Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

RASKAUS JA KASVOHALVAUS

20.06.2006 |

Hei!

Epätoivoisena yritän täältäkin löytää ihmisiä, kenellä olisi ollut kasvohalvaus. Siis onko kenelläkään omakohtaista kokemusta tai tuttavapiirissä ketään kenellä olisi ollut kasvohalvaus, mitenkä siitä on toivuttu?

Olisin niin onnellinen, kun löytäisin " kohtalotovereita" , jotka ovat tämän halvauksen selättäneet..

Mulla on menossa rv35 ja vko sit huomasin et suupieleni valskaa, siitä eteenpäin onkin ollut alamäkeä. Nyt vasen puoleni kasvoista on liikkumaton, silmäni saan suljettua vain puoliksi. Yöksi se on teipattava kiinni. Silmätippoja on laitettava kokoajan, muuten silmä kuivuu. Suupieleni valskaa, kun yritän syödä tai juoda. Nenän sierainkaan ei reagoi mitenkään. Lääkäri ei antanut turhia toiveita paranemisesta, sanoi vain et " joillakin se paranee ja joillakin ei. Se on yksilöllistä... mutta kuitenkin paraneminen voi kestää kuukausia" .

Mieli on kyllä maassa... :(

Kommentit (24)

Vierailija
21/24 |
27.06.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Särystä: Minulla särki halvaantunutta puolta ja se kipu oli lihaksissa. Jumppasin saamieni ohjeiden mukaan viisi kertaa päivässä kymmenen toistoa kutakin liikettä, ja se todella laittoi lihakset töihin.



Edistyminen: ALkuun tuntui ettei edistystä tule mitään vaan toinen puoli vaan jatkaa riippumistaan, sitten yhtäkkiä huomasin että makuaistini palasi, se oli ihanaa ja siitä päivä kerrallaan paraneminen tapahtui..



TOivon pikaista paranemista sinulle ja kaikkea hyvää!



Nasuli73

Vierailija
22/24 |
28.06.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Eli huomasin tässä pari pvä sitten, et kun hymyilen niin toisessa poskessani värähtää ihan pikkiriikkisen.

Silmäni saan myös hieman paremmin kiinni, kun oikein pinnistän ja ponnistan niin saan sen hetkeksi kokonaan kiinni. Näin käy max. 3:lla peräkkäisellä yrityksellä-eli lihasten toiminta on vielä heikkoa.

Ja nenän sierain liikahtaa myös ehkä millin, juuri ja juuri huomaa.

Muuten kulmakarva pysyy aivan paikallaan ja silmäluomi on ihan lörppö-turha yrittää mitään meikkaamista vielä.

Mut onpahan jotain edistymistä vihdoin tapahtunut.

Nuo jumppaamiset vaan tahtoo vähän unohtua, kun on niin paljon touhuamista pienen taaperon kanssa ja kohta tulee vielä toinen. Mut jospa tää ois kuitenkin hyvä alku...:)



Kiitos hirveesti teille tsempistä-on ollu mukava lukea miten teillä muilla on mennyt ja olette palautuneet! Laittakaa vaan edelleen viestiä, jos tulee jotain mieleen-luen kyllä tätä palstaa jatkuvasti.

Voin myös laittaa kuulumisiani jatkossa, jos joku niitä haluaa lukea...:)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
23/24 |
29.06.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kiva kuulla, että palautumista on jo noin hienosti tullut! Siitä se lähtee! Nyt vain jumppaat kovasti kasvoja ja vahvistat lihaksia.



Ainiin, semmoinen juttu mulle jäi vielä halvauksesta, että kuuman ruoan syöminen saa halvaantuneen puolen silmän vuotamaan! Tosi inhaa, kun syödessä silmä losottaa vettä. Pieni vaiva kuitenkin onneksi. Lisäksi jos itken, se silmä ei turpoa juuri lainkaan, toinen taas on miltei muurautunut (mulla silmät turpoaa herkästi, mutta onneksi on harvoin syytä itkeä :) ). Eli pikkuvaivoja on jäänyt, mutta muistaapahan ainakin olla aina onnellinen että on terve ja että halvaus meni ohi.



Tule ihmeessä kertomaan miten paraneminen edistyy, kuten mainitsin jo aikaisemmin, tämä aihe on lähellä sydäntäni!



Hyvää paranemista sinulle!!



Mikaela

Vierailija
24/24 |
02.07.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

kun lupasin että miten on edistytty.

Nyt on kulunut vko siitä, kun huomasin et silmäni sulkeutuu vähän paremmin. Nyt on tilanne se, et silmä menee suurinpiirtein yhtä aikaa toisen kanssa kiinni-ehkä puoli sekuntia jäljessä. Saan silmän kiinni muutaman kerran ihan kokonaan,eikä tarvi enää ihan hulluna pusertaa ainakaan aluksi. Kevyesti, kun suljen silmäni niin se jää pari milliä enää auki. En siis tarvi enää " yöteippauksia" . Tippojakin kuluu tosi vähän enää-muutama päivässä.

Lisäksi, kun hymyilen niin toinenkin suupieli on alkanut kaareutumaan ja poskipää nousee vähän ylemmäksi.

Kulmakarva myös nousee ja laskee hieman, kun kurtistan kulmiani.

Arvatkaa, olenko helpottunut!!! :) Nähtäväksi jää, tuleeko mullekin jäämään jotain halvauksenjämiä, vai paranenko kokonaan...? Mut olen silti onnellinen kun olen saanut vähän normaalimman naaman!

Vielä on silti paljon harjoteltavaa, että saan tuon suun toimimaan " suorassa" , ettei se käänny puhuessa ja haukotellessa toiselle puolelle. Sekä silmien sulkeminen erikseen on vielä ison työn alla...

Mut kyl mä nyt osaan arvostaa enemmän naamaani, kun olen saanut kokea mitä on olla puolinaamaa halvaantuneena. Ja kokea tuttujen ja tuntemattomien katseet ja suhtautumistavat-ehkä osaan ymmärtää nyt itsekin vähän paremmin muita halvaantuneita ihmisiä...Vaikka olen kyl mielestäni osannut toimia ennenkin hienotunteisesti heitä kohtaan, mutta nytpä olen kokenut jotain vähän " vastaavaa" itsekin.

Kiitos sinulle MIKAELA, kun olet jaksanut tsempata mua!!! :)