Hyvätuloisen perheen köyhyys

Suomalaiset on vaan niin köyhiä.

Tuossa vanhaa tilastoa, jonka jälkeen suomalaisten suhteellinen ostovoima on laskenut euron vuoksi reippaasti, siksi tällaisia tutkimuksia ei ole viime vuosina julkaistu lainkaan.

https://www.is.fi/taloussanomat/oma-raha/art-2000001742089.html

Kummaksuttaa höpinät esim. TV:ssä "että meillä on varaa" maailman ja afrikan pelastamiseen, vaikka oikeasti olemme todellista köyhälistöä.

Mihin saat myytyä nämä kaikki tekemäsi tuotteet? Onko sinulla joku vakiostaja joka ostaa paljon kerralla?

Hienoa, että yrität, mutta ainakaan täälläpäin ei ole tuotteille tuollaista menekkiä millään.

Vaikka tekisi tuhat kpl mitä ongelmana on saada ne myydyiksi.

Vierailija kirjoitti:

Ketjussa on nyt esitetty, että keskiluokkainen ja keski- tai hyvätuloinen ei voi ostaa alennuksesta, kirppikseltä eikä muutenkaan voi toteuttaa niitä yleensä köyhille ehdotettuja säästövinkkejä, kun "ei ole aikaa". No mikä sitten ratkaisuksi? Olisiko teistä sitten hyvä, että hyvätuloisen ostovoimaa nostettaisiin lisäämälle hänelle tulevaa tai käteenjäävää summaa? Entäs sitten pienituloiset ja köyhät, mikä auttaisi heitä saamaan tulonsa paremmin riittämään? Tarkoitan, että pitäisikö mielestänne heillekin antaa lisää rahaa, vai olisiko teistä hyvä systeemi se, että hyvätuloisille annettaisiin lisää rahaa, ja pienituloiset sitten vaan onkisivat ja marjastaisivat enemmän ja etsisivät lisää punalappuisia ale-tuotteita?

Olen hyvätuloinen ja varallisuuttakin on.

Ostan punalappuja ym tarjouksia.

Ostan (ja myynkin) kirppreilla.

Sienestän.

Marjastan.

Kalastan.

Leivon itse.

Käytän mielummin yleisiä kulkuvälineitä.

Kyllä mekin niin tehdään kuin neuvotaan (ainakin osa meistä).

Vanha fakta On kuitenkin, että sinulla on joko rahaa muttei aikaa käyttää sitä - tai aikaa muttei rahaa käytettäväksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minun mielestäni Suomessa on muutamia ongelmia:

* Elintaso nousee koko ajan ja kilpailu. Montako matkaa tehdään per vuosi, autot, vaatteet, talot, harrasteet. Koko ajan tahti ja taso kiihtyy.

Tähän kohtaan kommentoin nyt sen, että on täysin oma valinta, lähteekö elämään elämäänsä ja tekemään kulutuspäätöksensä tuolla periaatteella. On myös mahdollista miettiä lomia ja matkoja oman budjetin ja omien kiinnostusten puitteissa eikä sen mukaan, pitääkö yrittää ylittää naapurin viime vuotiset standardit. Voi myös keskittyä elämään kivaa elämää oman perheen kanssa eikä keskittyä naapureiden ja tuttavien elämien vertailuun.

Veikkaanpa vähän, että tuollainen kilpailu ja vertailu on maakuntien pikkukaupunkien juttu. Asun itse Helsingissä enkä kyllä tunne mitään tarvetta "näyttää" tuollaisissa asioissa yhtään kenellekään. Me käydään lasten kanssa matkoilla lähikunnissa ja ehkä Virossa ja Ruotsissa, kerran vuodessa kauempana Euroopassa. Olemme nauttineet yhtä lailla Lontoosta kuin Porvoosta. Ei yhtään ole tarvetta näyttää muille, että olisi varaa mennä kauemmaskin. Autoa en halua ollenkaan, ja vaatteissa keskityn oman tyylisiin vaatteisiini. Minun vaatteitani kehutaan tosi usein, ja valtaosa niistä on ostettu kirpputorilta. Harrastukset saavat lapset valita oman kiinnostuksensa mukaan, minä en niitä ala sanella sillä perusteella, mikä tekisi vaikutuksen johonkin naapuriin/tuttavaan/kumminkaimaan. Itse harrastan liikuntaa (kirppikseltä ostetuissa treenivaatteissa), lukemista ja elokuvia (pääasiassa kirjastosta lainatuilta DVD:iltä tai Yle Areenasta). Ystävien kanssa voidaan nähdä kotona tai käydä joskus kahvilassa, mutta valitaan vähän halvempia paikkoja. Ja asutaan ihan tavallisella alueella, lasten kaveripiiri on ihan keskiluokkaista, mutta eivät hekään kaikki edes matkustele paljon.

