse olen yhden kuolinpesän osakas vuodelta 1984 ja toinen 2012 ja virallista pesänjakoa ja omaisuuden siirtoa ei ole tapahtunut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehen mummo kuoli jokunen vuosi sitten. Lapsenlapset eivät saaneet kutsua perunkirjoitukseen, eivätkä saaneet edes tietoa siitä. Ei ennen, ei jälkeen. Näiden isä oli kuollut jo kauan sitten ja heille olisi perintönä tullut ainakin maata.
Perunkirjoituksessa ei jaeta perintöä. Siinä vasta tehdään lista vainajan (ja hänen mahdollisen leskensä) omaisuudesta ja veloista.
Toisaalta perunkirjoitukseen on käsittääkseni ilmoitettava, jos aikoo luopua perinnästä. Tai vaatia lakiosaansa. Ja ylipäänsä siellä määritetään pesän osakkaat ja se, mikä on kunkin osuus aikanaan tulevassa pesänjaossa. Sen lisäksi, että listataan se omaisuus velkoineen.
Vai missä vaiheessa nuo tehdään?
Perinnöstä luopumisesta pitää tosiaan ilmoittaa viimeistään perunkirjoituksessa. Sen sijaan lakiosaa voi vaatia perunkirjoituksen jälkeenkin, kuuden kuukauden sisällä siitä kun on saanut tiedon lakiosaa loukkaavasta testamentista.
Perunkirjoituksessa kyllä tehdään lista pesän osakkaista, mutta se tehdään vainajan sukuselvitysten (virkatodistusten) perusteella eikä sen mukaan, mitä joku paikalla olija sanoo. Ei ketään voi jättää pois osakasluettelosta sillä perusteella, että hän ei osallistunut perunkirjoitukseen.
Ja pitäähän perukirjasta löytyä myös kaikkien perillisten allekirjoitukset. Lisäksi perintövero määräytyy perukirjan mukaan. Perintövero tulee maksettavaksi, vaikka kuolinpesää ei vielä jaettaisikaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehen mummo kuoli jokunen vuosi sitten. Lapsenlapset eivät saaneet kutsua perunkirjoitukseen, eivätkä saaneet edes tietoa siitä. Ei ennen, ei jälkeen. Näiden isä oli kuollut jo kauan sitten ja heille olisi perintönä tullut ainakin maata.
Perunkirjoituksessa ei jaeta perintöä. Siinä vasta tehdään lista vainajan (ja hänen mahdollisen leskensä) omaisuudesta ja veloista.
Joka tapauksessa nuo on täysin sivuutettu kaikista. Tiedetään, että maat ja omaisuus on jaettu. Kukaan tämän kuolen lapsen lapsista ei ole saanut mitään. Asiasta on jo aikaa.
Tuo ei voi pitää paikkaansa, elleivät he itse ole luopuneet vapaaehtoisesti perinnöstä, eikä ole lapsia, jos lapsia, niin silloin ei voi enää kieltäytä.
Pesä on todennäköisesti jakamaton.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Perukirjaa varten tehdään sukuselvitys ja siihen tarvitaan virkatodistukset. Kyllä siinä selviää kaikki sukulaiset, ette itse voi asiasta päättää.
TÄMÄ!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehen mummo kuoli jokunen vuosi sitten. Lapsenlapset eivät saaneet kutsua perunkirjoitukseen, eivätkä saaneet edes tietoa siitä. Ei ennen, ei jälkeen. Näiden isä oli kuollut jo kauan sitten ja heille olisi perintönä tullut ainakin maata.
Perunkirjoituksessa ei jaeta perintöä. Siinä vasta tehdään lista vainajan (ja hänen mahdollisen leskensä) omaisuudesta ja veloista.
Joka tapauksessa nuo on täysin sivuutettu kaikista. Tiedetään, että maat ja omaisuus on jaettu. Kukaan tämän kuolen lapsen lapsista ei ole saanut mitään. Asiasta on jo aikaa.
Siinä tapauksessa hän on maksanut perintöveron tyhjästä ja vapaaehtoisesti.
Perunkirjoitus perustuu virallisiin asiakirjoihin eli perunkirjoitukseen vaaditaan vainajan katkeamattomat virkatodistukset kaikilta paikkakunnilta missä vainaja on asunut, josta ilmenee puolisot ja perilliset. Jonka pohjalta perunkirja tehdään ja lähetetään verohallinnon/maistraatin hyväksyttäväksi, jonka jälkeen verohallinto määrää perintöveron.
