Mikä sinulle elämässä joskus sanottu kommentti (hyvä tai paha) on syöpynyt ikuisesti päähäsi?
Kommentit (2721)
Toimari sanoi mulle muutama vuosi sitten kehityskeskustelussa, että mussa on paljon tulevaisuuden potentiaalia. Se oli kiva kuulla 51-vuotiaana :-)
kun ehdotin pskiatrilla ollessa itselleni työkyvyttömyys-eläkettä niin sanoi että siinä on pelaamisen makua. No niinhän oliki, yritin pelata elämäni sillai, etten sekoaisi kokonaan tai hyppäis rekan alle. Mutta tää äshouli kai käsitti että sutkaan itselleni vapaamatkustajan statusta- vaikka taustanikin oli semmoinen että siitä sekoaisi useampikin ihminen. urkele.
Kadun tänne ketjuun kirjoittamista. Ei olisi kannattanut. Mietin vaan sitä, että ennen kun tännekin kirjoitti niin ihmiset olivat asiallisempia. Nyt saa miettiä mitä kirjoittaa. Sekin on yksi syy kirjoittaa tänne vähemmän ainakin itselleni. Ehkä sen viestin voi vielä itse poistaa täältä, ettei ärsytä ketään.
Vierailija kirjoitti:
Kun joku kertoi työpaikan valituksista, niin mulla oli 8 vuotta työpaikkana kaupungin virasto, jossa mä olin aina väärin. Kun oli kesällä päällä sääreen asti olevat legginsit ja minihame, seuraavassa kokouksessa puitiin asiallista toimistopukeutumista ja nimenomaan hameen pituudesta ja millaiset hihat paidassa pitää olla. Mä mietin, että taidan jättää sen lyhyen hameen kokonaan pois ja tulen pelkillä legginseillä, niin sitten on varmaan hyvä.
Jossain kehityskeskustelussa tuli palaute, että viivyn kopiokoneella pitkään kerralla ja se ruuhkauttaa työt. Mähän olen siellä just niin pitkään kuin mun työtehtävä vaatii. Ei se ole mun vika, jos tulosteet menee samalle laitteelle enkä jää odottelemaan työpäivän loppuun, milloin kenelläkään muulla ei oo koneelle käyttöä, koska mun työhön kuului paperihommia.
Mä vastasin myös puhelimeen väärin. En tiedä, kuka työntekijä siitä oli toimialajohtajalle valittanut, mutta mun omasta mielestä puherytmi oli ihan sopiva ja suomea puhuin. Ei pidä lähteä kaikkiin valituksiin sillä asenteella, että anteeksi kun olen olemassa, pyllistän siihen suuntaan kun haluatte.
Haha, vähän sama. Lisäksi oleskelin liikaa taukotilassa. Ajatella. Oli sovittu, että keitän henkilökunnan kahvit aamulla saavuttuani ja iltapäivällä, ja laitan ne pumpputermariin. Siihen meni vähintään 15 min kerrallaan. Lisäksi ne kahvinkeittovälineet pesin perjantaisin (muulloin riitti huuhtelu) koneella, jossa piti painaa nappia joka vaiheen jälkeen, eli kovin kauas ei voinut lähteä. Ei siis mikään automaattipesukone.
Lisäksi työtehtäviin kuului "yleisen siisteyden ylläpito" eli sain sitten luututa keittiöstä ja taukotilasta muiden töhryjä ja pitkin alakaappien ovia valutettuja kahveja.
Varsinainen työni oli tosin toimistotyö. Siitäkin natkutettiin, että olisi pitänyt tehdä enemmän eikä "viettää aikaa" keittiössä.
Kuolanaamalta vielä yksi terävä kommentti: kysyi aina, että mitä kuuluu, eikä koskaan kuunnellut mitä kuuluu.
Vielä juntimpi kuin juntein jenkki ja siinä pitää jo rima aika alhaalta alittaa.
Sut pitäs nussia uudestaan äitini sanomana minulle kun olin tehnyt jotain tyhmää pikkulikkana.
Muisti myös monesti kertoa ettei isäni olisi halunnut raskautta ja että äitini tekisi abortin.
- olen ikäni ollut isän tyttö.
Voi vanhempien virheitä ,mitä on tullut sanottua??! Monen suu pitäisi pestä saippualla ja laittaa itse heidät sinne nurkkaan häppeemään
Mulle juoppo sanoi läskiksi pari påivää sitten.
