Tuloerot, mies töissä ja minä opiskelen
Mitä pitäisi tehdä, onko tämä ok. Miehellä nettona tulot 1800€ enemmän kuussa kuin minulla. Olen siis pelkän opintotuen ja opintolainan varassa, en saa miehen tulojen takia asumistukea tai mitään. Koko opintotukeni menee vuokran maksuun, joka on puolet meidän vuokrasta. Maksamme siis vuokrat ja vedet puoleksi. Opintolainasta minulla menee rahaa omiin laskuihin, ja minulle jää kuukaudeksi 400 euroa. Yhteisistä menoista mies maksaa lapsen tarhamaksun. Olen niin ahdistunut tilanteeseen että joudun koko ajan kituuttamaan ja mies porskuttaa rahoillaan. Ahdistaa jo tuleva kesä kun saan kaksi kertaa kuussa tilin, ja toinen tili menee pelkästään jo vuokraan ja laskuihin eikä minulla jää kahdeksi viikoksi yhtään rahaa. Monet ihmettelevät miksei mies maksa kokonaan vuokraamme. Ollaan puhuttu asiasta eikä mies suostu siihen. Ongelma on, että mies tuhlaa rahansa alta aikayksikön ja käytämme minun opintolainaani maksimi verran kuussa, kunnes tulee hänen tilinsä ja olen PA, ja joudun kinuamaan häneltä rahaa. Sen lisäksi hoidan suurimman osan kotitöistä ja lapsen hoidosta, samalla kun yritän opiskella. Ahdistaa.
Kommentit (91)
Mitä aloittaja saa elämäänsä provojen tehtailusta? Kyllä pitää olla tyhjä elämä. Ja tyhjä pää, provo on tosi huono.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
1) Miksi olette lisääntyneet, kun sinä opiskelet?
2) Jos olet lähtenyt opiskelemaan vasta lisääntymisen jälkeen, niin miksi? Tuliko mieleen että rahallisesti se on aivan idioottimainen ajatus, kun lapsi on päiväkoti-iässä?Asumiskulut maksetaan puoliksi, se nyt on selvä. Miksi miehesi pitäisi sinua elättää? Hänhän maksaa jo päiväkotimaksunkin kokonaan.
Mene töihin. Opiskelu ei ole syy olla tekemättä töitä.
En ole ap, mutta itse sain lapsen kesken opintojen. Vanhempainvapaat oli joustava pitää opiskellessa, etänä sai tehtyä osan jne.
Nyt olen jo valmistunut ja alani töissä. Lapsiluku tämän yhden myötä täynnä, joten ei tarvitse työuraa katkaista äitiyslomien takia.Asumiskuluista taas, me opiskelimme miehen kanssa eri aikoihin, ja aina on enemmän tienannut maksanut enemmän.
Miinuksista päätellen aina on väärä aika saada lapsi 👍
Ei, vaan aina on väärä aika tehdä valintoja oman elämänsä suhteen ja sitten vinkua, kun joku toinen ei maksakaan koko viuluja. Aikuinen ihminen on vastuussa omasta taloudestaan.
/3
Näin juuri. Elämä pitää aina ajatella niin, että ajattelee omaa talouttaan nyt ja tulevaisuudessa. Toisen niskaan ei voi heittää omaa talouttaan. Pitää olla varmistus siitä, että mitä jos toinen lähtee suhteesta, miten itse pärjää taloudellisesti. Elämää on pakko suunnitella. Ei vaan voi vääntää niitä muksuja ajattelematta yhtään rahaa. Eikä voi välttämättä enää lähteä opiskelemaan, kun ne lapset on tehty. Tai ei opintotuella varsinkaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
1) Miksi olette lisääntyneet, kun sinä opiskelet?
2) Jos olet lähtenyt opiskelemaan vasta lisääntymisen jälkeen, niin miksi? Tuliko mieleen että rahallisesti se on aivan idioottimainen ajatus, kun lapsi on päiväkoti-iässä?Asumiskulut maksetaan puoliksi, se nyt on selvä. Miksi miehesi pitäisi sinua elättää? Hänhän maksaa jo päiväkotimaksunkin kokonaan.