Juu, todellakin on oma valinta. Tämä ketju ja tuo toinen, jossa puhuttiin yli 3060 euroa tienaavasta "pienipalkkaisesta" osoittavat, että monet ovat täysin sokaistuneita tälle kilpailulle. Näille on täysin pöyristyttävää, jos ei joka vuosi pääsekään sinne Thaimaahan tai pitäisi lopettaa lapsen ratsastusharrastus. Koska "elintasohan laskee ja mitä elämää se muka sitten olisi". No ihan sitä normaalia elämää, jota moni muukin elää. 

Jos puhutaan 3060€:n bruttopalkasta, niin se on pääkaupunkiseudulla todella pieni. Näppiin jää noin 2000€ kuussa verojen ja lakisääteisten maksujen jälkeen. Kun siitä kustannetaan ensin lähiökaksion noin 1500€:n vuokra, niin käteen jää 500€. Tästä jäljellä olevasta 500€:sta kustannetaan sitten kuukausilippu, lääkkeet, sähkömaksu, puhelin, netti, ruoka ja siistit vaatteet.

Vielä kun otetaan huomioon, että tuollainen palkka usein vaatii ylemmän korkeakoulututkinnon, niin työpäivästä ei juurikaan pääse 7,5 tunnilla, vaan matkojen kanssa työpäivän pituudeksi tulee usein 12 tuntia. Jos vielä haluaa nukkua 8 tuntia yössä, niin sen neljä tuntia vapaa-aikaa vuorokaudessa haluaisi käyttää johonkin muuhun kuin punalappujen perässä juoksemiseen. Useimmilla tulee aamiainen,  ruokailu, suihku, siivous ja vaatehuolto prioriteetissa ensimmäisenä.

Kannattaa miettiä, tarvitseeko vanhempia avustaa. Jos vanhemmilla on kallis asunto, niin se myyntiin ja muutto halvempaan. ESim. Etelä-Savosta saa muutamalla kymppitonnilla halvalla oman asunnon.

Vierailija kirjoitti:

Ketjussa on nyt esitetty, että keskiluokkainen ja keski- tai hyvätuloinen ei voi ostaa alennuksesta, kirppikseltä eikä muutenkaan voi toteuttaa niitä yleensä köyhille ehdotettuja säästövinkkejä, kun "ei ole aikaa". No mikä sitten ratkaisuksi? Olisiko teistä sitten hyvä, että hyvätuloisen ostovoimaa nostettaisiin lisäämälle hänelle tulevaa tai käteenjäävää summaa? Entäs sitten pienituloiset ja köyhät, mikä auttaisi heitä saamaan tulonsa paremmin riittämään? Tarkoitan, että pitäisikö mielestänne heillekin antaa lisää rahaa, vai olisiko teistä hyvä systeemi se, että hyvätuloisille annettaisiin lisää rahaa, ja pienituloiset sitten vaan onkisivat ja marjastaisivat enemmän ja etsisivät lisää punalappuisia ale-tuotteita?

Ei kyse ole hyvätuloiselle RAHAN ANTAMISESTA vaan siitä että hän saisi pitää (oikeutetusti) isomman osan hänen rahoistaan. Eli häneltä RYÖSTETTÄISIIN VÄHEMMÄN.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minun mielestäni Suomessa on muutamia ongelmia:

* Elintaso nousee koko ajan ja kilpailu. Montako matkaa tehdään per vuosi, autot, vaatteet, talot, harrasteet. Koko ajan tahti ja taso kiihtyy.

Tähän kohtaan kommentoin nyt sen, että on täysin oma valinta, lähteekö elämään elämäänsä ja tekemään kulutuspäätöksensä tuolla periaatteella. On myös mahdollista miettiä lomia ja matkoja oman budjetin ja omien kiinnostusten puitteissa eikä sen mukaan, pitääkö yrittää ylittää naapurin viime vuotiset standardit. Voi myös keskittyä elämään kivaa elämää oman perheen kanssa eikä keskittyä naapureiden ja tuttavien elämien vertailuun.

Veikkaanpa vähän, että tuollainen kilpailu ja vertailu on maakuntien pikkukaupunkien juttu. Asun itse Helsingissä enkä kyllä tunne mitään tarvetta "näyttää" tuollaisissa asioissa yhtään kenellekään. Me käydään lasten kanssa matkoilla lähikunnissa ja ehkä Virossa ja Ruotsissa, kerran vuodessa kauempana Euroopassa. Olemme nauttineet yhtä lailla Lontoosta kuin Porvoosta. Ei yhtään ole tarvetta näyttää muille, että olisi varaa mennä kauemmaskin. Autoa en halua ollenkaan, ja vaatteissa keskityn oman tyylisiin vaatteisiini. Minun vaatteitani kehutaan tosi usein, ja valtaosa niistä on ostettu kirpputorilta. Harrastukset saavat lapset valita oman kiinnostuksensa mukaan, minä en niitä ala sanella sillä perusteella, mikä tekisi vaikutuksen johonkin naapuriin/tuttavaan/kumminkaimaan. Itse harrastan liikuntaa (kirppikseltä ostetuissa treenivaatteissa), lukemista ja elokuvia (pääasiassa kirjastosta lainatuilta DVD:iltä tai Yle Areenasta). Ystävien kanssa voidaan nähdä kotona tai käydä joskus kahvilassa, mutta valitaan vähän halvempia paikkoja. Ja asutaan ihan tavallisella alueella, lasten kaveripiiri on ihan keskiluokkaista, mutta eivät hekään kaikki edes matkustele paljon.

