RASKAUS JA KASVOHALVAUS

Tulin lukemaan kuulumisiasi, hienoa että edistystä on taas tapahtunut!! Miten nyt voit? Onko kasvosi palautuneet vielä tuosta 2.7. tilanteesta?



Varmasti olet huojentunut!! Tuollainen kyllä pelästyttää ja kunnolla! Kun ei tosiaan aina edes tiedä mistä johtuu ja paraneeko.. Onneksi paranemisprosentti on korkea. Pikkuvikoja voi tosiaan jäädä, mutta ovat (minulla ainakin) usein niin pieniä, ettei tuntemattomat osaa sitä edes katsoa. Passikuvassa kävin pari viikkoa sitten, ja siinä huomasin, että halvaantuneen puolen silmäni oli pienempi! Siis matalempi. Voi olla, että olen sen verran jännittänyt kasvojani, että hermot taas vähän oikuttelivat. Mutta kuten sinäkin sanoit, kyllä sitä osaa arvostaa omia kasvojaan ihan eri tavalla kuin ennen halvausta. Mitä siitä, jos on piikki- tai perunanenä tai pienet silmät tai finni leuassa -ainakin kasvot toimivat ja voi nukkua silmät kiinni, juoda valuttamatta ja ennen kaikkea HYMYILLÄ :)



Tsemppiä sulle ja onnea loppuraskauteen! Kerrohan kuulumisesi kun ehdit!





Mikaela

Miten voit? Kerrohan kuulumiset, joohan?



:) Mikaela (:

joten koklaampa löydänkö sua vauvapuolelta :)

Minulla on ollut toispuoleinen kasvohalvaus 6 vuotta sitten. Alkoi ylähuulen epäsymmetrisyydellä, seuraavana päivänä ei enää toinen puoli toiminut. Sairaalassa todettiin että on borrelia-arvot koholla (punkin puremaa en muista, ainoa paikka mistä en olisi huomannut oli päänahka). Vasemmalle puolelle (halvaantunut puoli) tuli korvaan rakkuloita ja niistä jo saatiin osviittaa että on herpes-virus eli vyöruusu! Minulla se oli siis kolmoishermossa ääreishermostossa. Minä sain siihen lääkitystä (zovirac (miten kirjoitetaankaan) suoraan suoneen ja vielä 3kk lääkitystä borreliapäilyyn). Halvaus alkoi häipymään ehkä kolmisen viikkoa sen alkamisesta, ja lopullisesti oli kai poissa reilussa kuukaudessa. Vaikea enää muistaa, on niin kauan aikaa. Ainoa muisto halvauksesta on vasemman silmäkulman hienoinen " kiristäminen" tietyissä suun liikkeissä, mutta sitä tuskin kukaan tietämätön edes huomaa. En tiedä, vaikuttiko minun nopeaan paranemiseeni tuo lääkitys, mutta luulisi että jotain lääkettä voisi käyttää myös raskausaikana. Minulle ainakin povattiin täydellistä paranemista, ja näin on käynytkin. Riippuu aina mistä syystä halvaus on tullut.



Mikä syy sinulla on halvaukseen? Olethan käynyt sairaalassa kuvauksissa? Voimia sinulle ja pikaista paranemista!! Laitahan sähkisosoite jos haluat enemmän asiasta keskustella. Toki täälläkin voin keskustella.





Mikaela

Tuttavallani oli kasvohalvaus, joka ei liittynyt raskauteen, vaan tuli siitä kun putosi sängystä kasvoilleen. Aikaa meni muutama kuukausi, hermot kasvoivat takaisin, ja nykysin ei huomaa mitään enää. Ikää hänellä oli silloin n. 25v.

kasvohalvaus raskauden aikana. Hänellä oli kylläkin myös hepatoosia mutta eivät liittyneet toisiinsa. Hänellä on oireet paljon helpottaneet, mutta halvauksen kyllä huomaa edelleen, eli ilmeet ei ole palautuneet ennalleen.



t. pöppis

ja siellä epäiltiin et raskauteni on osasyy tähän halvaukseen ja yksi syy on jokin virus jonka sairastin viikko ennen tätä halvausta. Silloin turpos kaikki imusolmukkeet vasemmalta puolelta kaulasta ja kieleen ilmestyi kaksi rakkulaa, jotka tekivät syömisen kivuliaaksi. Lääkäri kuitenkin sanoi, ettei ne olis olleet herpesvirusta vaan virusafta-rakkuloita.

Borrelioosista kysyin täältä terveyskeskuslääkäriltä ja hän hyvin töykeästi kysyi, et onko mulla sit ollut ihottumaa ja mistä oisin voinu sellasen saanut. Koska en ole huomannut mitään ihottumaa, niin hänen mielestään oli aivan turhaa edes ottaa mitään verikokeita sen takia. Hän vain sanoi, et vaikka olisikin borrelioosi niin sitä ei voisi lääkitä, koska olen raskaana ja vauva on taas turvas kun on niin pitkäl raskaus. Toivottavasti voin luottaa hänen sanaansa...