Mene töihin. Opiskelu ei ole syy olla tekemättä töitä.
Olemme olleet 13 vuotta yhdessä, ja olemme ”lisääntyneet” 4 vuotta sitten. Minulla on yksi ammatti takana, ja tällä hetkellä opiskelen yliopistossa, jotta saisin mieleisen ja lisäksi hyväpalkkaisen ammatin. Opiskelin ammatin kun seurustelimme, jonka aikana tein koko ajan töitä ja otin kaikki vuorot vastaan mitä sain. Välillä tein kahta työtä, jolloin saattoi mennä kuukausi ilman vapaa päivää. Toinen työpaikka meni konkurssiin, ja jatkoin toisessa. Sain siitä vakipaikan, mutta tuntimääräni viikossa olivat naurettavat ja uskalsin toteuttaa pitkäaikaisen haaveeni rahallisesta tilanteesta huolimatta, ja lähdin opiskelemaan. Kaikki lomani olen töissä. Ja siitä ei ole kyse ettenkö haluaisi tehdä töitä, tekisin mielelläni mutta yksinkertaisesti aikani ei riitä. Mies on reissuhommissa.
Onko sinulla taaperoa? Voit yrittää tehdä 3 eriä 12 sivun esseetä ja ryhmätyötä samalla kun olet yksin vilkkaan ja uhmaikäisen taaperon kanssa joka kaipaa koko ajan huomiotasi. Pahoittelut vaan, että haluan kunnianhimoisesti ammatin josta pidän ja jolla elättää vaikka koko perhe. Mieheni on lähdössä minun jälkeeni opiskelemaan ja tuloni tulevat olemaan paremmat kuin hänellä, eikä tulisi mielenkään että antaisin hänen kitua rahojensa kanssa samalla kun itse tuhlailen omia rahojani mihin sattuu ja oletan että elämme hänen opintolainallaan.
Ja täytyy lisätä, että ihmettelen tätä nykyajan itsekeskeistä maailmanmenoa. Luulisi, että tukisi toista opiskelevaa parhain mahdollisin keinoin, että hän saisi hyvät paperit ulos kun valmistuu. Ja lisäksi ihmistä, joka hoitaa suurimmaksi osaksi siihen päälle kotitalouden ja lapsen. Mutta ei näköjään nykymaailmassa.
T. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
1) Miksi olette lisääntyneet, kun sinä opiskelet?
2) Jos olet lähtenyt opiskelemaan vasta lisääntymisen jälkeen, niin miksi? Tuliko mieleen että rahallisesti se on aivan idioottimainen ajatus, kun lapsi on päiväkoti-iässä?Asumiskulut maksetaan puoliksi, se nyt on selvä. Miksi miehesi pitäisi sinua elättää? Hänhän maksaa jo päiväkotimaksunkin kokonaan.
Mene töihin. Opiskelu ei ole syy olla tekemättä töitä.
Olemme olleet 13 vuotta yhdessä, ja olemme ”lisääntyneet” 4 vuotta sitten. Minulla on yksi ammatti takana, ja tällä hetkellä opiskelen yliopistossa, jotta saisin mieleisen ja lisäksi hyväpalkkaisen ammatin. Opiskelin ammatin kun seurustelimme, jonka aikana tein koko ajan töitä ja otin kaikki vuorot vastaan mitä sain. Välillä tein kahta työtä, jolloin saattoi mennä kuukausi ilman vapaa päivää. Toinen työpaikka meni konkurssiin, ja jatkoin toisessa. Sain siitä vakipaikan, mutta tuntimääräni viikossa olivat naurettavat ja uskalsin toteuttaa pitkäaikaisen haaveeni rahallisesta tilanteesta huolimatta, ja lähdin opiskelemaan. Kaikki lomani olen töissä. Ja siitä ei ole kyse ettenkö haluaisi tehdä töitä, tekisin mielelläni mutta yksinkertaisesti aikani ei riitä. Mies on reissuhommissa.