Juu, todellakin on oma valinta. Tämä ketju ja tuo toinen, jossa puhuttiin yli 3060 euroa tienaavasta "pienipalkkaisesta" osoittavat, että monet ovat täysin sokaistuneita tälle kilpailulle. Näille on täysin pöyristyttävää, jos ei joka vuosi pääsekään sinne Thaimaahan tai pitäisi lopettaa lapsen ratsastusharrastus. Koska "elintasohan laskee ja mitä elämää se muka sitten olisi". No ihan sitä normaalia elämää, jota moni muukin elää. 

Jos puhutaan 3060€:n bruttopalkasta, niin se on pääkaupunkiseudulla todella pieni. Näppiin jää noin 2000€ kuussa verojen ja lakisääteisten maksujen jälkeen. Kun siitä kustannetaan ensin lähiökaksion noin 1500€:n vuokra, niin käteen jää 500€. Tästä jäljellä olevasta 500€:sta kustannetaan sitten kuukausilippu, lääkkeet, sähkömaksu, puhelin, netti, ruoka ja siistit vaatteet.

Vielä kun otetaan huomioon, että tuollainen palkka usein vaatii ylemmän korkeakoulututkinnon, niin työpäivästä ei juurikaan pääse 7,5 tunnilla, vaan matkojen kanssa työpäivän pituudeksi tulee usein 12 tuntia. Jos vielä haluaa nukkua 8 tuntia yössä, niin sen neljä tuntia vapaa-aikaa vuorokaudessa haluaisi käyttää johonkin muuhun kuin punalappujen perässä juoksemiseen. Useimmilla tulee aamiainen,  ruokailu, suihku, siivous ja vaatehuolto prioriteetissa ensimmäisenä.

No mitä jos etsisit halvemman asunnon, siitä saat ihan heti sellaiset reippaat 500 euroa säästettyä. Ai niin, mutta kun sitten joutuu muuttamaan johonkin läävään. Ei kai keskituloisen tarvitse asua läävässä, eikö niin? Omia valintoja ja niistä on turha russuttaa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ketjussa on nyt esitetty, että keskiluokkainen ja keski- tai hyvätuloinen ei voi ostaa alennuksesta, kirppikseltä eikä muutenkaan voi toteuttaa niitä yleensä köyhille ehdotettuja säästövinkkejä, kun "ei ole aikaa". No mikä sitten ratkaisuksi? Olisiko teistä sitten hyvä, että hyvätuloisen ostovoimaa nostettaisiin lisäämälle hänelle tulevaa tai käteenjäävää summaa? Entäs sitten pienituloiset ja köyhät, mikä auttaisi heitä saamaan tulonsa paremmin riittämään? Tarkoitan, että pitäisikö mielestänne heillekin antaa lisää rahaa, vai olisiko teistä hyvä systeemi se, että hyvätuloisille annettaisiin lisää rahaa, ja pienituloiset sitten vaan onkisivat ja marjastaisivat enemmän ja etsisivät lisää punalappuisia ale-tuotteita?

Ei kyse ole hyvätuloiselle RAHAN ANTAMISESTA vaan siitä että hän saisi pitää (oikeutetusti) isomman osan hänen rahoistaan. Eli häneltä RYÖSTETTÄISIIN VÄHEMMÄN.

Mistäs sitten ehdotat, että verotulot otettaisiin? Äläkä selitä, että sinäkään et mitään julkisia palveluita käytä. Ihan varmasti sinullekin kelpaa esimerkiksi tiet, poliisit ja koulutustasikaan olet ihan omasta pussista maksanut. 

Vierailija kirjoitti:

Mitä neuvoja siis haluat, jos suurin osa tuloista menee asuntolainaan, mutta asunnon myynti ei vaihtoehto...?

Varmaan ajatuksia ja kokemuksia? Kyllä tuo on täysin mahdollinen tilanne, jos vaikka niiden iäkkäiden vanhempien auttamiseen menee satasia kuussa ja lisäksi on vaikka lasten päiväkotimaksut korkeimman tuloluokan mukaan. Olethan ap muistanut hyödyntää kotitalousvähennyksen kun autatte vanhempianne? Toki riippuen siitä millä tavalla, mutta esim. siivouspalveluista saatte myös omien vanhempienne osalta vähennyksen jos sen maksatte.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ketjussa on nyt esitetty, että keskiluokkainen ja keski- tai hyvätuloinen ei voi ostaa alennuksesta, kirppikseltä eikä muutenkaan voi toteuttaa niitä yleensä köyhille ehdotettuja säästövinkkejä, kun "ei ole aikaa". No mikä sitten ratkaisuksi? Olisiko teistä sitten hyvä, että hyvätuloisen ostovoimaa nostettaisiin lisäämälle hänelle tulevaa tai käteenjäävää summaa? Entäs sitten pienituloiset ja köyhät, mikä auttaisi heitä saamaan tulonsa paremmin riittämään? Tarkoitan, että pitäisikö mielestänne heillekin antaa lisää rahaa, vai olisiko teistä hyvä systeemi se, että hyvätuloisille annettaisiin lisää rahaa, ja pienituloiset sitten vaan onkisivat ja marjastaisivat enemmän ja etsisivät lisää punalappuisia ale-tuotteita?