Menikö sinulla Mikaela tuo halvaus korviin, eli muuttuiko kuulo jollain tapaa? Minulla kaikki kovat äänet tekee kipeää korvaan ja eilen käydessäni polilla, lääkäri sanoi et ne kuuluu tähän halvaukseen ja muuten korva oli ihan siisti. Ei siis ilmeisesti mitään rakkuloita ollut siellä...



Eilen huomasin et ylähuuleni on turtunut, lääkäri epäili et vielä saattaa tilanne tästä huonontua... Pelkään et kohta tämä leviää käsiin ja muualle kehoon-Vielä ei sellaista tuntemusta ole ollut, mutta lääkärin kyselyt siitä, on saaneet mut niin varuilleen. Miten sitä sit selviää kahden pienen lapsen hoidosta...? :(



Olo on aika epätoivoinen...

noin 5 vuotta sitten... sain sen automatkalla ( ilmastointi liian kylmällä )

Huomasin seuraavana aamuna, että silmä ei mennyt kiinni ja en pystynyt liikuttamaan toista puolta kasvoistani.

Säikähdin tietty kovasti ja kävin tk-lääkärillä, joka passitti minut korva-, kurkku- ja nenäpolille Taysiin.

Siellä todettiin, että minulla oli ns. kolmihermohalvaus eli korvan kohdalta lähtee kasvoihin kolme hermoa ylös, keskelle ja alas leuan luokse ja tämä hermo oli jumissa.



Sain E-vitamiinia, kortisoonia ja kasvojumppaohjeet.

Minulle ainakin lääkäri sanoi, että tälläiset halvaukset paranevat 99%:sti noin 1kk kuluessa. Vain todella harvoissa tapauksissa halvaus jää jollain tavalla pysyväksi.

Lääkäri painotti, että vaikka en tunne sitä itse, niin silti kovasti täytyy jumpata kasvolihaksia eli siis aukoa suuta, kurtistaa kulmia jne.

Jumppa nopeuttaa paranemista.



Itselläni halvaus kesti noin 3 viikkoa jonka jälkeen aloin saamaan tuntoa takaisin. Kokonaan olin parantunut noin 5 viikon kuluttua.



Tsemppiä vaan, suurin osa näistä paranee täysin.

Hei!

Minulla oli lievä oikeanpuolen kasvohalvaus ensimmäisen raskauden aikana keväällä 2004. Raskausviikkoja oli koossa tuolloin n. 37, kun vesi ei pysynyt suussa kun purskuttelin. Halvaus onnekseni ei pahentunut vaan aiheutti vain osittaisen liikkumattomuuden. Halvaus meni ohi välittömästi kun olin synnyttänyt rv 38+6. Siitä ei jäänyt mitään jälkiä. Lääkärit kovasti ihmettelivät, sitä miten halvaus selkeästi liittyi raskauteeni. Nyt uusi raskaus menossa vko 34, pelkään koko ajan että halvaus uusiutuu.

kokemuksia tästä halvauksesta, ehkä minullakin on siis jotain toivoa.

Todellakin tuo jumppaaminen tuntuu tosi toivottomalta, kun en saa niitä lihaksia mihinkään suuntaan liikkumaan. Mutta ilmeisesti se kuitenkin kannattaa.

Minulle lääkäri sanoi, et muuten oisin saanut kortisonilääkityksen, mut kun olen raskaana sitä ei voida antaa. Pitää mennä sit synnytyksen jälkeen uudelleen tarkastettavaksi, ellei ole mennyt ohi. Mut luultavasti ei sittenkään sitä lääkettä anneta, kun imetän kuitenkin. ja lääkäri sanoi myös, ettei siitä kortisonista ole kovin tutkittua hyötyä.



Kiitos teille, jotka olette vastanneet tähän viestiini, tuntuu lohduttavalta kuulla et muillakin on ollut tälläisiä " koettelemuksia" ja niistä on selvitty!

Olisi vielä kiva kuulla, jos muillakin on tällästä ollut ja miten olette jumpanneet ym..

olisin vielä kysynyt, että kuinka kauan huomasitte tuota taantumista... Eli kestikö monta päivää kun oireet pahenivat. Luin jostain et pitäis 2vrk:n aikana halvauksen saavuttaa huippunsa-ainakaan minulla se ei pidä paikkaansa. Sillä taantumista on tapahtunut jo 6pvä...