Onko sinulla taaperoa? Voit yrittää tehdä 3 eriä 12 sivun esseetä ja ryhmätyötä samalla kun olet yksin vilkkaan ja uhmaikäisen taaperon kanssa joka kaipaa koko ajan huomiotasi. Pahoittelut vaan, että haluan kunnianhimoisesti ammatin josta pidän ja jolla elättää vaikka koko perhe. Mieheni on lähdössä minun jälkeeni opiskelemaan ja tuloni tulevat olemaan paremmat kuin hänellä, eikä tulisi mielenkään että antaisin hänen kitua rahojensa kanssa samalla kun itse tuhlailen omia rahojani mihin sattuu ja oletan että elämme hänen opintolainallaan.
Ei kyllä juuri kukaan muu kuin te lähde opiskelemaan opintotuella LAPSIPERHEESSÄ. Ei se vaan yksinkertaisesti enää käy. Teillä ei ole varaa siihen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
1) Miksi olette lisääntyneet, kun sinä opiskelet?
2) Jos olet lähtenyt opiskelemaan vasta lisääntymisen jälkeen, niin miksi? Tuliko mieleen että rahallisesti se on aivan idioottimainen ajatus, kun lapsi on päiväkoti-iässä?Asumiskulut maksetaan puoliksi, se nyt on selvä. Miksi miehesi pitäisi sinua elättää? Hänhän maksaa jo päiväkotimaksunkin kokonaan.
Mene töihin. Opiskelu ei ole syy olla tekemättä töitä.
En ole ap, mutta itse sain lapsen kesken opintojen. Vanhempainvapaat oli joustava pitää opiskellessa, etänä sai tehtyä osan jne.
Nyt olen jo valmistunut ja alani töissä. Lapsiluku tämän yhden myötä täynnä, joten ei tarvitse työuraa katkaista äitiyslomien takia.Asumiskuluista taas, me opiskelimme miehen kanssa eri aikoihin, ja aina on enemmän tienannut maksanut enemmän.
Miinuksista päätellen aina on väärä aika saada lapsi 👍
Ei, vaan aina on väärä aika tehdä valintoja oman elämänsä suhteen ja sitten vinkua, kun joku toinen ei maksakaan koko viuluja. Aikuinen ihminen on vastuussa omasta taloudestaan.
/3
Näin juuri. Elämä pitää aina ajatella niin, että ajattelee omaa talouttaan nyt ja tulevaisuudessa. Toisen niskaan ei voi heittää omaa talouttaan. Pitää olla varmistus siitä, että mitä jos toinen lähtee suhteesta, miten itse pärjää taloudellisesti. Elämää on pakko suunnitella. Ei vaan voi vääntää niitä muksuja ajattelematta yhtään rahaa. Eikä voi välttämättä enää lähteä opiskelemaan, kun ne lapset on tehty. Tai ei opintotuella varsinkaan.
Eli jos aiempi ammatti ei enää työllistä, niin ei enää opiskelemaan, koska on lapsia?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
1) Miksi olette lisääntyneet, kun sinä opiskelet?
2) Jos olet lähtenyt opiskelemaan vasta lisääntymisen jälkeen, niin miksi? Tuliko mieleen että rahallisesti se on aivan idioottimainen ajatus, kun lapsi on päiväkoti-iässä?Asumiskulut maksetaan puoliksi, se nyt on selvä. Miksi miehesi pitäisi sinua elättää? Hänhän maksaa jo päiväkotimaksunkin kokonaan.
Mene töihin. Opiskelu ei ole syy olla tekemättä töitä.
En ole ap, mutta itse sain lapsen kesken opintojen. Vanhempainvapaat oli joustava pitää opiskellessa, etänä sai tehtyä osan jne.
Nyt olen jo valmistunut ja alani töissä. Lapsiluku tämän yhden myötä täynnä, joten ei tarvitse työuraa katkaista äitiyslomien takia.Asumiskuluista taas, me opiskelimme miehen kanssa eri aikoihin, ja aina on enemmän tienannut maksanut enemmän.
Miinuksista päätellen aina on väärä aika saada lapsi 👍
Ei, vaan aina on väärä aika tehdä valintoja oman elämänsä suhteen ja sitten vinkua, kun joku toinen ei maksakaan koko viuluja. Aikuinen ihminen on vastuussa omasta taloudestaan.