Ei kyse ole hyvätuloiselle RAHAN ANTAMISESTA vaan siitä että hän saisi pitää (oikeutetusti) isomman osan hänen rahoistaan. Eli häneltä RYÖSTETTÄISIIN VÄHEMMÄN.

Mistäs sitten ehdotat, että verotulot otettaisiin? Äläkä selitä, että sinäkään et mitään julkisia palveluita käytä. Ihan varmasti sinullekin kelpaa esimerkiksi tiet, poliisit ja koulutustasikaan olet ihan omasta pussista maksanut. 

Yleinen turvallisuus 496 €/vuosi per capita.

Tiet, julkinen liikenne yms. 1743 €/vuosi per capita

Tuossahan on jo minu 2 viikon verot... Mitä siis saan lopuilla 50 viikon veroilla?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ketjussa on nyt esitetty, että keskiluokkainen ja keski- tai hyvätuloinen ei voi ostaa alennuksesta, kirppikseltä eikä muutenkaan voi toteuttaa niitä yleensä köyhille ehdotettuja säästövinkkejä, kun "ei ole aikaa". No mikä sitten ratkaisuksi? Olisiko teistä sitten hyvä, että hyvätuloisen ostovoimaa nostettaisiin lisäämälle hänelle tulevaa tai käteenjäävää summaa? Entäs sitten pienituloiset ja köyhät, mikä auttaisi heitä saamaan tulonsa paremmin riittämään? Tarkoitan, että pitäisikö mielestänne heillekin antaa lisää rahaa, vai olisiko teistä hyvä systeemi se, että hyvätuloisille annettaisiin lisää rahaa, ja pienituloiset sitten vaan onkisivat ja marjastaisivat enemmän ja etsisivät lisää punalappuisia ale-tuotteita?

Ei kyse ole hyvätuloiselle RAHAN ANTAMISESTA vaan siitä että hän saisi pitää (oikeutetusti) isomman osan hänen rahoistaan. Eli häneltä RYÖSTETTÄISIIN VÄHEMMÄN.

Mistäs sitten ehdotat, että verotulot otettaisiin? Äläkä selitä, että sinäkään et mitään julkisia palveluita käytä. Ihan varmasti sinullekin kelpaa esimerkiksi tiet, poliisit ja koulutustasikaan olet ihan omasta pussista maksanut. 

Yleinen turvallisuus 496 €/vuosi per capita.

Tiet, julkinen liikenne yms. 1743 €/vuosi per capita

 

Tuossahan on jo minu 2 viikon verot... Mitä siis saan lopuilla 50 viikon veroilla?

Suomessa

50% veroista menee suoriin sosiaalitukiin ja eläkkeisiin. Aina huvittaa miten toi infra otetaan esimerkiksi kun siihen menee aivan minimaalinen osuus verovaroista. Ei kukaan tosiaan ole ehdottanut että veroja ei pitäisi maksaa lainkaan, vaan että verotaso olisi kohtuullinen. Suomessa ansiotuloverotaso on yksi maailman kireimmistä. Keskituloisella ja ylemmällä keskituloisella se on n.5% korkeampi kuin esim. Ruotsissa.

Oli ihminen rikas tai köyhä, niin alokttaisin tekemällä yhteenvedon taloudestani. Mistä saan rahaa ja minne menee rahaa. Tuloja voi yrittää lisätä ja menoja voi yrittää karsia. Menojen karsiminen on nopeampi tapa. 

Erittely minne kulutan rahani kertoo hyvin mistä voin tinkiä tai mitä voin kilpailuttaa. Muiden vinkit tyyliin lopeta kaljan ostaminen ei auta yhtään, jos nytkään ei kaljaan mene rahaa jne. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ketjussa on nyt esitetty, että keskiluokkainen ja keski- tai hyvätuloinen ei voi ostaa alennuksesta, kirppikseltä eikä muutenkaan voi toteuttaa niitä yleensä köyhille ehdotettuja säästövinkkejä, kun "ei ole aikaa". No mikä sitten ratkaisuksi? Olisiko teistä sitten hyvä, että hyvätuloisen ostovoimaa nostettaisiin lisäämälle hänelle tulevaa tai käteenjäävää summaa? Entäs sitten pienituloiset ja köyhät, mikä auttaisi heitä saamaan tulonsa paremmin riittämään? Tarkoitan, että pitäisikö mielestänne heillekin antaa lisää rahaa, vai olisiko teistä hyvä systeemi se, että hyvätuloisille annettaisiin lisää rahaa, ja pienituloiset sitten vaan onkisivat ja marjastaisivat enemmän ja etsisivät lisää punalappuisia ale-tuotteita?