Minulta huononi kuulo halvaantuneelta puolelta, matalat äänet hävisivät. Koskaan ei tutkittu palasiko kuulo normaaliksi, mutta joko olen itse tottunut huonompaan kuuloon tai sitten se normalisoitui. Korva oli myös pitkään (välillä vieläkin) vähän herkkä äänille, samoin korvan edestä painelu särki korvaa oudosti ja korvassa kuului (kuuluu vieläkin, just kokeilin) " värinää" .



Minulla halvaus eteni vauhdilla. Ekana päivänä oli vain ylähuulen epäsymmetrisyyttä (edeltävänä yönä särki niin hirveästi päätä halvauspuolelta, etten voinut nukkua selälläni) ja seuraavana päivänä oli jo miltei koko vasen puoli halvaantunut. Samana iltana tai seuraavana päivänä ei enää silmä sulkeutunut eikä mikään lihas liikahtanut.



Mutta paranemisennuste on tosiaan korkea! Voi olla, että käy kuten edellisille vastaajille, että halvaus menee ohi kun synnytät. Minulla epäilivät syyksi vyöruusuun muutama viikko aiemmin sairastamaani a-virusta (virus löytyi selkäydinpunktiossa, en tiennyt että flunssani oli ollut a-virusta). Lisäksi borrelia-arvojen ollessa koholla ei loppujen lopuksi kukaan osannut sanoa kummasta sairaudesta (borrelioosi vai vyöruusu) tuo halvaus johtui, vai oliko vain joku yhteisvaikutus. Punkinpuremaa en tosiaan muistanut, sehän voi kuulemma muhia elimistössä parikin vuotta ennenkuin aktivoituu. Esim. just raskaushan voi aktivoida ja aiheuttaa monia juttuja, mm. siskoni allergisoitui koirilleen raskausaikana, ystäväni sai kroonisen astman. Itseltäni taas migreeni hävisi raskausaikana.



En usko, että leviäisi sinulla tuosta eteenpäin, jos on kyseessä kolmoishermohalvaus. Sen verran minua peloteltiin, että herpesvirus keskushermostossa olisi ollut hengenvaarallinen. Minullahan se oli vain ääreishermostossa. Mutta jos sinulla ei ole edes herpesvirusta, niin tuskin on mitään hätää. Odottele vain rauhassa. Ei niitä jumppaliikkeitä pysty tekemään jos ei lihakset eivät tottele mitään käskyjä. Kun palautumista alkaa tulemaan, silloin heti jumppailemaan lihaksia kuntoon. Näin ainakin minua tuolloin ohjattiin.



Tulehan kertomaan miten asiat etenevät! Tämä aihe on aina lähellä sydäntäni. Tsemppiä sinulle, kyllä sinä kuntoon tulet!

Mulla tuli kasvohalvaus migreenistä. Ei kumminkaan raskasuaikana, vaan 18 vuotiaana. Meni pari kuukautta niin oli täysin ok. Muuta syytä kauheaan toispuoleiseen kasvosärkyyn ei löytynyt. Silloin ei ruvettu tutkimaan mahdollista kolmoishermosärkyä. Tulehdusarvot oli veressä koholla ja sain antibiootin. Vuorokausi oli hirveää särkyä ja kun seuraavana aamuna heräsin, vasen puoli kasvoista oli hyvin kankea. Silmä lurpotti muttei painunut kokonaan kiinni eikä auennut kokonaan. Jumppasin ahkerasti, söin terveellisesti ja toivoin parasta. Syyksi lääkäri arveli kauheaa stressiä (yo-kirjoitukset ja suhteen loppuminen). Sen jälkeen migreenit on kohtuullisia ja niitä tulee hyvin harvoin, raskausaikan ei ollenkaan :)

Miten jakselet? Onko taantumista tullut lisää vai alkaako jo tasaantumaan?

Sain sen todennäköisesti pitkällä bussimatkalla vedosta. Nukuskelin nojaten ikkunaan. Lääkäri arveli, että imetyksellä on myös osansa asiassa, eli se herkistää halvaukselle.



Minulla halvaus oli totaalinen, toinen puoli ei toiminut lainkaan. Silmä mollotti yötä-päivää auki ja tarvitsin siihen kostutusgeeliä. Yöllä tuin silmän kiinni tyynyä vasten. Ruoka ja juoma valuivat suupieltä myöten pois. Eipä tehnyt mieli lähteä kyläilemään.



Olin pari yötä sairaalassa kun kortisoniannokset olivat suuria. Annosten vähentyessä pääsin kotiin ja kuuri jatkui. Jumppaohjeita annettiin, mutta koin jumpan turhauttavana, kun toinen puoli ei reagoinut mitenkään. Mutta peili kädessä kuitenkin yritin irvistellä.



Kuukauden kuluttua olin jo terve. Onneksi! Kokemus oli pelästyttävä, enkä halua sitä enää uudelleen. Nyt suojaan korvanseutuani viimalta huolellisesti.