/3
Näin juuri. Elämä pitää aina ajatella niin, että ajattelee omaa talouttaan nyt ja tulevaisuudessa. Toisen niskaan ei voi heittää omaa talouttaan. Pitää olla varmistus siitä, että mitä jos toinen lähtee suhteesta, miten itse pärjää taloudellisesti. Elämää on pakko suunnitella. Ei vaan voi vääntää niitä muksuja ajattelematta yhtään rahaa. Eikä voi välttämättä enää lähteä opiskelemaan, kun ne lapset on tehty. Tai ei opintotuella varsinkaan.
Eli jos aiempi ammatti ei enää työllistä, niin ei enää opiskelemaan, koska on lapsia?
En kirjoittanut niin. Minä aloitan AMK-tutkinnon nyt keväällä ja teen töitä täysipäiväisesti. Teen tutkinnon täysin verkko-opintoina töiden ohella. Näin opiskelee aikuinen perheellinen uuden ammatin.
Ja saanen VIELÄ lisätä, että mieheni tulot hipoo bruttona 3500 - 4000 euroa, joten ajattelin että pystyn sitten keskittymään täysillä opiskeluihini ja sillä kyllä eletään kolmen henkilön perheenä, ja kun minä valmistun ja löydän töitä, tuen miestäni vuorostaan hänen opiskeluissaan. Mutta lopputuloskin on se, että elän 400 eurolla kuussa ja kun mies tuhlaa alta aikayksikön omat rahansa, eletään minun opintoLAINALLA. Mikä järki? Tämän myötä olen niin ahistunut koska tämä ei ole mielestäni oikein, ja tekisin ehdottomasti töitä, mutta vapaa-aika ei anna periksi.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
1) Miksi olette lisääntyneet, kun sinä opiskelet?
2) Jos olet lähtenyt opiskelemaan vasta lisääntymisen jälkeen, niin miksi? Tuliko mieleen että rahallisesti se on aivan idioottimainen ajatus, kun lapsi on päiväkoti-iässä?Asumiskulut maksetaan puoliksi, se nyt on selvä. Miksi miehesi pitäisi sinua elättää? Hänhän maksaa jo päiväkotimaksunkin kokonaan.
Mene töihin. Opiskelu ei ole syy olla tekemättä töitä.
En ole ap, mutta itse sain lapsen kesken opintojen. Vanhempainvapaat oli joustava pitää opiskellessa, etänä sai tehtyä osan jne.
Nyt olen jo valmistunut ja alani töissä. Lapsiluku tämän yhden myötä täynnä, joten ei tarvitse työuraa katkaista äitiyslomien takia.Asumiskuluista taas, me opiskelimme miehen kanssa eri aikoihin, ja aina on enemmän tienannut maksanut enemmän.
Miinuksista päätellen aina on väärä aika saada lapsi 👍
Ei, vaan aina on väärä aika tehdä valintoja oman elämänsä suhteen ja sitten vinkua, kun joku toinen ei maksakaan koko viuluja. Aikuinen ihminen on vastuussa omasta taloudestaan.
/3
Näin juuri. Elämä pitää aina ajatella niin, että ajattelee omaa talouttaan nyt ja tulevaisuudessa. Toisen niskaan ei voi heittää omaa talouttaan. Pitää olla varmistus siitä, että mitä jos toinen lähtee suhteesta, miten itse pärjää taloudellisesti. Elämää on pakko suunnitella. Ei vaan voi vääntää niitä muksuja ajattelematta yhtään rahaa. Eikä voi välttämättä enää lähteä opiskelemaan, kun ne lapset on tehty. Tai ei opintotuella varsinkaan.
Eli jos aiempi ammatti ei enää työllistä, niin ei enää opiskelemaan, koska on lapsia?
En kirjoittanut niin. Minä aloitan AMK-tutkinnon nyt keväällä ja teen töitä täysipäiväisesti. Teen tutkinnon täysin verkko-opintoina töiden ohella. Näin opiskelee aikuinen perheellinen uuden ammatin.
Ja harjoittelutkin nykyään on kirjekursseina?