Ei kyse ole hyvätuloiselle RAHAN ANTAMISESTA vaan siitä että hän saisi pitää (oikeutetusti) isomman osan hänen rahoistaan. Eli häneltä RYÖSTETTÄISIIN VÄHEMMÄN.

Mistäs sitten ehdotat, että verotulot otettaisiin? Äläkä selitä, että sinäkään et mitään julkisia palveluita käytä. Ihan varmasti sinullekin kelpaa esimerkiksi tiet, poliisit ja koulutustasikaan olet ihan omasta pussista maksanut. 

Yleinen turvallisuus 496 €/vuosi per capita.

Tiet, julkinen liikenne yms. 1743 €/vuosi per capita

 

Tuossahan on jo minu 2 viikon verot... Mitä siis saan lopuilla 50 viikon veroilla?

Suomessa

50% veroista menee suoriin sosiaalitukiin ja eläkkeisiin. Aina huvittaa miten toi infra otetaan esimerkiksi kun siihen menee aivan minimaalinen osuus verovaroista. Ei kukaan tosiaan ole ehdottanut että veroja ei pitäisi maksaa lainkaan, vaan että verotaso olisi kohtuullinen. Suomessa ansiotuloverotaso on yksi maailman kireimmistä. Keskituloisella ja ylemmällä keskituloisella se on n.5% korkeampi kuin esim. Ruotsissa.

Ja hyvä alku olisi jo jos myönnettäisiin, että keskiluokkainen elämä ei ole ihmisoikeus.

Tuolla ei kuulu saada keskiluokkaista elämää vaan perustoimeentulo. Se päälle kukin voi sitten itse pyrkiä kohentamaan eloansa.

Aivan irvokasta on, että Suomi tappaa kaiken yritteliäisyyden ja eteenpäin pyrkimisen sillä, että kun itse sinnittelee saa palkinnoksi maksaa jopa paremman elintason niille, jotka ei VIITSI edes yrittää!?

Vain koska niitä pitää ymmärtää koska "niitten isä otti ja lähti kun ne oli lapsia", "ne tulee viidakosta", "niillä on lukihäiriö", "ne osti ylihintaisen talon", "ne niin tykkää vauvoist a, että taas pitää olla paksuna vaikkei edellistä seitsemääkään saa vaatetettua", "ne voi syrjäytyä jos ne laittaa tekemään jotain kurjaa paskaduunia", "ne on niin taiteellisia", "ne ei vaan osaa", "niistä on niin kurjaa jos niillä ei oo samoja merkkivaatteita kuin 'kaikilla muilla'" jnejne 😡

Ja kuka oikeastaan onkaan köyhä?

Absoluuttisen köyhyyden määritelmä: tila, jossa ravinnon, vaatetuksen ja asumisen vähimmäisedellytykset eivät täyty. Maailmanpankin määritelmässä absoluuttinen köyhyys tarkoittaa elämistä alle 1,90 dollarilla päivässä. Absoluuttinen köyhyys on yleisintä kehitysmaissa.

Kuinka moni suomalainen elää alle kuudellakympillä kuussa?

Suomessa ja yleensä länsimaissa on puhe suhteellisesta köyhyydestä, jossa huono-osaisuus on verrannollinen muun väestön keskimääräiseen elintasoon tai elintapaan. Kyse on osallistumisen mahdollisuudesta yhteiskunnan eri toimintoihin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ketjussa on nyt esitetty, että keskiluokkainen ja keski- tai hyvätuloinen ei voi ostaa alennuksesta, kirppikseltä eikä muutenkaan voi toteuttaa niitä yleensä köyhille ehdotettuja säästövinkkejä, kun "ei ole aikaa". No mikä sitten ratkaisuksi? Olisiko teistä sitten hyvä, että hyvätuloisen ostovoimaa nostettaisiin lisäämälle hänelle tulevaa tai käteenjäävää summaa? Entäs sitten pienituloiset ja köyhät, mikä auttaisi heitä saamaan tulonsa paremmin riittämään? Tarkoitan, että pitäisikö mielestänne heillekin antaa lisää rahaa, vai olisiko teistä hyvä systeemi se, että hyvätuloisille annettaisiin lisää rahaa, ja pienituloiset sitten vaan onkisivat ja marjastaisivat enemmän ja etsisivät lisää punalappuisia ale-tuotteita?

Ei kyse ole hyvätuloiselle RAHAN ANTAMISESTA vaan siitä että hän saisi pitää (oikeutetusti) isomman osan hänen rahoistaan. Eli häneltä RYÖSTETTÄISIIN VÄHEMMÄN.

Jaaha, kiitos tarkennuksesta. Pointtinne on kuitenkin se, että jos hyvätuloinen kokee, ettei saa ostettua kaikkea, mitä haluaisi, niin ratkaisu on se, että hänen käytössään olevaa rahamäärää lisätään verotusta vähentämällä, mutta sitten taas, jos pienituloinen kokee, etteivät rahat riitä, niin ratkaisu tähän ei ole käyttövarojen lisääminen, vaan pientuloisen kohdalla se on henkilökohtainen säästäminen, marjojen keruu, onkiminen, yms?