Pesänjako suoritetaan myöhemmin, perunkirjan mukaan, jolloin perijän saa omistusoikeuden omaisuuteen esim. osakekirjoihin siirtomerkintä tai kiinteästä omaisuudesta vahvistuksen, jotka tekevät viranomaiset ja niille saadaan lainvoima.
Ja ennen pesänjakoa kaikki omaisuus on jäädytetty ja vain esim. pankkitiltä voidaan maksaa vainajan kuluja ja sekin pankin valvonnassa.
Sinun kommentin tapaus ei voi olla lainvoimainen ja se voidaan avata milloin tahansa ja todennäköisesti virallista pesänjakoa ei ole edes ollut.
Itse olen yhden kuolinpesän osakas vuodelta 1984 ja toinen 2012 ja virallista pesänjakoa ja omaisuuden siirtoa ei ole tapahtunut.
Mitenkäs perintöveron maksu, jos pesänjakoa ei ole tehty? Sitähän valtio ilmeisesti ei voi periä ennen kuin tiedetään kuka perii ja mitä? Jostakin olinlukevinani että perintoverä olisi maksettava vaikka pesää ei olisi jaettu. Ei kai näin voi olla? Lisäksi, eikös osakkaat voi vaatia pesänjakoa tehtäväksi vaikka joku kettuillessaan vastustaisikin? Onko jollakin ihan faktaa asiasta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voi taivas, että on tyhmiä ihmisiä tässä maassa, jos ei perusasioita laeista edes tiedetä. Kuule, jos kuolleen lapsen lapsenlapsikin olisi oikeutettu perintöön, että kyllä niille pikkuomaisuuksille jakajia riittää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehen mummo kuoli jokunen vuosi sitten. Lapsenlapset eivät saaneet kutsua perunkirjoitukseen, eivätkä saaneet edes tietoa siitä. Ei ennen, ei jälkeen. Näiden isä oli kuollut jo kauan sitten ja heille olisi perintönä tullut ainakin maata.
Perunkirjoituksessa ei jaeta perintöä. Siinä vasta tehdään lista vainajan (ja hänen mahdollisen leskensä) omaisuudesta ja veloista.
Toisaalta perunkirjoitukseen on käsittääkseni ilmoitettava, jos aikoo luopua perinnästä. Tai vaatia lakiosaansa. Ja ylipäänsä siellä määritetään pesän osakkaat ja se, mikä on kunkin osuus aikanaan tulevassa pesänjaossa. Sen lisäksi, että listataan se omaisuus velkoineen.
Vai missä vaiheessa nuo tehdään?
Perinnöstä luopumisesta pitää tosiaan ilmoittaa viimeistään perunkirjoituksessa. Sen sijaan lakiosaa voi vaatia perunkirjoituksen jälkeenkin, kuuden kuukauden sisällä siitä kun on saanut tiedon lakiosaa loukkaavasta testamentista.
Perunkirjoituksessa kyllä tehdään lista pesän osakkaista, mutta se tehdään vainajan sukuselvitysten (virkatodistusten) perusteella eikä sen mukaan, mitä joku paikalla olija sanoo. Ei ketään voi jättää pois osakasluettelosta sillä perusteella, että hän ei osallistunut perunkirjoitukseen.
Ja pitäähän perukirjasta löytyä myös kaikkien perillisten allekirjoitukset. Lisäksi perintövero määräytyy perukirjan mukaan. Perintövero tulee maksettavaksi, vaikka kuolinpesää ei vielä jaettaisikaan.
Perukirjassa ei tarvitse olla yhdenkään perillisen allekirjoitusta. Silloin pitään vain tarvittaessa pystyä todistamaan muulla tavalla, että kaikki perilliset on kutsuttu perunkirjoitukseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehen mummo kuoli jokunen vuosi sitten. Lapsenlapset eivät saaneet kutsua perunkirjoitukseen, eivätkä saaneet edes tietoa siitä. Ei ennen, ei jälkeen. Näiden isä oli kuollut jo kauan sitten ja heille olisi perintönä tullut ainakin maata.
Perunkirjoituksessa ei jaeta perintöä. Siinä vasta tehdään lista vainajan (ja hänen mahdollisen leskensä) omaisuudesta ja veloista.