Vierailija kirjoitti:
Ja saanen VIELÄ lisätä, että mieheni tulot hipoo bruttona 3500 - 4000 euroa, joten ajattelin että pystyn sitten keskittymään täysillä opiskeluihini ja sillä kyllä eletään kolmen henkilön perheenä, ja kun minä valmistun ja löydän töitä, tuen miestäni vuorostaan hänen opiskeluissaan. Mutta lopputuloskin on se, että elän 400 eurolla kuussa ja kun mies tuhlaa alta aikayksikön omat rahansa, eletään minun opintoLAINALLA. Mikä järki? Tämän myötä olen niin ahistunut koska tämä ei ole mielestäni oikein, ja tekisin ehdottomasti töitä, mutta vapaa-aika ei anna periksi.
Ap
No, muistat tämän sitten kun itse olet valmistunut ja töissä, ja miehesi opiskelee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
1) Miksi olette lisääntyneet, kun sinä opiskelet?
2) Jos olet lähtenyt opiskelemaan vasta lisääntymisen jälkeen, niin miksi? Tuliko mieleen että rahallisesti se on aivan idioottimainen ajatus, kun lapsi on päiväkoti-iässä?Asumiskulut maksetaan puoliksi, se nyt on selvä. Miksi miehesi pitäisi sinua elättää? Hänhän maksaa jo päiväkotimaksunkin kokonaan.
Mene töihin. Opiskelu ei ole syy olla tekemättä töitä.
En ole ap, mutta itse sain lapsen kesken opintojen. Vanhempainvapaat oli joustava pitää opiskellessa, etänä sai tehtyä osan jne.
Nyt olen jo valmistunut ja alani töissä. Lapsiluku tämän yhden myötä täynnä, joten ei tarvitse työuraa katkaista äitiyslomien takia.Asumiskuluista taas, me opiskelimme miehen kanssa eri aikoihin, ja aina on enemmän tienannut maksanut enemmän.
Miinuksista päätellen aina on väärä aika saada lapsi 👍
Ei, vaan aina on väärä aika tehdä valintoja oman elämänsä suhteen ja sitten vinkua, kun joku toinen ei maksakaan koko viuluja. Aikuinen ihminen on vastuussa omasta taloudestaan.
/3
Näin juuri. Elämä pitää aina ajatella niin, että ajattelee omaa talouttaan nyt ja tulevaisuudessa. Toisen niskaan ei voi heittää omaa talouttaan. Pitää olla varmistus siitä, että mitä jos toinen lähtee suhteesta, miten itse pärjää taloudellisesti. Elämää on pakko suunnitella. Ei vaan voi vääntää niitä muksuja ajattelematta yhtään rahaa. Eikä voi välttämättä enää lähteä opiskelemaan, kun ne lapset on tehty. Tai ei opintotuella varsinkaan.
Eli jos aiempi ammatti ei enää työllistä, niin ei enää opiskelemaan, koska on lapsia?
En kirjoittanut niin. Minä aloitan AMK-tutkinnon nyt keväällä ja teen töitä täysipäiväisesti. Teen tutkinnon täysin verkko-opintoina töiden ohella. Näin opiskelee aikuinen perheellinen uuden ammatin.
Ja harjoittelutkin nykyään on kirjekursseina?
Ihan turha yrittää tuollaista irvailua. Suurin osa voi tehdä harjoittelunsa ihan omassa työpaikassaan. Jos ei ole sen alan paikassa töissä, sitten täytyy 6kk harjoittelupaikka löytää jostakin. Ja sekin menee aikuiskoulutustuella, ei suinkaan opintotuella.
Vierailija kirjoitti:
Ja saanen VIELÄ lisätä, että mieheni tulot hipoo bruttona 3500 - 4000 euroa, joten ajattelin että pystyn sitten keskittymään täysillä opiskeluihini ja sillä kyllä eletään kolmen henkilön perheenä, ja kun minä valmistun ja löydän töitä, tuen miestäni vuorostaan hänen opiskeluissaan. Mutta lopputuloskin on se, että elän 400 eurolla kuussa ja kun mies tuhlaa alta aikayksikön omat rahansa, eletään minun opintoLAINALLA. Mikä järki? Tämän myötä olen niin ahistunut koska tämä ei ole mielestäni oikein, ja tekisin ehdottomasti töitä, mutta vapaa-aika ei anna periksi.