Arkipäivä, kävin lounastunnilla kaupassa.
Jäin katsomaan ja vastasin sähän olet juoppo.
Keskellä päivää oot kännissä, tuskin olet töissäkään, eli oot luuseri.
Yrität omaa egoa parantaa haukkumalla ihmisiä, jotka hallitsee juomisen, käy töissä, omistaa oman kodin.
Juoppo sönkötti jotain. Vastasi juo sä vaan lasolia, kun muuhun ei oo varaa
Vierailija kirjoitti:
Rauhaa ja Rakkautta SINULLE <3 <3
Kiitos. Kuten myös SINULLE.
- kaikkien ei kuulu saada lapsia -
Sanoi isosiskoni.
Olin ylipainoinen vinohampainen lapsi .hain jääkaapista jotain kun isäpuoli totesi lihava orava syö taas kaapin tyhjäks oli siskoilla hauskaa.
Ei millään pahalla, mutten tajua miten joku voisi luulla että minä voisin ikinä olla sinusta kiinnostunut.
-Kaunis naistuttava minulle, kun eräs minusta kiinnostunut toinen nainen oli ollut mustasukkainen meille kun olin jutellut tämän kauniin naisen kanssa. (tottakai olin kiinnostunut hänestä, ainakin ihastunut hieman)
Biojäte kerätään kotitalouksilta ja viedään tehtaalle, jossa siitä valmistetaan kasvispyöryköitä.
Jäi mieleen. Ei varmaa pitääkö paikkaansa.
en osaa olla susta edes mustasukkainen
Paljon on myös miehiä ja naisia, kumppaneita, jotka eivät tiedä miten lähimmälle ihmiselle, rakkaalle , puhutaan. Jos tarkoitus on vain loukata toista, silloin ei pidä olla yhdessä. Riiitoja tulee joskus ja sanotaan pahastikin, mutta omantunnon omaava ihminen katuu ja pyytää anteeksi loukkaamistaan. niin rakkaus voi kasvaa jos on kasvaakseen.
Voimia kaikille jotka ovat kokeneet pettymyksiä rakkaudessa ja meitähän riittää.
äitini psykoosissa kun olin hänen vuoroviikonloppuna yökylässä jotain 14vuotiaana:
" jos saat lapsia en halua olla koskaan missään tekemisissä heidän kanssaan tai sinun kanssasi. laitan kaikki välit poikki kaikkiin. " ja niin hän tekikin.
tällaisessa ilmapiirissä kasvoin joten on ihme että olen näinkin täyspäinen ja mukava nainen kun ottaa huomioon mitä kaikkea kuulin häneltä.
ymmärsin jo silloin miten sairastunut hän on joten suurin osa psykoosijutuista meni korvasta ulos. nykyään hän voi paremmin ja puhuu kauniimmin. kiitos hyvän hoidon ja lääkityksen. tuskin muistaa mitään puheistaan enää.
Ex-aviomies: näytät ihan mieheltä takaapäin, todella miehekkäältä :D.
Ex-appeni totesi kun näki minut eka kerran et onpa poika ottanut nyt niin ison naisen ettei yhdellä kädellä nostele.(oon 170 cm pitkä ja painoa oli silloin n.6-7 kiloa liikaa.)
Samoin tää ex-appeni onnitteli meitä kun menimme kihloihin et eikö sormi pysynyt enää kasassa ilman tota sormusta.
Ex-appeni huomautteli mulle minun painosta aina kun vain tuli tilaisuus, jopa vieraiden aikana.Ne olivat muka vaan ihan vitsejä.
Sit yksi miesystävä sanoi humalassa mulle et oot pienitissinen, ruma ja lihava.
"V**tu on housuissas." totesi isäni, kun noin 12-13-vuotiaana käytin v-sanaa hänen kuullensa.
Kun meille syntyi pitkillä ja kalliilla hoidoilla aikaansaadut todella toivotut ja halutut kaksoset, yksi "kaveri" totesi "otan osaa". Oli ex-kaveri sen jälkeen.
Ei hirveästi surettanut, kun hän myöhemmin jätti perheensä jonkun sutturan takia ja kuoli pian paksusuolen syöpään.
En ottanut osaa. Hyvä kun kuoli mokoma paska.