Joka tapauksessa nuo on täysin sivuutettu kaikista. Tiedetään, että maat ja omaisuus on jaettu. Kukaan tämän kuolen lapsen lapsista ei ole saanut mitään. Asiasta on jo aikaa.
Siinä tapauksessa hän on maksanut perintöveron tyhjästä ja vapaaehtoisesti.
Perunkirjoitus perustuu virallisiin asiakirjoihin eli perunkirjoitukseen vaaditaan vainajan katkeamattomat virkatodistukset kaikilta paikkakunnilta missä vainaja on asunut, josta ilmenee puolisot ja perilliset. Jonka pohjalta perunkirja tehdään ja lähetetään verohallinnon/maistraatin hyväksyttäväksi, jonka jälkeen verohallinto määrää perintöveron.
Pesänjako suoritetaan myöhemmin, perunkirjan mukaan, jolloin perijän saa omistusoikeuden omaisuuteen esim. osakekirjoihin siirtomerkintä tai kiinteästä omaisuudesta vahvistuksen, jotka tekevät viranomaiset ja niille saadaan lainvoima.
Ja ennen pesänjakoa kaikki omaisuus on jäädytetty ja vain esim. pankkitiltä voidaan maksaa vainajan kuluja ja sekin pankin valvonnassa.
Sinun kommentin tapaus ei voi olla lainvoimainen ja se voidaan avata milloin tahansa ja todennäköisesti virallista pesänjakoa ei ole edes ollut.
Itse olen yhden kuolinpesän osakas vuodelta 1984 ja toinen 2012 ja virallista pesänjakoa ja omaisuuden siirtoa ei ole tapahtunut.
Mitenkäs perintöveron maksu, jos pesänjakoa ei ole tehty? Sitähän valtio ilmeisesti ei voi periä ennen kuin tiedetään kuka perii ja mitä? Jostakin olinlukevinani että perintoverä olisi maksettava vaikka pesää ei olisi jaettu. Ei kai näin voi olla? Lisäksi, eikös osakkaat voi vaatia pesänjakoa tehtäväksi vaikka joku kettuillessaan vastustaisikin? Onko jollakin ihan faktaa asiasta?
Perintövero tulee kyllä maksuun, vaikka perintöä ei olisi jaettu. Käytännössä muutama kuukausi sen jälkeen, kun perukirja on toimitettu verottajalle. Minäkin olen maksanut perintöveroa vuonna 1991, vaikka perintö on vielä jakamatta. Perintövero määrätään perukirjan tietojen perusteella.
Olet ihan oikeassa, että kuka tahansa jakamattoman kuolinpesän osakkaista voi vaatia pesää jaettavaksi ja se pitää siinä tapauksessa jakaa. Mutta jos kuolinpesän ainoa omaisuus on asunto, jossa leski asuu asumusoikeuden turvin, niin eipä siitä ole paljon iloa, jos saa sitten perintönä esim. neljäsosan asunnosta, jossa ei kuitenkaan voi itse asua eikä myydä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehen mummo kuoli jokunen vuosi sitten. Lapsenlapset eivät saaneet kutsua perunkirjoitukseen, eivätkä saaneet edes tietoa siitä. Ei ennen, ei jälkeen. Näiden isä oli kuollut jo kauan sitten ja heille olisi perintönä tullut ainakin maata.
Perunkirjoituksessa ei jaeta perintöä. Siinä vasta tehdään lista vainajan (ja hänen mahdollisen leskensä) omaisuudesta ja veloista.
Joka tapauksessa nuo on täysin sivuutettu kaikista. Tiedetään, että maat ja omaisuus on jaettu. Kukaan tämän kuolen lapsen lapsista ei ole saanut mitään. Asiasta on jo aikaa.
Siinä tapauksessa hän on maksanut perintöveron tyhjästä ja vapaaehtoisesti.
Perunkirjoitus perustuu virallisiin asiakirjoihin eli perunkirjoitukseen vaaditaan vainajan katkeamattomat virkatodistukset kaikilta paikkakunnilta missä vainaja on asunut, josta ilmenee puolisot ja perilliset. Jonka pohjalta perunkirja tehdään ja lähetetään verohallinnon/maistraatin hyväksyttäväksi, jonka jälkeen verohallinto määrää perintöveron.
