Täydellinen mies, mutta paljon vanhempi. Mitä tekisit?
Olen harrastukseni myötä tutustunut mieheen, ja olemme ihastuneet toisiimme. Voisi sanoa, että jopa rakastuneet.
Meillä on yhteiset arvot, elämäntavat, asenne elämään. Kaikki tuntuu helpolta, luontevalta ja kaikin tavoin hyvältä hänen kanssaan ja hänen lähellään. Olemme keskustelleet avoimesti monista asioista ja hämmästelleet sitä, miten näin voikin yhtäkkiä käydä. Molemmilla ollut ihan samanlaiset tunteet jo pidemmän aikaa toista kohtaan.
Olemme suudelleet, hyväilleet, emme ole harrastaneet s****ä.
Mutta. Paljastui asia mitä en ikipäivänä olisi uskonut. Mies on noin 25 vuotta minua vanhempi.
Kuvittelin, että ikäeroa olisi ehkä 10, maksimissaan 15 vuotta.
Meillä molemilla on lapsia, en halua enempää joten se ei muodostu ongelmaksi. Mutta tulevaisuus arveluttaa. Vaikka mies on terve, todella hyväkuntoinen ja nuorekas ikäisekseen, niin pelottaa kuinka nopeasti ikääntyminen iskee. Toki jotkut ovat virkeitä ja hyvinvoivia oikeasti vanhanakin ja toiset huonossa kunnossa nuorenakin, mutta fakta nyt on mikä on.
Sitten taas tuntuisi äärimmäisen pahalta lopettaa tätä vain sen vuoksi, että toinen on sen ikäinen kuin on. Minkäpä hän sille mahtaa. Eikä koskaan kukaan tiedä, missä järjestyksessä täältä lähdetään.
Tuntuu, että olemme löytäneet toisistamme sielunkumppanit. En ole tuntenut tällaista yhteyttä ennen kehenkään.
Tilanne on todella vaikea. Kertokaapa, mitä tekisitte minun sijassani?
Kommentit (76)
Ap:lle
Et saa itseäsi sukupolven verran nuorempaa naista.
Kukaan ei halua. Herää!
Naisille:
Sinua n. 7 vuotta nuorempi mies on hyvä valinta.
Silloin elätte todennäköisesti yhtä pitkään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi olla vielä monta hyvää vuotta edessä mutta on myös hyvin mahdollista että joudut itse vielä suhteellisen nuorena jäämään miehen omaishoitajaksi. Tähänkin mahdollisuuteen on oltava valmis. Jos et ole niin ehkä ei kannata jatkaa suhdetta.
Ei omaishoitajaksi tarvitse suostua. Moraali on tietenkin erikseen. Jos sen tekee rakkaudesta, niin sen tekee, muuten ei kannata.
Joo mut mieti että jätät sen apua kaipaavan papan yksin asuntoonsa selviämään just kun se eniten tarvis sitä naista. Tässä mielessä on mun mielestä inhimillisempää että 60 v pariutuisi jonkun sanotaan max 10 vuotta nuoremman kanssa. Voisivat oikeesti vanheta yhdessä eikä niin että toinen heitetään bussin alle yksinäisyyteen kun eniten olis seuralle ja jeesille tarvetta.
Vierailija kirjoitti:
Ap:lle
Et saa itseäsi sukupolven verran nuorempaa naista.
Kukaan ei halua. Herää!Naisille:
Sinua n. 7 vuotta nuorempi mies on hyvä valinta.
Silloin elätte todennäköisesti yhtä pitkään.
Sitten metsästämään nuorempia, kosk se on ihan sama kenen kanssa on, kunhan elää tilastollisesti yhtä pitkään. Oletko vajaa?
Aivan sama vaikka ikäeroa 25v, nautit sen aikaa kun sitä kestää ja on mukavaa yhdessä. Tässä hetkessä on kaikki, ei kannata murehtia tulevaa ja menneelle ei mitään mahda. Suhteella on arvoa teille molemmille, joten kannattaa jatkaa. Sitten kun on huonossa kunnossa, niin vaihdat nuorempaan, jos siltä tuntuu. Ja voihan siitä huolehtia sittenkin, vaikka olisi uusi kumppani.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi olla vielä monta hyvää vuotta edessä mutta on myös hyvin mahdollista että joudut itse vielä suhteellisen nuorena jäämään miehen omaishoitajaksi. Tähänkin mahdollisuuteen on oltava valmis. Jos et ole niin ehkä ei kannata jatkaa suhdetta.
Ei omaishoitajaksi tarvitse suostua. Moraali on tietenkin erikseen. Jos sen tekee rakkaudesta, niin sen tekee, muuten ei kannata.
Joo mut mieti että jätät sen apua kaipaavan papan yksin asuntoonsa selviämään just kun se eniten tarvis sitä naista. Tässä mielessä on mun mielestä inhimillisempää että 60 v pariutuisi jonkun sanotaan max 10 vuotta nuoremman kanssa. Voisivat oikeesti vanheta yhdessä eikä niin että toinen heitetään bussin alle yksinäisyyteen kun eniten olis seuralle ja jeesille tarvetta.