Eli toisin sanoen kun hyvätuloinen ei pysty ostamaan Thaimaan matkaa tai ei voi herkutella Cafe Strindbergissä päivittäin (esimerkit tästä ketjusta), on näiden mahdollistamiseksi syytä laskea hänen verotustaan, mutta jos pienituloisen rahat eivät riitä kunnolla ruokaan, vaatteisiin ja lääkkeisiin, hänen käyttövarojaan ei ole syytä lisätä, vaan hänen pitää itse keksiä, mistä säästää saadakseen rahat riittämään? Tätäkö tarkoitatte?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ketjussa on nyt esitetty, että keskiluokkainen ja keski- tai hyvätuloinen ei voi ostaa alennuksesta, kirppikseltä eikä muutenkaan voi toteuttaa niitä yleensä köyhille ehdotettuja säästövinkkejä, kun "ei ole aikaa". No mikä sitten ratkaisuksi? Olisiko teistä sitten hyvä, että hyvätuloisen ostovoimaa nostettaisiin lisäämälle hänelle tulevaa tai käteenjäävää summaa? Entäs sitten pienituloiset ja köyhät, mikä auttaisi heitä saamaan tulonsa paremmin riittämään? Tarkoitan, että pitäisikö mielestänne heillekin antaa lisää rahaa, vai olisiko teistä hyvä systeemi se, että hyvätuloisille annettaisiin lisää rahaa, ja pienituloiset sitten vaan onkisivat ja marjastaisivat enemmän ja etsisivät lisää punalappuisia ale-tuotteita?

Ei kyse ole hyvätuloiselle RAHAN ANTAMISESTA vaan siitä että hän saisi pitää (oikeutetusti) isomman osan hänen rahoistaan. Eli häneltä RYÖSTETTÄISIIN VÄHEMMÄN.

Jaaha, kiitos tarkennuksesta. Pointtinne on kuitenkin se, että jos hyvätuloinen kokee, ettei saa ostettua kaikkea, mitä haluaisi, niin ratkaisu on se, että hänen käytössään olevaa rahamäärää lisätään verotusta vähentämällä, mutta sitten taas, jos pienituloinen kokee, etteivät rahat riitä, niin ratkaisu tähän ei ole käyttövarojen lisääminen, vaan pientuloisen kohdalla se on henkilökohtainen säästäminen, marjojen keruu, onkiminen, yms?

Eli toisin sanoen kun hyvätuloinen ei pysty ostamaan Thaimaan matkaa tai ei voi herkutella Cafe Strindbergissä päivittäin (esimerkit tästä ketjusta), on näiden mahdollistamiseksi syytä laskea hänen verotustaan, mutta jos pienituloisen rahat eivät riitä kunnolla ruokaan, vaatteisiin ja lääkkeisiin, hänen käyttövarojaan ei ole syytä lisätä, vaan hänen pitää itse keksiä, mistä säästää saadakseen rahat riittämään? Tätäkö tarkoitatte?

Ei.

Tiedät kyllä (toivottavasti) itsekin, että yhteiskunta tukeenvwrein avokätisesti kaikenlaista kadun tallajaa.

Jos yhteiskunnan moraali olisi kohdillaan, ja jokainen meistä tekisi niin ison siivun yhteiskunnan eteen kuin kykenee riittäisi niille AIDON TUEN TARPEESSA oleville paljon parempi tuki. Mutta kun on valitettavan paljon elämäntapalusmuja ja tukien väärinkäyttäjiä niin silloin se Monisairas mummo jää kovin pienelle osalle - ja tämä on ainakin minun (kovassa palkkatyössä olevan veronmaksajan) suuri kiukun kohde.

Isolla osalla ihmisistä ei tunnu olevan mitään vastuuta omasta elämästään vaan "yhteiskunnan kuuluu" tarjota niin tietokoneet kuin merkkivaatteetkin.

Vierailija kirjoitti:

Jos puhutaan 3060€:n bruttopalkasta, niin se on pääkaupunkiseudulla todella pieni. Näppiin jää noin 2000€ kuussa verojen ja lakisääteisten maksujen jälkeen. Kun siitä kustannetaan ensin lähiökaksion noin 1500€:n vuokra, niin käteen jää 500€. Tästä jäljellä olevasta 500€:sta kustannetaan sitten kuukausilippu, lääkkeet, sähkömaksu, puhelin, netti, ruoka ja siistit vaatteet.

Vielä kun otetaan huomioon, että tuollainen palkka usein vaatii ylemmän korkeakoulututkinnon, niin työpäivästä ei juurikaan pääse 7,5 tunnilla, vaan matkojen kanssa työpäivän pituudeksi tulee usein 12 tuntia. Jos vielä haluaa nukkua 8 tuntia yössä, niin sen neljä tuntia vapaa-aikaa vuorokaudessa haluaisi käyttää johonkin muuhun kuin punalappujen perässä juoksemiseen. Useimmilla tulee aamiainen,  ruokailu, suihku, siivous ja vaatehuolto prioriteetissa ensimmäisenä.