Ap
Mitä sovitte asiasta ennen kuin lähdit opiskelemaan? Vai teitkö vain oletuksia asiasta kysymättä miehesi kantaa. Sinänsä minusta olisi reilua tehdä sopimus, jonka mukaan miehesi maksaa yhteisistä menoista enemmän nyt, kun sinä opiskelet, ja sinä puolestasi tukisit taloudellisesti miehesi opiskelua valmistumisesi jälkeen.
Vierailija kirjoitti:
Ja saanen VIELÄ lisätä, että mieheni tulot hipoo bruttona 3500 - 4000 euroa, joten ajattelin että pystyn sitten keskittymään täysillä opiskeluihini ja sillä kyllä eletään kolmen henkilön perheenä, ja kun minä valmistun ja löydän töitä, tuen miestäni vuorostaan hänen opiskeluissaan. Mutta lopputuloskin on se, että elän 400 eurolla kuussa ja kun mies tuhlaa alta aikayksikön omat rahansa, eletään minun opintoLAINALLA. Mikä järki? Tämän myötä olen niin ahistunut koska tämä ei ole mielestäni oikein, ja tekisin ehdottomasti töitä, mutta vapaa-aika ei anna periksi.
Ap
Sinä siis vain oletit, että mies maksaa kaiken? Ette keskustelleet asiasta ennen kuin lähdit opiskelemaan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehesi käyttää taloudellista väkivaltaa sinua kohtaan. Pitää rahattomana, että et pääsisi jättämään häntä. Sinä vain velkaannut tuossa suhteessa. Ota lapsi ja lähde turvakotiin, jeesaavat sinut omillesi.
Turvakotiin? Kuule, turvakodit on tarkoitettu ihmisille joilla on fyysisen väkivallan uhka kotona.
Turvakodit on tarkoitettu ihmisille, joihin kohdistuu väkivaltaa, oli se sitten fyysistä, henkistä, taloudellista tai seksuaalista. t: sossu
Turvakodit ovat täynnä fyysisen väkivallan uhreiksi joutuneita ihmisiä (yleensä naisia lapsineen), eikä kaikille fyysisen väkivallan uhreille jotka sinne haluaisivat ole tilaa. Ja sinä tosiaan väität, että henkisen väkivallan, tai että jopa ap:n kuvaileman tilanteen, jossa mies ei suostu elättämään häntä, on sellainen tilanne jossa voi mennä turvakotiin? Joopa joo.
Turvakotien käyttöaste on paikkakunnasta riippuen 30-90%. Ei tarvitse odottaa, että on hengenlähtö vaihtoehtona, kyllä väkivaltatyö auttaa myös alistettuja, nälässäpidettyjä ja raiskattuja ihmisiä. Tuossa ap:n tilanteessa taloudellinen väkivalta on aika rajuakin. Nainen pakotetaan velkaantumaan perustoimeentulon osalta samaan aikaan kun mies hassaa omat rahansa miten lystää. Yhteinen lapsi elätetään naisen ottamalla velalla. Rakkaudesta ei ole kyse, pelkästään alistamisesta.
Vierailija kirjoitti:
Asukaa opiskelusi ajan erillään? Oma kämppä, niin saat asumistukea, jolloin käteesi jää koko lainan osuus sekä osa vielä opintotuestakin.
Niinkö? Asumistuella ei mitään vuokraa maksera. Siihen menee koko opintotuki eikä välttämättä edes riitä. Opintolainasta sitten makselee loput.
Tilanne siis tiukkenee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
1) Miksi olette lisääntyneet, kun sinä opiskelet?
2) Jos olet lähtenyt opiskelemaan vasta lisääntymisen jälkeen, niin miksi? Tuliko mieleen että rahallisesti se on aivan idioottimainen ajatus, kun lapsi on päiväkoti-iässä?Asumiskulut maksetaan puoliksi, se nyt on selvä. Miksi miehesi pitäisi sinua elättää? Hänhän maksaa jo päiväkotimaksunkin kokonaan.