Tiedän, en ottanut tähän kantaa. Kunhan totesin asian. Ei kukaan jätä toista jos rakastaa ja jos rakastaa, niin silloin toisen työ toisen eteen ei tunnu samalta, kuin sille joka ei rakasta. Vaikeita asioita ja niin paljon ihmisestä itsestään riippuvia. Sitten osa on vielä ihan meneviä paljon vanhempinakin. Elämässä me otamme riskejä, kuten sitoutuminen siihen nuorempaankin on riski. Jos taas elämää ajattelee tilastollisesti, niin onni voi olla saavuttamattomissa. Tästä tulevaisuudesta voi myös keskustella etukäteen, sillä moni haluaa että se rakas jatkaa elämäänsä kun alkaa olla itse pelkkä taakka. Minä keskustelisin ja kertoisin huolistani ja tekisin sitten johtopäätökseni. Tuon ikäinen ihminen on yleensä ymmärtäväisempi ja kykeneväisempi keskustelemaan vaikeistakin asioista.
Olin pari päivää sitten kaupassa ja siellä kierteli herttainen ja mukava noin 70-75 v papparainen. Kolme kertaa rupesi puhumaan mulle kun tahoillamme kerättiin tavaraa koriin. Selitti kuinka ostaa kissoille kinkkua ruoaksi ja jossain välissä kävi ilmi sekin ettei vaimoa enää ole. Mun kävi sitä niiiiin sääliksi, kassalla juttelin sille papan aloitteesta kun hoidettiin kassamenot, satuin hänen jälkeensä kassalle. Jälkeenpäinkin on monta kertaa käynyt mielessä. Musta tuntuu että leskeksi jääneillä mummeleilla on ystäviä ja verkostoja mutta tästä papasta paistoi jotenkin niin yksinäisyys ja eksyneisyys. Ei yrittänyt iskeä eikä ollut dementoituneen oloinen. Tuli vaan sellainen tunne että oli pudonnut hämmennykseen vaimon luultavasti kuoltua tai jotain.
Vierailija kirjoitti:
Olin pari päivää sitten kaupassa ja siellä kierteli herttainen ja mukava noin 70-75 v papparainen. Kolme kertaa rupesi puhumaan mulle kun tahoillamme kerättiin tavaraa koriin. Selitti kuinka ostaa kissoille kinkkua ruoaksi ja jossain välissä kävi ilmi sekin ettei vaimoa enää ole. Mun kävi sitä niiiiin sääliksi, kassalla juttelin sille papan aloitteesta kun hoidettiin kassamenot, satuin hänen jälkeensä kassalle. Jälkeenpäinkin on monta kertaa käynyt mielessä. Musta tuntuu että leskeksi jääneillä mummeleilla on ystäviä ja verkostoja mutta tästä papasta paistoi jotenkin niin yksinäisyys ja eksyneisyys. Ei yrittänyt iskeä eikä ollut dementoituneen oloinen. Tuli vaan sellainen tunne että oli pudonnut hämmennykseen vaimon luultavasti kuoltua tai jotain.
Kyllähän sitä varmasti on että wtf, mitäs nyt sitten. Sitten kissa saa kinkkua ja juttuseuraa. Elämä on sellaista kun se on, onneksi vanhemmiten tämän oppii myös hyväksymään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap:lle
Et saa itseäsi sukupolven verran nuorempaa naista.
Kukaan ei halua. Herää!Naisille:
Sinua n. 7 vuotta nuorempi mies on hyvä valinta.
Silloin elätte todennäköisesti yhtä pitkään.Sitten metsästämään nuorempia, kosk se on ihan sama kenen kanssa on, kunhan elää tilastollisesti yhtä pitkään. Oletko vajaa?
No ei tartte metsästää kun ollaan oltu naimisissa nyt 15 vuotta. Ikäeroa ei tosin ole kuin 5 vuotta.
Oletko itse vajaa?
tästä ketjusta taas näkee, miten itsekkäitä
miehet on! Naisen pitäisi parhaassa iässään ottaa kumppanikseen joku vaari, joka heittäisi
veivinsä 10, viimeistään 20 vuoden päästä. Ehkä aiemmin. Siinä nainen jäisi yksinään keski-ikäisenä joko etsimään uutta miestä tai vanhenemaan yksinään.
Eikä ne aiemmatkaan vuodet mitään herkkua
ole jonkun käävän rinnalla.
25 vuotta on tolkuton ikäero.
Siitä ei ole mitään iloa nuoremmalle osapuolelle.