Ihan ymmärrettävää, joskaan ei niitä vuorokauden tunteja ole yhtään enempää niillä köyhillä ja pienituloisilla, joille ehdotellaan jatkuvastai täällä palstalla sitä punalappujen perässä juoksemista.

Oikeastihan se ei edes ole järkevää, että käyttää päivässä tuntikausia kauppoje kiertelyyn siinä toivossa, että jostain löytyisi jotain ale-tuotteita. Ruokakauppamenoissa säästää, kun hyödyntää mahdollisia tarjouksia, mutta noin muuten hyödyntää niitä tuotteita, jotka ovat jo normaalihintaisina suhteessa halpoja tai edullisia. Kaikkien kohdalla tämä ei edes ole hyödyllinen "säästövinkki", koska monet tekevät niin jo valmiiksi. Jos ruokamenot ovat jo ennestään maltilliset, ei ruokakauluissa ole realistista ajatella säästävänsä mitään merkittäviä summia. Silloin ne säästökohteet kannattaakin etsiä muualta.

Kuvaamasi tilanne onkin aika hankala eikä eroa köyhän ja pienituloisen elämästä muuten kuin asumiskulujen kalleuden osalta - todennäköisesti köyhällä ei ole mahdollista maksaa 1500 euron vuokria, joten he joutuvat asumaan halvemmalla. Koska Helsingissä on asuntopula eikä kohtuuhintaisia asuntoja riitä kaikille, köyhät joutuvat luultavasti asumaan myös ahtaasti saadakseen sellaisen asunnon, mikä mahtuu Kelan hyväksyttyjen asuntomenojen kategoriaan.

Mikä muuten on tämä esimerkkisi lähiökaksion vuokra 1500 euroa? Minkälaista lähiötä olet ajatellut? Nimittäin on tuo Helsingissäkin isohko vuokra kaksiosta, ja varsinkin lähiöissä ne ovat kyllä pääsääntöisesti halvempia. Jos kyseessä on joku haluttu ja kallis asuinalue tai poikkeuksellisen hieno asunto, silloin on kyse myös omasta valinnasta, että on ottantu niin kalliin asunnon. Ja kyllä ainakin minä katson, että miellyttävä asuinalue ja kiva asunto ovat osa elintasoa. Mutta jos lisää käyttörahaa haluaa, niin silloin tuossa tilanteessa olisi kyllä mahdollisuus lisätä sen määrää 300-500 eurolla muuttamalla halvempaan asuntoon.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ketjussa on nyt esitetty, että keskiluokkainen ja keski- tai hyvätuloinen ei voi ostaa alennuksesta, kirppikseltä eikä muutenkaan voi toteuttaa niitä yleensä köyhille ehdotettuja säästövinkkejä, kun "ei ole aikaa". No mikä sitten ratkaisuksi? Olisiko teistä sitten hyvä, että hyvätuloisen ostovoimaa nostettaisiin lisäämälle hänelle tulevaa tai käteenjäävää summaa? Entäs sitten pienituloiset ja köyhät, mikä auttaisi heitä saamaan tulonsa paremmin riittämään? Tarkoitan, että pitäisikö mielestänne heillekin antaa lisää rahaa, vai olisiko teistä hyvä systeemi se, että hyvätuloisille annettaisiin lisää rahaa, ja pienituloiset sitten vaan onkisivat ja marjastaisivat enemmän ja etsisivät lisää punalappuisia ale-tuotteita?

Ei kyse ole hyvätuloiselle RAHAN ANTAMISESTA vaan siitä että hän saisi pitää (oikeutetusti) isomman osan hänen rahoistaan. Eli häneltä RYÖSTETTÄISIIN VÄHEMMÄN.

Jaaha, kiitos tarkennuksesta. Pointtinne on kuitenkin se, että jos hyvätuloinen kokee, ettei saa ostettua kaikkea, mitä haluaisi, niin ratkaisu on se, että hänen käytössään olevaa rahamäärää lisätään verotusta vähentämällä, mutta sitten taas, jos pienituloinen kokee, etteivät rahat riitä, niin ratkaisu tähän ei ole käyttövarojen lisääminen, vaan pientuloisen kohdalla se on henkilökohtainen säästäminen, marjojen keruu, onkiminen, yms?

Eli toisin sanoen kun hyvätuloinen ei pysty ostamaan Thaimaan matkaa tai ei voi herkutella Cafe Strindbergissä päivittäin (esimerkit tästä ketjusta), on näiden mahdollistamiseksi syytä laskea hänen verotustaan, mutta jos pienituloisen rahat eivät riitä kunnolla ruokaan, vaatteisiin ja lääkkeisiin, hänen käyttövarojaan ei ole syytä lisätä, vaan hänen pitää itse keksiä, mistä säästää saadakseen rahat riittämään? Tätäkö tarkoitatte?

On lisättävä pienituloisen varjojakin, mutta ei kantamalla lisää vettä kuivaan kaivoon (tukia antamalla) vaan kannustaa pienituloista ottamaan vastuutaan omasta kulutuksestaan ja tuloistaan (työn lisääminen, sijoittaminen jne).