Mene töihin. Opiskelu ei ole syy olla tekemättä töitä.
Olemme olleet 13 vuotta yhdessä, ja olemme ”lisääntyneet” 4 vuotta sitten. Minulla on yksi ammatti takana, ja tällä hetkellä opiskelen yliopistossa, jotta saisin mieleisen ja lisäksi hyväpalkkaisen ammatin. Opiskelin ammatin kun seurustelimme, jonka aikana tein koko ajan töitä ja otin kaikki vuorot vastaan mitä sain. Välillä tein kahta työtä, jolloin saattoi mennä kuukausi ilman vapaa päivää. Toinen työpaikka meni konkurssiin, ja jatkoin toisessa. Sain siitä vakipaikan, mutta tuntimääräni viikossa olivat naurettavat ja uskalsin toteuttaa pitkäaikaisen haaveeni rahallisesta tilanteesta huolimatta, ja lähdin opiskelemaan. Kaikki lomani olen töissä. Ja siitä ei ole kyse ettenkö haluaisi tehdä töitä, tekisin mielelläni mutta yksinkertaisesti aikani ei riitä. Mies on reissuhommissa.
Onko sinulla taaperoa? Voit yrittää tehdä 3 eriä 12 sivun esseetä ja ryhmätyötä samalla kun olet yksin vilkkaan ja uhmaikäisen taaperon kanssa joka kaipaa koko ajan huomiotasi. Pahoittelut vaan, että haluan kunnianhimoisesti ammatin josta pidän ja jolla elättää vaikka koko perhe. Mieheni on lähdössä minun jälkeeni opiskelemaan ja tuloni tulevat olemaan paremmat kuin hänellä, eikä tulisi mielenkään että antaisin hänen kitua rahojensa kanssa samalla kun itse tuhlailen omia rahojani mihin sattuu ja oletan että elämme hänen opintolainallaan.
Ei 4-vuotias ole uhmaikäinen.
Luultavasti olette eronnneet jo, kun miehen vuoro tulisi opiskella.
Meillä on sama tilanne, tosin en saa opintotukea, kun käytin tukikuukaudet aikanaan loppuun turhaan taidealan tutkintoon.
En siis saa senttiäkään mistään. Onnekseni minulla on mies, jonka kanssa yhdessä sovimme tästä tilanteesta. Hän ymmärtää, että valmistuttuani pääsen tällä alalla heti töihin, eli tästä on pitkässä juoksussa hyötyä koko meidän perheelle. Toimimme siis yhtenäisenä yksikkönä ja mieheni elättää minua ainakin seuraavat viisi vuotta. Mitään ylimääräistä en toki kehtaa pyytää, kun pelkät asumiskulut ovat jo 1100 euroa kuussa ja päälle ruokakulut ja joutuu hän myös maksamaan puhelinlaskuni. Lapsiakin meillä on yksi alakoululainen, joten ei hänellä paljoa säästöön jää, jotain onneksi kuitenkin.
Mutta kuten sanoin, tämä on panostus tulevaisuuteen ja tämä tulee maksamaan vielä itsensä takaisin. Toivottavasti mieheni saa tästä myös hyvää karmaa, koska onhan hän nyt aika mieletön, kun tällaiseen suostui.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja saanen VIELÄ lisätä, että mieheni tulot hipoo bruttona 3500 - 4000 euroa, joten ajattelin että pystyn sitten keskittymään täysillä opiskeluihini ja sillä kyllä eletään kolmen henkilön perheenä, ja kun minä valmistun ja löydän töitä, tuen miestäni vuorostaan hänen opiskeluissaan. Mutta lopputuloskin on se, että elän 400 eurolla kuussa ja kun mies tuhlaa alta aikayksikön omat rahansa, eletään minun opintoLAINALLA. Mikä järki? Tämän myötä olen niin ahistunut koska tämä ei ole mielestäni oikein, ja tekisin ehdottomasti töitä, mutta vapaa-aika ei anna periksi.
Ap
No, muistat tämän sitten kun itse olet valmistunut ja töissä, ja miehesi opiskelee.