Pesänjako suoritetaan myöhemmin, perunkirjan mukaan, jolloin perijän saa omistusoikeuden omaisuuteen esim. osakekirjoihin siirtomerkintä tai kiinteästä omaisuudesta vahvistuksen, jotka tekevät viranomaiset ja niille saadaan lainvoima.
Ja ennen pesänjakoa kaikki omaisuus on jäädytetty ja vain esim. pankkitiltä voidaan maksaa vainajan kuluja ja sekin pankin valvonnassa.
Sinun kommentin tapaus ei voi olla lainvoimainen ja se voidaan avata milloin tahansa ja todennäköisesti virallista pesänjakoa ei ole edes ollut.
Itse olen yhden kuolinpesän osakas vuodelta 1984 ja toinen 2012 ja virallista pesänjakoa ja omaisuuden siirtoa ei ole tapahtunut.
Mitenkäs perintöveron maksu, jos pesänjakoa ei ole tehty? Sitähän valtio ilmeisesti ei voi periä ennen kuin tiedetään kuka perii ja mitä? Jostakin olinlukevinani että perintoverä olisi maksettava vaikka pesää ei olisi jaettu. Ei kai näin voi olla? Lisäksi, eikös osakkaat voi vaatia pesänjakoa tehtäväksi vaikka joku kettuillessaan vastustaisikin? Onko jollakin ihan faktaa asiasta?
Perintövero maksetaan perukirjan mukaan noin vuoden kuluttua perunkirjoituksesta eli kunhan verottaja on saanut asian hoidettua. Pesän jakaminen on sitten ihan eri asia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehen mummo kuoli jokunen vuosi sitten. Lapsenlapset eivät saaneet kutsua perunkirjoitukseen, eivätkä saaneet edes tietoa siitä. Ei ennen, ei jälkeen. Näiden isä oli kuollut jo kauan sitten ja heille olisi perintönä tullut ainakin maata.
Perunkirjoituksessa ei jaeta perintöä. Siinä vasta tehdään lista vainajan (ja hänen mahdollisen leskensä) omaisuudesta ja veloista.
Joka tapauksessa nuo on täysin sivuutettu kaikista. Tiedetään, että maat ja omaisuus on jaettu. Kukaan tämän kuolen lapsen lapsista ei ole saanut mitään. Asiasta on jo aikaa.
Siinä tapauksessa hän on maksanut perintöveron tyhjästä ja vapaaehtoisesti.
Perunkirjoitus perustuu virallisiin asiakirjoihin eli perunkirjoitukseen vaaditaan vainajan katkeamattomat virkatodistukset kaikilta paikkakunnilta missä vainaja on asunut, josta ilmenee puolisot ja perilliset. Jonka pohjalta perunkirja tehdään ja lähetetään verohallinnon/maistraatin hyväksyttäväksi, jonka jälkeen verohallinto määrää perintöveron.
Pesänjako suoritetaan myöhemmin, perunkirjan mukaan, jolloin perijän saa omistusoikeuden omaisuuteen esim. osakekirjoihin siirtomerkintä tai kiinteästä omaisuudesta vahvistuksen, jotka tekevät viranomaiset ja niille saadaan lainvoima.
Ja ennen pesänjakoa kaikki omaisuus on jäädytetty ja vain esim. pankkitiltä voidaan maksaa vainajan kuluja ja sekin pankin valvonnassa.
Sinun kommentin tapaus ei voi olla lainvoimainen ja se voidaan avata milloin tahansa ja todennäköisesti virallista pesänjakoa ei ole edes ollut.
Itse olen yhden kuolinpesän osakas vuodelta 1984 ja toinen 2012 ja virallista pesänjakoa ja omaisuuden siirtoa ei ole tapahtunut.
Mitenkäs perintöveron maksu, jos pesänjakoa ei ole tehty? Sitähän valtio ilmeisesti ei voi periä ennen kuin tiedetään kuka perii ja mitä? Jostakin olinlukevinani että perintoverä olisi maksettava vaikka pesää ei olisi jaettu. Ei kai näin voi olla? Lisäksi, eikös osakkaat voi vaatia pesänjakoa tehtäväksi vaikka joku kettuillessaan vastustaisikin? Onko jollakin ihan faktaa asiasta?
Perukirjassa määrittyy kunkin perillisen osuuden ARVO, sen perusteella tulee mahdollinen perintövero. Se on aivan sama saako sen 100000€ verotusarvollisen talon vaiko 100000€ pankkitalletuksen:aivan sama summa menee perintöveroa - mikä % riippuu taas siitä onko suora rintaperillinen vaiko testamentin kautta perintöä saanut naapuri tmv.