Vierailija kirjoitti:

Ei.

Tiedät kyllä (toivottavasti) itsekin, että yhteiskunta tukeenvwrein avokätisesti kaikenlaista kadun tallajaa.

Jos yhteiskunnan moraali olisi kohdillaan, ja jokainen meistä tekisi niin ison siivun yhteiskunnan eteen kuin kykenee riittäisi niille AIDON TUEN TARPEESSA oleville paljon parempi tuki. Mutta kun on valitettavan paljon elämäntapalusmuja ja tukien väärinkäyttäjiä niin silloin se Monisairas mummo jää kovin pienelle osalle - ja tämä on ainakin minun (kovassa palkkatyössä olevan veronmaksajan) suuri kiukun kohde.

Isolla osalla ihmisistä ei tunnu olevan mitään vastuuta omasta elämästään vaan "yhteiskunnan kuuluu" tarjota niin tietokoneet kuin merkkivaatteetkin.

Millä lailla yhteiskunta tarjoaa tietokoneita ja merkkivaatteita ihmisille? Olen itse joskus ollut toimeentulotuella, ja vaikka tarvitsisin työssäni tietokonetta, en suinkaan saanut siihen mitään tukea. En kyllä hakenutkaan tukea uuteen koneeseen, vaan olemassaolevan koneen huoltoon. Tein siis töitä, vaikka sainkin samalla toimeentulotukea (tulot olivat sen verran pienet ja meillä oli lapsi, puolisoni oli fyysisen sairauden vuoksi tuolloin pitkällä sairaalajaksolla). En saanut tukea työvälineenäni olevan tietokoneen korjauttamiseen/huoltoon, vaan se piti maksaa siitä perusosasta. Joten ihan samalla lailla ne merkkivaatteetkin ostetaan perusosalla, ei niihin mitään lisätukea saa.

Mutta tässä et nyt vastannut kysymykseeni. Jos pienituloisen on vaikea saada rahat riittämään asumiseen, ruokaan, lääkkeisiin ja vaatteisiin, niin miksi hänelle tarjotaan ratkaisuksi sitä, että hän löytäisi itse säästökeinot, mutta jos hyvätuloisen rahat eivät riitä Thaimaan matkaan ja päivittäisiin herkutteluun Helsingin kalleimmissa kahviloissa (sen jälkeen kun on ensin maksettu asuminen, ruoka, vaatteet, harrastukset, vakuutukset, auton kulut, ehkä jopa sijoitukset ja ylimääräiset asunnot, kuten tämän ketjun aloituksessa), niin miksi siinä tapauksessa ratkaisun pitäisi olla käyttövarojen lisääminen vaikkapa verotusta pienentämällä? Eli miksi köyhän perustarpeisiin pitää löytyä ratkaisu itsestä ja omasta viitseliäisyydestä, mutta varakkaamman huvituksiin pitäisi saada käyttörahat yhteiskunnan taholta? (Älkääkä nyt aloittako sitä, että verotus on riistoa, koska verohelpotukset ovat nimenomaan yhteiskunnallisia päätöksiä.)

Vierailija kirjoitti:

On lisättävä pienituloisen varjojakin, mutta ei kantamalla lisää vettä kuivaan kaivoon (tukia antamalla) vaan kannustaa pienituloista ottamaan vastuutaan omasta kulutuksestaan ja tuloistaan (työn lisääminen, sijoittaminen jne).

En tiedä, mitä tarkoitat työn lisäämisellä, mutta jos tarkoitat vaikka sitä, että ilmaistöiden sijaan ihmiset saisivat oikean palkkatyön, niin uskon sen olevan monen mielestä oikein hyvä vaihtoehto. Harmi vaan, että kovin moni yritys ja kuntakin pitää paljon parempana sitä, kun saa työttömiä tekemään töitä ilmaiseksi. Ja mitä sijoituksiin tulee, niin jos ihmisen rahat eivät vaikka tässä tammikuussa riitä perusmenoihin, niin siinä on vähän paha alkaa miettiä pitkän tähtäimen sijoituksia. Etenkin, kun kaikki sijoitukset otetaan kaikissa tuissa huomioon, eli mikäli ehdotat, että pienituloiset ja köyhätkin voisivat sijoittaa, pitäisi sinun ensin ehdottaa sitä, että sijoitukset eivät vaikuttaisi tukiin. Kun yleensä köyhät ja pienituloisetkin jotain tukia saavat. Oikeassa köyhyydessä kuitenkin on kyse nimenomaan siitä, että raha ei riitä perusmenoihin, jolloin ainoa keino valitettavasti on saada lisää käyttörahaa juuri silloin, kun sitä tarvitaan. Työpaikka ja asiallinen työstä saatu palkka ovat tietysti hyvä keino niille, joilla ei ole estettä työntekoon (kuten sairaus, vanhuus, tms). Siihen tosin tarvittaisiin poliittisia päätöksiä, jotka esim. estäisivät ilmaistyön jatkuvan ketjuttamisen ja hyväksikäytän, työpaikkojen karkaamisen halpatyömaihin, yms.