Vierailija kirjoitti:
Olin pari päivää sitten kaupassa ja siellä kierteli herttainen ja mukava noin 70-75 v papparainen. Kolme kertaa rupesi puhumaan mulle kun tahoillamme kerättiin tavaraa koriin. Selitti kuinka ostaa kissoille kinkkua ruoaksi ja jossain välissä kävi ilmi sekin ettei vaimoa enää ole. Mun kävi sitä niiiiin sääliksi, kassalla juttelin sille papan aloitteesta kun hoidettiin kassamenot, satuin hänen jälkeensä kassalle. Jälkeenpäinkin on monta kertaa käynyt mielessä. Musta tuntuu että leskeksi jääneillä mummeleilla on ystäviä ja verkostoja mutta tästä papasta paistoi jotenkin niin yksinäisyys ja eksyneisyys. Ei yrittänyt iskeä eikä ollut dementoituneen oloinen. Tuli vaan sellainen tunne että oli pudonnut hämmennykseen vaimon luultavasti kuoltua tai jotain.
No niinhän se on että jos vaimo kuo lee ensin,
mies jää haahuilemaan ihmeissään.
Jos ei lapsia ole huolehtimassa, hoitokoti tai
hautausmaa kutsuu pian.
Sitävarten nämä hyväkkäät yrittävän epätoivoisesti saalistaa itseään nuoremman
omaishoitajaksi.
Yleensä jo 60-vuotiaat on surkeassa jamassa.
Naiset pitävät huolta itsestään.
Vierailija kirjoitti:
tästä ketjusta taas näkee, miten itsekkäitä
miehet on! Naisen pitäisi parhaassa iässään ottaa kumppanikseen joku vaari, joka heittäisi
veivinsä 10, viimeistään 20 vuoden päästä. Ehkä aiemmin. Siinä nainen jäisi yksinään keski-ikäisenä joko etsimään uutta miestä tai vanhenemaan yksinään.Eikä ne aiemmatkaan vuodet mitään herkkua
ole jonkun käävän rinnalla.
25 vuotta on tolkuton ikäero.
Siitä ei ole mitään iloa nuoremmalle osapuolelle.
Miten tämä on itsekästä? Mitä toisen onni on sinulta pois, vaikka ikäero olisi mikä? Miksi keski-ikäisenä on pakko löytää parisuhde ja miksi se on huono olla ilman parisuhdetta? Selventäisitkö vähän ajatuksiasi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olin pari päivää sitten kaupassa ja siellä kierteli herttainen ja mukava noin 70-75 v papparainen. Kolme kertaa rupesi puhumaan mulle kun tahoillamme kerättiin tavaraa koriin. Selitti kuinka ostaa kissoille kinkkua ruoaksi ja jossain välissä kävi ilmi sekin ettei vaimoa enää ole. Mun kävi sitä niiiiin sääliksi, kassalla juttelin sille papan aloitteesta kun hoidettiin kassamenot, satuin hänen jälkeensä kassalle. Jälkeenpäinkin on monta kertaa käynyt mielessä. Musta tuntuu että leskeksi jääneillä mummeleilla on ystäviä ja verkostoja mutta tästä papasta paistoi jotenkin niin yksinäisyys ja eksyneisyys. Ei yrittänyt iskeä eikä ollut dementoituneen oloinen. Tuli vaan sellainen tunne että oli pudonnut hämmennykseen vaimon luultavasti kuoltua tai jotain.
No niinhän se on että jos vaimo kuo lee ensin,
mies jää haahuilemaan ihmeissään.
Jos ei lapsia ole huolehtimassa, hoitokoti tai
hautausmaa kutsuu pian.Sitävarten nämä hyväkkäät yrittävän epätoivoisesti saalistaa itseään nuoremman
omaishoitajaksi.Yleensä jo 60-vuotiaat on surkeassa jamassa.
Naiset pitävät huolta itsestään.
Luetunymmärryksesi jää oman agendasi toitottamisen alle ja se on sääli.
anna mennä vanhemmat miehet on parhaita
Vierailija kirjoitti:
Minulla oli kerran vanhempi mies. Seurustelun edetessä valkeni että meillä on sukupolvien välinen kuilu arvoissa. Olen itse moderni nainen, mies etsi sittenkin sitä unelmiensa tarpeiden täyttäjää (jolla ei tietenkään ole omia tarpeita itsellään): kodinhoitaja, sängynlämmittäjä, matkakumppani (miehen valitsemiin kohteisiin tietty), sairaanhoitaja kun sairastuu, yleinen asioiden koordinoija..huh. En tietenkään suostunut moiseen. Juoksin.
Tämä vaan yhtenä esimerkkinä, aika näyttää miten teidän käy. Kannattaa aina tutustua huolella eikä huumassa tehdä liikkuja jotka jälkeenpäin kaduttavat..
Ja olet varma ettei mies ole ollut arvoiltaan tuollainen sin ikäisenä, nimenomaan ikä aiheutti ongelman?
Miksi mies ei voi elää pidempään. Tämä logiikkadi tarkoittaa myös että naisilla on mielen.terveysongelma ja miehillä ei.