Vierailija kirjoitti:
Voi taivas, että on tyhmiä ihmisiä tässä maassa, jos ei perusasioita laeista edes tiedetä. Kuule, jos kuolleen lapsen lapsenlapsikin olisi oikeutettu perintöön, että kyllä niille pikkuomaisuuksille jakajia riittää.
Niin riittääkin.
Ei se perintöoikeus mihinkään katoa vaan aina löytyy "se seuraava perillinen" kunnes sitten tosiaan valtio perii jos suku on kuollut sukupuuttoon.
Jos lapsi on kuollut niin lapsenlapsi perii ja jos hänkin on kuollut niin hänen lapsi perii TAI jos lapsenlapsenlapsia ei ole niin lapsenlapsen sisarus TAI jos heitä ei ole niin sen lapsen avioleski - tai jos sitäkään ei ole niin Sitten lapsen sisarukset ja jos heitäkään ei ole niin sitten sen vainajan aviopuoliso. Mutkikkaita kuvioita ja omaisuus tosiaan pirstaloituu
T. 1/24 mummonmökin korvessa omistava 'perillinen'
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos testamenttia ei ole, hän saa 25% perinnöstä ja jos sivuutatte hänet, joudutte käräjille, jonka 100% varmuudella häviätte ja maksatte hänelle lisää.
Ja vaikka testamentti olisikin, hän saa lakikaan, eli 15% perinnöstä, jos hän ei ole tehnyt todistettava rikosta perinnön saamiseksi, että näin nyt asiat on.Harmi, että Isoäitisi hävisi pelin unohtamaansa lastenlasta vastaan.
12,5 %, eikö?
Saman verran kuin muut, eli vähintään puolet lakiosastaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos testamenttia ei ole, hän saa 25% perinnöstä ja jos sivuutatte hänet, joudutte käräjille, jonka 100% varmuudella häviätte ja maksatte hänelle lisää.
Ja vaikka testamentti olisikin, hän saa lakikaan, eli 15% perinnöstä, jos hän ei ole tehnyt todistettava rikosta perinnön saamiseksi, että näin nyt asiat on.Harmi, että Isoäitisi hävisi pelin unohtamaansa lastenlasta vastaan.
12,5 %, eikö?
Saman verran kuin muut, eli vähintään puolet lakiosastaan.
Ei.
Vaan alkuosa on puolet siitä "normiosuudesta" - eli 4 lasta, kukin saa normisti 25%. Jos on testamentti voi se, joka jää ilman omaa osuuttaan vaatia lakiosansa, joka on puolet tuosta 25%=12,5%.
Rintaperillisen voi tehdä perinnöttömäksi vain painavista syistä, jotka on perintökaaressa lueteltu, ja asia on hoidettava testamentilla, jonka perillinen voi käräjäoikeudessa kiistää.
Muut perilliset eivät voi laillisesti unohtaa yhtä tai useampaa perijää ja kaikki perilliset on kutsuttava perunkirjoitukseen. Siksi perunkirjoitusta varten tehdään vainajasta aukoton sukuselvitys.
Perunkirjoitus ei ole sama kuin perinnönjako, mutta toimii perintöverotuksen pohjana. Verottaja tietenkin olettaa, että kaikki jaetaan perillisten kesken tasan, ellei testamentilla ole toisin säädetty.
Vierailija kirjoitti:
Miehen mummo kuoli jokunen vuosi sitten. Lapsenlapset eivät saaneet kutsua perunkirjoitukseen, eivätkä saaneet edes tietoa siitä. Ei ennen, ei jälkeen. Näiden isä oli kuollut jo kauan sitten ja heille olisi perintönä tullut ainakin maata.
Johtuisiko siintä että tämä kuollut ei ollut ottanut näitä lapsia nimelleen? Elikkä myöntänyt isyyttään. Ehkäpä sinä sisäännaineena et ole kuvioista perillä?
Lapsi perii vanhempansa, vaikka vanhempi olisikin jo kuollut. Eli kyllä, perintö jaetaan kaikille lapsille, elossa tai ei, ja kuolleen lapsen osuuden saavat hänen lapsensa. Ainoastaan jos kuolleella lapsella ei ole omia lapsia, hänen sisaruksensa perivät hänenkin osuutensa.