Saaga

kasvohermohalvaus.



Minulla oli ensimmäinen halvaus jo ihan lapsena, olin menossa kuudennelle luokalle ja sitä edeltävänä kesänä sain sen. Lääkärissä minulle vannotettiin ettei se tule uusimaan yhtään helpommin vaikka onkin yksi takana.. pah sanon minä..



Raskausviikkoja mulla oli takana 13 kun huomasin eräänä iltana että vasemman puolen ylähuuli on tunnoton, itkin miehelleni että nytkö tulee taas se halvaus, hän naureskeli ja sanoi ettei huomaa mitään ja että kuvittelen koko homman.



Aamulla koko vasen puoli oli turta ja falskasi ihan täydellisesti, huomasin myös että vasen puoli kielestäni on menettänyt makuaistin, kaikki maistui tosi karvaalle, myös vesi. Menin lääkäriin ja minut lähetettiin Mikkeliin neurologille. Siellä todettiin kasvohermohalvaus ja annettiin kasvojen jumppaohjeet mukaan. Samalla minusta otettiin borrelia vasta-ainekoe ihan että varmistutaan ettei ole punkin pureman aiheuttama (outoa käytöstä lääkäriltäsi minusta tuo epäily). Raskauteni vaikutti halvauksen tuloon ja se että elämässä oli sillä hetkellä muutakin stressiä ja painetta, (perheen rahatilanne ja miehen leikkaus/työttömyys)



Halvaus meni ohitse reilun viikon jumpan jälkeen...



Toivon että kaikki on sinulle hyvin ja toivut halvauksesta.



Hyvää kesän jatkoa sinulle: Nasuli73 18+1

Onpa tosi helpottavaa kuulla, et mulla on näinkin paljon kohtalotovereita täällä!

Ajattelin kertoa tilannekatsauksen nyt, kun 8pvä halvauksesta on takana: olen käynyt 3krt vyöhyketerapeutilla, kun kuulin et siitä VOISI olla apua...?

No, enää ei ole tapahtunut taantumista oikeastaan maanantain jälkeen. Eli nyt on halvaus pysähtynyt-toivon mukaan.

Toissa yönä vasemmassa poskessani tuntui vähän " kuumia aaltoja" , voi ehkä olla hyvä merkki..? Muuten kasvoni ovat kuin kipsiä vasemmalta puolelta,ei värähdyksen värähdystä. Mut odotellaan...

Tänään uskaltauduin käymään alennusmyynneissä, ajattelin vain et jos ihmiset katsoo niin SIINÄPÄHÄN KATSOVAT! Pakko mun on alkaa elää normaalia elämää, hulluksihan sitä tulee muuten jos pitää itseään piilotella.

lukee tätä, niin olisin kysynyt et kuinka pian huomasitte, et muutosta on tapahtunut? Ja millaisia muutoksia? Oliko ne suuria vai aivan pienen pieniä muutoksia? Ja miten paljon jumppasitte lihaksia, monta kertaa päivässä...?

Täs kaipais toden totta tsemppiä, kun tuo toinen puoli pysyy aina vaan kivettyneenä.. Vaik onhan aikaa vasta mennyt 11 pvä... Kuitenkin yks fysioterapeutti sanoi mulle, et yleensä 2:s ekas vkos alkaa jo jotain pientä tapahtua. Ehkä pitäsi vaan suhtautua niin, et ei olettaiskaan mitään tapahtuvaksi ainakaan ekaan kuukauteen niin sit ei tarvis pettyä. Mut vaikeeta se on, tietty sitä toivoo et parantuis jotenkin " ihmeen" nopeasti-tyyliin aamulla herätessä kaikki on taas kunnossa...

puolella särkyä? Minulla nimittäin on ollut useamman päivän jo tuo toinen puoli kipeä, mietin vain et johtuuko se kasvojumpasta-lihaksia särkee-vai jostain vakavammasta?

En löytänyt sen vuoden kalenteria mistään jolloin mulla oli halvaus, joten en nyt muista tarkkaan koska palautuminen alkoi. Muistelen kuitenkin että parin viikon täyden liikkeettömyyden jälkeen tuli pikkuhiljaa palautumista. Ensin alkoi suupieli liikkumaan hymyillessä iiiihan vähän. Seuraavina päivinä jo enemmän. Silloin aloin jumppaamaan kasvoja monta kertaa päivässä. Minulla palautuminen oli nopeaa, melkein joka päivä tapahtui uutta liikettä ja tuntoa.



En muista oliko kasvot kipeät... Muuta en muista, kuin että halvausta edeltävänä yönä päätä särki siltä puolelta takaraivoa niin paljon, etten voinut nukkua.