Tämä. Minä jättäisin miehen kituuttelemaan sillä opintotuella ja lainalla. Siinäpä maistaa omaa lääkettään.
Siis käsitinkö nyt oikein? Maksat puolet vuokrasta ja vedestä? Sinulle jää käteen opintolainasta 400e? Mies tuhlaa omat rahansa miten lystää ja kun ne on finaalissa, siirtyy tuhlaamaan sinun opintolainojasi? Käyttää siis rahoja, jotka sinun täytyy korkoineen maksaa takaisin ja itse ei ole valmis antamaan omistaan mitään?
Ja ennen kuin joku täällä vinkuu, että mies maksaa päivähoitomaksut, niin totta vie kuuluukin. Onhan lapsi hänenkin.
Minä en vaan jaksa ymmärtää pareja, joissa on minun ja sinun rahat. Jaetaanhan suhteessa kaikki muukin, koti, perhe, sänky ym, niin miten ne rahat on "omat"? Meillä on aina olleet yhteiset rahat ja ostetaan ja maksetaan niillä rahoilla, mitä nyt sattuu olemaan. Eikä tarvitse kysellä toisen lupaa ostaa itselleen vaikka uudet kengät. Se tietysti aina tarkkaillaan, että pakolliset laskut tulee maksettua ja sen mukaan elellään.
Meillä riidellään monesta asiasta, mutta raha ei kuulu niihin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
huono mies. jos haluaa elää toisen kanssa, niin se tapahtuu ehdoitta ja jos toinen opiskelee ja tulot reilusti vähemmän, niin toinen maksaa enemmän muista menoista.
helpointa ois, jos maksaisitte kaikista tasaverran TULOIHIN nähden. eli jos miehesi tienaa kolme kertaa enemmän kuin sä, niin hän myös maksaa PAKOLLISISTA menoistanne sen kolme kertaa enemmän.
Yksikään nainen ei suostuisi elättämään miestä samalla tavalla. Aika jännää, että voimaantuneet itsenäiset naiset ei edes vuonna 2020 kykene elättämään itseään.
minä suostusin ja se ei ole varsinaisesti elättämistä. kyllähän opiskelija saa opintotukea ja lainaa, pitää vaan suhteuttaa niin, että molempien tulot vastaa elintasoa ja molemmat maksaa yhtä paljon tuloihinsa nähden.
Olemme olleet 13 vuotta yhdessä, ja olemme ”lisääntyneet” 4 vuotta sitten. Minulla on yksi ammatti takana, ja tällä hetkellä opiskelen yliopistossa, jotta saisin mieleisen ja lisäksi hyväpalkkaisen ammatin. Opiskelin ammatin kun seurustelimme, jonka aikana tein koko ajan töitä ja otin kaikki vuorot vastaan mitä sain. Välillä tein kahta työtä, jolloin saattoi mennä kuukausi ilman vapaa päivää. Toinen työpaikka meni konkurssiin, ja jatkoin toisessa. Sain siitä vakipaikan, mutta tuntimääräni viikossa olivat naurettavat ja uskalsin toteuttaa pitkäaikaisen haaveeni rahallisesta tilanteesta huolimatta, ja lähdin opiskelemaan. Kaikki lomani olen töissä. Ja siitä ei ole kyse ettenkö haluaisi tehdä töitä, tekisin mielelläni mutta yksinkertaisesti aikani ei riitä. Mies on reissuhommissa.
Onko sinulla taaperoa? Voit yrittää tehdä 3 eriä 12 sivun esseetä ja ryhmätyötä samalla kun olet yksin vilkkaan ja uhmaikäisen taaperon kanssa joka kaipaa koko ajan huomiotasi. Pahoittelut vaan, että haluan kunnianhimoisesti ammatin josta pidän ja jolla elättää vaikka koko perhe. Mieheni on lähdössä minun jälkeeni opiskelemaan ja tuloni tulevat olemaan paremmat kuin hänellä, eikä tulisi mielenkään että antaisin hänen kitua rahojensa kanssa samalla kun itse tuhlailen omia rahojani mihin sattuu ja oletan että elämme hänen opintolainallaan.